Kylläpäs kaveripariskunnalla on vilkas lapsi

Olen aina ajatellut, että meidän lapset ovat ehtiväisiä, mutta eihväthän hekään olleet läheskään yhtä levottomia, mitä kaveripariskunnan poika.
Ikää sillä on n 2v. ja vielä pitää vahtia ihan koko ajan, kun se mennä kohkaa joka paikassa. Milloin se kiipeilee pöydällä, milloin sillä on jotakin sopimatonta suussa. Menee kiellettyihin koskemaan ja sallitut tekemiset kiinnostavat about 2 sekuntia, kun pitää jo mennä tutkimaan jotakin kiellettyä.

Se lapsi oli meillä pari tuntia hoidossa ja olin aivan loppu. Minun oli ihan pakko mennä nukkumaan, kun olin niin rasittunut. Hitto 2 tuntia ja se imi minusta kaiken energian

 

No tuolla koulumaailmassa näitä on monta, useimmiten kasvatus ollut huonoa, mutta on myös daignooseja adhd, asperger ja muut autistiset yms.

 

Nii i, lapset on erilaisia. Meillä samanlainen 2 v. poika. Hoidossa kyllä on rauhallisempi, mutta kotona... Huh huh.

 

Anne & Mikael -turvavaljaat - Lastentarvike Muksutalli

 

Monet vanhemmat sanoo, että "meidän lapsi on kunnon adhd-tapaus" kahvitellen rauhallisesti sohvalla katellen lapsen kiipevänä kaikkialle, mutta oikeasti heillä ei ole mitään käsitystä, millaista on oikeasti elää ADHD-lapsen kanssa.

 

Ei nyt anneta 2-vuotiaalle turhaa diagnoosia. Ehkä aloittajan koti ei ole enää taaperoystävällinen, jos vaikka omat lapset on jo kasvaneet. Meillä poika ei vielä 2v, mutta saa juosta perässä. On vilkkaammasta päästä, mutta ei todellakaan adhd. Normaali utelias taapero. Poika kyllä osaa totella, mutta jos kielletyt asiat ovat jatkuvasti nenän edessä niin ennen pitkää kiusaus muuttuu vastustamattomaksi.

 

Meillä on neljä lasta ja luultavasti ihan normaalivilkkaita, joskus olen erehtynyt vilkkaanakin pitämään, mut on pari tittavaperhettä, joitten lapset antaa vähä osviittaa, mitä ne oikeesti (yli)vilkkaat lapset on!

 

Älä ota lasta enää hoitoon. Tulee paljon valjaita halvemmaksi.

 

Meilläkin hurjan vilkas 1v6kk. Välillä tuntuu että kaksi kättä, kaksi silmää, ja kaksi jalkaa on liian vähän, kun poikaa vahtii
Silti en ole miettinyt että olisi mitenkään ylivilkas. Tottelee kyllä ja osaa olla varovainenkin, mutta koko ajan pitää tutkia jotakin, kiipeillä, korjata ym. Juoksee, kävelee takaperin ja tekee kuperkeikkoja.

Vierailut on aika haastellisia. Varsinkin kodeissa joissa on lapset jo isompia tai sitten pelkkä aikuistalous. Niissä kun sitä tutkimista ja kiellettyjä asioita on jokapuolella.. Tästä syystä me ei vierailla esim. mun äidin luona, siellä on pikkutilpehöörää lattiasta kattoon.

Oma koti on tehty turvalliseksi tuolle vilperille, kiellettyjen huoneiden ovilla on turvaportit.

Että ollaan me vilkkaiden lasten vanhemmat tyytyväisiä, ei käy elämä tylsäksi

 

No tuolla koulumaailmassa näitä on monta, useimmiten kasvatus ollut huonoa, mutta on myös daignooseja adhd, asperger ja muut autistiset yms.

No en mä nyt silti tuomitsisi tuota kaveriperheen poikaa adhd:ksi pelkästään vaan siksi, että sillä on kova kiire joka paikkaan yhtäaikaa

 

[QUOTE="a.p.";30324245]No en mä nyt silti tuomitsisi tuota kaveriperheen poikaa adhd:ksi pelkästään vaan siksi, että sillä on kova kiire joka paikkaan yhtäaikaa [/QUOTE]

Kuten sanoin, useimmiten kasvatus on huonoa... kyllä kaksivuotias ymmärtää kun kielletään, ei tarvitse perässä juosta, jos kotona on yhtään kasvatettu.

 

2-vuotiashan on mitä parhaassa uhmaiässä. Sen enempää en jaksa edelliseen provoon puuttua...

 

Ystäväni lapsi on juuri tuollainen. Vanhemmilla ei ole mitään auktoriteettia/vanhemman roolia suhteessa lapseen, vaan kysyvät joka asiaa lapselta tyyliin "mentäisikö nyt", "laittaisitko tämän päälle", "söisitkö tätä vai tätä", ja jos lapsi vain jaksaa vähän aikaa huutaa, antavat aina periksi.

On oikeasti todella energiaa vievää olla heidän lapsensa kanssa, kun lapsi ei usko mitään, koko ajan saa vahtia silmä kovana, mitä hajottaa seuraavaksi jne.

 

Nykyisin lapsi saa vanhemmiltaan heti adhd-luokituksen, kun ei jaksa istua tuntitolkulla paikallaan. Ja kun äitiä ei huvita mennä töihin, hän kertoo että sairastaa masennusta. On tämä tällasta...

 

Ottamatta kantaa siihen onko lapsi ylivilkas/huonosti kasvatettu,totean vaan että vieraat paikat ja tavarat yleensä kiinnostaa lapsia paljon enemmän kun oma koti/omat lelut. Eli voi olla että sitä 2-vuotiasta olis helpompi hoitaa lapsen omassa kodissa,joka varmaan on muutenkin pikkulapsi-turvallinen/lapsi tietää mikä siellä on kiellettyä.

 

Miten erottaa adhd normi vilkkaasta pari vuotiaasta lapsesta? Tai mikä edes on normaalia vilkkautta?

 

Ottamatta kantaa siihen onko lapsi ylivilkas/huonosti kasvatettu,totean vaan että vieraat paikat ja tavarat yleensä kiinnostaa lapsia paljon enemmän kun oma koti/omat lelut. Eli voi olla että sitä 2-vuotiasta olis helpompi hoitaa lapsen omassa kodissa,joka varmaan on muutenkin pikkulapsi-turvallinen/lapsi tietää mikä siellä on kiellettyä.

Tämä avauksen lapsi on ihan yhtä vilkas siellä kotona. Jatkuvasti kiipeilee joka paikkaan, kaivelee kaappeja jne. vaikka niissä on sellaiset lapsilukot (fiksu muksu on oppinut kiertämään ne).

 

Kuten sanoin, useimmiten kasvatus on huonoa... kyllä kaksivuotias ymmärtää kun kielletään, ei tarvitse perässä juosta, jos kotona on yhtään kasvatettu.

Olen ihan samaa mieltä! Meillä jo yksivuotias uskoi hyvin puhetta.

 

No yllättäen on sitä hyvin eri temperamentillä varustettuja aikuisiakin...

 

Eipä parivuotiaista vielä diagnooseja tehdäkään, vaikka piirteet varmasti on heistä näkyvissä jo hyvin pienestä. Mutta se normaalin alue on tuossa kohtaa vielä niin iso ja kehitystä tapahtuu monella rintamalla. En väheksy ap:n kokemusta. Hurjan vilkkaan parivuotiaan kanssa kyllä tietää olleensa

 

[QUOTE="viola";30324494]No yllättäen on sitä hyvin eri temperamentillä varustettuja aikuisiakin...[/QUOTE]

Mitään yllättävää tuossa ei ole, sillä nämä nykyiset aikuiset on kasvatettu eri tavoin, joten tottakai aikuisenakin käyttäytyvät eri tavoin. Jos ei lapsena opeteta käytöstapoja, keskittymistä, toisten huomioimista yms., niin harva niitä aikuisenakaan oppii.

 

[QUOTE="...";30324524]Mitään yllättävää tuossa ei ole, sillä nämä nykyiset aikuiset on kasvatettu eri tavoin, joten tottakai aikuisenakin käyttäytyvät eri tavoin. Jos ei lapsena opeteta käytöstapoja, keskittymistä, toisten huomioimista yms., niin harva niitä aikuisenakaan oppii.[/QUOTE]

Ai siis sun mielestä temperamentti on käyttäytymistä? Joku rivakka ja reipas, ehtivä ja iloinen siis käyttäytyy eri tavalla kuin joku hidas nyhertäjä tuppisuu? Siis ero on kasvatuksessa?

 

[QUOTE="heh";30324531]Ai siis sun mielestä temperamentti on käyttäytymistä? Joku rivakka ja reipas, ehtivä ja iloinen siis käyttäytyy eri tavalla kuin joku hidas nyhertäjä tuppisuu? Siis ero on kasvatuksessa? [/QUOTE]

Ei, vaan mielestäni temperamentilla ei voida selittää kaikkea käyttäytymistä. Nykyään tuota temperamenttia käytetään tekosyynä sille, että lapsi käyttäytyy kuin siat pellossa.

 

Minulla on erittäin eläväinen ja puuhakas 1,4v talossa. Tuntuu, että tämä pikku 2 on vielä vilkkaampi ja ehtiväisempi mitä isompi lapsi aikanaan tässä samaisessa iässä. Lisäksi pikku 2 harrastaa kiipeilyä ja osaa jopa avata ulko-oven. Ovi onkin pidettävä lukossa, ettei pieni livahda yksin ulos. Ja kun jostain asiasta häntä joutuu kieltämään, saa kunnon itkuhepulit, mutta vielä onneksi voi harhauttaa ja itku jää lyhyeksi.

Pyrin olemaan tälle pikku 2:lle vieläkin tiukempi mitä ekalle aikanaan ja pitämään samana toistuvaa päivärytmiä yllä. Nukkumaan pieni menee jo kahdeksan jälkeen. Kun on niin vilkas ja energinen tapaus, niin pitää nukkua kunnon pitkät yöunet, että jaksaa touhuta.

Välillä mietimme jo miehen kanssa, että onko tälläkin ADHD mitä isommallakin on?? Välillä minusta tuntuu, että pieni on normi-viilkas taapero, mutta mies on toista mieltä. Hänestä pieni ei vieläkään osaa totella tai toimia käskyjen mukaan ja kulkea esim; lähellä aikuista, mitä hänestä muut tämän ikäiset lapset jo osaavat. Minä taas olen toista mieltä, vaikka pieni ei vielä puhukaan, niin kyllä hän hoksaa ja ymmärtää yksinkertaisia pyyntöjä tai jos sanon, että " tule XXX tänne!!". Niin kyllä hän tulee.

Noh ulkona "lenkillä" ollessamme olen aika vapaasti antanut hänen viipottaa ja juosta tietä pitkin eteenpäin. Juoksentelee siis tiellä miten sattuu - en ole vielä vaatinut häntä pysymään tienlaidassa ja pysymään lähelläni. Kai tuotakin pitäisi alkaa hiljalleen vaatimaan. Tämän asuinalueen tiet kun ovat melko rauhallisia, niin siksi olen pienen antanut melko vapaasti tiellä kulkea ja mennä.

 

Noo, mulle ainakinmoni äiti on sanonut, ettei heidän lapsensa ole koskaan edes yrittänyt esim. kiivetä keittiön tasoille penkomaan yläkaappeja. Tai keksinyt hyppiä sohvapöydältä sohvalle jne jne.

Meilläkin siis aika vilkas 2v, pian 3v, jota kielletyt asiat useinkin kiinnostaa ja tekee niitä varsinkin huomiota hakiessaan (perheeseen tuli vauva, nyt 3kk). Lisäksi osa lapsista on taaperona kömpelöitä, motorisesti taitavammat ehtii joka paikkaan vikkelämmin... osaa kiinnostaa legot tai värittely, osa on menevämpää sorttia ja keksii sellaista mitä osa ei koskaan kokeilekaan.

Oma muksu osaa kyllä keskittyä ja käyttäytyä nätisti, mutta osaa myös uhmata kieltoja ja kokeilla rajojaan ja omatoimisena kyllä keksii keinot kiivetä moneen paikkaan..