Kun sukulaiset tulee katsomaan vastasyntynyttä, joudutteko te passaamaan?

Esikoinen kun syntyi ei meille kukaan tullut kylään.
Omat vanhempani kävivät ja toivat tarjottavat. Käyvät harvoin.

Toisen kanssa sama tilanne. Vanhemmilleni tarjottiin mansikkakakku ja pikkupitsoja. Sairaalan vieressä ihana leipomo.

Siihen ne vieraat jäikin. Kaikki oli tervetulleita.

 

Mies laittoi kaffen valumaan ja kaupan valmispullan pöytään. Ei sen kummempaa. Asiat on minusta just niin vaikeita, kun niistä itse tekee

Jos joku alkais rutisemaan jotain siisteydestä (meidän sukuun ei kyllä niin hulluja kuulu), niin varmaan nauraisin partaani enkä ottaisi moisen sekopään juttuja kovinkaan paljon itseeni.

 

Mä en mene edes oman tyttäreni keittiöön huseeraamaan. Ellei erikseen pyydetä. Tulevan miniäni keittiöön en aio astua jalallanikaan. Tosin mulle ei tarvitse kyllä mitään tarjotakaan, voin syödä ja juoda kotona ja/tai matkalla.

Minä en myöskään "osaa" mennä missään kyläpaikassa toisten ihmisten kaapeille. Enkä halua vieraita ihmisiä omaan keittiööni hääräämään.

Olen Espoossa nuoruuteni viettänyt, vanhemmat kotoisin Länsi-Suomesta. Mulle on täysin vieras kulttuuri sellainen että vietäsiin jonkun toisen ihmisen luokse ruokaa kysymättä siitä ensin. Se on mun ajatusmaailmassa suuri loukkaus.

Nyyttikestit ovat erikseen.

Toki mä ylipäätään ennen vierailua tarkistan onko se sopivaa sille vastapuolelle. Ja jos ei sovi niin odotan toki saavani vastukseksi että emme vielä halua vieraita. Mutta myönteisen vastauksen saatuani odotan että emäntä tai isäntä passaa. Ehkä enemmän sen isännän passausta odottelen.

 

[QUOTE="katja";29289594]Miksi teit ruokaa? Oisit vaan jotain pakastepullaa sulattanut ja keittänyt kaffet, eiköhän vieraat ois lähteny sit nopeammin. Mun tädit tuli katsomaan esikoista meille kotiin ja toivat kassikaupalla ruokaa, oli tosi ihanaa. Muille vieraille jotain kaupan pullaa ja keksejä laitettiin. Kuopuksesta ei vieraita sitten tullutkaan kun olin niin huonossa kunnossa etten saanut juuri sängystä nousta.

Ens kerralla ostat pullaa pakastimeen ja pistät miehen keittiöön. Etkä oo ymmärtävinäs että anopin pitäs ruokaa laittaa. Ei vauvaperheeseen kuulu mennä passattavaks.[/QUOTE]

Ja tuoko se on koko jutun idea, että on kivaa ja ihkua kun sukulaiset tuovat ruokaa ja herkkuja, mutta vituttaa kun joutuu katteleen niiden rumia naamoja ja vielä keittään niille kahvitkin :O Ensi kerralla kannattaa vaan ovenraosta tempaista tuliaispussukat ja -nyssykät ja huikata heipat ärsyttävile vieraille. Juokoot kahvinsa vaikka huoltoasemalla

 

Joka kerta. Olen synnyttänyt en sairas. Tokihan aina vähän on paikat hellinä mutta siinähän sitä hyvää kuntoutustakin saa
Viimeisimmän kanssa tuli juuri jouluaatoksi laitokselta kotiin jossa anoppi odotti sukujoulua ja siinä sivussa minä leivoin tähtitortut kuin tein ruuat kuin hoidin vastasyntynyttä. Hankalaahan se olisi ollut joulua viettää sillä anoppi ei osaa näitä tehdä
Katseli vieressä kun leivoin ja totesi sen siis itse, hän on vieraana meillä joten suotakoot myös saada palvelua kylässä

 

En ole joutunut passaamaan muita. Kummankin suku tuntee rotina-perinteen.

 

Meidän suku ei millään tavalla vaadi niitä kakkukahveja. Jos me mennään katsomaan vauvaa, niin me mennään katsomaan vauvaa. Ja jos se äiti siinä vääntää kakkua ja pullaa pöytään, niin no... Siitä vaan, mutta ei se mikään pakollinen juttu ole.
Turha sitä on itseä jos itse kuitenkin oma-aloitteisesti niitä alkaa leipomaan.

 

Turha sitä on itkeä jos itse kuitenkin oma-aloitteisesti niitä alkaa leipomaan.

muoks.

 

[QUOTE="wieras";29290670]Kyllähän se niin on, että nainen on talon emäntä. Hän hoitaa tarjoilut ja vieraiden passaukset. Lapsen saaminen ei naista vapauta näistä hommista.[/QUOTE]

sinne 50-luvulle takas pälli!!

 

En ole joutunut passaamaan. Meidän kummankaan, minun ja miehen ssuvussa sellainen ei tule kysymykseenkään, vaan tarjottavaa on tuotu mukana, kahvit ja teet keitetty mua ja vauvaa häiritsemättä. Mielestäni kuuluu jo alkeellisiin peruskäytötapoihin se että silloin kun mennään tuoreeseen vauvaperheeseen, niin ei sinne mennä vain istumaan ja tarjoiluja norkoilemaan vaan tuodaan ruokaa sekä juomaa mukana, sekä autetaan äitiä muutenkin.

 

Mä totanoin, en ole ottanut sitä "joutumisena" vaan se on taas mulle ihan luontaista.
Mua ei ole leikattu ja synnytykset menneet hyvin, tosin viweraita on tullut kyllä heti kotiutumispäivästä lähtien Mulla on kyllä sellainen mies, että se höösää jos tarvii, mutta yleensä me ollaan vaan oltu iloisia jos jotkut haluaa tulla vauvaa katsomaan että siitä ilosta mieluusti kahvitkin keittelen ja tarjottavat laittelen. Meillä myös tehdään ruokaa joka päivä muutenkin, niin jos joku tulee syömään asti, niin siinähän sitä on tarjolla! Itse olen kyllä vienyt aina pullapitkon ja kahvipaketin mennessäni vauvaperheeseen, yhden kerran keitin itse kahvitkin kotona ja vein termarissa, kun ystävä oli ihan petipotilaana anemian vuoksi, kaipasi silti seuraa. Nää on mun mielestä ihan tapakysymyksiä!

 

En lukenut koko ketjua, mutta käsittääkseni rotina -perinne on Suomesta jo melkein kokonaan kadonnut. Ja toisen ihmisen kotona (=kyläpaikassa) ei olla kuin kotonaan vaan kuin kyläpaikassa.

Mä olen saanut tuon opin kotoa ja koskaan en mene tyhjin käsin vauvaa katsomaan. Aika yleisesti muutkin tuntuvat tekevän niin, ainakin täällä meilläpäin (Pohjois-Pohjanmaalla).

Me halutaan olla pari viikkoa ihan omissa oloissamme, korkeintaan isovanhemmat ja meidän sisarukset saa käydä. Ja jos joku vieraampi tulee, saa kyllä tuoda itse syötävänsä, en aio passata (luulen, että on ihan tarpeeksi tekemistä siinä, että vahdin varjelen vauvaa kahdelta yli-innokkaalta isosiskolta
Onneksi mun äiti sekä appivanhemmat tajuavat itse laittaa kahvinsa, jos sitä haluavat. Mieskin auttaa tarvittaessa.

 

Oisit sanonut, että et halua/pysty tekemään ruokaa ja hoitamaan kahvituksia. Ei siinä mitään epäkohteliasta ole. Mies istuskeli sohvalla vauva sylissä vaikka siinä paikalla olisi pitänyt olla sinä. Marttyyrius ei kannata kun asialle voi tehdäkin jotain.

 

Meillä täällä etelä-pohjanmaalla ei ainakaan meidän suvussa ole tapana viedä rotinoita eikä tosin tarjota vauvankatselijoille ruokaakaan..

Itse asiassa olen ollut monesti loukkaantunut kun anoppi tulee kylään omien eväiden kanssa. Joskus on tuonut ristiäisiinkin omia kakkujaan ilman että siitä olisi sovittu, ei ole minun mielestä kohteliasta. Syökööt kotonaan niitä kakkujaan, jos ei mun tekemät kelpaa.

Neljännen vauvan synnytyksen jälkeen minulla oli pari viikkoa lonkat aivan sikakipeät, käveleminenkin oli hankalaa. Silloin sanoin miehelle, että keitä sä sitten kahvit ja laita tarjottavat pöytään ja mies kyllä osaa sen verran, leipookin jotain jos tarvii. Osaa googlettaa jonkun tortun reseptin ja tehdä sen mukaan, ei miesten aivot ole sen surkeammat kuin naistenkaan.

Itsekään en osaa rotinoita viedä, enkä odota isoja tarjoiluja jos vauvaa mennään katsomaan. Lahja toki viedään aina vauvalle ja joskus joku keksipaketti tai jätskiä tms. varsinkin jos talossa on isompiakin lapsia. Siitä saa sit emäntä päättää laittaako tarjolle vai kaappiin.

 

Keksipaketti ja jäätelöä?? Et ole tosissasi? :O Eikö ole fiksumpaa viedä ihan oikeaa ja terveellistä, silti hyvää naposteltavaa kuin tyhjänpäiväisiä ylimakeita herkkuja. Hampaatkin menevät noista pilalle.

 

[QUOTE="vieras.";29291320]Keksipaketti ja jäätelöä?? Et ole tosissasi? :O Eikö ole fiksumpaa viedä ihan oikeaa ja terveellistä, silti hyvää naposteltavaa kuin tyhjänpäiväisiä ylimakeita herkkuja. Hampaatkin menevät noista pilalle.[/QUOTE]

Oliko tää nyt vitsi Eiköhän tuollaiset viemiset oo ihan peruskauraa? Siis tietty ne on koko perheelle, ei pelkille lapsille, jos siihen nyt juutuit

 

No on tuossa nyt kyllä itsessäsikin "vikaa", kun alat lihapullia ja kakkuja paistelemaan tuollaisessa tilanteessa? Vai siis ymmärsinkö nyt oikein, että vieraat tuli teille ja sinä siinä alat kokkailemaan...? Kyllä mä olen aina tarjoilut hoitanut, mutta vauvan syntymän jälkeen ne on haettu kaupan hyllystä. sieltä kuule saa niitä valmislihapullia ja valmiskakkuja, ei tarvi alkaa vieraiden läsnäollessa leipomaan. Ehkä ne vieraat on ajatelleet, että sä haluat "näyttää" että oot hyvässä kunnossa ja jaksat vauvanhoidon ohella myös emännöidä, eivätköä ole uskaltaneet tarjota apuaan, ettet vaan loukkaannu tai koe tulevasi arvostelluksi. Mistä sitä tietää, vaikka olisivat näin ajatelleet. Ja vaikka mä olen aika avulias ihminen, niin silti en kovin helposti alkaisi toisen kotona lihapullia ja kakkuja tekemään, kun en voi tietää missä mikäkin keittiöväline on. Tosi avuliasta sieltä köökistä koko ajan huudella, että missäs se kakkuvuoka olikaan ja entäs ne mausteet, mitenkäs tää teidän induktioliesi toimiikaan...

Veit sanat suustani, tosiaan oot saattanu ap näyttää vieraiden silmissä niin superilta ettei ole kukaan sen takia tarjonnut apua. Olisit vaan löysännyt. Meilläkin tarjottiin pakastekakkua ja mies keitti kahvit. Tai sitte voi etukäteen leipoa pakkaseen jotain jos haluaa.

 

Miksi miehesi ei hoida tarjoiluita, jos sukulaiset eivät tajua? Ei meillä tulisi miehelle mieleenkään istuskella takapuolellaan, jos minä olen huonossa kunnossa. (Ja saattaa tehdä sen tavallisestikin.) Sinä keskityt vauvaan ja toipumaan ja juttelemaan vieraiden kanssa ja mies hoitaa keittiön. Jos oikein hyvin sattuu, sukulaiset huolestuvat miehen selviytymisestä kahvinkeitossa ja ovat kohta kaikki siellä auttamassa

Meillä myös näin. Kyllä mies osaa ihan oma-aloitteisesti mennä laittamaan kahvin päälle, kattaa pöydän ja nostaa tarjottavat esille. Mitään ruokaa ei olla koskaan tarjottu, kun kaikki sukulaiset ja lähimmät ystävät asuvat alle 50km säteellä meistä.

 

[QUOTE="äiti88";29290701]
Jos joku alkais rutisemaan jotain siisteydestä (meidän sukuun ei kyllä niin hulluja kuulu), niin varmaan nauraisin partaani enkä ottaisi moisen sekopään juttuja kovinkaan paljon itseeni.[/QUOTE]

Mä opastaisin miss meillä on siivousvälineet ja imuri, onneks ei lähipiiriin kuulu noin moukkia, mut kyllä siivousapu kelpaa ja tuskin rutisija kehtaisi kieltäytyä Ja jos kieltäytyy, niin sitte toteaisin, että pitää vaan kärsiä sotkusta suu supussa

 

Mitä ihmettä ne teidän miehet tekee? Ja kaupasta saa valmiita tarjottavia. Meillä on kuus lasta ja lähimmät kaverit on käyneet pikaisesti heti samana päivänä kun kotiin oon päässy.
Mutta pääsääntöisesti meillä mies huolehtii vieraat ja ite keskityn vauvaan ja muihinkin lapsiiin.
Ja jos ei vieraille kehtaa sanoa ettei jaksa niin kait sille miehelle voi sanoa että nyt en tee yhtään mitään. Ite tosin sanonu sen jo ennen vieraiden tuloa.