Kolmas päivä synnytyksestä, rinnat kireät ja pahkuraiset, mutta maitoa tulee vain vähän.

Asiantuntijoita koolla jälleen?

Jos lapsi on väsähtänyt eikä saa kunnolla maitoa niin korviketta vain kehiin ilman muuta. Rintoja kannattaa silti lypsää/suihkutella ja hieroa, jotta maidon herumisen saa kunnolla käyntiin. Yleensäpä se sitten onnistuukin.

Ensiarvoisen tärkeää on suoda vastasyntyneelle riittävä määrä ravintoa, jotta kasvu ja kehitys pääsee saman tien vauhtiin.

Oliko keltainen jo päästessänne kotiin? Bilirubiinitasot varmastikin olleet hyväksyttävissä rajoissa. Jos on uusi ilmiö -> lääkäriin.

Tätähän ei tuosta aloitusviestist ävoinut tietää. Ja tosiaan,tiheästi imetys tai tiheä pumppailu kunnon pumpulla saa sen maidon liikkeelle. mieluummin pullosta omaa lypsettyä maitoa kuin korviketta. Se rintojen muhkuraisuus voi jatkua montakin päivää,mutta maidonnoususta se kertoo.

Vähän väsähtänytkin vauva voi innostua rinnan imemisen juuri tuolla jonkun neuvomalla pesimisellä peiton alla lähekkäin.

 

Rintojen muhkuraisuus on aivan yleinen ja normaali ilmiö ja johtuu maidon kertymisestä rintojen eri alueille. Tiedän sen. Mutta maidon saaminen liikkeelle vaihtelee yksilöittäin. Osalla ei tahdo tulla tästä mitään. Suurimmalla osalla onnistuu vähitellen ollen lopussa aivan ongelmatonta.

Edelleenkään korvike vaihtoehtona ei ole huono asia Meillä on Suomessa äärimmäisen hyvät korvikkeet. Hyvä tietenkin on, jos lapsi saa oman äitinsä maitoa, mutta ei saa olla "itseisarvo".

 

KIITOS kaikille vastauksista.

 

Asiantuntijoita koolla jälleen?

Jos lapsi on väsähtänyt eikä saa kunnolla maitoa niin korviketta vain kehiin ilman muuta. Rintoja kannattaa silti lypsää/suihkutella ja hieroa, jotta maidon herumisen saa kunnolla käyntiin. Yleensäpä se sitten onnistuukin.

Ensiarvoisen tärkeää on suoda vastasyntyneelle riittävä määrä ravintoa, jotta kasvu ja kehitys pääsee saman tien vauhtiin.

Oliko keltainen jo päästessänne kotiin? Bilirubiinitasot varmastikin olleet hyväksyttävissä rajoissa. Jos on uusi ilmiö -> lääkäriin.

peesi!!!
Ensin tissi, sitten korvike lisäksi.

 

pennola kirjoittaa asiaa!

 

Minulla oli vähän sama juttu, alussa maitoa ei meinannut tulla millään, eikä lapsi jaksanut imeä. Paino laski liikaa ja oli alussa annettava korviketta. Sitkeällä lypsämisellä ja lapsentahtisuudella päästiin korvikkeesta eroon lapsen ollessa noin 6 viikkoa. Sitä ennen juostiin panokontrolleissa ja minä itkin ja lypsin päivin öin ja annoin korviketta itkin sen takia vähän lisää...

Nyt kun muistelee, niin ihan höperöähän se oli. Ota ap rennosti, imetä niin paljon kuin jaksat ja pystyt ja anna korviketta vähän lisäksi, jos ei maitoa vielä tule tarpeeksi.

 

Kiitos luottamuksesta.

Mielestäni asioita tulee osata tarkastella monelta eri näkökantilta. On muistettava ilman muuta kaikessa lapsen etu, mutta myös äidin oma etu ja jaksaminen. Jos äiti ei jaksa, niin kuka jaksaa? Isä, jos sellainen on, mutta alkuvaiheessa lapsi tarvitsee ennen kaikkea äitiään.

Imettäminen on loppujen lopuksi varsin "pieni osa" kokonaisuutta ja aikajanallakin äärimmäisen lyhyt aika.

 

mulla auttoi, kun menin lämpimään suihkuun, maito lähti liikkeelle, ja pahkurat rinnoissa sitten hävisivät

 

Kiitos luottamuksesta.

Mielestäni asioita tulee osata tarkastella monelta eri näkökantilta. On muistettava ilman muuta kaikessa lapsen etu, mutta myös äidin oma etu ja jaksaminen. Jos äiti ei jaksa, niin kuka jaksaa? Isä, jos sellainen on, mutta alkuvaiheessa lapsi tarvitsee ennen kaikkea äitiään.

Imettäminen on loppujen lopuksi varsin "pieni osa" kokonaisuutta ja aikajanallakin äärimmäisen lyhyt aika.

Nojuu mutta yleensä varsin helpoilla kikoilla saa sen maidon herumaan niin, ettei korviketta tarvita... Ja lypsääkin saa. On jotenkin nurinkurista altistaa lapsi ensimmäisinä elinpäivinään erittäin vahvalle allergeenille vaikka äidilla olisi rinnat täynnä omaa maitoa. Toki jos tilanne sitä oikeasti vaatii niin korviketta mukaan, mutta jos esimerkiksi mainitsemallani rinnan työntämisellä saa maidon herumaan, niin sehän on ihan turhaa.

 

Kiitos luottamuksesta.

Mielestäni asioita tulee osata tarkastella monelta eri näkökantilta. On muistettava ilman muuta kaikessa lapsen etu, mutta myös äidin oma etu ja jaksaminen. Jos äiti ei jaksa, niin kuka jaksaa? Isä, jos sellainen on, mutta alkuvaiheessa lapsi tarvitsee ennen kaikkea äitiään.

Imettäminen on loppujen lopuksi varsin "pieni osa" kokonaisuutta ja aikajanallakin äärimmäisen lyhyt aika.

Nojuu mutta yleensä varsin helpoilla kikoilla saa sen maidon herumaan niin, ettei korviketta tarvita... Ja lypsääkin saa. On jotenkin nurinkurista altistaa lapsi ensimmäisinä elinpäivinään erittäin vahvalle allergeenille vaikka äidilla olisi rinnat täynnä omaa maitoa. Toki jos tilanne sitä oikeasti vaatii niin korviketta mukaan, mutta jos esimerkiksi mainitsemallani rinnan työntämisellä saa maidon herumaan, niin sehän on ihan turhaa.

PS Aikajanallakin äärimmäisen lyhyt aika? Minä olen imettänyt lapseni 3v7kk, 2v9kk ja 4v6kk. En sanoisi, että nuo ajat ovat jotenkin äärimmäisen lyhyitä osia lasteni elämässä.

 

Korviketta joudun antamaan. Mitä voisin tehdä auttaakseni maidon tuloa??

Pidä vauvaa lähes koko ajan rinnalla, silleen itselläni lähti. Olin kyllä kolmantena päivänä edelleen sairaalassakin, joten ei siellä ollut muutakaan tekemistä.

 

kaalinlehtikääreitä käytettiin ainakin reilut 10 v sitten meidän synnytyssairaalassa

 

Maidontuloon auttaa vain ja ainoastaan se että sitä maitoa lypsää rinnoista vaikkei sitä meinaisi tullakkaan.Siit se lähtee
Sillä lypsyotteellakin on merkitystä.

 

Nojuu mutta yleensä varsin helpoilla kikoilla saa sen maidon herumaan niin, ettei korviketta tarvita... Ja lypsääkin saa. On jotenkin nurinkurista altistaa lapsi ensimmäisinä elinpäivinään erittäin vahvalle allergeenille vaikka äidilla olisi rinnat täynnä omaa maitoa. Toki jos tilanne sitä oikeasti vaatii niin korviketta mukaan, mutta jos esimerkiksi mainitsemallani rinnan työntämisellä saa maidon herumaan, niin sehän on ihan turhaa.

Älä viitsi. Yleensäkin synnytyksen jälkeen äiti on todella herkässä mielentilassa ja imetyksen vaikeudet saattavat tuntua ylivoimaisilta. Sitten kun joka tuutista tulee toitotusta, että kyllä jokainen pystyy imettämään, puhumattakaan korvikkeiden huonoudesta saarnaamisesta, niin tilanne on äidin kannalta sietämätön. Siitä kärsii myös vauva, jos äiti sitten kaiken kaupalla yrittää vaan imettää ja imettää, vaikka siitä ei mitään tulisikaan.

Itse tiedän kokemuksesta, että aina ei mikään kikka toimi. Imetystukilistan keinot tuli tutuiksi. Mä join 1,5l kotikaljaa päivässä, pesin vauvan kanssa tuntitolkulla joka päivä ja lopun aikaa vauva oli ihokontaktissa kantoliinassa, mulla kävi imetystukihenkilö kotona, mä tarkkailin imuotetta ja korjailin sitä, mä imetin ties missä asennossa jne jne. Mutta kun sitä maitoa ei heru, niin sitä ei silloin heru.

Tärkeintä on kuitenkin se, että vauva kasvaa. Korvikkeet on siinä oiva apu, jos jostain syystä imetys ei ole vaihtoehto.

Tsemppiä ap:lle!

 

Mulla ei ap maito alkanut nousta ennen kuin 5. päivänä synnytyksestä. Parhaimmillaan syöttöpunnitus näytti sairaala-aikana (samat 5 päivää.) 15g. Silti osittaisimetin lasta puoli vuotta, sekin oli minusta lähtökohtiin nähden hyvä saavutus. Tsemiä sulle

 

Mulla kans rinnat on kuin pallot, vauva ei meinaa saada rinnanpäästä imuotetta kunnolla kun on niin pinkeänä.
-> RINTAKUMI auttaa. Tyhjenee tehokkaasti ja vauvalla pysyy ote.

 

Mulla on useampi lapsi ja tiedän, mistä puhun.

Lapsi kellersi, kun lähdin kotiin, mutta biliarvoissa ei ollut häikkää. Keltaisuus jatkui ja sain ohjeen antaa nimenomaan korviketta, joka laskee keltaisuutta nopeammin kuin äidinmaito.

Mulle on maito noussut kunnolla vasta noin viikko synnytyksestä ja aina olen joutunut antamaan Tuttelia rintamaidon lisäksi. Ei ole auttanut tiheä tissittäminen tai joku peiton alla köllöttely.
Meidän kaikkien maidontuotantolaitokset ei nyt vaan ole läheskään samanlaisia.

 

Mulla kans rinnat on kuin pallot, vauva ei meinaa saada rinnanpäästä imuotetta kunnolla kun on niin pinkeänä.
-> RINTAKUMI auttaa. Tyhjenee tehokkaasti ja vauvalla pysyy ote.

Rintakumista sellainen varoitus, että aina siitä ei pääse sitten eroon. Näin kävi mulle, kun se kiikutettiin mulle synnärillä, kun rinnat oli niin pinkeät maidosta. Lapsi tottui siihen erittäin nopeasti, eikä enää suostunut yrittämäänkään syömistä ilman sitä. Kävi aika tylsäksi käyttää rintakumia puolen vuoden ajan, ja se olikin yksi niistä syistä, miksi imetys loppui jo silloin.