Kuinka usein lastenne isovanhemmat tapaavat lapsenlapsiaan?

  • Viestiketjun aloittaja "Ninni"
  • Ensimmäinen viesti
"Viekku"
Meillä minun vanhempiani nähdään n. parin viikon välein. Välilä useimmin ja välillä harvemmin. Välimatkaa sellaiset 60km ja työssä käyviä ovat. Välillä olen esikoisen kanssa heillä yökylässä. Miehen vanhempia näemme harvemmin,koska välimatkaa on n.350km. Pari kolme kertaa vuodessa käydään heidän luona. Anoppi vierailee meillä ehkä neljä kertaa vuodessa ja viipyy n.viikon. He ovat jo iäkkäämpiä ja Appiukon vointi vaihtelee,joten matkustaa harvoin pitempiä matkoja. Omista vanhemmista saamme tarvittaessa hoitoapua,mutta useimmin pyydämme kummitätejä. Reilun kuukauden päästä syntyvän vauvan johdosta omat vanhempani tulevat varmasti auttamaan esikoisen hoidossa,jos tarvetta ja ehtivät. Omaan äitiini pidän yhteyttä melkein päivittäin ja välillä soittelemme useastikin päivän aikana :D
 
Liian usein. Lähes joka päivä anoppi änkeää itsensä meille jollakin verukkeella. Yleisimpiä ovat "käytiin isän kanssa kaupassa ja siellä oli sitä ja tätä tarjouksessa joten tuotiin teillekin".

Ihan kiva mutta meillä on jo neljä täyttä koulunäkkileipäpakettia kaapissa ja viisi kiloa kahvia ja enempää ei mahdu! Perkele!
 
vieraas
Meillä anoppi on eläkkeelä ja asuu kahden kilometrin päässä. Kerran ollaan tänä vuonna käyty heillä ja isovanhemmat käynyt meillä lasten synttäreiden lisäsi pari kertaa. Oma äiti asuu kymmenen kilometrin päässä ja hän on työttömänä. Hänen luonaan käyty alle viisi kertaa ja hän käy meillä noin joka toinen kuukausi. Ikinä eivät tule oma-aloitteisesti eivätkä koskaan kutsu meitä kylään. Itse en ole viitsinyt enää kinuta heitä käymään. Anopin toisen lapsen lapset käyvät joka toinen viikonlopuu yökylässä ja muutenkin pitävät paljon yhteyttä. Mun mies vaan on ollut aina perheen "huono" lapsi ja sit vielä meni valitsemaan puolisoksi ilman yliopisto koulutusta olevan ihmisen.
 
................
Ihme, että hoitaminen lasketaan negatiiviseksi asiaksi ja nostetaan itsensä jalustalle näissä tämäntyyppisissä keskusteluissa yleensä sillä, että "Itse olemme lapsemme halunneet, itse myös hoidamme emmekä hoidata muilla". Ennekuin joku vetää herneen, niin en meinaa nyt tätä ketjua, on ollut monia vastaavia. Mutta tässäkin tuumattiin tuolla heti siihen sävyyn, et "ai täällä meinattiinkin hoitamista" ja sit jotain siitä yöpymisestä.

Mä pidän upeana juttuna sitä, et mun lapsilla on kolmessa paikkaa isovanhemmat, joita kiinnostaa ja jotka haluavat viettää aikaa lastenlastensa kanssa, vaikka ovatkin itse kaikki vielä työelämässä. Ja ottavat myös yökylään. Isompi lapsi nauttii niin kovasti näistä vierailuista ja mummut loistavat kilpaa ja kertovat nuortuvansa aina vaikka kuinka paljon rakkaan lapsenlapsen seurassa :)
 
Miehen äidillä (työelämässä) tyttö on joka toinen viikonloppu yhden yön. Mun äitiä (eläkkeellä) tapaa 2-6 kertaa viikossa. Miehen isää (eläkkeellä) pyritään tapaamaan vähintään kerran kuussa ja mun isää (satunnaisesti työelämässä) tyttö näkee ehkä 2-4 kertaa kuukaudessa.

Saas nähdäkin, kuinka tilanne muuttuu, kun muutetaan toiselle paikkakunnalle ensi keväänä...
 
"xXx"
Viikoittain tapaavat, samalla paikkakunnalla asutaan. Ja huom, ei hoitoapuna (se kun oli saatanasta seuraava) vaan ihan molemminpuolisen ilon takia. Ja ihan yökylässäkin on noin kerran kuussa, vain koska kummatkin haluaa :) Siinä sitä traumaa lapselle sitten, osallistuvista ja rakastavista isovanhemmista. Ja mä menetin marttyyrin kruunun, daamn.....
 
mietitääs
Mun vanhemmat tapaa lapsenlapsiaan joka toinen kuukausi keskimäärin, asuvat n.parin tunnin ajomatkan päässä.
Appiukkoa näkee 3 kertaa vuodes, anoppi on nähnyt lapset viimeksi kuluneen 5 vuoden aikana kahdesti... appivanhemmat asuu n.1.5h ajomatkan päässä
 
Isän puolen isovanhempia lapsi tapaa joka kerta kun isänsä luo menee, koska asuvat samassa taloudessa. Ja lapsi on n. puolet ajasta isänsä luona, ellei enemmänki ku puolet.

Mun vanhempia lapsi tapaa sillon ku saan aikaseksi lähteä käymään heillä. Noin 3 viikon välein. Asuvat 2km päässä, ja silti en saa aikaseksi lähteä... Mutta hepä eivät käy koskaan meillä, vaikka helpommin se niin päin menis...
 

Yhteistyössä