Lihavuuden rinnastamisesta alkoholismiin, huumeriippuvuuteen, tupakointiin ja anoreksiaan - syitä siihen miksi vertaaminen ontuu

Aloitanpa oman aiheen tuohon lihavuusleikkaus-ketjuun laittamastani kommentista...

Minua ihmetyttää monissa ketjuissa alkoholistien, narkkareiden ja tupakoitsijoiden rinnastaminen ylipainoisiin. Faktahan on se, että alkoholi, tupakka ja huumeet aiheuttavat TODELLISEN, FYYSISEN RIIPPUVUUDEN kyseisiin kemiallisiin aineisiin, eikä tuosta riippuvuudesta välttämättä pääse irti omin voimin edes halutessaan. Esimerkiksi narkkareilla ja alkoholisteilla vieroitusoireet voivat olla todella helvetillisiä ja johtaa pahimmassa tapauksessa jopa kuolemaan.

Ylipainoisilla ruuasta "vieroittautuminen" on lähinnä pään sisäinen asia, eikä aiheuta fyysisiä oireita kenellekään. Siksi ylipainoa ei voi rinnastaa noihin edellä mainittuihin riippuvuuksiin.

Anoreksia taas on sairaus, joka vie ihmisen hoitamattomana hyvinkin nopeasti hautaan, joten jos yhteiskunnalle aiheutuvista kustannuksista puhutaan, niin aika "halvaksi" anorektikot tulevat lihaviin verrattuna. Toisekseen, kuten edellä joku sanoi, anoreksia on todella marginaalinen ilmiö lihavuuteen verrattuna, joka on todellinen KANSANTAUTI.

Senkin uhalla että minut lynkataan, yhdyn niihin näkemyksiin, joiden mukaan ylipaino on seurausta ihmisten laiskistumisesta, saamattomuudesta, itsekurin puutteesta ja siitä, että vastuu omasta elämästä ja terveydestä pyritään yhä useammin vierittämään muiden tahojen niskoille. Tottakai joskus lihavuuden syynä voi olla sairaus, mutta tämä on todella harvinaista. Kun katsoo ympärilleen, tajuaa että ylipainoisia on tässä maassa enemmän ja enemmän, eikä sitä millään voida selittää millään "hormonaalisten" sairauksien, kilpirauhasvaivojen jne. lisääntymisellä. Ylipaino itsessään on usein SYY ja siitä aiheutuvat vaivat ja sairaudet SEURAUKSIA.

 

Lihavissa on erittäin iso joukko ihmisiä, joilla on ahmimishäiriö, BED, joka on ihan yhtä todellinen syömishäiriö kuin anoreksia tai bulimia.

On siellä varmasti niitäkin, joilla ei ole mitään tällaisia ongelmia, eihän kaikki alipainoisetkaan ole anorektikkoja. Mutta lihavia syömishäiriöisin on PALJON.

 

Ei se niin harvinaista ole, että lihavuuden taustalla olisi joku sairaus. Itseasiassa niitä sairauksia on paljon!! Isälläni on, eikä hän pysty laihtumaan vaikka mitä tekisi eikä todellakaan ole saamaton tai laiska. Aika kapeakatseinen näkökulma, lihavaa loppuelämäää sinullekkin!

 

Lihavissa on erittäin iso joukko ihmisiä, joilla on ahmimishäiriö, BED, joka on ihan yhtä todellinen syömishäiriö kuin anoreksia tai bulimia.

On siellä varmasti niitäkin, joilla ei ole mitään tällaisia ongelmia, eihän kaikki alipainoisetkaan ole anorektikkoja. Mutta lihavia syömishäiriöisin on PALJON.

Juuei se oo vaan sellanen päänsisänen juttu joka on korjattavissa laihuttamalla. Todella voi olla takana häiriö joka aivan rinnastettavissa alkoholismiin jne. Ja vaikkei olisin niin monella takana on vaikeita psyykkisiä asioita jotka johtaneet ylipainoon.

 

BED on suht harvinainen. Verrattavissa anoreksiaan, eli syömishäiriö, liitty mielenterveysongelmiin, minäkuvaan jne. Ja olen aika varma (tosin ei mitään tilastoja) että suurin osa lihavista on vaan kovia syömään. Ja ehkä laiskoja liikkumaan. Toki joillain sairauksia, mutta vähemmistöllä.

 

BED on suht harvinainen. Ja olen aika varma (tosin ei mitään tilastoja) että suurin osa lihavista, on vaan kovia syömään. Ja ehkä laiskoja liikkumaan. Toki joillain sairauksia, mutta vähemmistöllä.

No ei se ole kovin harvinainen. Virallisesti jotkut tahot puhuvat kyllä vain 2-3 prosentin luokasta, mutta lihavuustutkimuksissa on viitteitä siitä että luku on paljon suurempi.

Mutta kaikilla lihavilla ei ole BED, eikä kaikki BEDiläiset ole lihavia.

Ja mun mielestä, kun ottaa huomioon sen ison joukon joka on vain rehellisesti mielialasyöppöjä, niin kyse on kyllä silloinkin nimenomaan terveydellisestä ongelmasta, sillä kertaa mielen ongelmasta, ja hoitoa vaativa sairaus se on siinä missä joku muukin.

Mä en yleisesti ottaen lähtisi analysoimaan kenenkään toisen syitä lihavuuteen, jos en ole sen ihmisen kanssa 24h vuorokaudessa.

 

BED on suht harvinainen. Verrattavissa anoreksiaan, eli syömishäiriö, liitty mielenterveysongelmiin, minäkuvaan jne. Ja olen aika varma (tosin ei mitään tilastoja) että suurin osa lihavista on vaan kovia syömään. Ja ehkä laiskoja liikkumaan. Toki joillain sairauksia, mutta vähemmistöllä.

Kuule, kukaan ei päätä alkaa syödä liikaa ja lihomaan. Aina jokin ajaa lohtusyöntiin jne...Ja yleensä juuri ne psyykkiset syyt. Samallalailla kun anorektikko kuihduttaa koska psyyke vinossa, syö lihava koska pää ei ole kunnossa. Ajan mittaan kiloista tulee osa elämää ja siitä on vaikea päästä irti.

 

Itselläni on selkeästi addiktiluonne. Aiemmin poltin tupakkaa ja nautin alkoholia toisinaan enemmän ku tarpeeksi. Nyt olen savuton ja alkoa käytän todella harvoin, mutta olen ylipainoinen..
Rinnastan nämä asiat osittain.

 

Kuule, kukaan ei päätä alkaa syödä liikaa ja lihomaan. Aina jokin ajaa lohtusyöntiin jne...Ja yleensä juuri ne psyykkiset syyt. Samallalailla kun anorektikko kuihduttaa koska psyyke vinossa, syö lihava koska pää ei ole kunnossa. Ajan mittaan kiloista tulee osa elämää ja siitä on vaikea päästä irti.

Ei tietenkään kukaan normaali päätä alkaa syömään ja lihottamaan itseään. Älä pidä mua tyhmänä.

Aika isolla osalla lihavuus on seurausta lapsuusajan väärästä ravinnosta (etenkin nykyaikana ja tulevaisuudessa!). Ei liity psyykeen. Ja moni hoikka lihoo raskausaikana ja vauva-aikana, ei liity psyykeen yleensä, vaan osin hormonaalista, osin sitten elämäntapamuutos (liikunta jää, tulee hotkittua jne). Ja suurin osa lihoo, koska syö väärin. Esim. mun suvusta ISO osa on tosi lihavia, ja ihan päästään tervettä porukkaa ovat. Lihavat on lepposia, todella mun kokemuksen mukaan.

 

Tässä muutama juttu aiheesta. Suomalaisista aikuisista yli puolet on ylipainoisia! Tarkoittaa paria miljoonaa. Näistä harvalla on BED tai muu sairaus.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomalaiset+keskim%C3%A4%C3%A4rin+ylipainoisia+kaikilla+alueilla/1135224137096


http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_paajutut/6049754.shtml

Viidesosa suomalaisista on huomattavan ylipainoisia. Lievästä ylipainosta kärsii kaksi kolmasosaa miehistä ja runsas puolet naisista. Aikuisista silmä siirtyy alaikäisiin. Ylipainoisten poikien ja tyttöjen määrä on kaikissa ikäluokissa kolminkertaistunut 25 vuoden aikana.

 

Esim. mun suvusta ISO osa on tosi lihavia, ja ihan päästään tervettä porukkaa ovat. Lihavat on lepposia, todella mun kokemuksen mukaan.

Lepposia, juu, minäkin olen lihava ja leppoinen ja muiden mielestä päästäni ihan terve. Ne ei tiedä niitä itseinhokohtauksia, tai masennusta ja ahdistusta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa, pakonomaista syömistä tai mitään muutakaan. Eikä tiedä edes aviopuoliso ihan täysin, koska mä niitä piilottelen.

Että en kyllä menis tekemään minkäänlaisia analyyseja ihmisistä, jos en ole ole niiden terapeutti.

 

Ja moni hoikka lihoo raskausaikana ja vauva-aikana, ei liity psyykeen yleensä, vaan osin hormonaalista, osin sitten elämäntapamuutos (liikunta jää, tulee hotkittua jne). Ja suurin osa lihoo, koska syö väärin. Esim. mun suvusta ISO osa on tosi lihavia, ja ihan päästään tervettä porukkaa ovat. Lihavat on lepposia, todella mun kokemuksen mukaan.

Ei pysty sanomaan, etteikö monilla vauva- ja raskausajan lihominen olisi myös psyykeen liittyvää =)

Lisäksi unettomuus on yksi lihavuutta provosoivista syistä, tämä nyt korostuu ainakin pienten lasten vanhemmilla.

Ja totta kai ihan jokainen ihminen lihoo siksi, että syö väärin tai syö väärin suhteessa tapoihinsa liikkua. Eihän sitä kukaan kyseenalaista. Jopa ne lihottavat lääkkeet perustuvat häiriintyneeseen kylläisyydentunteeseen. Mutta se, että onko siellä väärinsyömisen taustalla psyykkisiä ongelmia, onkin ihan eri juttu =)

 

Lihavissa on erittäin iso joukko ihmisiä, joilla on ahmimishäiriö, BED, joka on ihan yhtä todellinen syömishäiriö kuin anoreksia tai bulimia.

On siellä varmasti niitäkin, joilla ei ole mitään tällaisia ongelmia, eihän kaikki alipainoisetkaan ole anorektikkoja. Mutta lihavia syömishäiriöisin on PALJON.

Suoraan sanoen BED on keksitty nimike ylensyönnille ja heijastelee juuri tuota aloituksessa mainittua ilmiötä vastuun sysäämisestä omasta lihavuudesta muille.

 

Peesaan aloittajaa sekä Lilii lisänimetöntä!

Tuo "sokeririippuvuus" on surkuhupaisin yritys rinnastaa lihavuus todellisiin riippuvuuksiin kuten nuo ap:n mainitsemat.

 

Lihavissa on erittäin iso joukko ihmisiä, joilla on ahmimishäiriö, BED, joka on ihan yhtä todellinen syömishäiriö kuin anoreksia tai bulimia.

On siellä varmasti niitäkin, joilla ei ole mitään tällaisia ongelmia, eihän kaikki alipainoisetkaan ole anorektikkoja. Mutta lihavia syömishäiriöisin on PALJON.

Juuei se oo vaan sellanen päänsisänen juttu joka on korjattavissa laihuttamalla. Todella voi olla takana häiriö joka aivan rinnastettavissa alkoholismiin jne. Ja vaikkei olisin niin monella takana on vaikeita psyykkisiä asioita jotka johtaneet ylipainoon.

Niin, huoh.

 

Kuule, kukaan ei päätä alkaa syödä liikaa ja lihomaan. Aina jokin ajaa lohtusyöntiin jne...Ja yleensä juuri ne psyykkiset syyt. Samallalailla kun anorektikko kuihduttaa koska psyyke vinossa, syö lihava koska pää ei ole kunnossa. Ajan mittaan kiloista tulee osa elämää ja siitä on vaikea päästä irti.

Ei tietenkään kukaan normaali päätä alkaa syömään ja lihottamaan itseään. Älä pidä mua tyhmänä.

Aika isolla osalla lihavuus on seurausta lapsuusajan väärästä ravinnosta (etenkin nykyaikana ja tulevaisuudessa!). Ei liity psyykeen. Ja moni hoikka lihoo raskausaikana ja vauva-aikana, ei liity psyykeen yleensä, vaan osin hormonaalista, osin sitten elämäntapamuutos (liikunta jää, tulee hotkittua jne). Ja suurin osa lihoo, koska syö väärin. Esim. mun suvusta ISO osa on tosi lihavia, ja ihan päästään tervettä porukkaa ovat. Lihavat on lepposia, todella mun kokemuksen mukaan.

En mä sua sentään tyhmänä pidä, mutta miten voi erottaa psyyken pois? Ihmistä ei voi erotella silleen koska kaikki liittyy toisiinsa. Eikä kenenkään pääkoppaan näe. Itselläni on taustalla vaikeita psyykkisiä juttuja ja normaalipainoinen perhe+lapsuus, syyt ovat muualla kun kotona opitusta.

 

:flower: tästä vois tehdä noston tohon etusivulle, niin menis jauhot suuhun lihavuuden puolustelijoilla!

 

Lihavissa on erittäin iso joukko ihmisiä, joilla on ahmimishäiriö, BED, joka on ihan yhtä todellinen syömishäiriö kuin anoreksia tai bulimia.

On siellä varmasti niitäkin, joilla ei ole mitään tällaisia ongelmia, eihän kaikki alipainoisetkaan ole anorektikkoja. Mutta lihavia syömishäiriöisin on PALJON.

Suoraan sanoen BED on keksitty nimike ylensyönnille ja heijastelee juuri tuota aloituksessa mainittua ilmiötä vastuun sysäämisestä omasta lihavuudesta muille.

Eihän se vastuuta sysää edelleenkään kenellekään muulle, itsellä se vastuu parantumisesta on edelleen. Mutta se tekee sen, että korostuu sen tärkeys että ei riitä jos yrittää muuttaa vain sitä painoaan, ne joilla on ahmimishäiriö tarvitsee kuitenkin myös terapiaa. Jos ei jonkun ulkopuolisen avulla, niin sitten itse. Ei terapiakaan sysää vastuuta kenellekään toiselle, ei terapeutille eikä muille, vaan sille ihmiselle itselleen. Ja vastuu pysyy edelleen itsellä, itsestä se on kiinni että alkaa ihan aktiivisesti parantamaan itseään ja tulee pois síitä surkeasta uhriroolistaan. Ei siihen kukaan ulkopuolinen tee ihmeitä. Ja se korostaa sitäkin, että ei missään nimessä pitäisi hyväksyä mitään kepulikonsteja painonpudotukseen (lääkitys yms) ihmisellä, jolla on esim BED tai vaikea taipumus lohtusyömiseen. Kun ne ongelmat ei katoa minnekään, jos sitä päätä ei saa kuntoon.

Sulla ei kyllä taida olla oikeasti kokemusta ahmimishäiriöstä, ei se ole sama asia, kuin ylensyöminen.

 

yhteen väliin totuin aamulla heti syömään suklaata ja sitte kun yritin päästä tuosta niin kun en sitä suklaata aamulla syönyt niin kamala päänsärky alussa! mutta syitä lihomiseen on paljon esim. raskauden aikana ihminen yleensä lihoo jonkunverran joka on ihan tavallista periaatteessa sitä ei sillatavalla voi lihomiseksi edes kutsua. itsellä on kilpirauhasen vajaatoiminta ja aiheuttaa hiukan vyötärölihavuutta vaikka teen kaikkeni ja varsinaisesti en ole lihava, mutta sitä on vaikea saada pois.

 

Onhan anorektikollakin itsellään edelleen se vastuu siitä anoreksiastaan, eikä sairaalalla tai terapeuteilla. Ei kukaan voi väkisin parantaa, itsestä se lähtee AINA.

En oikein ymmärrä, että miten te kuvittelette että ihminen jolla on jotain psyyken ongelmia olisi automaattisesti jotenkin syyntakeeton

 

Anoreksia muuten vie liikalihavuutta useammin sairaalahoitoon, eikä se ole kovin halpaa sekään Yksi tuttu tyttö oli kuukausia osastohoidossa anoreksiansa vuoksi. Sitten pääsi kotiin, ja taas takaisin vähän ajan päästä.

 

Lihavissa on erittäin iso joukko ihmisiä, joilla on ahmimishäiriö, BED, joka on ihan yhtä todellinen syömishäiriö kuin anoreksia tai bulimia.

On siellä varmasti niitäkin, joilla ei ole mitään tällaisia ongelmia, eihän kaikki alipainoisetkaan ole anorektikkoja. Mutta lihavia syömishäiriöisin on PALJON.

Suoraan sanoen BED on keksitty nimike ylensyönnille ja heijastelee juuri tuota aloituksessa mainittua ilmiötä vastuun sysäämisestä omasta lihavuudesta muille.

Mä en sysää vastuuta lihavuudestani kenenkään niskoille. Itse olen kiloni hommannut, itse olen niistä vastuussa. Mutta, mitä luulet, luopuisinko mielelläni syömishäiriöstäni? Tai niistä tekijöistä mitkä sen ovat aiheuttaneet? :ashamed:

 

Peesaan aloittajaa sekä Lilii lisänimetöntä!

Tuo "sokeririippuvuus" on surkuhupaisin yritys rinnastaa lihavuus todellisiin riippuvuuksiin kuten nuo ap:n mainitsemat.

Mullakin on ollut sokeririippuuus, mutta siitä pääsee aika lailla helpommin eroon kuin noista tujummista aineista. Päänsärkyä ja stressioireita oli pari viikkoa. Kahvi tekisi varmaan jo tiukempaa. Toki nää on henkilökohtaisia asioita, mutta sokeririippuvuus ei minustakaan ole mitenkään huumeisiin verrataavaa (ei omakohtaista kokemusta).

Ja en toki voi irroittaa psyykeä, muttei sitä voi aina syyksikään tuputtaa. Suurin osa suomalaisista on lievästi ylipainoisia, ja siihen on syynä väärät elintavat ihan arjessa, ei psyykkiset sairaudet. Psyyke voi olla sellainen, että syö vaikkapa väsymykseensä, muttei se tee lihomisesta psyykkisen sairauden oiretta. Siihen tarvitaan vähän enemmän. Itselläkin tuossa oli pari kiloa ylipainoa, ja ihan johtuivat siitä, että suklaa maistui etenkin raskausaikana ja liikunta jäi nolliin (toki olin väsynyt välillä, arki uuvutti jne, mutten mielestäni silti voi kiloistani syyttää psyykkisiä ongelmia, liian lepsua). Veikkaan että samoja syitä isolla osalla esim. tuolla Läskinsulattajissa.

Ja 25% suomalaisista on vakavasti ylipainoisia. Heistä iso osa on ollut jo lapsena ylipainoisia. Koska ovat saaneet vääränlaista ruokaa ja liikuntaa, eikä ongelmiin puututtu ajoissa.

Mä en jaksa vääntää tästä taas enempää.

 

Alkoholismi ja masennus aiheuttavat myös lihavuutta, ja ne ilmeisesti luokittelit sairaudeksi.
Harvat ylipainoiset mitään syöppöjä on, kiloihin löytyy ihan muut syyt.
Itselleni juuri masennus ja alkoholi on tuonut ne ylimääräset laardit, ja ne tuli todellakin rysäyksellä.

 

Mä en kuulkaa edelleenkään ihan ymmärrä, että miten on lepsuilua jos lihavuuden taustalla on psyykkisiä ongelmia? Ei se tarkoita sitä, että kaikki on mielisairaalakunnossa, psyykkisiä sairauksia on eri tasoisia.

Onko ongelma siis siinä, että psyykkiset sairaudet on lepsuilua?