Kolmekymppiset TOKAkertalaiset HELMIKUUSSA

Sasha, mä niin ymmärrän sua! Se iskias on niin hanurista!

Nanna, tosi harmi että mieskin sitten sairastui. Tuo norokin on kyllä ihan kamala!

Täällä vähän parempi pössis vaihteeksi, vaikka lapset onkin taas räkätaudissa. Viikonlopun yöt meni ihan surkeasti ja senkin jälkeen H on herännyt joka yö niin että mies on joutunut nukkumaan siellä lattialla ja E:n nenää on taas pitänyt käydä niistämässä pari kertaa yössä, mutta silti tuntuu että jaksaa taas paremmin :) Kohta on E:n neuvola ja ajattelin kyllä sanoa siellä että olen välillä ihan loppu. Katsotaan tehdäänkö asialle jotain vai onko tämä vaan "ihan normaalia".

Lainasin äidiltä ompelukoneen ja tuntuu että noista ompeluksista saa lisää energiaa, hassulta kuulostaa mutta näin näyttää olevan. On kivaa kun saa väkertää vaikka jotain ihan pientä. Ajatuksena olisi lähteä myös käymään jonkun kaverin kanssa kaljalla/kahvilla joku ilta, tarviin kyllä omaa aikaa. Ja tosiaan tuo kevään tulo varmasti parantaa mielialaa, kunhan näistä paukkupakkasista selvitään niin eiköhän tämä ala tästä taas luistaa.

Meillä on noita perhekerhoja parikin ja ollaan käyty niissä välillä, mutta nyt se on vähän jäänyt kun musta tuntuu että se on kamalaa hulinaa. Tai kun pitää kuitenkin katsoa koko ajan mitä H puuhaa (ettei revi tukasta, ota leluja toisilta tms.) ja sitten kantaa E:a koko ajan mukana. Noi kerhot on kaikki täällä aamupäivällä ja silloin H voi yleensä mennä myös tuohon puistotädille. Ja musta myös tuntuu ne muut äidit vähän vierailta, jotenkin ei oo löytynyt sieltä ketään sellaista oman tuntuista ihmistä jonka kanssa voisi puhua muustakin kun kestovaipoista ja lapsen kehityksestä : / Ehkä mulla on vaan asenneongelma..

Eilen oli muuten se uinti, mutta koska E:lla on vielä aika paha nuha ja yskä niin kävin siellä H:n kanssa kahdestaan. Oli kivaa! Oli ihana päästä kotoa pois ja riehua kunnolla altaassa :D

Nyt miehen äiti tuli, jää H:n kanssa tänne kun vien E:n sinne neuvolaan.
 
Ada
:headwall:Miten mä en saa kirjoitettua tänne?! Käyn kyllä lukemassa säännöllisesti ja kommentoin oman pään sisällä, mutta nyt yritän saattaa ajatukseni ulos päästä.

Ihan ensinnä, ihana kuulla, että Vadelmaunelman vauvat voivat hyvin ja ovat masussa!! Ymmärrettävästi äidin fiilis ei ole hyvä! On todella kurjaa, ettet pääse nauttimaan raskaudesta! Toivottavasti saat kokea tulevan äitiyden sitäkin onnellisempana aikana :)

En tiennytkään Sashan edellisen raskauden ongelmista. Ihanaa, että vältit tällä kertaa makuupakon! Kurjaa tosin, että iskias vaivaa! Jospa ei olisi enään pitkä aika synnytykseen.

:hug:Nannalle norosta! Meillä aikuisilla oli se vuosi sitten... hui kamala, mikä tauti!
 
Ada
...jatkuu

Kvartti kiva kuulla, että olet vähän valoisammalla mielellä. Mäkin raahustin viime ja edellisen viikon jossain pohjamudissa, mutta piristyin tavattuani kavereita viikonlopun aikana. Toivottavasti tämä pakkanen ja sisällä kökkiminen ei heti pilaa hyvää tuulta. Toivottavasti pääset pian kaljalle!

Mä myötäilen aina äitilapsijutuissa muiden keskustelunaiheita ja päädyn puhumaan yleensä jonkun korvatulehduksesta, alueen hoitopaikkatilanteesta tai säästä. Kaikki nämä aiheet on musta ihan yhtä turhan päiväisiä keskusteltavaksi, ne voi vaan todeta. En tiedä puhutaanko näissä kerhoissa yleensäkään mistään oikeesti kiinnostavista aiheista, vai katsovatko äidit helpoimmaksi pysyä sopivan etäisinä toisilleen. Tai sitten se olen vaan minä : /
 
Pitikin kehua valoisampaa mieltä...:headwall: Isompi aloitti taas päiväuniriehumisen. Tänäänkin meni 1h 15 min ennen kuin nukahti ja ehti siinä välissä mm. piirtää tussilla jalkoihin, käsiin ja lakanaan. Ihanaa...

Ei noissa kerhoissa tuu just mitään henkeviä puhuttua, mut musta on kiva höpötellä vaikka ihan vaan säästä. Pääasia että keskustelukumppani on edes fyysisiltä ominaisuuksiltaan aikuinen.. ;) Meillä oli pitkään sama tilanne kuin Kvartilla, että tuntui että juoksin vauva käsissä taaperon perässä, mutta nyt E on alkanut leikkiä ihan kivasti muiden kanssa ja T:kin makoilee usein tyytyväisenä leikkikaaren alla. Mun hommaksi jää vahtia ettei kukaan isommista juokse päälle tai kohetele kovakouraisesti. Keskiviikkoisin käydään sellaisessa "privaattikerhossa", jossa ei oo ku muutamia mammoja lapsineen ja siellä on isommille pari hoitajaa ja lopuksi saa vielä parilla eurolla safkaa. Ainut miinus on se, että se alkaa jo puoli kympiltä, joka on meille ihan myrkkyä...

Nannalle edelleen jaksamista pöpöjen keskelle ja samoin Kvartille. Hyvä että muuten on jo hiukka parempi fiilis. Novelle, ei ne kaikki vauvat oo vaativia. Joidenkin nukkuu heti alusta miljoona tuntia putkeen jne, mut ei meillä. Mäkin olin ekan kanssa silloin oikeistaan sen koko 7 kk aina hetkittäin ihan hajalla, mutta nyt ei ehdi hajoilla samalla tavalla... ;) No ei, on tosta parivuotiaasta kuitenkin jo vähän seuraa ja vauvakin viihtyy esikoista paremmin lattialla kun tuo taapero touhuaa vieressä.

Nyt on pakko mennä nukkumaan. Jännä tähdä kulkeeko bussit huomenna pakkasessa vai joudutaanko kävelemään kerholle...
 
Täällä vois pikkuhiljaa alkaa tapahtumaan :) Kävin eilen synnärillä, kun en oikein tiennyt tuliko reilusti valkovuotoa vai lapsiettä. Sunnuntaina kun mahasta kuului semmoinen outo poksahdus. Ei ollut lapsivettä. Mahamies on suorassa linjassa ja auki olen 3 cm. Nyt näitä säännöllisempiä supistuksia on ollut jo pidemmän aikaa. Aikas jännää...

, tosi kivaa, että oot löytänyt käsityöharrastuksen! Se on niin luovaa ja antoisaa hommaa, että varmasti piristää mieltä.

Kerhoissa on tosiaan hieman yksinkertaiset jutut. Tuntuu, että mulla ei oikein olisi annettavaa keskusteluihin paitsi, jos ne sivuaa vaikka politiikkaa. Small talkia pitää vain harrastaa, että aika menee. Niksu kuitenkin tykkää kovasti käydä kerhoissa. Nyt kun on useamman kerran käyty, on sieltä löytynyt oikein mukavaakin juttuseuraa.

Vetkulle tsemppiä päiväuniriehujan kanssa. Tuntuu, että sitä tautia on nyt ihan hirveästi. Ainakin tosi moni n. 2v. ei millään pysty rauhoittumaan unille. Olisko tää huumaava valon määrä?

Sasha vielä yhtenä kappaleena 38+1
 
No niin, saiskohan sitä nyt taas vähän jotain raapusteltua tänne. Jotenkin en vaan saa aikaiseksi kirjoitella, vaikka välillä käyn kuulumisia lukemassa :headwall:

Sashalla kuulostaa oikein hyvälle synnytyksen suhteen :) Kurja vaan, että olet sinäkin kärsinyt iskiaskivuista matkan varrella. Mut toivoitaan, että synnytys vie sitten ne kivut mennessään... Harmin paikka, kun ei enää asuta samalla paikkakunnalla, olisi ollut niin kiva odottaa näitä kakkosia yhdessä :)

Kerhoissa
ollaan koitettu mekin käydä. Tai siis avoin päiväkoti se meidän juttu on ollut. Olisi tuolla myös keskustassa perhekerhokin, mutta jotenkin siellä on niin kova vilinä, ettei ole tullut käytyä. Mutta täällä laitakaupungilla onkin ollut ihana avoin pk pari kertaa viikossa ja siellä sitten ollaan käyty. Nyt varsinkin, kun siellä oikeasti on tutustunut ihmisiin ja siellä voi höpöttää vaikka mistä.

Raskaus on edennyt vähän kuoppaisesti. Raskausdiabeteksen kanssa on kamppailtu nyt pari kuukautta kohta, mutta onneksi se on pysynyt aisoissa ihan dieetillä. Parin viimeisen viikon aikana on arvot jotenkin parantuneet muutenkin ja olen myös vähän pystynyt herkuttelemaan. Mutta onpa tässä se hyvä puoli ollut, että kiloja on ihan oikeasti tullut maltillisesti tällä kertaa. (no alkupaino toki oli ihan eri kuin esikoista odottaessa) Perjantaina pääsen nyt sitten mittauttamaan ne maksa-arvot sen hepatoosin johdosta ja tulee kyllä kreivin aikaan tuo testi, kun on niin kovia kutinoita ollut muutaman päivän. Henkisesti olen valmistautunut siihen, että tälläkin kertaa se hepatoosi tulee/on. Ja liikkuminen on mulla kanssa aikas hankalaa, iskias vaivaa täälläkin. Valivalivali... tuleepa pelkkää valitusta :snotty: Lonkat rusahtelee ihan ihmeellisesti kävellessä, että kuulen jo ihan äänen jokaisesta askeleesta esim kaupassa ostoskärryyn nojatessa. Ja säryt on sen mukaiset. Neuvolassa sanoivat sen olevan kuitenkin ihan ok. Ai niin, viimeksi neuvolassa löytyi myös vähän proteiinia virtsasta, eli saattaa tässä raskausmyrkytystäkin pukata. Että kai tässä raskaudessa onkin tullut käytyä aika hyvin läpi nuo "raskauden ongelmat" -osiot ja olenkin nyt niin kurkkuani myöden raskautta, että voin melkein jopa vannoa tämän olevan viimeinen kerta raskaana :)

Mutta jotain positiivistakin, eli me löydettiin nyt se talo ja perjantaina on kaupat ja samalla saadaan avaimet. Viikon verran käytetään aikaa tapetin vaihtamiseen / maalaamiseen ja seuraavana viikonloppuna sitten muutetaan. Eiköhän me ehditä vielä muuttaa ennen vauvan syntymää...

Nyt N heräsi unilta, joten mentävä taas. On muuten ihan järkky uhmakausi jätkällä menossa, huh huh! Palataan taas...

Niisku ja mytty 34+1
 
Ihan varovarovaisesti tää saattais olla hyppäämässä mukaan tähän ketjuun...

Eli plussa tehty ja nyt vaan pidetään sormet ristissä ja peukut pystyssä että kaikki menis hyvin. Laskettu aika menis johonkin lokakuun loppupuolelle, oikeastaan se varmistunee vasta sitten ultrasta. Kierto on kyllä ollut säännöllinen mutta hedelmöitysajankohta ei täsmää. :D

Eli sairaalana on K-SKS LA joskus lokakuussa. Esikoistyttö syntyi 19.3.2010 (38+2) 3580g ja 48 cm.

- Hapsiainen
 
Ada
Onnea Hapsiaiselle tätäkin kautta :flower:! Toivottavasti säästyt pahoinvoinnilta!

Onhan se noinkin kuten Sasha hauskasti sanoi, että ylipäätään aikuinen juttukaverina piristää ;) Kaikki kerhotoiminta äideille ja lapsille on kyllä hyvää vaihtelua arkeen.

Voimia Niiskunenälle :hug:
 
Niisku, jopas nyt on kertynyt kaikki perinteiset raskausajan vaivat sulle. Onneksi kohta on jo maaliskuu! Koita kestää vielä jonkin aikaa.

Hapsiainen, varvoaiselle ilmoittautujalle varovaiset onnittelut. Toivottavasti pysyt mukana vielä sen 9 kk.

Päiväunivastustus taitaa tosiaan olla tyypillistä 2-vuotiaalle. Ekilläkin se on viikonloppuisin jotenkin vastenmielistä rauhottua päikkäreille. Joskus riehuu ihan tosissaan ja laittaa vastaan, ei meinaa millään pysyä sängyssä. Päiväkodissa lapset kuulemma kuitenkin kaikki menee kiltisti unille. Väsyneitäkö sitten ison ryhmän takia vai onko vaan niin hyvät rutiinit siinä ennen uniaikaa? Ajattelin, että pitää meidän ainakin kehittää joku selkeä rutiini nyt kun Eki alkaa olla enemmän kotona. Täytyy vaikka lukea kirjaa ja rauhottua ennen unia.
 
Hapsiaiselle onnittelut plussasta :flower:

Niisku, tosi ikävää, että sulle on tullut kaikki mahdolliset vaivat. Mutta ihanaa, että löysitte oman kodin! Jännityksellä odotan FB:n kuvia. Paljon voimia sulle viimeisiin viikkoihin!

Novelle, jotenkin ajattelisi, että päiväkodissa on helpompi rauhoittua unille, kun muutkin tekee niin ja sitten on varmaan oikeasti väsynyt. Nää pakkaset tekee kyllä mut ainakin ihan hulluksi, kun sällillä on niin paljon virtaa. Kun pääsis pihalle riehumaan. Poika siis ;)

Tuossa aamulla meni limatulppa sitten eli kyllä tässä koko ajan tapahtuu. Supistelee jotain 15 min välein, mutta eipä niistä tiedä vielä. Jännittää vain se, että osaako sitä lähteä oikeaan aikaan sairaalaan. Niksun mummilta kestää tännetulo jotain 45 min.
 
Pikaisesti sashalle toivottelemassa kiihtyviä supistuksia ;) , toivottavasti mahamies on nyt tuloillaan! ...ainakin siinä tapauksessa, jos supistukset jatkuvat yöhön asti :) Veikkaan kyllä, että seuraavan kerran tavatessa on ainakin teidän vauva jo sylissä asti, jos ei sitten jo meidänkin :heart: Jännittävää!

Täytyy kommentoida muuta paremmalla ajalla... lukulinjalla ollaan edelleen :ashamed:

Piki ja mytty 36+
 
Jaahas, jokohan Sasha on karannut laitokselle..? Myöhässähän tämä varmasti tulee, mutta hirmuisesti tsempityksiä kuitenkin!

Jee, lisää kakkosia! Hapsiaiselle onnea matkaan!

Niiskunenälle onnea uuteen kotiin ja jaksamista raskausvaivojen ja uhmiksen kanssa.

Mukavaa viikonloppua kaikille!
 
Onnea matkaan, Sasha! Oletko saanut nukuttua supistuksista huolimatta? Toivottavasti ei enää pitkity kovin paljoa.

Onnea Niiskulle uuteen kotiin! Jaksamista vaivojen kanssa, ei ole enää paljon jäljellä.

Onnittelut myös Hapsiaiselle ja tervetuloa mukaan. Oletko voinut hyvin?

Päiväunista, meillä on nyt ollut vähän paha tapa nukuttaa pojua välillä viereen. Se on vaan helpompaa. Mietinpä tässä sitten, että mitenköhän vauvan kanssa sujuu nukutus. Täytyy tsempata ja laittaa joka päivä omaan sänkyyn. Heti huomenna. Tuntuu, että päiväkodissa lapset menevät jotenkin tosi helposti massan mukana. Esimerkiksi huonosti syövät monesti popsivat ruokaa päiväkodissa ihan mielellään. Samoin nukutus onnistuu siellä ilmeisen hyvin. Mutta en tiedä, siltä vain tuntuu, kun kuuntelee toisten juttuja.

Meillä on tänä vuonna jäänyt kerhot vähän vähemmälle. Vielä jouluun asti käytiin kaksi kertaa viikosssa, nyt ei käydä kuin korkeintaan kerran, kun on ollut ihan mukavaa siinä pihallakin. Minusta puistossa ja kerhossa on ihan mukava jutella ihan mistä vaan, vaikka sitten niistä lapsista ja säästä. Voihan sitä kokeilla puheenaiheita ja katsoa, saako vastakaikua vai siirrytäänkö takaisin lapsiin. Joskus puhun varovasti politiikasta, koska se on minulla lähellä sydäntä. Jotkut äidit on tutumpia ja toisten kanssa ollaan enemmän asialinjalla.

Minulla on maanantaina pelkopolin lääkäri ja samalla tehdään painoarvio. Kun vaan saisi viimeinkin jonkin vastauksen, että miksi niitä kalvoja ei voinut puhkaista ajoissa. En oikeastaan enää pelkää mitään jättimöhkövauvaa. Sf-mitta on tippunut keskikäyrältä alakäyrälle ja mahan kasvu hidastunut ihan silmissä eikä omakaan paino ole enää noussut paljoa. On kyllä tullut jo yhteensä 7 kg, mikä on minulle hieno saavutus, viimeksi tuli 5 kg koko aikana.

Meidän Tanskan matkasta vielä, että ei mennyt kovin hyvin. Muksu ei syönyt juuri mitään eikä nukkunut päiväunia ja puhui itki unissaan yöt. Näistä huolimatta oli päivisin suht hyvällä tuulella. Se auttoi tosi paljon, että siellä oli kissa, jonka kanssa muksu sai puuhastella. :) Itse vaan olin aika väsynyt. No, kohta sitä taas valvotaan yöt. Sain vähän esimakua. Kiva oli kyllä nähdä muksun kummitätiä oikein ajan kanssa.
 
Mä en osaa aktivoitua täällä palstalla kun en edes muista olevani raskaana. :D Tuntuu ihan sille että tulisin vaan sepittelemään tänne jotain muka raskausjuttuja. :D

Vointi on ollut tähän asti hyvää. Toivottavasti jatkuisi vastaavanlaisena. Esikoisestahan voin pahoin pitkälle yli puolen välin, olin tiputuksessa pariin kertaan ja laihduin alussa yli kymmenen kiloa. Ja niin, mikä kauheinta niin suklaa maistui koko raskauden ajan ihan kamalalle. Sitä en halua tässä raskaudessa kärsiä. :LOL:
Nyt mua vaan röyhtäyttää ihan koko ajan ja väsyttää. Etova olo tulee jos olen syömättä jonkin aikaa, joten syön sitten kuin hevonen. Tuo röyhtäily on kyllä täysin uutta, ei tuollaista ollut esikoisesta.

Tilasin varhaisultran yksityiselle ihan sen takia että saisin tietää viikot. Tai itseasiassa minä olisin odotellut np-ultraan asti, mutta mies sanoi että eiköhän käydä taas varhaisultrassakin. Se olisi nyt reilun parin viikon päästä. Neuvolassa eka käynti olisi ollut maaliskuun puolessa välissä, mutta pyysin saada sen samalle päivälle kun esikoisen 1 vee -neuvola on maaliskuun lopulla. Jotenkin siis tuntuu ettei tästä toisesta ole yhtään niin kiire mihinkään kuin ekasta. :D Ekan kohdalla en malttanut odottaa noita neuvolakäyntejä.

Mutta nyt leikkimään.

- Hapsiainen
 
No nyt se ompelukone meni rikki :headwall: Pöh. Pitää viedä huoltoon puhdistettavaksi, äiti ei ole ikinä tuota puhdistuttanut. Mutta nyt ei sit ommellakaan enää, just kun olin suunnitellut vaikka mitä.. No, pitää keksiä jotain muuta.

Lähdetään kolmen viikon päästä etelään, jee! Ihana päästä johonkin reissuun ja pitää mies lomalla se koko viikko :) Kävin jättämässä typyköiden passihakemukset perjantaina, H:lla on jo olemassa passi, mutta koska on siinä kuvassa 2kk vanha, ei se enää käy. Piti siis ottaa uusi. Varmaan sama juttu edessä E:lla sitten parin vuoden päästä, eihän sekään ole tuossa kuvassa kun 4kk, ulkonäkö muuttuu kyllä huimasti tässä parissa vuodessa!

No nyt pitääkin mennä keksimään ajanvietettä, vaativat luovuutta kyllä nämä pakkaskelit!
 
Kiitos onnitteluista :) Meille tosiaan syntyi toinen sunnuntaipoika 20.2. (rv 38+5) Tässäpä seuraa kertomusta.

Lauantaina ei ollut mitään muuta kuin sitä samaa supistelua ja tuskainen olo. Sitten yöllä kesken unien meni vedet 5.15. ja sitten homma alkoi. Kesti 30 min, että miehen vanhemmat ehti meille vahtimaan esikoista ja sitten lähdettiin. Se autokyyti oli sitten yhtä helvettiä. Mies oli ihan paniikissa, kun husin niin lujaa.

Sairaalassa ilmoitin kätilölle, että mennään suoraan synnytyssaliin. Kätilö ei ihan uskonut, mutta heti kokeiltuaan lähdettiin kiireesti. Olin täysin auki ja koko homma meni luomuna. Poika oli maailmassa 6.48. Painoa oli 3770g ja pituutta yl 50 cm. Täällä Savonlinnassa mitataan pituudet vasta toisena päivänä. Elikkäs laitan huomenna ne tänne vielä. Ikävästi repesin synnytyksessä, mutta on tuo maailman ihanin palkinto tuossa vierellä lohduttamassa :) Ja uudestaan tekisin koko homman näin. Eipähän tarvinnut olla sänkyyn sidottuna 10 h epäonnistueen epiduraalin takia.

Imeys on lähtenyt hyvin käyntiin. Selvästi nousee helpommin maito näin tokalla kerralla. Kaikki on niin hyvin kuin olla saattaa. Kova ikävä on tietty esikoista, mutta saavat miehet nyt olla keskenään kotosalla ja katsella hiihtoja telkusta :heart:
 
Viimeksi muokattu:
ONNITTELUT SASHALLE! :flower:
Vai tuli sieltä toinen sunnuntaipoika. Meilläkin on yksi sellainen. :heart:
Eiköhän repeämätkin siitä ajan kanssa hyvin parane. Kai se kätilö ompeli ne ihan rauhassa?
Kiva että muuten voitte hyvin ja vauva on päässyt maidon makuun.

Mutta hui, mikä vauhti teillä oli veden menon jälkeen! Mua alkoi ihan jo hirvittää täällä. Tuolla tahdilla nimittäin meidän vauva syntyisi varmaan autoon! On meinaan melkein tunnin ajomatka sairaalaan, ja vaikka ajettais kovaakin, ei se siitä paljon nopeudu. Toivottavasti päästään ajoissa matkaan siis. Mä kyllä varmaan yritän kanssa välttää sen epiduraalin. Olen niin monelta kuullut, että se on lähes pysäyttänyt avautumisen. Ja viimeksikin selvisin lihakseen pistettävillä lääkkeillä.

Kvartti, innostuitkos jo liikaa ompelusta?! Konekin tahtoo jo levätä välillä...:D Ompelu on ihan kivaa puuhastelua tosiaan, sillä siinä saa melko nopeasti jotain näkyvää aikaan. Ei se kyllä ihan mun lempihommia ole. Musta on jotenkin vaivalloista ensin laittaa nuppineuloja, sitten harsia, ommella, poistaa harsimapistot ja päätellä langat. Kyllä mä sillä koneella surraisin mielellään, mutta kun pitää kaikki tuo muukin mielellään tehdä, jotta saa siistiä jälkeä aikaan. Etelän matka ei kuulosta ollenkaan hullummalta, varsinkaan näin pakkasilla haaveiltuna.

Hapsiainen, toivotaan että pahoinvointi pysyy paremmin aisoissa tällä kertaa.

Pössi, teilläkin oli tosiaan tuo Tanskan matka. Selvisitte kuitenkin ihan ok, vaikka taisit etukäteen jännittää just noita juttuja, mitä siellä sitten olikin vastassa. Sama homma muuten meillä, on tullut tavaksi nukuttaa Eki kotona päiväunille meidän parisänkyyn jomman kumman viereen :ashamed: Mun on kyllä pakko jo heti tällä viikolla kokeilla edes, miten se jää omaan sänkyyn yksin nukahtamaan päikkäreille. Iltaisin se sujuu jo tosi hyvin. Pitkäänhän me sekin hoidettiin niin, että jompi kumpi odotti vieressä nukahtamiseen asti. Nykyään poistun vaan huoneesta pienen iltalaulun ja hyvän yön toivotuksen jälkeen, ja hyvin se menee. Isän kanssa kuulemma ei ihan niin suosiolla jää yksin. Kai se Eki yrittää ottaa kaiken irti isän seurasta, mikä otettavissa on. Isä on sen verran paljon ollut nyt työreissuilla ja muuten vaan pitkiä päiviä töissä.

Mulla alkaa olla ihan kivasti jo tavaraa pakastimessa odottamassa vauva-arkea. Viime viikolla tein kasvissosekeittoa ja pullaa. Tänään leivoin juusto- ja kinkkusarvia. Pakko kyllä osa niistä jättää tuoreena syötäväksi :p

Mulla ei muuten taida sitten olla enää mitään loppuraskauden lääkärineuvolaa. Viime viikolla oli normaalisti th:lla käymässä ja seuraava käynti on vasta rv 38+0 taas th:lle. Taitaa olla kova lääkäripula meidän neuvolassa yhden jäätyä sieltä eläkkeelle viime vuonna. Kävin siis vain kerran lääkärillä tämän raskauden aikana, toisen kolmanneksen lopulla. Mutta ei mulla mitään asiaakaan oikein lääkärille ole. Ja tuskinpa tuolla kohdunsuulla on mitään vielä tapahtunut. Jonkin verran nyt supistelee iltaisin, mutta se on vain vähän epämukavaa kiristelyä, ei sen ihmeempää.
 

Yhteistyössä