Samat säännöt täytyy olla kaikilla perheenjäsenillä suhteessa koiraan. Kannattaa ottaa selkoa, toimiiko seudullanne jokin koirakoulu. Jos toimii, koko perhe käy siellä.
Lasten kaverit kannattaa myös opastaa, miten koiran kanssa ollaan. Koiran saa helposti ylikierroksille esim uusien ihmisten tullessa ja kerran pari se on ihan jees, mutta pennun kanssa on huomioitavaa, että mikäli se opetetaan pienenä hyppimään, räksyttämään ja riehumaan ihmisten tullessa, se tekee sitä sitten lopun ikäänsä.
Pienimpi koira olisi helpompi a) lasten taluttaa (talvellakin, jäisellä tielläkin, kun näkee jotain kiinnostavaa) b) jos sillä napsahtaa päässä, ei tule kovin pahaa jälkeä c) vie vähemmän tilaa juurikin automatkoilla d) vähemmän karvaa, kuraa, punkkialaa. Aluksi se pentu on ihana sylissä, mutta vuosia, karvanlähtöaikaan, jos olette menossa vaikka juhliin ja koira viedaan matkalla hoitolaan, olette kaikki karvoitetut heti autoon astuttuanne. Jos koiralla olisi häkki takakontissa, niin vältätte koirankarvat automatkoilla. Ja mikäli nyt olisin hankkimassa koiraa, niin juurikin se karvanlaatu olisi huomioitava, hankkisin meille mustan, lyhytkarvaisen koiran, jonka turkki ei ole ongelmien tyysija ja jonka karva piiloutuisivat vaatteidemme pääväriin. Meillä siis lapset jo teinejä. Nyt on kolme eriväristä koiraa ja valkeat karvat, ne on pahimpia.
Hoitokoiria kannattaa myös alkuun harrastaa, jos jollain tuttavalla on koira, kertokaa, että teille voi tulla hoitoon. Saatte tuttavan iloiseksi ja itsellenne kokemusta, miten se hauveli sopii omaan arkeen. Aamulla aikaisin viedään ulos jne. Sekin on aluksi kivaa, ei pitemmän päälle.
Pennun kanssa ensimmäiset puoli vuotta on sisäsiisteyden harjoittelua (lue; lammikoita ja sanomalehtiä, pihalla pennun kanssa yöllä odottamassa pissiä) ja teräviä naskalihampaita kaikissa mahdollisissa paikoissa. Vuosikkaana koira on jo kiva, sitä ennen, suloinen riiviö. Yövalvomisilta vältytte, jos aluksi rajaatte tilan öisin vaikka kylppäsiin, ulkona ennen nukkumaanmenoa ja heti aamulla. Ei niin harmita ne lammikot ja hyvällä säkällä koira muistaa myöhemminkin, että mikäli aivan pakko lirauttaa jonnekin, niin sinne kylppäriin sitten. Näin kupruilevan parketin omistaja suosittelen kovasti tätä.
Ainakin leikkikavereita teiltä löytyy ja koira on lapsiperheessä todellinen ystävä, läpi vuosien. Koirat on ihania, paljonhan tästä voisi kirjottaa. Katsokaa, että ostatte pennun asialliselta kasvattajalta, ei tehtailijalta.
Iloista koiran etsintää.