Lapset tekevät lapsia

Näin se on,lasten kuuluisi olla lapsia eikä tehdä lapsia. En kyseenalasta sitä kuka on valmis äidiksi 15 v.nä tai myöhemmin.

Yhteiskunta on vaan mennyt siihen pisteeseen että lapsilisää maksetaan äidille että lapselle monesti.

 

ja tämän idea oli ?

 

yhteiskunta mennyt siihen,että äidille ja lapselle maksetaan molemmille lapsilisää! sanon minä, eiköhän juuri se ole Suomessa yhteiskunnan ongelma,että liian vanhana lapset/lapsi tehdään ja syntyvyys laskee. Teiniäidit on kuitenkin kovin pieni prosentti.

 

Eikös keski-ikä ensisynnyttäjillä kuitenkin ole yli 30v? ja onko yli kolmekymppiset sitten jotenkin parempia kasvattajia? itse olen vielä alle kolmenkympin ja meitä on siunattu 3 ihanalla lapsella, enkä ole huomannut heissä mitään vikaa.... Kyllä mun mielestäni tuo ikään tuijottaminen saisi loppua, ongelmia on myös niillä vanhemmilla äideillä ihan siinä missä nuorilla äideilläkin....

 

\

Näin se on,lasten kuuluisi olla lapsia eikä tehdä lapsia. En kyseenalasta sitä kuka on valmis äidiksi 15 v.nä tai myöhemmin.

Yhteiskunta on vaan mennyt siihen pisteeseen että lapsilisää maksetaan äidille että lapselle monesti.

Mietis aikoja vaikka 200 vuotta taaksepäin, luulenpa että näitä alle 20 vuotiaita äitejä oli silloin enemmän kuin nyt....

Äitejä on monenmoisia ja monen tapasia ja monen näkösiä ja monen ikäsiä! Toisia naisia syrjitään kun heillä on ikää yli 40 lapsen saadessaan ja härre good jos on vielä eka lapsi ja toisia kun ikää alle 20 ja sitten on härregood kun on enemmän kuin yksi lapsi ja toisia syrjitään kun ovat äitejä ja istuvat pyörätuolissa ja joitain naisia halveksitaan kun ei lapsia kuulu vaan ura kiinnostaa toisia siksi että ovat tehneet 7 lasta toisia naisia katsotaan pitkään siksi että heidän lapsillaan kirpputori vaatteet ja päinvastoin jotain siksi että lapsilla muoti vaatteet taas joitain naisia siksi että lapset laitetaan tarhan 1 vuotiaana ja vastoin toisia siksi että ovat kotona kun lapsi yli 3 kolme vuotias. Olipa asiat kuinka vain niin jollekin se ei käy tai jotain ihmistä ärsyttää?

Mutta ihmiset ovat erilaisia ja se on rikkaus jos jokin =) !

 

[/quote]

Mietis aikoja vaikka 200 vuotta taaksepäin, luulenpa että näitä alle 20 vuotiaita äitejä oli silloin enemmän kuin nyt....

Äitejä on monenmoisia ja monen tapasia ja monen näkösiä ja monen ikäsiä! Toisia naisia syrjitään kun heillä on ikää yli 40 lapsen saadessaan ja härre good jos on vielä eka lapsi ja toisia kun ikää alle 20 ja sitten on härregood kun on enemmän kuin yksi lapsi ja toisia syrjitään kun ovat äitejä ja istuvat pyörätuolissa ja joitain naisia halveksitaan kun ei lapsia kuulu vaan ura kiinnostaa toisia siksi että ovat tehneet 7 lasta toisia naisia katsotaan pitkään siksi että heidän lapsillaan kirpputori vaatteet ja päinvastoin jotain siksi että lapsilla muoti vaatteet taas joitain naisia siksi että lapset laitetaan tarhan 1 vuotiaana ja vastoin toisia siksi että ovat kotona kun lapsi yli 3 kolme vuotias. Olipa asiat kuinka vain niin jollekin se ei käy tai jotain ihmistä ärsyttää?

Mutta ihmiset ovat erilaisia ja se on rikkaus jos jokin =) !
[/quote]
Samaa mieltä! Miksi mikään ei ole hyvä? Mitä väliä äidin iällä tai muulla on, jos äiti rakastaa lastaan?? Eikö se kuitenkin ole pääasia? Nuoret ovat hyviä äitejä siinä missä vanhemmatkin.

 

\

Eikös keski-ikä ensisynnyttäjillä kuitenkin ole yli 30v? ja onko yli kolmekymppiset sitten jotenkin parempia kasvattajia? itse olen vielä alle kolmenkympin ja meitä on siunattu 3 ihanalla lapsella, enkä ole huomannut heissä mitään vikaa.... Kyllä mun mielestäni tuo ikään tuijottaminen saisi loppua, ongelmia on myös niillä vanhemmilla äideillä ihan siinä missä nuorilla äideilläkin....

synnyttäjien keski-ikä on tällähetkellä 27,7v. oli hiljattain uutisissa.

 

Nuori äitikin voi olla hyvä äiti. Eihän se ikää katso. Jotkut ovat kypsempiä kuin toiset. Mutta myönnän, että silti mulla on vähän negatiiviinen asenne joitakin nuoria äitejä kohtaan. Nimittäin niitä, jotka elävät täysin yhteiskunnan tukien varassa ja hankkivat vielä lisääkin lapsia, vaikkei sitä ensimmäistäkään pysty itse elättämään. Ei hankita ammattia, saatikka työpaikkaa ennen lapsia. Kyllä sossusta saa -asenne ärsyttää minua suuresti. Mitä jos kaikki ajattelisivat niin. Kuka sinne sossuun sitä rahaa sitten jaettavaksi kerää, jos kukaan ei halua ottaa vastuuta ja mennä töihin tienaamaan ja veroja maksamaan? En oikeen ymmärrä sitäkään ajatusta, et kyllä sitä sit myöhemmin veroja maksaa ja että lapset ovat tulevia veronmaksajia. Minusta sen pitäisi mennä niin päin, että ensin käy työelämässä tienaamassa ja vasta sitten hädän tullen hyödyntää yhteiskunnan tukia. Eikä automaattisesti oleta, että muut elättää, eikä tarvitse itse ottaa vastuuta. Ja nyt tarkoitan sossun tukea, en äitiyspäivärahaa, joka on tulosidonnainen.

En sano, että kaikki nuoret äidit ovat tälläisiä. Onhan niitä tukien hyödyntäjiä joka ikäluokassa, mutta käsittääkseni enemmän nuorissa kuin vaikka 3-kymppisissä vanhemmissa. Luulen, että tästä johtuen moni suhtautuu negatiivisesti nuoriin äiteihin, vaikka eihän toki kaikki nuoret sellaisia ole, osa vain. En siis tarkoita, että lähes kaikki, mutta tämä sossun elättämä joukko saa aikaan sen, että kaikkiin samanikäisiin suhtaudutaan negatiivisesti. Nyt te nuoremmat taatusti älähdätte tästä kommentista ja sanotte minulle, et pulaan voin joutua itsekin ja sossun luukulle, jos elämäntilanne muuttuu. No, onhan se niin, ettei ikinä tiedä mitä elämässä tulee tapahtumaan, mutta olen ollut vuosia työelämässä ennen esikoisen syntymää ja minulla on vakituinen virka odottamassa kun palaan töihin. Myös puolisollani on vakituinen työ. Lisäksi olemme lapsettomina vuosina saaneet säästettyä ihan kivasti, joten hädän tullen käyttäisimme ensin omat rahamme, emmekä heti ajattelisi, että sossusta saa. Minulla olisi aika korkea kynnys mennä sossun luukulle ruinaamaan, joten siksi hoidin taloudellisen puolen elämässäni ensin kuntoon ennen kuin edes harkitsin lasten hankkimista. Mielestäni sieltä sossusta ei pitäisi jakaa rahaa kenellekään, joka on itse oman tilanteensa aiheuttanut. Oli sitten kyseessä alkoholisti tai henkilö, joka siitä huolimatta, ettei pysty edes itseään elättämään, menee ja perustaa perheen siinä elämäntilanteessa. No niin, avaan sateenvarjon jo valmiiksi. Antaa tulla sitä #&%?$!* niskaan...

 

mä oon periaatteessa edellisen kanssa samaa mieltä, ettei perhettä pidä mennä tarkotuksella perustamaan ellei oo kykenevä siitä taloudellisesti itse huolehtimaan. enkä minäkään laske tähän mukaan jokaiselle kuuluvia äitiyspäivärahoja, hoitorahoja ja hoitolisiä. ja vaikka tulinkin raskaaksi "jo" 17 vuotiaana täysin suunitellusti, ni ei oo tullu mieleenkään anoa sossusta avustuksia. ne tuntuu almuilta. tiukan paikan tullen se olis tietenkin pakko jo lasten takia, mutta luultavasti mua hävettäis suunnattomasti. kaikeksi onneksi miehellä oli vakituinen työ ja myös mä olin ehtiny olla vajaa pari vuotta töissä ennen ekan lapsen syntymää.

sen sijaan mä en voi sietää tota että selitellään suvaitsemattomuutta sillä, että "kun teidänkin joukostanne kuitenkin löytyy näitä jotka elää yhteiskunnan tuilla ainoastaan"... siis häh? niin löytyy tukien hyödyntäjiä ihan joka ikäluokasta, eikä silti kukaan tuu keski-ikäselle sanomaan että vidduuks kehtaat näyttää naamaas yleisesti ku kuitenki haet rahas luukulla ja miten säkii oot noita lapsia tehny ku et kykene niistä huolehtimaan, hädin tuskin huolehdit itsestäsikään!
kyse ei oo mistään muusta, ku siitä että jotkut haluaa ummistaa silmänsä siltä että suurin osa teiniäideistäkin kantaa itse vastuun omasta ja lapsen elämästä.

asia erikseen on sitten vahinkoraskaudet. mut mielestä sen lapsen pitäminen ja elättäminen vaikka sitten soskan rahoilla osottaa mielettömän paljon enemmän vastuuntuntoa ku sen sikiön abortointi. toki aborttikin on osaltaan vastuullinen teko mutta mutta....
joka tapauksessa, jos tyttö (tai nainen) on niin rohkea että on kaikesta huolimatta valmis kasvattamaan lapsen vaikka sitten yksin, ni se osottaa vastuuta ja kypsyyttä juuri sen verran, ettei sitä tarvis kyseenalaistaa lainkaan. siksi toisekseen, sama kait se on kene rahoilla sitä lasta siinä vaiheessa hoitaa, soska ei kuitenkaan kasvata sitä lasta eikä pidä siitä huolta aikuisuuteen asti vaan se äiti.

 

Mä taas koen niin, että sitten kun itse on työelämässä, niin maksaa ihan mieluusti veroja, että esimerkiksi tällaiset nuoret perheet jotka sitä apua tarvitsevat saavat sitä. (muutkin tietenkin.) Se että joutuu sossussa käymään ei todellakaan tarkoita automaattisesti sitä, että kuvittelee että yhteiskunnan kuuluu hoitaa. Siihen saattaa olla niin monia syitä, että en ymmärrä sitä ainaista tuomitsemista, että nuo varmaan kuvittelee että muiden pitää heidät elättää. Kokemuksen perusteella sanoisin, että se on kuitenkin aika pieni prosentti joka ajattelee niin että rahaa olisi saatava muilta. Henk. koht. en ole törmännyt yhteenkään sellaiseen ihmiseen.

 

Ihme juttu kun aina löytyy joku, joka asiasta alkaa pauhaamaan. Päivitellään teiniäitiyttä ja tuilla elämistä... Itse nostan hattua kaikille nuorille äideille. Te saatte kyllä kuulla kaikenlaista.

Mitä tuohon viittaukseen nyky-yhteiskunnasta tulee, niin eiköhän äidit olleet huomattavasti nuorempia nimenomaan aiemmin. Ja yhteiskunnan tuilla eläminen, voi kuulkaa, kuvitteletteko tosissanne, että niillä kovin ruusuisesti elellään? Ei sieltä mitään miljoonia saada, ne rahat on todellakin tarpeessa oleville. Väitättekö sitten itse, ettette kuluta yhteiskunnan resursseja? Kukas teidän koulutuksenne maksaa? Entäs kun ette alkuun tienneet, mitä opiskella ja vaihdoitte vielä alaakin, kukas sen kustansi? Ja kun ensisynnyttäjien ikä on nousussa, nousevat myös lapsettomuusluvut. Kuka kustantaa lapsettomuushoitonne?

Itse sosiaalialan alipalkattuna työntekijänä koen, että jos sellainen päivä tulee, että sossun tukea tarvitsen, niin todellakin menen ja pyydän sitä. Olen mielestäni sen ansainnut. Eikö hyvinvointiyhteiskunnan idea juuri ole auttaa avuntarpeessa olevia?

Äidit ovat kaikki äitejä iästä riippumatta ja tekevät korvaamatonta työtä. Minttusuklainen puki hienosti sanoiksi minunkin näkemykseni. Ei ole olemassa mitään normia, miten elämän kuuluu mennä. Luonto asettaa tietyt rajat, milloin niitä lapsia voi saada ja milloin se ei enää onnistu. Kaikki siihen välille mahtuva on mahdollista ja luonnollista ja kyllä, kaikki ovat yhtälaisesti äitejä. Kukin kasvamassa siihen rooliin omassa elämässään...

 

mistäköhän mahtaa johtua kun niin moni joutuu käymään lapsettomuushoidoissa?? oliskohan ensisynnyttäjien KORKEA ikä suomessa..Teiniäidit rulez

 

Mielestäni nuoret kaksikymppiset äidit ovat varmasti hyviä äitejä, mutta entäs parisuhde ja talous. Uskon, että monet nuoret äidit erovat ennen pitkään juuri näiden ongelmien takia. Itse olin täysin eri ihminen 20v kuin 30v ihminen muuttuu aika paljon tossa vaiheessa. Puuttuneet nuoruuden hurvitteluvuodet rupeavat vaivaamaan viimeistään 40v iässä.
Ja perhe-elämä kyllästyttämään.

Työttömiä tai matalapalkattuja yh-äitejä on kohta Suomi täynnä. Hommatkaa ammatti ainakin ensin ennen kuin rupeatte lapsia pukkaamaan. Lapsen tulo muuttaa parisuhdetta paljon ja tuo paljon vastuuta.

 

\

Mielestäni nuoret kaksikymppiset äidit ovat varmasti hyviä äitejä, mutta entäs parisuhde ja talous. Uskon, että monet nuoret äidit erovat ennen pitkään juuri näiden ongelmien takia. Itse olin täysin eri ihminen 20v kuin 30v ihminen muuttuu aika paljon tossa vaiheessa. Puuttuneet nuoruuden hurvitteluvuodet rupeavat vaivaamaan viimeistään 40v iässä.
Ja perhe-elämä kyllästyttämään.

Työttömiä tai matalapalkattuja yh-äitejä on kohta Suomi täynnä. Hommatkaa ammatti ainakin ensin ennen kuin rupeatte lapsia pukkaamaan. Lapsen tulo muuttaa parisuhdetta paljon ja tuo paljon vastuuta.

jep, tiedetään. Omasta kokemuksesta ja vanhempien kautta. Rahan puute kiristää parisuhdetta jonkun verran, mutta se myöskin lähentää. Koulutuksesta en ala sen enempää.. Jokaisella on mahdollisuus kouluttautua vaikka lapsia olisikin. Se on omasta tahdosta kiinni. ja ne jotka eivät tahdo, eivät luultavasti saisi mitään aikaiseksi ilman lapsiakaan..

 

Mietis aikoja vaikka 200 vuotta taaksepäin, luulenpa että näitä alle 20 vuotiaita äitejä oli silloin enemmän kuin nyt....

 

niin no,sain muksun 16v,muksu meni tarhaan 1v,menin kouluun 2,5v,nyt on ollut vakityöp.2v,että ei ne kaikki nuoret äidit ole sellasia mitä kuvitellaan =)

 

200 v sitten kuoltiin 3-kymppisenä, ja tyttöset naitettiin noin 13-vuotiaana, mies saattoi tietysti olla vanhempi, vaikkapa 30 v tai 50 v ,eikä silloin ollut mitään koulutusmahdollisuuksia tai kodinhoidotukia kuten nyt, eikä tasa-arvoakaan, isorokko, kuppa, nälkä ja muut taudit kyllä oli, joten hullua verrata aikaan 200 v sitten...

Ilmeisesti ainoa oikea ikä tehdä lapsia on siinä 30 vuoden kahta puolta. ?

40 v on liian vanha, teiniäidit käy palstalla huutamassa riskeistä ja että " lapsenne sit häpee teitä kouluiässä ja teini-iässä"

Ja 20 v on tietysti liian nuori.. automattisesti lopun ikäänsä sossun tuella elävä, automaattisesti sossusta tukea nostava luuseri vain siksi että on nuori :headwall:
:headwall:

hohhoijaa mitä ajattelua

 

\

200 v sitten kuoltiin 3-kymppisenä, ja tyttöset naitettiin noin 13-vuotiaana, mies saattoi tietysti olla vanhempi, vaikkapa 30 v tai 50 v ,eikä silloin ollut mitään koulutusmahdollisuuksia tai kodinhoidotukia kuten nyt, eikä tasa-arvoakaan, isorokko, kuppa, nälkä ja muut taudit kyllä oli, joten hullua verrata aikaan 200 v sitten...

Minä lähinnä vain vertasin tätä "teiniäitien" määrää,en siis sitä mitä elintaso oli. Kun ap kirjoittaa että mihin ollaan menossa kun teinit tekee lapsia niin ei mihinkään, näin on ollut aina ja näin tulee varmasti aina olemaan. Aina on vastuuntuntoisia&lapsirakkaita nuoria ihmisiä jotka haluavat lapsia ja vastuuttomia&tosi paikan tullen vastuunsa tuntoisia nuorian ihmisiä jotka eivät muista ehkäisyä mutta aikovat kuitenkin vastuunsa kantaa ja sitten on tämä 3 lapseton ryhmä joka on vain tietoinen siitä että ei pärjäisi kotiäitinä koska on liian kakara vielä.

Tämä minkälainen nuori on johtuu siitäkin minkälainen lapsuus on ollut ja kuinka aikasin on ottanut vastuuta itestään. Minusta olisi kamala olla nuori joka olisi elänyt johtaja iskän ja lääkäri äiskän kanssa vaaleanpunaisessa pumpulissa

 

\

\

200 v sitten kuoltiin 3-kymppisenä, ja tyttöset naitettiin noin 13-vuotiaana, mies saattoi tietysti olla vanhempi, vaikkapa 30 v tai 50 v ,eikä silloin ollut mitään koulutusmahdollisuuksia tai kodinhoidotukia kuten nyt, eikä tasa-arvoakaan, isorokko, kuppa, nälkä ja muut taudit kyllä oli, joten hullua verrata aikaan 200 v sitten...

Minä lähinnä vain vertasin tätä "teiniäitien" määrää,en siis sitä mitä elintaso oli. Kun ap kirjoittaa että mihin ollaan menossa kun teinit tekee lapsia niin ei mihinkään, näin on ollut aina ja näin tulee varmasti aina olemaan. Aina on vastuuntuntoisia&lapsirakkaita nuoria ihmisiä jotka haluavat lapsia ja vastuuttomia&tosi paikan tullen vastuunsa tuntoisia nuorian ihmisiä jotka eivät muista ehkäisyä mutta aikovat kuitenkin vastuunsa kantaa ja sitten on tämä 3 lapseton ryhmä joka on vain tietoinen siitä että ei pärjäisi kotiäitinä koska on liian kakara vielä.

Tämä minkälainen nuori on johtuu siitäkin minkälainen lapsuus on ollut ja kuinka aikasin on ottanut vastuuta itestään. Minusta olisi kamala olla nuori joka olisi elänyt johtaja iskän ja lääkäri äiskän kanssa vaaleanpunaisessa pumpulissa

Vielä kamalampaa on elää lapsuus ja nuoruus johtaja-isän ja lääkäri-äidin jatkuvan vaatimuksen alla, täytyy menestyä koulussa, käyttäytyä ja näyttää hyvältä kiltitlä perhetytöltä, joka tottakai jatkaa lukion jälkeen korkeakoulussa / yliopistossa hyvin arvosanoin jne, harrastaa ja menestyä harrastuksessa, vanhempien pitkien työpäivien takia olla paljon itsekeen ja yksin kotona, ottaa liian paljon vastuuta itsestään .

Liian paljon liian aikaisin, mitä tahansa, on traumatisoivaa, eikä kasvata, ei kypsytä, vaan tekee vajaaksi. Henkisesti. vaikka ulkoisesti kaikki olisikin ok ja jopa hyvin.

Vaaleanpunaisessa pumpulissa kasvaminen = liiallinen suojelu, on sitten toinen ääripää.
Kultainen keskitie,että rakastat ja suojelet lasta sopivasti ja annat itsenäisyyttä, vaadit ja päästät irti molempia sopivassa määrin, siinä onkin se vanhemmuuden haaste. Se alkaa jo vauvasta.
Yleensä ikävä kyllä ovat nuoria vanhempia ne, jotka vaativat vaippaikäiseltä osaamista ja käytöstä, johon he eivät kykene. Odotetaan siis liiallista itsenäisyyttä, ymmärrystä ja hermostutaan sitten karjumaan ja kiroilemaan kun lapsi ei käyttäydy "oikein"..

Esim. eräs äiti pohti, miksi lapsi ei ota vauhtia keinussa itse. Istuu mielellään keinussa, mutta ei edes yritä ottaa itse vaihtia vaan hänen on sitä pukittava, miten opettaa lapsi ottamaan itse vauhtia. Lapsi oli alle vuoden ikäinen, n. 9 kk.

Esim. 2. olen tavannut vain nuoria äitejä, jotka syöttävät ja sallivat makeiset ja limpparit lapselle.
Esim- synttärikutsuilla lapsi ahnehtii niin paljon makeisia että oksentaa. Äiti kiroilee, sadattelee, hakuu lasta idiootiksi jne. Miksi äiti ei rajoittanut, vaikka sama tilanne on käynyt ennenkin? MIten oletetaan että päiväkoti-ikäinen osaisi itse rajata?
Tai äiti, joka toteaa, että 2,5 vuotiaalle aloitettiin karkkipäivät kun tilanne meni ihan mahdottomaksi.
Kuka sitä karkkia lapselle kantoi? Miten se voi mennä mahdottomaksi, jos karkkia ei vaan osteta???
Nuoria äitejä molemmat. :/

 

Edelliseltä kirjoittajalta lainattua: Esim. 2. olen tavannut vain nuoria äitejä, jotka syöttävät ja sallivat makeiset ja limpparit lapselle.
Esim- synttärikutsuilla lapsi ahnehtii niin paljon makeisia että oksentaa. Äiti kiroilee, sadattelee, hakuu lasta idiootiksi jne. Miksi äiti ei rajoittanut, vaikka sama tilanne on käynyt ennenkin? MIten oletetaan että päiväkoti-ikäinen osaisi itse rajata?
Tai äiti, joka toteaa, että 2,5 vuotiaalle aloitettiin karkkipäivät kun tilanne meni ihan mahdottomaksi.
Kuka sitä karkkia lapselle kantoi? Miten se voi mennä mahdottomaksi, jos karkkia ei vaan osteta???
Nuoria äitejä molemmat.


Meillä sattui meneen niin että reilu 20vuotiaita vanhempia olemme. ja 2,5vuotiaan tytön hampaita säästellen ei annettu tytölle ollenkaan karkkia, mehua.. miehen kotona salassa alkoi antamaan ja kiinni jäädessä sanoivat vaan että älkää hössöttäkö, olettehan tekin syönyt karkkeja lapsena osaa ne vanhemmatkin ihmiset.

 

\

Edelliseltä kirjoittajalta lainattua: Esim. 2. olen tavannut vain nuoria äitejä, jotka syöttävät ja sallivat makeiset ja limpparit lapselle.
Esim- synttärikutsuilla lapsi ahnehtii niin paljon makeisia että oksentaa. Äiti kiroilee, sadattelee, hakuu lasta idiootiksi jne. Miksi äiti ei rajoittanut, vaikka sama tilanne on käynyt ennenkin? MIten oletetaan että päiväkoti-ikäinen osaisi itse rajata?
Tai äiti, joka toteaa, että 2,5 vuotiaalle aloitettiin karkkipäivät kun tilanne meni ihan mahdottomaksi.
Kuka sitä karkkia lapselle kantoi? Miten se voi mennä mahdottomaksi, jos karkkia ei vaan osteta???
Nuoria äitejä molemmat.


Meillä sattui meneen niin että reilu 20vuotiaita vanhempia olemme. ja 2,5vuotiaan tytön hampaita säästellen ei annettu tytölle ollenkaan karkkia, mehua.. miehen kotona salassa alkoi antamaan ja kiinni jäädessä sanoivat vaan että älkää hössöttäkö, olettehan tekin syönyt karkkeja lapsena osaa ne vanhemmatkin ihmiset.

Niin, siis se pointti oli, että minä en ole tavannut ns. vanhoja vanhempia jotka syöttävät makeisia ja limpparia tai sallivat niiden mässyttelyn, mutta minä olen tannut vain nuoria vanhempia jotka näin tekevät. Isovanhemmista en mitään ole puhunut. Asia ja näkemys ja kokemus tuli ilmastua epäselvästi.

Teidän isovanhemmat tekivät pahimman laatuisen virheen: kävelivät vanhempien ylitse. Ikävä kyllä siihen syyllistyy turhan moni mummo ja vaari. Se voi olla mitä tahansa, ei vaan makea. Olisko yleisempää että miehen = lapsen isän vanhemmat tekevät näin, kävelevät yli eivätkä kunnioita nuoria vanhempina?? Että tytön /äidin vanhemmat eivät toimi noin? Minulla ei ole kokemusta, en tiedä siis, siis minulla ei ole kokemusta miten omat vanhempani toimisivat isovanhempina kun ovat kuolleet, on vain vastaava kokemus miehen vanhempien toiminnasta.

Onneksi nyt on ihanat isovanhemmat jotka eivät kävele minun yli, saattavat sitten sanoa lapselle: en voi kun äitisi /isäsi on kieltänyt..

MEnipä asian vierestä mutta menkööt
Jostain luin että hyvin keskustelun tai siis hyvin aiheen tunnuspiirteitä yksi on se kun tulee näitä sivujuonteita, asia lähtee polveilemaan :wave:

 

\

\

Mielestäni nuoret kaksikymppiset äidit ovat varmasti hyviä äitejä, mutta entäs parisuhde ja talous. Uskon, että monet nuoret äidit erovat ennen pitkään juuri näiden ongelmien takia. Itse olin täysin eri ihminen 20v kuin 30v ihminen muuttuu aika paljon tossa vaiheessa. Puuttuneet nuoruuden hurvitteluvuodet rupeavat vaivaamaan viimeistään 40v iässä.
Ja perhe-elämä kyllästyttämään.

Työttömiä tai matalapalkattuja yh-äitejä on kohta Suomi täynnä. Hommatkaa ammatti ainakin ensin ennen kuin rupeatte lapsia pukkaamaan. Lapsen tulo muuttaa parisuhdetta paljon ja tuo paljon vastuuta.

jep, tiedetään. Omasta kokemuksesta ja vanhempien kautta. Rahan puute kiristää parisuhdetta jonkun verran, mutta se myöskin lähentää. Koulutuksesta en ala sen enempää.. Jokaisella on mahdollisuus kouluttautua vaikka lapsia olisikin. Se on omasta tahdosta kiinni. ja ne jotka eivät tahdo, eivät luultavasti saisi mitään aikaiseksi ilman lapsiakaan..

kyllä, mun äiti teki kaikki lapsensa alle kaksvitosena, ja nyt nelikymppisenä se hurvittelee ja elää vapauttaan. isäni kanssa.

niiden parisuhde ja perhe-elämä ei oo siihen kaatunut, että kumpikin on ihmisenä muuttunut ja kasvanut. vahva parisuhde kestää sen jos sitä tarpeeksi tahtoo.

ihmiset kuitenkin muuttuu elämän varrella paljonkin, eikä kenelläkään oo varmaan tarkotuksena vaihtaa kumppania aina sen hetkiseen tilanteeseen sopivaksi. myös parisuhde kasvaa ihmisen mukana.

 

sain 17v pojan,oon iki onnellinen kun olen tavannu aivan ihanan miehen,meillä on 16v ikäeroo,5v ollaan oltu yhdessä,en vaihtais pois mistään hinnasta

 

minä ainakin lähtisin kouluun samantien jos vaan vielä olisi mahdollisuus.en mielelläni kelan tuilla elelis ihan just sen takia että niillä ei elä.en ole vaan vielä kouluun lähtenyt koska poika on niin pieni ettei päiväkotiin oteta.päivähoitoon en noin pientä laita.toinen vaavi tulossa ja ollaan miehen kanssa sovittu että heti ensi syksynä mies jää pienemmän kanssa kotiin ja minä lähden jatkamaan koulun loppuun että pääsisin sitten työelämään kiinni. enkä kyllä usko että kovin moni leveilee noilla kelan/soskun tuilla nimittäin kokemuksesta tiedän että niillä ei leveillä! vaikka tiedän yhdenkin nuorenäidin joka pyöräytti viis lasta tosta noin vaan koska se kuvitteli saavansa kelalta enemmän rahaa..unohti vissiin laskee senkin et kuinka paljon sitä rahaa myös menee sitten=/

 

\

minä ainakin lähtisin kouluun samantien jos vaan vielä olisi mahdollisuus.en mielelläni kelan tuilla elelis ihan just sen takia että niillä ei elä.en ole vaan vielä kouluun lähtenyt koska poika on niin pieni ettei päiväkotiin oteta.päivähoitoon en noin pientä laita.toinen vaavi tulossa ja ollaan miehen kanssa sovittu että heti ensi syksynä mies jää pienemmän kanssa kotiin ja minä lähden jatkamaan koulun loppuun että pääsisin sitten työelämään kiinni. enkä kyllä usko että kovin moni leveilee noilla kelan/soskun tuilla nimittäin kokemuksesta tiedän että niillä ei leveillä! vaikka tiedän yhdenkin nuorenäidin joka pyöräytti viis lasta tosta noin vaan koska se kuvitteli saavansa kelalta enemmän rahaa..unohti vissiin laskee senkin et kuinka paljon sitä rahaa myös menee sitten=/

En suosittele kellekään että "tee lapsi nuorena" ja ala markkinoimaan niitä etuja mitä nuorena äitinä olisi. Minä olen sitä mieltä että nuoruus on elettävä nuorena, sitä samaa vapauden ja riippumattomuuden tunnetta ei ole sitten 4-kymppisenä, kun on 20 v lapsiaan kaitsenut .. ei, vaikka miten periaatteessa olisi vapaata ja mahdollisuus "elää nuoruus uudelleen".

No, itse siis tein nuorena ensimmäiset lapseni. Koulutus oli, mutta periaatteessa olin työtön ja kouluttamaton, koska siltä kummalliselta alalta en töitä saanut enkä halunnut.
Kahden pienen lapsen nuorena yksinhuoltaja sitten lähdin opiskelemaan. Siihen maailman aikaan oli vielä se halpa opintolaina, sen pystyi ottamaan kun sen pystyi maksamaan takaisin. Ennen kuin opiskelemaan lähdin, olin saanut vakituise työpaikan, Ihan kiva työpaikka, tykkäsin, mutta halusin opiskella. Halusin myös muuttaa toiselle paikkakunnalle.

Eli on se koulutus ja ammatti mahdollista hankkia sitten kun on ne lapsetkin.

Ja en allekirjoita väittämää että kaikilla on mahdollisuus. Periaatteessa ja teoriassa kyllä, mutta sitten tulee paljon semmosia juttuja, että jos ihmisten elämäntarinoina kuuntelisi, tajuaisi, miksi he "eivä saa aikaiseksi mitään". Yksi este voi olla vaikkapa lukihäiriö. On vaikea opiskella, jos lukemisen kanssa on kovia ongelmia. Hienot puheet lukihäiriöisen avusta ja tuesta ..jaa-aa.
:\|
Minun jatko-opintoja rajaa pari seikkaa: olen surkea matematiikassa - oppiminen riippuu opettajasta - ja kielten opiskelussa olen "lukihäiriöinen" eli en pysty opiskelemaan vieraita kieliä. Englantia ja ruotsia siis. Peruskoulu ja opiskeluvuodet, enkä osaa, raavin tentit läpi sen verran että sain läpi. Kansalaisopiston ja iltalukion kurssit on yritetty, ei onnistu, en osaa, en opi. Se jymähtää heti siihen, kun ÄÄNNÄN VÄÄRIN ja saan nootin siitä opettajalta - ja siihen loppuu muukin oppiminen. Sanastoakaan en osaa kummassakaan.