Lapsen kanssa ulkoilu.

En ymmärrä miks, mut mun on jotenkin vaikeaa lähteä ulkoilemaan kohta puolentoista vuoden ikäisen lapseni kanssa. Mitä te muut teette ulkona lapsen kanssa? Eri asiahan se on jos on sisaruksia leikkikavereina, meillä on vaan tämä ainokainen laps. Meillä on vähä aika sitte opittu kävelemään, ulkovaatteet päällä kävely ei vielä mene oikein hyvin eli kannella pitää vielä.
 
no sillon kun meillä muksu oli vasta oppinut käveleen niin käytiin lähinnä haistelemassa ilmaa, pihakeinussa istuen, harjoteltiin kävelemistä, käytiin ehkä läheisessä puistossa laskemassa liukkaria. Niiden kärrylenkkien lisäksi.
 
Ulkona olemisessa on kyllä ihan tarpeeksi virikettä tuon ikäiselle lapselle ja jos aina on tarjoamassa kaikkea kuin tarjottimelta, niin lapsi ei opi etsimään ja löytämään mitään tekemistä itse. Nyt tietty tämä aika jos ei ole lunta ja maa on kohmeessa on vähän kurjaa, mutta jos teillä päin on lunta, niin siinähän on jo vaikka mitä tekemistä, aurata sitä, mennä pulkalla, laskea pyllymäkeä. Iltaisin taskulampulla on kiva leikkiä ulkona jos pimeällä ulkoilette ja ulkovaloja alkaa olla ihmisillä parvekkeilla ja pihoilla, käykää niitä katsomassa...mitä nyt vaan ikinä keksiikin.
 
Onko lähettyvilläsi puistoa jossa kävisi samanikäisiä lapsia? Poikani on 1v 2 kk ja käydään lähipuistossa missä käy samanikäisiä lapsia ja kaikkea ne siellä touhuilee, kävelee, laskee liukumäkeä, tehdäään hiekkakakkuja (äiti tekee ja poika hajottaa :D) ja milloin mitäkin. Aluksi poika meni ihan konttaamalla. Mukavinta siellä on tosiaan silloin kun on kavereita, sekä äidille, että lapselle, ja aika kuluu usein paljon nopeammin kuin jos olisi neljän seinän sisällä.
 
Edellisten lisäksi, jos teillä on lähistöllä jotakin puskaa tai pientä metsää tms, niin meillä ainakin on suurinta hupia kerätä kaikkia keppejä ja risuja ym. maasta ja ihmetellä niitä. Tai lumen aikaan hajottaa äidin pyörittämiä lumipalloja...
Ja keinumisesta tykkää valtavasti myös.
 
too
Me ollaan ulkoiltu puistoissa viime kesästä asti,kun tyttö oli 7kk... aluksi käytiin kävelylenkin lomassa vaan vähän vauvakeinussa tai sylissä keinumassa,kun oppi kunnolla istumaan alettii hiekkalaatikkotouhutkin. Mulle taas on toosi pitkiä ja raskaita päivät jos ei päästä puistoilemaan,tyttö ei leiki ikinä itsekseen ja känisee sisällä paljon.Puistossa touhuaa paremmin ja itse saan samalla jutella toisten äitien kanssa,ruoka ja päikkärit maistuvat pienelle ulkoilun jälkeen paremmin. Yleensä 2 kertaa päivässä käydään n. tunnin verran puistossa vähän yli 1-vuotiaan kanssa.
 
Viime talvena mentiin vuotiaan kanssa niin että välillä istui rattaissa ja välillä käveli itse työntäen rattaita. Lumen tullen pulkalla. Tehtiin lumipalloja, lumienkeleitä. Ihmeteltiin katulamppuja jne.. Eli ei mitään varsinaista leikkimistä, mutta olemista ja ihmettelemistä.

 
Tämäpä on hyvä ketju!

Itse oon miettinyt samaa, että mitä ihmettä sitä keksisi, jos joka päivä ulkoilisin 1-vuotiaan kanssa. Nyt poika on päiväkodissa ja siellä ulkoilevat kaksi kertaa päivässä, joten iltaisin meidän ulkoilu on lähinnä vaunulenkkejä kauppaan (jos sitäkään). Viikonloppuna sitten käydään leikkipuistossa, siellä ihmetellään telineitä ja möyritään hiekkalaatikolla.

Alkuperäiselle kirjoittajalle suosittelen muovista taaperokärryä, jonka kanssa kävelyä olisi helppo harjoitella ulkona toppavaatteissakin (ainakin meidän pojalla päiväkodissa hyväksi todettu).
 
Meillä on pieni piha rivarissa ja poika talsii edestakaisin nurmikolla, tykkää nostella isän puutarhavälineitä ja erityisesti harava on ihan ykkönen, haravoi sillä innokkaasti. Kun jaksetaan lähteä autolla liikkeelle, päästään luontoon ja siellä tykkää kovasti kivien nostelusta. Useimmiten kävellään leikkipuistoon ja poika tykkää kovasti keinua, liukua liukumäessä ja pyörittää karusellia. Tykkäisi kovasti lapsiseurasta, mutta täälläpäin kaikki pienet on ilmeisesti tarhassa päivät joten seuraa ei valitettavasti löydy.
 

Yhteistyössä