Kuka luki "meidän perhe"-lehdestä sen lapsi-jutun...?

Kyllä mä mielummin säästän lapseni melkein varmalta kiusaamiselta kun kuvittelen yrittäväni muuttaa yhteiskunnan käsityksiä tuolla tapaa.

 

Mä luulin ensin, et ne on homopari Näytti niin äijiltä molemmat..

Mä kattoin ihan samaa :saint: .

 

katoin sitä juttua, musta se tuntu vähän oudolta kun ne vanhemmat oli niin tiukat sen kasvatustyylinsä kanssa. kyl itse uskon siihen et lapsen pitää antaa leikkiä niitä leikkejä mitä haluaa, tytön autoilla ja sotilailla ja pojan nukeilla ja barbeilla jos haluaa. mut kyl se on outoa jos lasta ei saa sanoa tytöks tai pojaks, eikä sitä sukupuolta kerrota kenellekkään, edes lapselle itselle. muistaakseni jostain luin jotain sellaista juttua jossa vanhemmat oli toteuttanu tuota, että eivät kertoneet edes lapselle itselleen ja lapselle tuli hieman isompana kamala identiteettikriisi kun se ei itsekkään tiennyt mitä on ja sen oli vaikea sopeutua yhteiskuntaan. mun mielestä lasta tulisi kasvattaa niin että on selkeät rajat, opetetaan mikä on oikein ja mikä väärin mutta annetaan kaikkien olla sitä mitä on. musta lasta tulisi kasvattaa niin että sen on isona helppo lähteä omaan elämään, maailmalle, antaa lapselle hyvät eväät pärjätä maailmassa.

 

Mun mielestä sidot nyt hirveän vahvasti asioita tuon tyttöyden tai poikuuden ympärille. Faktahan on se, että on tyttöjä ja poikia, ei se ole asia jota "jotkut ajattelevat". Sukupuoli-identiteettinsä saa jokainen määritellä, mutta minusta on harhaanjohtavaa opettaa lapselle, että tämä voisi itse määritellä biologisen sukupuolensa, koska näin ei ole.

Mutta minähän puhun nimenomaan sukupuoli-identiteeteistä enkä biologisesta sukupuolesta. Ja ajattelen Ruun vanhempienkin puhuvan, kun sanovat, että jotkut ajattelevat olevan tyttöjä ja poikia, mutta voi olla muutakin. Kyllähän se lapsi on väistämättä biologiastaan tietoinen, eivätkä nuo vanhemmat ole väittäneet, etteivät biologiasta lapselle puhuisi, mutta mitä se sitten muille ihmisille kuuluu sen lapsen biologinen sukupuoli?

 

Luin joskus kaksplus-lehdestä (?) lapasesta nimeltä Onni (?) jonka vanhemmilla oli noi samat KUMMAT periaatteet...

oliks sen vanhemmat tumppu ja rasa???

 

missä tollanen ruu pukeutuu uimahallissa? entäs mihin hänet laitetaan sairaalassa, miesten vai naisten huoneseen? entäs julkiset vessat? vastatkas te sukupuolineutraalit sudet ja ketut.

Käsittäneeksi pienet lapset menevät uimahallissa sille puolelle, jonne heidän seurassaan olevat aikuisetkin. Sairaalassahan ei sinänsä ole väliä, koska käsittääkseni kaikissa huoneissa (tietenkin osastosta riippuen) on samanlaiset laitteistot ja hoitovälineet. Vessassa tärkeintä ainakin itselleni on pytty (ja siisteys ) eikä se, millainen kuva tai teksti oveen on kiinnitetty.

 

Luin joskus kaksplus-lehdestä (?) lapasesta nimeltä Onni (?) jonka vanhemmilla oli noi samat KUMMAT periaatteet...

oliks sen vanhemmat tumppu ja rasa???

Enpä muista vanhempien nimiä... *miettii, että onkohan se lehti vielä tallella jossain*

 

KERTOKAA MULLE EIKÖ NE ESIM SAUNO OLLENKAAN SEN LAPSEN KANSSA, KAI SE JOSSAIN VAIHEESSA HUOMAA? MEILLÄ AINAKIN JO 1,5VUOTIAS KYSYI MIKS ISÄLLÄ ON PIPPELI MUTTA MEILLÄ ON ÄITI SUN KANSSA PIMPIT...

 

Luin jutun.
Pakko sanoa, että njääh..Aivan sama . Mitäänsanomatonta konstailua.
Mutta hei kamoon..Miettikääs nyt kun se Ruu-ihminen tuumaa päiväkodissa että "hei mun Susi tulee hakeen mua!" Tai Ekalla luokalla koulussa että "Joo,voin mä tulla teille, mut ooksä kysyny sun Ketulta luvan?"
Että semmosta...

 

Mun mielestä sidot nyt hirveän vahvasti asioita tuon tyttöyden tai poikuuden ympärille. Faktahan on se, että on tyttöjä ja poikia, ei se ole asia jota "jotkut ajattelevat". Sukupuoli-identiteettinsä saa jokainen määritellä, mutta minusta on harhaanjohtavaa opettaa lapselle, että tämä voisi itse määritellä biologisen sukupuolensa, koska näin ei ole.

Mutta minähän puhun nimenomaan sukupuoli-identiteeteistä enkä biologisesta sukupuolesta. Ja ajattelen Ruun vanhempienkin puhuvan, kun sanovat, että jotkut ajattelevat olevan tyttöjä ja poikia, mutta voi olla muutakin. Kyllähän se lapsi on väistämättä biologiastaan tietoinen, eivätkä nuo vanhemmat ole väittäneet, etteivät biologiasta lapselle puhuisi, mutta mitä se sitten muille ihmisille kuuluu sen lapsen biologinen sukupuoli?

Eli lapselle kerrotaan että hän on koiras tai naaras? Vai mitä tarkoitat? Mies- tai naissukupuolta? Eikö lapsi ihan yhtä lailla ala miettiä ketkä muut ovat koiraita tai naaraita, onko kettu koiras vai naaras, onko susi koiras vai naaras - nimityksestäkö tämä on kiinni?

En oikeasti nyt täysin ymmärrä miksi teet noin suuren eron biologisesta sukupuolesta kertomisen ja tytöistä ja pojista kertomisen välille. Lapselle kerrotaan että ihmistä tehdään kahta mallia, ja sitten korostetaan että "jokut luulee että on tyttöjä ja poikia, mutta voi olla muitakin". Kerrotaanko siis lapselle muista biologisista vaihtoehdoista? Vai sukupuolirooleista? Vai seksuaalisesta suuntautumisesta?

Ja minkä ihmeen takia tuosta pitää tehdä noin suuri numero?

 

Musta tuntuu ettei ne vanhemmat itekään tiennyt mitä ne on. "isä" sano teini-iässä meikanneensa ja olleen mielummin tyttöjen kans. "Äiti" näytti ihan mieheltä. Varmaan kielsi itseltä kaiken naiseuden (oma olettamus).

 

jos 1.5vee jo tuollaiset tietää. Meillä on alettu puhumaan noista asioista siinä 4-5 veenä. Eikä niistä olla numeroa tehty. + sanon sen, että ei pippeli tai pimppi todellakaan määritä sitä mikä kokee olevansa ja mu kahta "pippelillistä lasta" on luultu sitkeästi tytöiksi aika vanhoiksi, ilmeisesti värikkään vaatetuksen ja polkkatukan takia.

 

Luin joskus kaksplus-lehdestä (?) lapasesta nimeltä Onni (?) jonka vanhemmilla oli noi samat KUMMAT periaatteet...

oliks sen vanhemmat tumppu ja rasa???

Enpä muista vanhempien nimiä... *miettii, että onkohan se lehti vielä tallella jossain*

 

Luin jutun.
Pakko sanoa, että njääh..Aivan sama . Mitäänsanomatonta konstailua.
Mutta hei kamoon..Miettikääs nyt kun se Ruu-ihminen tuumaa päiväkodissa että "hei mun Susi tulee hakeen mua!" Tai Ekalla luokalla koulussa että "Joo,voin mä tulla teille, mut ooksä kysyny sun Ketulta luvan?"
Että semmosta...

Eiköhän se lapsi sanoisi "Susi tulee hakemaan" tai "Oletko kysynyt Ketulta luvan" ihan kuin lapsi, joka kutsuu äitiään etunimellä ei sano "mun Merja tulee hakemaan" vaan "Merja tulee hakemaan"...

Itse kutsun siskoani välillä siskoksi ja silloin saatan sanoa "mun sisko", mutta enpä koskaan sano "mun Maaru" (siskoni lempinimi) vaan pelkästään "Maaru".

 

Luin jutun.
Pakko sanoa, että njääh..Aivan sama . Mitäänsanomatonta konstailua.
Mutta hei kamoon..Miettikääs nyt kun se Ruu-ihminen tuumaa päiväkodissa että "hei mun Susi tulee hakeen mua!" Tai Ekalla luokalla koulussa että "Joo,voin mä tulla teille, mut ooksä kysyny sun Ketulta luvan?"
Että semmosta...

Eiköhän se lapsi sanoisi "Susi tulee hakemaan" tai "Oletko kysynyt Ketulta luvan" ihan kuin lapsi, joka kutsuu äitiään etunimellä ei sano "mun Merja tulee hakemaan" vaan "Merja tulee hakemaan"...

Itse kutsun siskoani välillä siskoksi ja silloin saatan sanoa "mun sisko", mutta enpä koskaan sano "mun Maaru" (siskoni lempinimi) vaan pelkästään "Maaru".

Jos lapsi huomaa että muilla on "mun isä" ja hänellä on kettu, niin kyllä siitä hyvin äkkiä tulee "mun kettu". Tokihan Ruukin jossain vaiheessa huomaa että ketulla ja sudella on myös nimet joilla muut heitä puhuttelevat. Ihan niinkun muiden isillä ja äideillä on nimet.

Sinä et sano "mun Maaru", olet oppinut siihen ettei yhteiskunta ympärilläsi käytä tuollaista muotoa. Sanot "mun sisko" ihan niinkuin me muutkin.

 

Eli lapselle kerrotaan että hän on koiras tai naaras? Vai mitä tarkoitat? Mies- tai naissukupuolta? Eikö lapsi ihan yhtä lailla ala miettiä ketkä muut ovat koiraita tai naaraita, onko kettu koiras vai naaras, onko susi koiras vai naaras - nimityksestäkö tämä on kiinni?

En oikeasti nyt täysin ymmärrä miksi teet noin suuren eron biologisesta sukupuolesta kertomisen ja tytöistä ja pojista kertomisen välille. Lapselle kerrotaan että ihmistä tehdään kahta mallia, ja sitten korostetaan että "jokut luulee että on tyttöjä ja poikia, mutta voi olla muitakin". Kerrotaanko siis lapselle muista biologisista vaihtoehdoista? Vai sukupuolirooleista? Vai seksuaalisesta suuntautumisesta?

Ajattelisin, että lapselle voisi kertoa, että hänellä on pimppi/pippeli (riippuen siis kumpi on). Ja mahdollisesti myös, että melkein kaikilla on pimppi tai pippeli, mutta on joitain ihmisiä, joista ei voi ihan varmasti sanoa, kumpi heillä on. Voisi myös kertoa, että melkein kaikki ihmiset voivat saada omia lapsia, jos tahtovat niin. Mutta että vain ne, joilla on pimppi, voivat synnyttää ja imettää, mutta muuten kaikki voivat pitää lapsista ihan yhtä hyvää huolta. Näin meillä on kerrottu, mutta sen lisäksi lapset yhdistävät kyllä pimpin tyttöihin ja pippelin poikiin... Siinä on se ikävä puoli, että lapset myös oppivat yhdistämään sukupuoleen kaikkea muuta: esim. koska on pippeli on poika ja pojat eivät pukeudu mekkoon. Tietenkin näistä sitten keskustellaan kotona ja mietitään yhdessä. Voi kertoa lapselle, että ei se niin yksioikoista ole, mutta entäpä jos naapurissa on kerrottu, että näin se vain on ja pieni poika haluaisi pimpin, että voi pukeutua hameeseen. :/ Vaikeita kysymyksiä!

Toivottavasti kuvasin ymmärrettävästi, miksi ajattelen, että voi olla hyvä välttää liikaa tytöttelyä/pojittelua, mutta kertoa silti kehosta ja biologiasta lapselle. Ei siinä siis tarvitse naaras/uros -jaotteluja tai muita, kun on pimpit ja pippelit ihan kuin muutenkin fyysinen ulkonäkö poikkeaa eri ihmisillä, näille eroille on eri nimityksiä ja ne saattavat johtaa erilaisiin asioihin. Esim. meillä lapset tietävät, että tummaihoisemmat voivat olla kauemmin auringossa kuin ihan vaaleat, koska eivät pala niin helposti, mutta ei se ihonväri tarkoita, että ihmistä pitäisi kutsua sen mukaan mustaksi/valkoiseksi, tuo pigmenttipitoisuus on vain yksi fyysinen ominaisuus muiden joukossa.

 

Jos lapsi huomaa että muilla on "mun isä" ja hänellä on kettu, niin kyllä siitä hyvin äkkiä tulee "mun kettu". Tokihan Ruukin jossain vaiheessa huomaa että ketulla ja sudella on myös nimet joilla muut heitä puhuttelevat. Ihan niinkun muiden isillä ja äideillä on nimet.

Siitä jutusta ei mielestäni käynyt ilmi, onko kyseessä vanhempien lempinimet, joilla toisetkin heitä kutsuvat, vai nimittääkö ainoastaan lapsi heitä näillä nimillä.

Jos taas lapsi sanoo "mun kettu", mitä väliä silläkään on. Kyllähän sitä rakkailleen keksii ties mitä lempinimiä. Milloin lapset ovat "mun höpönassuni", milloin "mun kullanmuruni". Ei niillä taida silti olla epäselvää, ovatko elollisia olentoja vai jalometallia. Vanhempana lapsi, joka ei kutsu vanhempiaan äidiksi ja isäksi, sanoo varmaankin etuminiltä, keksii lisää lempinimiä, sanoo vain vanhemmat tai porukat. Saapa nähdä, koska sitä itsekin muuttuu epämääräiseksi "porukaksi" lasten elämässä vai ovatko muotisanat jo joidenkin vuosien kuluttua muuttuneet...

 

Mistähän löytää unisexejä alushousuja? Ei mahdu värkit tyttöjen kalsareihin ja tytöillä poikien kalsarit pullottaa hassusti.

 

Meillä on kartettu poika- ja tyttörooleja. Miesten- ja naistentyötkään meillä ei mene mitenkään perinteisesti. Lelut on leluja, ei tytön tai pojan leluja. Esim. tyttö toivoi lahjaksi betoniautoa ja sai sen, poika vauvanukkea ja hän sai sen kantokoppineen, sänkyineen. Meillä tytöt pelaa jääkiekkoa, minäkin pelaan. Meillä mies osaa kutoa ja opetti minutkin. Meillä ei oo tyttöjen ja poikien värejä, meillä ei oo tyttöjen ja poikien hiuksia. Ja paljon muuta...

Mutta silti tuo menee överiksi. Tuosta ei voi seurata pelkkää hyvää. Oisko se kultainen keskitie taas se viisaampi valinta. :/

 

Muistuttaisin että on kulttuureja joissa "sukupuolia" on enemmän kuin kaksi, eräänlaisia poikatyttöjä on paljon. Kuulostaa järkevältä että sukupuolia on kaksi ja ihmiset ovat joko toista tai toista, yhtä lailla kuin että nuotteja on oktaavissa kahdeksan, mutta kun avaa suun ja alkaa laulamaan niin huomaa että kirjo on monipuolisempi; jokaisessa ihmisessä on eri verran miehisyyttä ja naisellisuutta.

Meillä on pyritty sukupuolineutraaliin kasvatukseen eivätkä lapset ole mitenkään häiriintyneitä tai hämmentyneitä siitä. Isoimmat kouluikäisiä. Ei siis olla tytötelty/pojiteltu vaan kohdeltu lapsia lapsina, ei olla ohjattu tiettyjen lelujen pariin sukupuolen mukaan. Lapset ovat alle kaksivuotiaana kiinnostuneet ihmisten erilaisuudesta ja heille on kyllä kerrottu mitä heillä on ja että osalla ihmisistä on pimpit ja osalla pippelit, mutta tästä ei ole tehty mitään kynnyskysymystä. Lapset ovatkin leikkineet sekaisin "eri sukupuolten" leluilla ja koululaisillakin on ystävinään sekä tyttöjä että poikia, ei pelkästään omaa sukupuoltaan kuten usein tahtoo tuon ikäisillä olla.

Olemme kokeneet että kun lapsi ei identifioi itseään tarkasti juuri tiettyyn sukupuoleen kuuluvaksi niin hänellä on silloin enemmän mahdollisuuksia käytettävissään, kuin esim. tytöllä joka ohjautuu sitten "vaaleanpunaiseen maailmaan" ja jää "sinisen maailman" ulkopuolelle. Jostain kuulin vertauksen että jos vastasyntyneeltä sidottaisiin toinen käsi selän taakse niin hän oppisi käyttämään vain yhtä kättä eikä oppisi enää aikuisena juurikaan käyttämään sidottua kättä jos se vapautettaisiin. Vähän samantyylinen juttu sukupuoliroolien kanssa; jos lapsi opetetaan alusta asti toteuttamaan tiettyä sukupuolta niin vaarana on että hän voi jäädä jostain muusta paitsi. En tiedä osasinko nyt selittää oikein..

Mut mitään vessaongelmia ei ole meillä ollut ja lapset ei ole joutuneet sairaalaan joten vierailta kuulostaa tämän palstan ongelmat asiaan liittyen.

Aiheesta oli muutes uusimmassa Voimassakin juttu:
http://www.voima.fi/content/view/full/2986?PHPSESSID=b529bef8ed838d42dafd4ba392c9d627

 

Väestörekisterin mukaan 2007 on kastettu yks Ruu ja se on poika. Taidan olla vanhanaikainen mutta mielestäni tollanen on kyllä jo järjetöntä humpuukivouhotusta. Jos lapsi kuitenkin alkaa käyttäytyä ja leikkiä kuten useimmat sukupuolensa edustajat niin yrittävätkö tollaset friikit kitkeä moiset tavat pois lapsesta?

Ei ole poika vaan tyttö.

Kävimpä minäkin väestörekisterikeskuksen sivuilta kurkkaamassa ja 2007 on kastettu yksi Ruu ja tyttöhän tuo on...

 

Väestörekisterikeskuksen sivuilla: 2000-2007 annettu nimeksi Ruu miehiä 6 naisia 5 2008 miehiä 1

 

no en oo lukenu tota juttua, mutta aikaisemmin oli joku juttu. minulle heräsi vain ajatus, että sukupuoli on jostain syystä noille vanhemmille joku ongelma tai he hakevat huomiota tuolla lailla. koska sukupuoli ei ole meille ongelma, kasvatamme lapsemme heidän omien temperamenttiensa mukaan, tukien heidän omaa persoonallisuuttaan ja opettamalla käytöstavat, joilla pärjää yhteiskunnassa. näkisin nämä vanhempien tehtäviksi, eikä omien ennakkoluulojen viljelemisen kummallisella kapinalla, joka lähinnä herättää minussa sääliä vanhempien omia ongelmia kohtaan, jotka näin ilmenee.

 

En lukenut, mutta luin silloin sen jutun siitä Onni pojasta..
Lapselle vielä opetettiin että jos joku naapurissa poraa niin sanotaan että "ihminen poraa" ei siis setä tai täti vaan että kaikki ovat vain ihmisiä.
Siis whoot?
Meillä likka harrastaa sählyä, kiipeilee puissa, leikkii tyttöjen ja poikien kanssa, on ihastunut, leikkii littlest pet shopeilla ja tekee ihan niin tyttöjen kun poikien juttujakin, sama pätee kakkoseen.
Mulla vaan menee ihan ohi nää jutut, vaikka olenkin sitä mieltä että jokainen tekee omat valintansa vanhempina ja kasvattaa lapset kuten parhaaksi näkee mutta,öh...
:xmas:

 

empä sano mittään muuta ku HÖH