Keskustelua PCO:sta. Ent.PCOnaiset ja Vauvakuume
- Viestiketjun aloittaja Ambrosia85
- Ensimmäinen viesti
On se hyvä, että on näitä kaikkia vitamiineja yms, mitä voi kokeilla apukeinoina 
Mä nyt otan d-vit 10-15µg/vrk ja foolihappoa 400µg/vrk, lisäksi venhänalkioljykapseleita 1-2kpl/vrk niin tulee E-vit. 10-20mg. Joissain kierroissa otin tyrni-omega plus kapseleita ja sillon tuli kyllä selkeet ovislimat, tietty en voi tiedä johtuko juuri noista..
Ilmeisesti tota E:täkin saisi ottaa reilummin yli normaalin päiväsuosituksen (10mg) kun koittaa kropan horminitoimintaa parantaa. On lukenut, että joskus lapsettomuushoitojen tueksi lääkärit määrää vahvalla annokselle E-vitamiinia. Luontaistuotekaupasta saa E:tä ainakin 400mg vahvuudella, joten siinäkin on varmaan reilut turvarajat. Miksihän vitamiineilla on sit niin pinet päivän saantisuositukset, jos niitä kuitenkin voi ottaa jopa monikymmenkertaisesti?
Mä nyt otan d-vit 10-15µg/vrk ja foolihappoa 400µg/vrk, lisäksi venhänalkioljykapseleita 1-2kpl/vrk niin tulee E-vit. 10-20mg. Joissain kierroissa otin tyrni-omega plus kapseleita ja sillon tuli kyllä selkeet ovislimat, tietty en voi tiedä johtuko juuri noista..
Ilmeisesti tota E:täkin saisi ottaa reilummin yli normaalin päiväsuosituksen (10mg) kun koittaa kropan horminitoimintaa parantaa. On lukenut, että joskus lapsettomuushoitojen tueksi lääkärit määrää vahvalla annokselle E-vitamiinia. Luontaistuotekaupasta saa E:tä ainakin 400mg vahvuudella, joten siinäkin on varmaan reilut turvarajat. Miksihän vitamiineilla on sit niin pinet päivän saantisuositukset, jos niitä kuitenkin voi ottaa jopa monikymmenkertaisesti?
Hei! Tulin etsimään täältä vertaistukea. Mahtuuko porukkaan?
Mulla todettiin pco ihan vasta, suunnilleen kuukausi sitten. Mitään hoitoa ei olla vielä varsinaisesti aloitettu, koska painon pudotus on ensisijainen eikä lääkkeitä voida nyt käyttää. Haen apua ravitsemusterapeutilta, koska aamuisin ei ruoka maistu ja se vaikeuttaa painonhallintaa. Syön pääasiassa terveellisesti ja liikun kohtuullisesti, mutta paino ei laske. Laihduin kymmenisen kiloa viime talvena ja pco alkoi sen myötä oireilemaan. Sen jälkeen paino on pysynyt samana ja oireet vähitellen vahvistuneet.
Pco:n totesi yksityinen gynegologi, jolle hakeuduin jatkuvien alavatsakipujen takia. Epäilys pco:sta oli oireiden perusteella, joten diagnoosi ei tullut yllätyksenä. On tämä silti aika hämmentävää ja pelottavaakin ollut. En oikein tiedä miten tähän pitäsi suhtautua, mutta koitan asennoitua odottamaan raskautumista keskimääräistä kauemmin ja tekemään omalta osaltani kaiken mahdollisen.
Alettiin yrittää raskautta heti pco:n toteamisen jälkeen. Ollaan haaveiltu jo yli vuosi, mutta ajankohta ei ole ollut aikaisemmin oikea. Ennestään meillä on yksi lapsi (2½-vuotias poika), joka on saanut alkunsa luomusti ensimmäisestä yrityskierrosta. Tuolloin pco oireita ei ollut ja kuukautisetkin olivat säännölliset, mutta painoni oli sama kuin nyt (bmi 31).
Menkat mulla alkoi 12-vuotiaana ja oli alkuun runsaat ja epäsäännölliset, mutta kivuttomat. Kierto säännöllistyi e-pillerikokeilun (6kk) myötä ja vuodon määräkin pysyi kohtuullisena. Kivuliaiksi menkat muuttui 15-vuotiaana ihan yllättäen. Tuohon tilanteeseen liittyy keskenmenoepäilys. Kuukautisten ollessa säännölliset kivut ja vuodon runsaus vaihtelee eli on keskimäärin joka toisella kerralla runsaat ja kivuliaat. Yleensä eka ja toka päivä on tosi kivuliaita, sitten helpottaa ja vuodon määrä siinä mukana. Aknea mulla on hoidettu pitkällä ab-kuurilla kahdesti eikä mustapäät pysy pois säännölliselläkään ihon hoidolla. Karvat kasvaa nopeaan ja tämän vuoden aikana lisääntynyttä nyppimistarvetta on alkanut olla ylähuulen ja mahan alueella. Säärien, bikinirajan ja kainaloiden siistinä pitäminen edellyttää sheivausta parin päivän välein. (sitä en kuitenkaan tee, jos ei ole pakko, koska ihoni ärsyyntyy tiheistä sheivailuista hoidosta huolimatta)
Jollain muullakin taisi olla vaikeuksia pillereiden kanssa. Oon kokeillut yhteensä 7 e-pillerimerkkiä ja renkaan, kaikki epäsopivia. Yksi syy on aurallinen migreeni, mutta se ei mielestäni selitä kaikkea. Monivaihepillereitä lukuun ottamatta kaikista merkeistä sekä renkaasta on tullut kaikki mahdolliset sivuvaikutukset ja olen muuttunut ihmisenä huomattavasti. Oon ollut ärsyyntyvä ja eristäytyvä. Ehkäisynä ne on siis toimineet loistavasti, kun ei ole tehnyt edes mieli. Lopettamisen jälkeen on ollut tosi helpottunut olo ja henkiset vaikutukset on korostuneet.
Olin aika liikunnallinen lapsi ja nuori, joten silloin pysyin hoikahkona. Paino on alkanut nousemaan aikuisiällä, vaikka ruokailutottumukseni ovatkin enimmäkseen olleet ihan hyvät. Saan välillä pudotettua painoa, mutta jossain vaiheessa se kertyy takaisin. Ylimääräistä on joka puolella kroppaa, mutta maha on pahin ongelmakohta. Sokeriarvojen kanssa ei ole koskaan ollut ongelmaa. Mulla on ajoittain myös tosi voimakkaat pms-oireet ja ne saattaa kestää ovulaatiosta menkkojen alkuun.
Tupakoinnin oon rajoittanut viikonloppuihin ja tarkoitus on lopetella kokonaan tai ainakin jättää satunnaiseksi. Ei oikein maistukaan enää, mutta tekee mieli käydä. On siis enemmän tapa ja henkinen riippuvuus. Liikuntaa olen lisännyt lenkkeilemällä 2-4 kertaa viikossa 1-1½h kerrallaan ja kiinnittämällä huomiota syömisiin entistä enemmän. Lämpimän ruuan syön kerran päivässä ja muuten salaattia, johon lisään tarvittaessa jotain lihaa, kalaa tai juustoa. Painon putoamaan lähteminen tuntuu epätodelliselta, mutta toivon ravitsenmustarapeutin löytävän mulle sopivat keinot. Lääkkeitä en edes haluaisi tässä vaiheessa.
Onko tyrnistä tuntunut olevan apua? Mulla olisi saatavilla pakastettua tyrniä, ihan tästä läheltä poimittua. Raskausajan monivitamiineja mulla on jäljellä ja ajattelin niitä alkaa syömään myös, että varmasti tulisi kaikkia tarvittavia riittävästi. Millaisia keinoja tiedätte pco-oireiden helpottamiseksi muita kuin painon pudottaminen ja lääkitys? Mulla on myös ihokarvojen häiritsevää kasvua paikoitellen sekä jonkun verran aknea. Niistä tahtoisin eroon nopeasti. Onko painon pudottaminen ollut ilman lääkkeitä aina vaikeaa vai onko jollain onnistunut ihan helposti? Onko painon pudotus vienyt kaikki oireet pois?
Millaisia labrakokeita teiltä on otettu ultran jälkeen? Tk-lääkäri ei tuntunut tietävän aiheesta mitään eikä gyne lähettänyt labroihin, joten asiaan perehtyminen on kesken. Haluaisin tietää kokonaistilanteen, että oireisiin voitaisiin paremmin vaikuttaa. Olen ymmärtänyt pco:n tarkoittavan munasarjojen monirakkulaisuutta ja olevan eri asia kuin pcos. Mielestäni oireeni viittaavat pcos:n ja haluaisin asialle varmistuksen. Gyne ja tk-lääkäri kuitenkin kehottivat olemaan asian tiimoilta yhteydessä siinä vaiheessa, jos lasta en vuoden yrittämisellä kuulu. Mielestäni asiaan pitää perehtyä jo nyt.
Kävin aikaisemmin lukemassa nuo teidän kirjoitukset, mutta oon kerennyt unohtaa. Nyt en pysty keskittymään. Pahoittelen, jos vastaus mun kysymyksiin on jo mainittu.
Macy
Mulla todettiin pco ihan vasta, suunnilleen kuukausi sitten. Mitään hoitoa ei olla vielä varsinaisesti aloitettu, koska painon pudotus on ensisijainen eikä lääkkeitä voida nyt käyttää. Haen apua ravitsemusterapeutilta, koska aamuisin ei ruoka maistu ja se vaikeuttaa painonhallintaa. Syön pääasiassa terveellisesti ja liikun kohtuullisesti, mutta paino ei laske. Laihduin kymmenisen kiloa viime talvena ja pco alkoi sen myötä oireilemaan. Sen jälkeen paino on pysynyt samana ja oireet vähitellen vahvistuneet.
Pco:n totesi yksityinen gynegologi, jolle hakeuduin jatkuvien alavatsakipujen takia. Epäilys pco:sta oli oireiden perusteella, joten diagnoosi ei tullut yllätyksenä. On tämä silti aika hämmentävää ja pelottavaakin ollut. En oikein tiedä miten tähän pitäsi suhtautua, mutta koitan asennoitua odottamaan raskautumista keskimääräistä kauemmin ja tekemään omalta osaltani kaiken mahdollisen.
Alettiin yrittää raskautta heti pco:n toteamisen jälkeen. Ollaan haaveiltu jo yli vuosi, mutta ajankohta ei ole ollut aikaisemmin oikea. Ennestään meillä on yksi lapsi (2½-vuotias poika), joka on saanut alkunsa luomusti ensimmäisestä yrityskierrosta. Tuolloin pco oireita ei ollut ja kuukautisetkin olivat säännölliset, mutta painoni oli sama kuin nyt (bmi 31).
Menkat mulla alkoi 12-vuotiaana ja oli alkuun runsaat ja epäsäännölliset, mutta kivuttomat. Kierto säännöllistyi e-pillerikokeilun (6kk) myötä ja vuodon määräkin pysyi kohtuullisena. Kivuliaiksi menkat muuttui 15-vuotiaana ihan yllättäen. Tuohon tilanteeseen liittyy keskenmenoepäilys. Kuukautisten ollessa säännölliset kivut ja vuodon runsaus vaihtelee eli on keskimäärin joka toisella kerralla runsaat ja kivuliaat. Yleensä eka ja toka päivä on tosi kivuliaita, sitten helpottaa ja vuodon määrä siinä mukana. Aknea mulla on hoidettu pitkällä ab-kuurilla kahdesti eikä mustapäät pysy pois säännölliselläkään ihon hoidolla. Karvat kasvaa nopeaan ja tämän vuoden aikana lisääntynyttä nyppimistarvetta on alkanut olla ylähuulen ja mahan alueella. Säärien, bikinirajan ja kainaloiden siistinä pitäminen edellyttää sheivausta parin päivän välein. (sitä en kuitenkaan tee, jos ei ole pakko, koska ihoni ärsyyntyy tiheistä sheivailuista hoidosta huolimatta)
Jollain muullakin taisi olla vaikeuksia pillereiden kanssa. Oon kokeillut yhteensä 7 e-pillerimerkkiä ja renkaan, kaikki epäsopivia. Yksi syy on aurallinen migreeni, mutta se ei mielestäni selitä kaikkea. Monivaihepillereitä lukuun ottamatta kaikista merkeistä sekä renkaasta on tullut kaikki mahdolliset sivuvaikutukset ja olen muuttunut ihmisenä huomattavasti. Oon ollut ärsyyntyvä ja eristäytyvä. Ehkäisynä ne on siis toimineet loistavasti, kun ei ole tehnyt edes mieli.
Lopettamisen jälkeen on ollut tosi helpottunut olo ja henkiset vaikutukset on korostuneet.Olin aika liikunnallinen lapsi ja nuori, joten silloin pysyin hoikahkona. Paino on alkanut nousemaan aikuisiällä, vaikka ruokailutottumukseni ovatkin enimmäkseen olleet ihan hyvät. Saan välillä pudotettua painoa, mutta jossain vaiheessa se kertyy takaisin. Ylimääräistä on joka puolella kroppaa, mutta maha on pahin ongelmakohta. Sokeriarvojen kanssa ei ole koskaan ollut ongelmaa. Mulla on ajoittain myös tosi voimakkaat pms-oireet ja ne saattaa kestää ovulaatiosta menkkojen alkuun.
Tupakoinnin oon rajoittanut viikonloppuihin ja tarkoitus on lopetella kokonaan tai ainakin jättää satunnaiseksi. Ei oikein maistukaan enää, mutta tekee mieli käydä. On siis enemmän tapa ja henkinen riippuvuus. Liikuntaa olen lisännyt lenkkeilemällä 2-4 kertaa viikossa 1-1½h kerrallaan ja kiinnittämällä huomiota syömisiin entistä enemmän. Lämpimän ruuan syön kerran päivässä ja muuten salaattia, johon lisään tarvittaessa jotain lihaa, kalaa tai juustoa. Painon putoamaan lähteminen tuntuu epätodelliselta, mutta toivon ravitsenmustarapeutin löytävän mulle sopivat keinot. Lääkkeitä en edes haluaisi tässä vaiheessa.
Onko tyrnistä tuntunut olevan apua? Mulla olisi saatavilla pakastettua tyrniä, ihan tästä läheltä poimittua. Raskausajan monivitamiineja mulla on jäljellä ja ajattelin niitä alkaa syömään myös, että varmasti tulisi kaikkia tarvittavia riittävästi. Millaisia keinoja tiedätte pco-oireiden helpottamiseksi muita kuin painon pudottaminen ja lääkitys? Mulla on myös ihokarvojen häiritsevää kasvua paikoitellen sekä jonkun verran aknea. Niistä tahtoisin eroon nopeasti. Onko painon pudottaminen ollut ilman lääkkeitä aina vaikeaa vai onko jollain onnistunut ihan helposti? Onko painon pudotus vienyt kaikki oireet pois?
Millaisia labrakokeita teiltä on otettu ultran jälkeen? Tk-lääkäri ei tuntunut tietävän aiheesta mitään eikä gyne lähettänyt labroihin, joten asiaan perehtyminen on kesken. Haluaisin tietää kokonaistilanteen, että oireisiin voitaisiin paremmin vaikuttaa. Olen ymmärtänyt pco:n tarkoittavan munasarjojen monirakkulaisuutta ja olevan eri asia kuin pcos. Mielestäni oireeni viittaavat pcos:n ja haluaisin asialle varmistuksen. Gyne ja tk-lääkäri kuitenkin kehottivat olemaan asian tiimoilta yhteydessä siinä vaiheessa, jos lasta en vuoden yrittämisellä kuulu. Mielestäni asiaan pitää perehtyä jo nyt.
Kävin aikaisemmin lukemassa nuo teidän kirjoitukset, mutta oon kerennyt unohtaa. Nyt en pysty keskittymään. Pahoittelen, jos vastaus mun kysymyksiin on jo mainittu.
Macy
Tervetuloa macy gray, tyrni ainakin tekee iholle ja limakalvoille hyvää. Joissain paikoissa suositellaan omega-rasvahappoja pms- oireiden lievitykseen. Luontaistuotekaupassa on muitakin vaihtoehtoja, esim. Frantsilan Harmonella-juoma. Mulla on kiertoja joissa myös tosi vahvat oireet oviksesta menkkoihin asti. Itselläni ei olla sen kummemmin asiaa tukittu kuin, että uä:ssä todettu pco-tyyppisyys ja vuosi sitten yksityinen gyne otatti progesteronikokeen, jossa selvisi etten ko. kierrossa ovuloinut. Vaan en tosta tiedosta sen viisampi ollut kun tiesin etten ovuloi itse läheskään joka kierrossa. Se gyne olikin sitä mieltä, että turha kokeita tehdä kun löydös oli niin selvä ja olisi lääkkeitä antanut jo pian. Toinen gyne taas oli sitä mieltä, että koska mulla on jo raskaus takana niin pitää silti vuosi ensin yritellä, koska raskaus on jo onnistunut aiemminkin (lääkkeillä).
Painonpudotuksesta en osaa sanoa, itse kun olen normaalipainoinen, joskin vuoden sisään on tullut 4-5kg lisää. Osin selittyy liikunnan vänetymisellä kun opiskelujen jälkeen siirryin työelämään, ja aika ei muka riitä kuntoiluun..
Painonpudotuksesta en osaa sanoa, itse kun olen normaalipainoinen, joskin vuoden sisään on tullut 4-5kg lisää. Osin selittyy liikunnan vänetymisellä kun opiskelujen jälkeen siirryin työelämään, ja aika ei muka riitä kuntoiluun..
Kiitos Ella kommentista!
Mulla kun alkoi puoli vuotta synnytyksen jälkeen menkat, niin ne oli tosi kivuliaat ja runsaat. Vähitellen onneks tasottui, mut ei ne helpot ole edelleenkään paitsi joskus harvoin. Se hyvä juttu on synnytyksen jälkeen ollut, että tunnistan oviksen. Tunnistan sen limoista, juilinnasta ja irtoamiskivusta. Nyt vuoden kuluessa tuo irtoamiskipu on jäänyt välillä pois ja pitkissä kierroissa tulee ovisoireet kahdesti. (siinä vaiheessa ku normaalipituisessa kierrossa ovuloin ja toiset pari viikkoa myöhemmin, menkat alkaa sitten viikko - pari niitten oireitten jälkeen eli kierto vaihtelee 29-47 välillä) En tiedä ovuloinko silloin ollenkaan. En koe ovulaation tikuttamista vielä ajankohtaiseksi, mutta jossain vaiheessa ajattelin tikuttaa ovuloinko ollenkaan. Kannattaako ovisoireita odotella vai alottaa jo ennen niitten ilmaantumista ja tikutella melkein menkkoihin asti? Juilinnat on hieman erilaisia, joten ne erottaa toisistaan. Kierron pituuttakaan ei ennalta voi tietää, paitsi jos bongaan irtoamiskivun. (Viimeksi muistaakseni bongasin heinäkuussa)
Mulla kun alkoi puoli vuotta synnytyksen jälkeen menkat, niin ne oli tosi kivuliaat ja runsaat. Vähitellen onneks tasottui, mut ei ne helpot ole edelleenkään paitsi joskus harvoin. Se hyvä juttu on synnytyksen jälkeen ollut, että tunnistan oviksen. Tunnistan sen limoista, juilinnasta ja irtoamiskivusta. Nyt vuoden kuluessa tuo irtoamiskipu on jäänyt välillä pois ja pitkissä kierroissa tulee ovisoireet kahdesti. (siinä vaiheessa ku normaalipituisessa kierrossa ovuloin ja toiset pari viikkoa myöhemmin, menkat alkaa sitten viikko - pari niitten oireitten jälkeen eli kierto vaihtelee 29-47 välillä) En tiedä ovuloinko silloin ollenkaan. En koe ovulaation tikuttamista vielä ajankohtaiseksi, mutta jossain vaiheessa ajattelin tikuttaa ovuloinko ollenkaan. Kannattaako ovisoireita odotella vai alottaa jo ennen niitten ilmaantumista ja tikutella melkein menkkoihin asti? Juilinnat on hieman erilaisia, joten ne erottaa toisistaan. Kierron pituuttakaan ei ennalta voi tietää, paitsi jos bongaan irtoamiskivun. (Viimeksi muistaakseni bongasin heinäkuussa)
^^Jos ovista alkaa tikuttamaan ja kierto epäselvä, pitäsi aloittaa lyhimmän kierron perusteella.. Mulla vaihteluväli ollut 24-46 päivää tätä megakiertoa ennen. Oon tikuttanut noin kp 10 alkaen. Aikaisin bongattu ovis tikulla ja oireilla kp 13 ja myöhäsin kp 35.. En joka kierrossa ole jaksanut tikuttaa, koska noita opvuloimattomiakin on joukossa liuta. Plus sit oon saanut "vääriä" plussia kun kroppa puskee hormonia mutta itse ovis ei tapahdu. Sitä vaan turhautuu sitten..
Mulla ei ole oviskipuja, kerran ollut erittäin kova kipu, joka sopisi ovikseen mutta oviksen tunnistan järkyistä ovislimoista ja ennen ovista tulee finnejä. Tikutella pitäsi jo hyvissä ajoin, sillä ovistesti näyttää hetken jollooin LH-hormonia on eniten--> tästä hetkestä n. 24-48h sisään irtoasi munis jos hyvin käy. Kivuista en osaa sanoa, tulevatko ennen kun munis irtoaa vaiko juuri irtoamisaikaan, kai tuo voi vaihdella.. Sanoit että pitkissä kierroissa tulee ovisoireet sulla kahdesti, mulla joo tässä kierrossa on varmaan ollut jo kolme jaksoa, jotka olivat muka-oviksia..
Mulla ei ole oviskipuja, kerran ollut erittäin kova kipu, joka sopisi ovikseen mutta oviksen tunnistan järkyistä ovislimoista ja ennen ovista tulee finnejä. Tikutella pitäsi jo hyvissä ajoin, sillä ovistesti näyttää hetken jollooin LH-hormonia on eniten--> tästä hetkestä n. 24-48h sisään irtoasi munis jos hyvin käy. Kivuista en osaa sanoa, tulevatko ennen kun munis irtoaa vaiko juuri irtoamisaikaan, kai tuo voi vaihdella.. Sanoit että pitkissä kierroissa tulee ovisoireet sulla kahdesti, mulla joo tässä kierrossa on varmaan ollut jo kolme jaksoa, jotka olivat muka-oviksia..
Tervetuloa macy grey!
Aina on tilaa meille, ja vertaustukea tarjolla tottakai. Sitä itsekin kaipasin ja tämän perustin. Huomasin että pco herättää paljon kysymyksiä ja tunteita.
Mä täällä vieläkin pähkäilen varatako aikaa gynelle vai ei. Jotenkin vaan olo on niin nöyrä jos marssin sinne 3-4kk päästä uudelleen
Aina on tilaa meille, ja vertaustukea tarjolla tottakai. Sitä itsekin kaipasin ja tämän perustin. Huomasin että pco herättää paljon kysymyksiä ja tunteita.
Mä täällä vieläkin pähkäilen varatako aikaa gynelle vai ei. Jotenkin vaan olo on niin nöyrä jos marssin sinne 3-4kk päästä uudelleen
Hei.
Kerrompa teille oman tarinani. Elikkä kuukautiset alkoivat siinä 12 v. tulivat suurinpiirtein kerrankuukaudessa tai ei ainakaan mitään kauheita heittoja ollut. Pillerit aloitin 18v. ja söin niitä noin 9vuotta. lopetin koska yritimme mieheni kanssa lasta. Kävin ihan tavallisella gynellä tarkastuksessa ja se saatumoisin ultrasi munasarjani. Ja kunnon pco löytyi pieniä rakkuloita munasarjat täynnä.. gyen sanoi siinä, että raskautuminen voi olla ongelmallista ja puhui jo alustavasti teroist ja clomeista. Annoin kesän mennä. kierrot olivat siinä 26-48 päiviä pitkiä. Vieläkään en ole saanut selvyttä että miksi kuitenkin kuukautiset tulivat? välillä kävin ultrassa ja yksikään folliikkeli ei kasvanut. Kun syksy koitti päätin uudestaan mennä gynelleni ja sain tero ja clomi resptin. toisella clomi kierrolla ultrattiin ja sieltä löytyi komea folliikkeli. Gyne ilmoitti minulle, että jos nyt ei nappaa niin miehen pitäisi mennä antamaan sperma näyte ja mun aukiolo tutkimukseen. Ultrassa myös todettiin hyvän paksuinen kohdunlimakalvo. Vaikka clomien pitäisi ohentaa. olen epäillyt että miksi kuukautiset tulivat oli juuri siinä, että kohdun limakalvo kasvoi ja surkastui tietyn ajan päästä pois vaikka ovulaatiota ei tapahtunut..
Kaksiviikkoa meni tosta käynnistä kun tein positiivisen raskaustestin. ja nyt tuolla yläkerrassa nukkuu 3kk ikäinen poika.
Mitään sivuvaikutuksia ei clomeista tullut. mutta ovulaatiotestejä paloi monta. Tarkistin aina digitaalisella.
Nyt mietitään, että joskus haluttaisi sisarus. ehkäisyä emme ole käyttäneet ja en ole raskaana eikä menkatkaan ole alkaneet. välillä sitä miettii, että kun se aika koittaa pitäsikö suoraan marssia gynelle ja pyytää resepti?
Tiedän miltä teistä jokaiselta tuntuu, monet itkut on itketty ja itse säälissä märehditty. ja minulle tuo meidän poika on pieni ihme. jaennen kun tuli raskaaksi tuntui, että jokapaikassa näkyy raskaana olevia ja vauvoja. ja sitä mietti, että miksi noi saa mutta me ei?
Voimia jokaiselle teille. Taustailen täällä
Kerrompa teille oman tarinani. Elikkä kuukautiset alkoivat siinä 12 v. tulivat suurinpiirtein kerrankuukaudessa tai ei ainakaan mitään kauheita heittoja ollut. Pillerit aloitin 18v. ja söin niitä noin 9vuotta. lopetin koska yritimme mieheni kanssa lasta. Kävin ihan tavallisella gynellä tarkastuksessa ja se saatumoisin ultrasi munasarjani. Ja kunnon pco löytyi pieniä rakkuloita munasarjat täynnä.. gyen sanoi siinä, että raskautuminen voi olla ongelmallista ja puhui jo alustavasti teroist ja clomeista. Annoin kesän mennä. kierrot olivat siinä 26-48 päiviä pitkiä. Vieläkään en ole saanut selvyttä että miksi kuitenkin kuukautiset tulivat? välillä kävin ultrassa ja yksikään folliikkeli ei kasvanut. Kun syksy koitti päätin uudestaan mennä gynelleni ja sain tero ja clomi resptin. toisella clomi kierrolla ultrattiin ja sieltä löytyi komea folliikkeli. Gyne ilmoitti minulle, että jos nyt ei nappaa niin miehen pitäisi mennä antamaan sperma näyte ja mun aukiolo tutkimukseen. Ultrassa myös todettiin hyvän paksuinen kohdunlimakalvo. Vaikka clomien pitäisi ohentaa. olen epäillyt että miksi kuukautiset tulivat oli juuri siinä, että kohdun limakalvo kasvoi ja surkastui tietyn ajan päästä pois vaikka ovulaatiota ei tapahtunut..
Kaksiviikkoa meni tosta käynnistä kun tein positiivisen raskaustestin. ja nyt tuolla yläkerrassa nukkuu 3kk ikäinen poika.
Mitään sivuvaikutuksia ei clomeista tullut. mutta ovulaatiotestejä paloi monta. Tarkistin aina digitaalisella.
Nyt mietitään, että joskus haluttaisi sisarus. ehkäisyä emme ole käyttäneet ja en ole raskaana eikä menkatkaan ole alkaneet. välillä sitä miettii, että kun se aika koittaa pitäsikö suoraan marssia gynelle ja pyytää resepti?
Tiedän miltä teistä jokaiselta tuntuu, monet itkut on itketty ja itse säälissä märehditty. ja minulle tuo meidän poika on pieni ihme. jaennen kun tuli raskaaksi tuntui, että jokapaikassa näkyy raskaana olevia ja vauvoja. ja sitä mietti, että miksi noi saa mutta me ei?
Voimia jokaiselle teille. Taustailen täällä
Hei kaikki!
Voisin myös tulla ketjuunne mukaan. Oon 30v nainen ja minulla on 1v2kk tyttö. PCO todettiin 05/07 ja tyttö sai alkunsa 3. Clomikierrosta. Imetyksen lopetin kun tyttö täytti 1v1kk ja toinen on toiveissa. Kuukautisisa ei ollut imetysaikana ja ensimmäinen ovulaatio tapahtui noin 2 viikkoa imetyksen jälkeen ja eilen alkoivat ekat kuukautiset (ekasta mahdollisuudesta ei tärpännyt siis). Gynellä kävin tuolloin ovulaation aikaan ja hänen mukaansa kumpikaan munasarja ei ollut PCO:mainen, mutta tämähän on siitä ikävä oireyhtymä, että tilanne voi olla hyvä muutaman kierron ja sitten rakkuloita alkaa taas kasvaa. Sain reseptit Teroluteihin ja Clomifeneihin ja ohjeen seurata tapahtuko ovulaatiota luonnostaan ensi kierrossa ja jos ei kp 20 ole ollut, aloitan Terolutit ja heti perään Clomit.
Nyt sis kp 2 ja kohti uutta yritystä! Ovulaatiota alan tikuttamaan kp 10 viimeistään ja jatkan tarvittaessa sinne kp 20 asti. Meillä miehellä lisäksi diagnosoitu Teratozoospermia eli normaalimuotoisia siittiöitä vain 10%. Kuitenkaan insseihin ei tässä vaiheessa ole tarvetta kun määrä ja liikkuvuus muuten hyvä ja viimeksikin onnistui "jo" 3. Clomikierrosta.
Voisin myös tulla ketjuunne mukaan. Oon 30v nainen ja minulla on 1v2kk tyttö. PCO todettiin 05/07 ja tyttö sai alkunsa 3. Clomikierrosta. Imetyksen lopetin kun tyttö täytti 1v1kk ja toinen on toiveissa. Kuukautisisa ei ollut imetysaikana ja ensimmäinen ovulaatio tapahtui noin 2 viikkoa imetyksen jälkeen ja eilen alkoivat ekat kuukautiset (ekasta mahdollisuudesta ei tärpännyt siis). Gynellä kävin tuolloin ovulaation aikaan ja hänen mukaansa kumpikaan munasarja ei ollut PCO:mainen, mutta tämähän on siitä ikävä oireyhtymä, että tilanne voi olla hyvä muutaman kierron ja sitten rakkuloita alkaa taas kasvaa. Sain reseptit Teroluteihin ja Clomifeneihin ja ohjeen seurata tapahtuko ovulaatiota luonnostaan ensi kierrossa ja jos ei kp 20 ole ollut, aloitan Terolutit ja heti perään Clomit.
Nyt sis kp 2 ja kohti uutta yritystä! Ovulaatiota alan tikuttamaan kp 10 viimeistään ja jatkan tarvittaessa sinne kp 20 asti. Meillä miehellä lisäksi diagnosoitu Teratozoospermia eli normaalimuotoisia siittiöitä vain 10%. Kuitenkaan insseihin ei tässä vaiheessa ole tarvetta kun määrä ja liikkuvuus muuten hyvä ja viimeksikin onnistui "jo" 3. Clomikierrosta.
Hemuli1981: Mullakaan ei ollut kukautisia koko imetysaikana (täysimetystä 6kk ja osittain 1v 1kk ikäiseksi asti). Oltaisiin haluttu mahdollisimman pieni ikäero sisaruksille, mutta ei näitä asioita itse voi päättää enkä ollut halukas lopettamaan imetystäkän ainoastaan tuosta syystä. Heti imetyksen loputtua tosin varasin ajan yksityiselle gynelle, että saataisiin asiat etenemään mahdollisimman nopeasti. suosittelen suakin varaamaan ajan heti imetyksen loputtua (imetyksen aikanahan Clomeja ei voi käyttää kuitenkaan. Oon ainakin itse niin kärsimätön etten vaan halunnut jäädä odottelemaan mahdollisia luomumenkkoja ja nyt on parempi olo kun reseptit ovat takataskussa odottelemassa.
Nyt jännittää niin, että vatsanpohjaa nipistelee. Ovista en ole tunnistanut, mutta juilintoja on ollut normaalisti. Vuotojen perusteella päättelin oviksen olleen viime viikolla ja nyt on lämmöt koholla. (En ole huomannut olevan mulle tyypillistä ja kestänyt ainakin pari päivää. En tosin mittaile, jos olo ei tunnu siltä ) Tänään kp 27. Tilasin nettikaupasta raskaustestejä ja ne tuli päivässä. Nyt vaan odotan pääsenkö testaamaan ensi viikolla vai alkaako menkat suunnilleen normaalin kierron mukaisesti.
Hämmentää se gynekäynti, kun en osannut kysellä juuri mitään. Olisi ollut lunttilappukin mukana, mutta en saanut kaivettua sitä. Jos tämä on "harjoituskierto", olisiko ihan hölmöä varata gynelle uusi aika (ja luonnollisesti maksaa siitä muutama kymppi) ihan vaan juttelun takia? Haluaisin kysellä asioita asiaan perehtyneeltä ammattilaiselta ja pyytää listan lisätutkimuksista, joihin voin pyytää lähetteen omalta lääkäriltä. Tämänhetkinen tiedon määrä ei mulle riitä alkuunkaan, se vaan hämmentää.
Tk-lääkäri antoi ymmärtää kaikkien oireiden poistuvan painonpudotuksen myötä. Onko se totta? Normalisoituuko tilanne hirsutismin osalta, paraneeko akne jne? Raskaus on se suurin toive, mutta nuo muut oireet on epämiellyttäviä ja häiritseviä. Nyt kun aiheuttaja on selvillä ja tiedän niitten olevan epänormaaleja, ne tuntuu jopa ahdistavilta. Tunteet on vuoristorataa ja hämmentää, kun en tiedä johtuuko hormoneista vai kuuluuko diagnoosin aiheuttamaan hämmennykseen.
(En ole huomannut olevan mulle tyypillistä ja kestänyt ainakin pari päivää. En tosin mittaile, jos olo ei tunnu siltä ) Tänään kp 27. Tilasin nettikaupasta raskaustestejä ja ne tuli päivässä. Nyt vaan odotan pääsenkö testaamaan ensi viikolla vai alkaako menkat suunnilleen normaalin kierron mukaisesti.Hämmentää se gynekäynti, kun en osannut kysellä juuri mitään. Olisi ollut lunttilappukin mukana, mutta en saanut kaivettua sitä. Jos tämä on "harjoituskierto", olisiko ihan hölmöä varata gynelle uusi aika (ja luonnollisesti maksaa siitä muutama kymppi) ihan vaan juttelun takia? Haluaisin kysellä asioita asiaan perehtyneeltä ammattilaiselta ja pyytää listan lisätutkimuksista, joihin voin pyytää lähetteen omalta lääkäriltä. Tämänhetkinen tiedon määrä ei mulle riitä alkuunkaan, se vaan hämmentää.
Tk-lääkäri antoi ymmärtää kaikkien oireiden poistuvan painonpudotuksen myötä. Onko se totta? Normalisoituuko tilanne hirsutismin osalta, paraneeko akne jne? Raskaus on se suurin toive, mutta nuo muut oireet on epämiellyttäviä ja häiritseviä. Nyt kun aiheuttaja on selvillä ja tiedän niitten olevan epänormaaleja, ne tuntuu jopa ahdistavilta. Tunteet on vuoristorataa ja hämmentää, kun en tiedä johtuuko hormoneista vai kuuluuko diagnoosin aiheuttamaan hämmennykseen.
Tervetuloa uusille aktiivisille ja taustalla olijoille
macy gray
Mullehan lääkäri määräs painonpudotuksen tueksi testiksi metforminit. Tuki auttanut ja paino tosiaan tippunut. Ja olen myös huomannut että hirsutismi on "lieventynyt". Enää ei siis tarvi jokapäivä terän kanssa heilua ja ihoa rikkoa, vaan about kerta viikossa riittää (jos pientä sänkeä kestää).
En jotenkaan osais uskoa että painon pudotus vois aknea viedä pois. Mulla iho on kyllä parantunut metujen myötä (+ marvelonin ) mutta siihen voi toki auttaa myös runsas ulkoilu ja veden juontikin.
Mä niin tiedän miltä tuntuu kun toivoo raskautta ja sitten gyne tekee pco-löydöksen. Mä olin aivan rikki monta päivää. Tuntu maailmanlopulta se. Tuntu että mistään ei löydy tietoa ja on aivan yksin asian kanssa.
Täälläkin on tässä keskustelussa aikaisemmin puhuttu paljon mm. eri vitamiineista jotka voivat auttaa, ja olen sitten lisäksi yhtä englanninkielistä foorumia selannut saadakseni mahdollisimman paljon tietoa. Vaan ei se poista sitä tuskaa että tahtoisi soittaa ja kysyä asioista lisää. Olen ehkä hieman malttamaton ja toisaalta aikaansaamaton kun en aikaa gynekologille ole tämän kymmenenkilon haihduttamisen jälkeen aikaa saanut varattua :snotty:
Kai sitä vain pelkää että kun tästä selvitään niin löytyy jotain muuta joka vielä hidastaa/estää lasten saannin Mitä enemmän tätäkin asiaa pyörittää päässään, niin sen pahemmalta tuntuu ja iskee Epätoivo.
Miuku79 Tuntuu melkein kohtuuttomalta että normaalipainoisetkin voivat kärsiä PCO:sta. Varsinkin kun meille isommille suositellaan laihdutusta. Muistanpa kuitenkin lukeneeni (toivottavasti en vain tästä keskustelusta, muuten nolottaa kun en muista nimeä) että normaalipainoisella todettu pco ja vaikka sai vain kilon tai pari pois niin raskautuminen onnistui.
macy gray
Mullehan lääkäri määräs painonpudotuksen tueksi testiksi metforminit. Tuki auttanut ja paino tosiaan tippunut. Ja olen myös huomannut että hirsutismi on "lieventynyt". Enää ei siis tarvi jokapäivä terän kanssa heilua ja ihoa rikkoa, vaan about kerta viikossa riittää (jos pientä sänkeä kestää).
En jotenkaan osais uskoa että painon pudotus vois aknea viedä pois. Mulla iho on kyllä parantunut metujen myötä (+ marvelonin ) mutta siihen voi toki auttaa myös runsas ulkoilu ja veden juontikin.
Mä niin tiedän miltä tuntuu kun toivoo raskautta ja sitten gyne tekee pco-löydöksen. Mä olin aivan rikki monta päivää. Tuntu maailmanlopulta se. Tuntu että mistään ei löydy tietoa ja on aivan yksin asian kanssa.
Täälläkin on tässä keskustelussa aikaisemmin puhuttu paljon mm. eri vitamiineista jotka voivat auttaa, ja olen sitten lisäksi yhtä englanninkielistä foorumia selannut saadakseni mahdollisimman paljon tietoa. Vaan ei se poista sitä tuskaa että tahtoisi soittaa ja kysyä asioista lisää. Olen ehkä hieman malttamaton ja toisaalta aikaansaamaton kun en aikaa gynekologille ole tämän kymmenenkilon haihduttamisen jälkeen aikaa saanut varattua :snotty:
Kai sitä vain pelkää että kun tästä selvitään niin löytyy jotain muuta joka vielä hidastaa/estää lasten saannin
Mitä enemmän tätäkin asiaa pyörittää päässään, niin sen pahemmalta tuntuu ja iskee Epätoivo.Miuku79 Tuntuu melkein kohtuuttomalta että normaalipainoisetkin voivat kärsiä PCO:sta. Varsinkin kun meille isommille suositellaan laihdutusta. Muistanpa kuitenkin lukeneeni (toivottavasti en vain tästä keskustelusta, muuten nolottaa kun en muista nimeä) että normaalipainoisella todettu pco ja vaikka sai vain kilon tai pari pois niin raskautuminen onnistui.
Ella-83: Mulla on maca-jauhe testissä. Viikko sitte alotin, en vielä ainakaan ole huomannu mitään...ehkä pikkusen pirteämpi saatan olla mutta se voi johtua kyllä muistaki asioista. Ja olen kyllä syöny täs ihan liikaa suklaataki (taas :ashamed: ) joka sit vaikuttaa negatiivisesti.
Harmonellaaki käytän. Kun vaan nyt saisin tuon suklaan mussuttamisen loppumaan tai ainaki reippaasti vähenemään, sekä liikuntaa lisää, ja sen myötä painon laskemaan ni olis voitto jo puoliksi kotona. Liian myöhään myös valvon, ei auta asiaa sekään (vaikuttaa sokeritasapainoon negatiivisesti, ja muutenki...). Kierron pituus lähentelee jo 150 päivää. :$
Nimimerkillä Orion kirjoittelin aiemmin tähän ketjuun.
Harmonellaaki käytän. Kun vaan nyt saisin tuon suklaan mussuttamisen loppumaan tai ainaki reippaasti vähenemään, sekä liikuntaa lisää, ja sen myötä painon laskemaan ni olis voitto jo puoliksi kotona. Liian myöhään myös valvon, ei auta asiaa sekään (vaikuttaa sokeritasapainoon negatiivisesti, ja muutenki...). Kierron pituus lähentelee jo 150 päivää. :$
Nimimerkillä Orion kirjoittelin aiemmin tähän ketjuun.
Ambrosine85 > Mulle-tk lääkäri kertoi jonkun verran noista lääkityksistä, mutta ei kuulemma voi kirjottaa mulle vielä mitään niistä. Painon pudotusta ja hirsutismia helpottavaa ei kuulemma voi käyttää raskauden aikana eli ei myöskään raskautta yrittäessä ja apuja raskautumiseenkin olisi myöntämässä vasta vuoden - kahden päästä. Ihan mielelläni kokeilen ensin ilman lääkkeitä, mutta vähän sellainen pakko-onnistumisen maku tässä on. Mulla tulee ikää 30 ja kolmaskin lapsi olisi haaveissa, joten kovin kauan en malttaisi raskautta odotella.
Painon pudotus on mulle aina ollut tosi vaativaa toisin kuin sen kertyminen. Muutama kilo lähtee aika helposti, mutta sitten alkaa vaatia tosi paljon töitä ja ylläpitäminenkin on vaikeeta. En tiedä riittääkö se muutama kilo raskautumiseen ja muutenkin toivoisin pääseväni lähemmäs normaalipainoa. Esikoisen tärpätessä olin juuri laihtunut viitisen kiloa ja se saattoi olla ratkaiseva asia nopeaan plussaan. Painan nyt saman verran, mutta paino on pudonnut ruokahaluttomuuden seurauksena eli mennyt enimmäkseen lihaksista. Olo on läskimpi ja vaatekoko isompi kuin esikoisen saadessa alkunsa.
Naw2012 > Mihin aikaan sä yleensä menet nukkumaan? Mulla tavoite on siinä 23 aikoihin, mutta saatan valvoa arkenakin jopa kahteen. Viime aikoina oon onnistunut menemään yhteen mennessä, mutta nukahtaminen kestää välillä tunninkin. Aamuisin ei ruoka maistu enkä yleensä syö päivällisen jälkeen kuin vähän iltapalaa. Iltapalana on yleensä (kevyellä/kevyehköllä ) juustolla terästetty salaatti, hedelmät tai joskus nälkäisenä 1-2 voileipää. Tiedän noitten mun ruokailujen olevan pielessä. Minkä verran tuolla unirytmillä on vaikutusta painonhallintaan ja millä tavalla? Onko oleellisempaa säännöllinen ja riittävä uni vai unen ajoittaminen oikeaan aikaan? Millaista syötävää siihen aamuun ja iltaan kannattaisi valita, että verensokerit pysyisivät paremmin kurissa? Mulla ei ole ollut häikkää niissä (paastoarvo mitattiin juuri, tosin paastoaika venyt 12½ tuntiin), mutta jaksamisessa nuo erot huomaa.
Lisäys: Viime aikoina ongelmana on ollut myös nukahtamisvaikeus ja unen katkonaisuus. En ole keksinyt niille selitystä ja välillä onnistunkin nukkumaan ihan hyvin. Voisiko mun syömisongelmat heijastua myös uneen, vaikka nälkää en yön aikana tunnekaan? Iltaisin tehty kävelylenkkikään ei takaa hyviä unia, joten tunnen välillä olevani umpikujassa.
Painon pudotus on mulle aina ollut tosi vaativaa toisin kuin sen kertyminen. Muutama kilo lähtee aika helposti, mutta sitten alkaa vaatia tosi paljon töitä ja ylläpitäminenkin on vaikeeta. En tiedä riittääkö se muutama kilo raskautumiseen ja muutenkin toivoisin pääseväni lähemmäs normaalipainoa. Esikoisen tärpätessä olin juuri laihtunut viitisen kiloa ja se saattoi olla ratkaiseva asia nopeaan plussaan. Painan nyt saman verran, mutta paino on pudonnut ruokahaluttomuuden seurauksena eli mennyt enimmäkseen lihaksista. Olo on läskimpi ja vaatekoko isompi kuin esikoisen saadessa alkunsa.
Naw2012 > Mihin aikaan sä yleensä menet nukkumaan? Mulla tavoite on siinä 23 aikoihin, mutta saatan valvoa arkenakin jopa kahteen. Viime aikoina oon onnistunut menemään yhteen mennessä, mutta nukahtaminen kestää välillä tunninkin. Aamuisin ei ruoka maistu enkä yleensä syö päivällisen jälkeen kuin vähän iltapalaa. Iltapalana on yleensä (kevyellä/kevyehköllä ) juustolla terästetty salaatti, hedelmät tai joskus nälkäisenä 1-2 voileipää. Tiedän noitten mun ruokailujen olevan pielessä. Minkä verran tuolla unirytmillä on vaikutusta painonhallintaan ja millä tavalla? Onko oleellisempaa säännöllinen ja riittävä uni vai unen ajoittaminen oikeaan aikaan? Millaista syötävää siihen aamuun ja iltaan kannattaisi valita, että verensokerit pysyisivät paremmin kurissa? Mulla ei ole ollut häikkää niissä (paastoarvo mitattiin juuri, tosin paastoaika venyt 12½ tuntiin), mutta jaksamisessa nuo erot huomaa.
Lisäys: Viime aikoina ongelmana on ollut myös nukahtamisvaikeus ja unen katkonaisuus. En ole keksinyt niille selitystä ja välillä onnistunkin nukkumaan ihan hyvin. Voisiko mun syömisongelmat heijastua myös uneen, vaikka nälkää en yön aikana tunnekaan? Iltaisin tehty kävelylenkkikään ei takaa hyviä unia, joten tunnen välillä olevani umpikujassa.
PCO:ssa tilanne voi tosiaan vaihdella.. Ekan kerran uä:ssä v. -02 oli selvät helminauhamaiset munarakkulat ja kuukautishistoria vahvisti pco:n. Sillon gyne1 jo sanoi, että kun saisi ekan raskauden alulle, niin monella tilanne muuttuu raskauden ja synnytyksen myötä parempaan..
Ja niin mulla kävikin, synnytyksen jälkeen mulla oli säännölliset menat ekaa kertaa elämässäni kierroilla n. 32-35 päivää.
Ehkäisyn lopetin 9/08 ja 11/08 toisessa luomukierrossa kävin taas uä:ssä jossa gyne2 sanoi, ettei ole pcota vaan tilanne normaali. Pyynnöstäni otettiin kuitenkin progesteroniverikoe, joka kertoi etten ollut ovuloinut. Tämä gyne käski 6kk luomullla ja sitten lääkkeet apuun.
Muissa asioissa olin naistenpolilla loppuvuodesta -08 ja juttelin taas tutun gynen nro1 kanssa ja tämä oli sitä mieltä, että vuoden yritys koska mulla on jo raskaus takana. Edelleen muissa asioissa olin polilla 6/09 jossa gyne nro 3 kuunteli mua ja yllätyksekseni teki ultran. Hän teki "pco-tyyppisen" uä-löydöksen. Ei ollut helminauhaa mutta normaalia enemmän keskenkasvuisia munarakkuloita, ei yhtään johtavaa follikkelia. Hän antoi 3kk terolut-kuurin ja kehoitti syksyllä hakeutumaan tk-lääkärille perustutkimuksiin. Kuuria en syönyt, koska kesän ( 3 kertaa) mulla toimikin kierrot hienosti 24-26 päivää, taisi homeopatialla olla sen kanssa tekemistä..
Omakohtaisesti oon saanut todistaa tätä pco:n vaihtelua. Ilmeisesti tällä hetkellä jokin superpitkä ovuloimaton kierto, nyt kp 53 ja tätä ennen pisin kierto vuosi sitten oli 46 päivää.
Kesän hyvät kierrot ja oviksen löytyminen antavat toivoa luomutärpistäkin mutta aikaa se voi viedä. Tarvittaisi se hyvä kierto, jossa ovis tulee ja siinä pitäsi ajoitus onnistua yms yms..
Ensi vuoden puolella ajattelin ehkä lähteä tk-lääkärille selvittelemään asiaa. Ainakin kilpirauhasverikokeet kiinnostaisi, sillä mulle on sekä homeopaatti että vyöhyketerapeutti sanoneet epäilevänsä jonkinlaista vajaatoimintaa, se voisi selittää hormonaalista epätasapainoa.
Ja niin mulla kävikin, synnytyksen jälkeen mulla oli säännölliset menat ekaa kertaa elämässäni kierroilla n. 32-35 päivää.
Ehkäisyn lopetin 9/08 ja 11/08 toisessa luomukierrossa kävin taas uä:ssä jossa gyne2 sanoi, ettei ole pcota vaan tilanne normaali. Pyynnöstäni otettiin kuitenkin progesteroniverikoe, joka kertoi etten ollut ovuloinut. Tämä gyne käski 6kk luomullla ja sitten lääkkeet apuun.
Muissa asioissa olin naistenpolilla loppuvuodesta -08 ja juttelin taas tutun gynen nro1 kanssa ja tämä oli sitä mieltä, että vuoden yritys koska mulla on jo raskaus takana. Edelleen muissa asioissa olin polilla 6/09 jossa gyne nro 3 kuunteli mua ja yllätyksekseni teki ultran. Hän teki "pco-tyyppisen" uä-löydöksen. Ei ollut helminauhaa mutta normaalia enemmän keskenkasvuisia munarakkuloita, ei yhtään johtavaa follikkelia. Hän antoi 3kk terolut-kuurin ja kehoitti syksyllä hakeutumaan tk-lääkärille perustutkimuksiin. Kuuria en syönyt, koska kesän ( 3 kertaa) mulla toimikin kierrot hienosti 24-26 päivää, taisi homeopatialla olla sen kanssa tekemistä..
Omakohtaisesti oon saanut todistaa tätä pco:n vaihtelua. Ilmeisesti tällä hetkellä jokin superpitkä ovuloimaton kierto, nyt kp 53 ja tätä ennen pisin kierto vuosi sitten oli 46 päivää.
Kesän hyvät kierrot ja oviksen löytyminen antavat toivoa luomutärpistäkin mutta aikaa se voi viedä. Tarvittaisi se hyvä kierto, jossa ovis tulee ja siinä pitäsi ajoitus onnistua yms yms..
Ensi vuoden puolella ajattelin ehkä lähteä tk-lääkärille selvittelemään asiaa. Ainakin kilpirauhasverikokeet kiinnostaisi, sillä mulle on sekä homeopaatti että vyöhyketerapeutti sanoneet epäilevänsä jonkinlaista vajaatoimintaa, se voisi selittää hormonaalista epätasapainoa.
macy gray: Mulla on nyt viime aikoina varsinki ollu rytmi ihan persiillään (kun työttömänä olen) menen puoli kolmen - kolmen maissa vasta nukkuun, joskus vielä myöhemminki. En osaa sanoa että kuinka paljo tuolla rytmillä on vaikutusta ja miten, mut ainaki ilmeisesti noihi sokereihi. En tiedä/muista mistä se johtuu. Unessa sit taas rasvanpoltto on tehokasta, seki puoltaa hyviä yöunia. Jostain muistan lukeneeni (karppaajien?) suosituksia että hiilihydraatit painottuis aamupäivään ja illalla vähemmän, mutta toisaalta myös että jos syö vähähiilihydraattisesti ni ei sillä ole niin väliä.
Mulla kans välillä nukahtamisongelmia. Voi johtua siitä kun istun niin kauan koneella ennen nukkumaan menoa. Nehän häiritsee, tulee lisää "hälinää" päähän töllöstä ja tietokoneesta, sikspä sitä suositellaanki ettei vähään aikaan ennen nukkumaanmenoaikaa käyttäis näitä laitteita. Pittäis ottaa rauhallisesti ilta, eikä passais syödäkään ihan just ennen nukkuun menoa. Kun vaan malttais.
Voi kun tietäis kaiken, olis paljo helpompaa tämä elämä. :ashamed:
Mulla kans välillä nukahtamisongelmia. Voi johtua siitä kun istun niin kauan koneella ennen nukkumaan menoa. Nehän häiritsee, tulee lisää "hälinää" päähän töllöstä ja tietokoneesta, sikspä sitä suositellaanki ettei vähään aikaan ennen nukkumaanmenoaikaa käyttäis näitä laitteita. Pittäis ottaa rauhallisesti ilta, eikä passais syödäkään ihan just ennen nukkuun menoa. Kun vaan malttais.
Voi kun tietäis kaiken, olis paljo helpompaa tämä elämä. :ashamed:
Kyllä odottaminen on ärsyttävää. Kp 31 menossa eikä merkkiäkään menkoista. Epäilyttää ovuloinko sittenkään tässä kierrossa vai onko ovis vasta tulossa. Ei kyllä siltäkään tunnu. Väsyttää ja hermot on kireällä. Pitäisi varmaan ulkoilla kunnolla, että tulisi pirteämpi olo. En ole käynyt lenkillä tällä viikolla, mutta hyötyliikuntaa on tullut mukavasti. Eilenkin oltiin perheen kanssa liikkeellä melkein kolme tuntia ja kilometrejäkin siinä kertyi aika kivasti. Rattaiden työntelystä tuli lisärasitusta, joten ihan huonoa omatuntoa mun tuskin tarvitsee tuntea.
Jouluvalmistelut on pahasti kesken eli niitäkin pitäisi saada tehtyä. En kaipaisi nyt yhtään stressiä, mutta jostain sitä koko ajan pukkaa. Toisaalta on hyvä, että on tekemistä ensi viikollekin, niin en sitten ajattele koko ajan pääsenkö testaamaan. Kampaaja-aikakin mulla on. Ihana päästä vähän hemmoteltavaksi ja saada uutta ilmettä.
Lisäys:
Eilen taas harmittelin, kun en ole pystynyt lopettamaan tupakointia kokonaan vaikka niin suunnittelin. Onhan se viikonloppuihin rajoittaminenkin hyvä alku, mutta haluaisin päästä siitäkin. Ei edes oikein maistu, mutta tekee mieli käydä. Ärsyttävä tuollainen henkinen riippuvuus, kun sitä ei voi edes puolustella. Fyysiseen riippuvuuteen olisi sentään apukeinoja. Harmittaa ihan hirveästi, että ratkesin tupakointiin uudestaan imetyksen päätyttyä, kun olin niin helposti päässyt siitä tavasta eroon alettuani odottaa esikoista. Nyt tuo tapa kolkuttaa omatuntoa entistä enemmän, kun todettiin se pco.
Jouluvalmistelut on pahasti kesken eli niitäkin pitäisi saada tehtyä. En kaipaisi nyt yhtään stressiä, mutta jostain sitä koko ajan pukkaa. Toisaalta on hyvä, että on tekemistä ensi viikollekin, niin en sitten ajattele koko ajan pääsenkö testaamaan. Kampaaja-aikakin mulla on. Ihana päästä vähän hemmoteltavaksi ja saada uutta ilmettä.
Lisäys:
Eilen taas harmittelin, kun en ole pystynyt lopettamaan tupakointia kokonaan vaikka niin suunnittelin. Onhan se viikonloppuihin rajoittaminenkin hyvä alku, mutta haluaisin päästä siitäkin. Ei edes oikein maistu, mutta tekee mieli käydä. Ärsyttävä tuollainen henkinen riippuvuus, kun sitä ei voi edes puolustella. Fyysiseen riippuvuuteen olisi sentään apukeinoja. Harmittaa ihan hirveästi, että ratkesin tupakointiin uudestaan imetyksen päätyttyä, kun olin niin helposti päässyt siitä tavasta eroon alettuani odottaa esikoista. Nyt tuo tapa kolkuttaa omatuntoa entistä enemmän, kun todettiin se pco.
Mun on nyt pakko tulla purkamaan. Päivän aikana on ollut jonkin verran repäiseviä kipuja alavatsalla. Ihan erilaisia siis kuin pco-, ovis- ja menkkakipuilut. Maitotuotteisiin on voimakas mieliteko ihan kuin ekassa raskaudessa. Alavatsalla tuntuu painetta ja vähän väliä pitää käydä vessassa, jos ei pissalla niin tarkistamassa onko menkat alkaneet. Mieskin sanoi mun olevan tavallista hermoheikompi, vaikka mulla on voimakkaat pms oireet ja kiukkuan niitten takia. Ehkä tämä on toiveajattelua ja oireiden kuvittelua, mutta ajattelin silti uskaltautua testaamaan huomenna tai tiistaina.
Kysynkin nyt kokemuksia. Onko kenelläkään jolla pco todettu tärpännyt ekasta yrityskierrosta? Onko ihan kohtuutonta toivoa, että niin voisi käydä? Nega / menkkojen alku on pettymys olipa kierto kuinka mones tahansa. Mutta kestääkö pco:n omaavalla raskautuminen aina normaalia kauemmin (ilman lääkkeitä ) vai voisiko käydä niin satumaisen hyvä tuuri, että ovulaatio tapahtuu ja ajoitus osuu oikein? Itselläni eka raskaus siis alkoi ekasta kierrosta ja tuli sikäli iloisena yllätyksenä, koska olin ajatellut sen kestävän kauemmin. Tuolloin pco:ta ei oltu todettu eikä ollut syytä sellaista olettaakaan (menkkakierto säännöllinen jne).
Kysynkin nyt kokemuksia. Onko kenelläkään jolla pco todettu tärpännyt ekasta yrityskierrosta? Onko ihan kohtuutonta toivoa, että niin voisi käydä? Nega / menkkojen alku on pettymys olipa kierto kuinka mones tahansa. Mutta kestääkö pco:n omaavalla raskautuminen aina normaalia kauemmin (ilman lääkkeitä ) vai voisiko käydä niin satumaisen hyvä tuuri, että ovulaatio tapahtuu ja ajoitus osuu oikein? Itselläni eka raskaus siis alkoi ekasta kierrosta ja tuli sikäli iloisena yllätyksenä, koska olin ajatellut sen kestävän kauemmin. Tuolloin pco:ta ei oltu todettu eikä ollut syytä sellaista olettaakaan (menkkakierto säännöllinen jne).
macy gray: Kyllä uskoisin, että sulla on hyvätkin mahdollisuudet että tärppäisi ensimmäisestä kierrosta koska olet aiemminkin raskautunut "helposti". Et siis tee ovulaatiotestejä vai käsitinkö oikein? Itse teen niitä siitä syystä, että jos ovulaatiota ei tapahdu, niin päästään aloittamaan clomit uudelleen. Sinulla ei ole kokemusta clomeista?
Oma tilanne tällä hetkellä se, että menossa kp 7 ja ovulaatiotestien tekemisen aloitin tänään (ainakaan ei voi vanhingossa mennä ohi) ja jatkan sitten sinne kp 20 asti gynen ohjeiden mukaan ja jos ei plussaa ovistestiin tule niin Terolutit sitten ja niillä tulleen vuodon jälkeen clomit. Nyt on oikeastaan ihan rento olo yrittämisen suhteen kun olen alkanut taas käymään kuntosalillakin ja siten saanut elämään muutakin sisältöä kun tää jatkuva oman kehon tarkkailu ja vauvasta haaveilu. Jospa sitä pääsisi vaikka kesäkuntoon kevään lomareissua varten jos ei raskaus siihen mennessö onnistu
Oma tilanne tällä hetkellä se, että menossa kp 7 ja ovulaatiotestien tekemisen aloitin tänään (ainakaan ei voi vanhingossa mennä ohi) ja jatkan sitten sinne kp 20 asti gynen ohjeiden mukaan ja jos ei plussaa ovistestiin tule niin Terolutit sitten ja niillä tulleen vuodon jälkeen clomit. Nyt on oikeastaan ihan rento olo yrittämisen suhteen kun olen alkanut taas käymään kuntosalillakin ja siten saanut elämään muutakin sisältöä kun tää jatkuva oman kehon tarkkailu ja vauvasta haaveilu. Jospa sitä pääsisi vaikka kesäkuntoon kevään lomareissua varten jos ei raskaus siihen mennessö onnistu
Esikoinen tärppäsi tosiaan ekasta kierrosta, mutta mulla oli silloin säännölliset kuukautiset eikä mikään muukaan viitannut pco:n olemassaoloon. Toivon kyllä kovasti, että raskautuminen olisi tälläkin kertaa kohtuuhelppoa. Lukuisat oireet antaa hieman toivoa, mutta pitää koittaa ajatella muuta ja odotella rauhassa. Jotenkin en uskalla uskoa, että vielä olisi tärpännyt ja aamuinen testikin näytti negaa.Alkuperäinen kirjoittaja Miuku79:
En käytä ovulaatiotestejä. Olen kyllä harkinnut kokeilevani sitten, jos raskautta ei ala kuulua ja kierrot jatkuvat epäsäännöllisinä. Clomeista tms ei myöskään ole kokemusta, mutta toivon sellaiset saavani avuksi, mikäli en luomusti ala raskautua. Ikää on sen verran, (pian 30) että en haluaisi ihan sitä lääkärin mainitsemaa 1-2 vuotta tuloksettomasti yrittää. (Kuulemma tuo aika voi olla kaksikin vuotta, koska eka lapsi on saanut alkunsa helposti ja luomusti. :headwall: En ymmärrä tuollaista logiikkaa. Jos kerran on ilmennyt vaikeus raskautua, niin saatetaan tarvita paljonkin apua ja se vie paljon aikaa. Siinä saattaa samalla joutua luopumaan haaveesta saada kolmastkin lapsi ja tuleehan iän mukana myös lisää riskejä. Mielestäni raskautumisvaikeuteen tulisi puuttua ajoissa riippumatta siitä onko lapsia ennestään.)
Heipä hei jälleen kanssa-sisaret.
Täällä vieläin närästää. En ole oikein keksinyt syytä että mistä johtuu. Päivitin tänne yli viikko sitten tuosta närästyksestä, ja silloinkin sitä oli ollut jo useampana päivänä.
Närästys ei siis tunnu ruokatorvessa vaan pikemminkin "ylävatsassa".
Varmaan pakko harkita lääkärillä käyntiä tai sinne soittoa jos vielä jatkuu. Aika inhoittavaa olo näin.
Painoa pitäs vielä parisataa grammaa saada pois niin on gynen suositus suoritettu. Tammikuuksi voisin tosiaan harkita ajan varaamista ja sitten saa pitää peukkuja ja varpaita pystyssä että helminauhan tilanne olis parantunut.
10kg on itelle iso saavutus.
Kovasti yritän lykkiä tota vauvakuumetta taka-alalle kun voi olla vielä pitkäkin prosessi edessä, vaikka helminauhat olisi kadonneet. Yritän keskittyä tähän jo nyt normaaliin elämäntapaan, siihen terveellisempään.
Tsempit kaikille teille.
Meni vähän oman navan ympärille tää postaus, mutta töissä kiirusta, ja menee niin aikaa kun teidän viesteihin perehtyy.
Täällä vieläin närästää. En ole oikein keksinyt syytä että mistä johtuu. Päivitin tänne yli viikko sitten tuosta närästyksestä, ja silloinkin sitä oli ollut jo useampana päivänä.
Närästys ei siis tunnu ruokatorvessa vaan pikemminkin "ylävatsassa".
Varmaan pakko harkita lääkärillä käyntiä tai sinne soittoa jos vielä jatkuu. Aika inhoittavaa olo näin.
Painoa pitäs vielä parisataa grammaa saada pois niin on gynen suositus suoritettu. Tammikuuksi voisin tosiaan harkita ajan varaamista ja sitten saa pitää peukkuja ja varpaita pystyssä että helminauhan tilanne olis parantunut.
10kg on itelle iso saavutus.
Kovasti yritän lykkiä tota vauvakuumetta taka-alalle kun voi olla vielä pitkäkin prosessi edessä, vaikka helminauhat olisi kadonneet. Yritän keskittyä tähän jo nyt normaaliin elämäntapaan, siihen terveellisempään.
Tsempit kaikille teille.
Meni vähän oman navan ympärille tää postaus, mutta töissä kiirusta, ja menee niin aikaa kun teidän viesteihin perehtyy.
Oireista oli eilen jäljellä vain hikoilun ja palelluksen vaihtelu sekä alavatsan kipuilut. Täti tuli tänään, ihan kuten aavistelin. Mieli on silti ihan hyvä, koska olin asennoitunut tähän. Tietysti elättelin toiveita, mutta hyvä näinkin. Kierto pysyi nyt suunnilleen normaalipituisena ja näyttää siltä, että saattaa olla tasoittumassa melko säännölliseksi. Koitan tuota painoa nyt saada pois lähestyvästä joulusta huolimatta ja toivon sen auttavan monirakkulaisuuteen sekä muihin oireisiin.
Tänään pääsen kampaajalle. Odotan innolla. Huomenna yritän saada joulukortit tehtyä ja sitten onkin pakettikorttien vuoro. Käsitöitäkin on vielä kesken ja osa aloittamatta. Ennen joulua on tarkoitus myös käydä tervehtimässä sukulaisia. Tekemistä riittää siis varmasti jouluun asti ja koitan pitää liiat ajatukset kuumeilusta poissa mielestä. Vuoden alussa jännäilen sitten seuraavan kerran. Plussaonnea meille kaikille!
Tänään pääsen kampaajalle. Odotan innolla.
Huomenna yritän saada joulukortit tehtyä ja sitten onkin pakettikorttien vuoro. Käsitöitäkin on vielä kesken ja osa aloittamatta. Ennen joulua on tarkoitus myös käydä tervehtimässä sukulaisia. Tekemistä riittää siis varmasti jouluun asti ja koitan pitää liiat ajatukset kuumeilusta poissa mielestä. Vuoden alussa jännäilen sitten seuraavan kerran. Plussaonnea meille kaikille!Viikko sitten tiistaina sain haamuilun ja tänään aikaste vahvan toisen viivan r-testiin ... paino on pysynyt nyt samana liki 4 viikkoa ja vasta tuona aikana oviskin oli ... ovis oli liki kp 30:tä.
Kerroin noista syömistäni d-vitamiineista neuvolassa terveydenhoitajalle ja kerroin että , olen syönyt n. 100mg ensin kolmisen viikkoa ja sitten tuota 125mg sen jälkeen ja aion tuota 125mg jatkaa nyt raskausaikanakin ainakin kesään asti ja tokaisi että juu , nää suomen suositukset on todella pienet . ja oli samaa mieltä tuosta insuliiniresistanssista että tuo d-vitamiinin saattisi auttaa siihen aika piankin !!!!! Ja minulla on ainakin ollut niin , joten suosittelen lämpimästi nostamaan d-vitamiiniannostusta jokaiselle ..
neitim
Kerroin noista syömistäni d-vitamiineista neuvolassa terveydenhoitajalle ja kerroin että , olen syönyt n. 100mg ensin kolmisen viikkoa ja sitten tuota 125mg sen jälkeen ja aion tuota 125mg jatkaa nyt raskausaikanakin ainakin kesään asti ja tokaisi että juu , nää suomen suositukset on todella pienet . ja oli samaa mieltä tuosta insuliiniresistanssista että tuo d-vitamiinin saattisi auttaa siihen aika piankin !!!!! Ja minulla on ainakin ollut niin , joten suosittelen lämpimästi nostamaan d-vitamiiniannostusta jokaiselle ..
neitim
Onnea neitim kahdesta viivasta
Hienoa kuulla myös tuo että neuvolassa näöytetään vihreää valoa tuolle "normi rajan ylittämiselle d-vitamiinin suhteen".
Olet selkeästi nokkela ja omatietoinen nainen
Sain aikaseks pyytää lähetteen gynekologille. Nyt vaan odotan että lähete on kourassa niin soittelen sinne mehiläiseen.
Pakko saada soitetuks kun lähete vissiin 1kk:n voimassa
Hienoa kuulla myös tuo että neuvolassa näöytetään vihreää valoa tuolle "normi rajan ylittämiselle d-vitamiinin suhteen".
Olet selkeästi nokkela ja omatietoinen nainen
Sain aikaseks pyytää lähetteen gynekologille. Nyt vaan odotan että lähete on kourassa niin soittelen sinne mehiläiseen.
Pakko saada soitetuks kun lähete vissiin 1kk:n voimassa