kun maito loppu!

Heips! poikani on nyt 3kk ja imetin häntä n. 1 1/2kk. Maitoa ei vain yksinkertaisesti enää tullut ja tuntui tuskalliselta kun pojalla oli kova nälkä niin kiusata häntä antamalla vain "tyhjä" tissi suuhun, joten aloitin korvikkeiden annon. Tunsin itseni huonoksi äidiksi, kun en voinut enää imettää lastani.

Onko muilla kokemusta?

 

Hei,
Minulla on saman ikäinen tyttö ja juuri tuon aikaa minäkin pystyin imettämään. Ei vaan maito kunnolla noussut ja tuokin vähä mitä tuli niin pumpata piti. Ja varsinkin, kun vauvani on lonkkalastassa ja vähän hankalampi imettää Nyt pelkällä korvikkeella ja hyvin kasvaa.
Ei se tee sinusta huonompaa äitiä vaikka korviketta annatkin. :hug: Ei äityittä mitata imettämisen kestolla vaan ihan jollain muulla Kaksosia sain imetettyä 2kk ja sitten korvikkeelle kokonaan. Ja oikein hyvin kasvaneita ja terveitä tyttöjä ovat. Älä murehdi vaan nauti pienokaisestasi.

 

joo en enää ole huolissani, sillä olen huomannut, että kyllä poikani kasvaa ja voi hyvin vaikka saakin korvikkeita! mutta alussa, kun lopetin niin kaikki oli neuvomassa, että ei kyllä sinun pitää imettää ja annat pojan vaan olla rinnalla niin kyllä sitä maitoa tulee... kukaan ei tukenut ja kannustanut, että ei haittaa vaikka et imetä! mutta kyllä kaipaa sitä tunnetta kun sai ottaa vauvan rinnalle ja imettää... varmaan yksi maailman ihanimmista tunteista=)

 

Esikoisen aikana multa loppui rintamaito, kun poika oli 2 viikkoinen.
Keskimmäistä imetin 2kk ja 4 kuista kuopusta kuukauden verran. Joka kerta siis maito yksinkertaisesti loppui. Meillä on menty (ja mennään kuopuksen kanssa edelleen) Nanilla eteenpäin. Kaikki lapset ovat terveitä (lääkärissä olen kahta lasta käyttänyt yhteensä 3 kertaa 4 vuoden sisällä ja tavallista nuhaakaan ei ole montaa kertaa ollu), energisiä ja hyvin kasvaneita.

 

mulla kävi niin kahden ekan lapsen kanssa, näin jälkeen päin ajatellen kyse tais olla stressistä ja väsymyksestä. esikoinen ei 2½kk suostunu ottamaan korvikemaitoa tai tuttipulloa suuhun laisinkaan joten alotettiin soseet jo silloin kaikista neuvolan kielloista huolimatta. mulle vaan riitti se että se kirku viikon ajan yöt ja päivät, mies oli merillä ja jouduin siis hoitamaan sen vauvan ilman apua. hyvin nukutti jo seuraavana yönä ku syötin n. ruokalusikallisen verran porkkanaa ja imetin päälle sen mitä tuli.
tokalle lapselle annettiin pulloa heti ku kotiin päästiin, sen imemisen tarve tais olla aika mahdoton, muistan imettäneeni nelisen tuntia putkeen, pitäneeni puol tuntia taukoa ja taas uudestaan.... meille oli esikko alle vuoden silloin ja tuumasin ettei tässä kaikkeen voimat riitä, ja kaiken ton myötävaikutuksesta maidon tulo loppu hiljalleen jossain 3kk paikkeilla syntymästä.
tää kolmas sen sijaan on saanu tissiä jo yli vuoden, ja vieläki satunnaisesti imetän pari kertaa viikossa. ja kyllä, mä podin huonoa omaatuntoa maidon loppumisesta, ehkä suurin kolaus mun naiseuteen. en sietäny mitään pelleilyä tai ristikkäistä sanaa mu mieheltä asiasta ilman itkuraivaria. nyt jotenki tää kolmannen imetyksen onnistuminen on nostattanu itsetuntoa ja korjannu omaatuntoa sen verran ettei edelliset enää harmita! hitto vie, terveitähän ne on ja hyväntuulisia! ei ne siitä imettämättä jättämisestä kärsiny, saahan sitä läheisyyttä muutenki.