löytyykö täältä ketään joka kuumeilee jo 5,6,7 tai 8:tta lasta?

kirjoittelemaan uusiomami-77 ja karhunvatukka :wave:
päivitin teidät listaan =)

Petite 5:s haaveissa

manhattan2 5:s haaveissa

Levoton Strutsi 5:s haaveissa (yritys alkaa 02/08)

Jamias 5:s haaveissa (yritys alkaa 02/08 )

Kassu 5:s haaveissa

amaya 7:s haaveissa (yritys alkaa 5-6/08)

Felicia 8:s haaveissa

emuliinu 8:s haaveissa

Tuttemui 6:s haaveissa (yritys alkaa 02/08)

Lumi-Marja 6:s haaveissa (yritys alkaa 4/08)

Rouva Bennet 7:s haaveissa

LuppiksenMuija 5:s haaveissa

leidi 5:s haaveissa.

Catina 5:s haaveissa[/quote]

Uusiomami-77 5:s haaveissa

Karhunvatukka 7:s haaveissa

Bäivi 5:s haaveissa

Nasu-79 5:s haaveissa

Lumikello75 5:s haaveissa

parasta aikaa 5:s haaveissa

 

Mahtavaa kun pino kasvaa koko ajan =) Me ei siis ollakaan outolintuja

peloista Pelkäsin neljännen kohdalla kovastikin omasta puolestani ennen synnytystä. Kolme kertaa oli mennyt kaikki hyvin, ja neljättä kertaahan ei voi kaikki onnistua - eihän... Pelkäsin erityisesti, miten mies ja lapset pärjäis ilman äitiä. Silloin ajattelin, että jos tästä selviän, en enää vauvakuumeile

Viidettä odottaessa en pelännyt mitään, luotin kaiken menevän hyvin - ja sitten vauvamme saikin infektion ja kuoli 11 päivän taistelun jälkeen. Romahdus oli valtava, ja pelkäsin, että lapset joutuvat sisaren menetettyään menettämään vielä äitinsä Siis ihan noin vaan... Vauva-ajatukset olivat täysin poissuljettua. Vannoin, ettei enää koskaan!
Kuukausi meni, ja näin, että perheemme selviää. Saman tien pukkas vauvakuumeen molemmille, ja vaikka nyt tiedän, että mitä tahansa voi tapahtua - kaikesta voi selvitä.

Rohkein mielin, vaikkakin varmasti vielä paljonkin peläten, päätämme taas ryhtyä tähän! Mutta tosi on, että uusi raskaus on aina jännittävä ja pelottavakin asia. Luulen, että kaikilla monetta kertaa jo raskaana olevilla on jotain pelkoja :hug: Riskinsä on monessa muussakin asiassa (mieheni sanoi, että paljon suurempi mahdollisuus on joutua kolariin kuin vastasyntyneen saada niin vakava septinen sokki kuin meidän vauvallamme) - ja lopulta voimme vain tyytyä tapahtuvaan.

 

Siis aivan uskomattoman ihana ilma ulkona. Tuli tuossa aamulla ulkoiltua melkein pari tuntia lasten kanssa(olen myös pph) ja nyt lapsoset ovat päiväunilla. Emuliinu kassu jaleidi, teilläkin on siis jännät ajat menossa. Minulla tuntuu vaan noita oireita olevan, ollut jo sen verran monta päivää, että olisi kuvitellut jo menskujen alkavan, jos siis niitä oireita olisi..olipas monimutkaista =) . No jokatapauksessa vatsaa nippailee, iltaisin paleltaa(lämpökin jatkuvasti 37), kova nälkä ja välillä huikoo. Tässä vaan odotellaan testiä postista saapuvaksi. Niin ja onnea uusiomamille yritykseen! Nyt täytyy palata siivoamaan tämä kaaos, ennenkuin lapset heräävät :wave:

 

Hurja lisäys kummalliseen porukkaamme!
Minulla on kp 28, tällä viikolla odotan menkkojen alkavan -jos alkavat. Olen väsynyt miettimään, voisinko olla raskaana. Testin mahdollinen miinus pelottaa huikeasti enemmän kuin plussa. Oireita on hurjasti, mutta toisaalta ihmismieli voi myös kehitellä epätoivoissaan vaikka mitä...

 

jaahas. Ulkona paistaa aurinko, olis sitä kai voinut lähteä ulkoilemaan lasten kanssa. mut ei tullut mieleenkään :ashamed: ja nyt on puvut pesussa joten no, paistaa se aurinko muinakin päivinä. Jotenki tänään ei vain ole hotsittanut.

Mua harmittaa se lauantai-illan paniikki. Ja asiasta voidaan keskustella vasta kun mies pääsee kotiin. Ja edelleen tämän kuukauden yritys taitaa unohtua niin en edes pääse jännäilemään sitä menkkojen alkamista. Kaikinpuolin mälsä fiilis. Mulla seisoo autokin pihassa, missä sitä lähtis käymään?? kaverin luo kahville vois mennä mut en jaksais sinne kaikkien muksujen kanssa mennä. Kavereiden luona kun sit harvemmin saa rauhassa juoda jos lapset on mukana :/ kun ei siel oikein ole meidän lapsille tekemistä.
Huomen aamulla kauppaan, jääkaappi hieman ammottaa tyhjyyttään :ashamed:

jaa, jos koittais jotain keksiä..

niin, ja mun vauvakuume nousi taas hetkellisesti uudestaan, kunnes varmaan taas panikoin. Ja sitä tulen ilmeisesti tekemään ihan siihen asti kunnes se viitonen on sylissä

 

Tervetuloa kaikille uusille, täällä tosiaan on paljon meitä "outoja"
Mulla tuli ihan kauhee kiusaus jättää pilsut ottamatta,kun huomenna pitäs taas uus laatta aloittaa :ashamed: :ashamed: :ashamed: :ashamed: :ashamed: Puhukaa nyt järkeä,ettei näin saa toimia!!! :saint:

Mä muuten liityn teidän seuraan,joilla miehellä uranmuutoksia... meilläkin mies vaihtoi työpaikkaa vuodenvaihteessa isoon kansainväliseen firmaan, jossa meininki vähän toista ku vanhassa. Tällä tarkoitan lähinnä sitä,että tuntuu et miehellä työpäivät pidentyi, vastuu kasvoi ja sen myötä mielessä pyörii vaan työasiat yötä päivää :/ Ite menin töihin lokakuussa ja kesäkuussa jään kolmeksi kuukaudeksi hoitovapaalle. Jatko-opinnot on mulla haaveissa, niitä pystyisin tekemään samalla tässä kotona,kun isommat on kuitenkin jo koululaisia.

 

Maanantaita!

Mun pitäis ihan oikeesti keksiä joku harrastus tai jotain... luvattoman paljon aikaa menee kiertopäivien laskeskeluun ja oman navan kuulostelemiseen.

Navasta muuten puheen ollen, mä löysin itteltäni tässä yks päivä napatyrän! Voi plääh. Ei se mikään iso oo, sellainen peukalon pään kokoinen, mutta aloin vaan miettimään, että onkohan siitä vaivaa raskausaikana? Onko teillä kokemuksia moisesta?

Jokainen äiti varmasti toivoo koko sydämestaan tervettä vauvaa, mutta se ajatus ei mua sinällään pelota. Kolmosta odottaessani olin ihan varma, että vauvassa oli jotain vialla, kun se ei liikkunut juuri yhtään. Me ehdittiin miehen kanssa jo käymään asiaa läpi, ja oltiin valmiita ottamaan vauva vastaan sellaisena, kun hän on. Me oltiin oikeestan aika yllättyneitä, kun ulos putkahtikin täysin terve poika - rauhallinen tapaus vaan!

Oma kuolema ei pelota, olen vaan vannottanut moneen kertaan miehelleni, että sit kyllä menet äkkiä uusiin naimisiin, etsit vaan sellaisen naisen, joka rakastaa meitin lapsia, ja joka osaa kokata (mun mieheni rakastaa ruokaa!)! Mies raukka on ihan kauhuissaan, kun mä tuollaisia puhun, mutta tietääpähän sitten mun toiveet, jos mulle jotain sattuu!

Kaikkein eniten mua askarruttaa viitosen kohdalla se jaksaminen. Meidän pikkutipu heräilee öisin vielä monta kertaa, ja mua vaivaa raskausaikoina paha unettomuus. Siis valvoskelen joskus tuntitolkulla, vaikka oon kuin tapettu mato... hormonit vissiin sekoittaa tai jotain. Entä osaanko antaa kaikille tarpeeksi huomiota? Mutta toisaalta, mä näen suuren perheen lasten kannalta valtavana rikkautena! Heillä on sitten (toivottavasti) toisensa, kun meistä miehen kanssa aika jättää. Ja aina on joku leikkikaveri... ja ja voi, noita positiivisia puoliahan on vaikka kuinka paljon!

LS: toivon sun miehellesi pikaista paranemista, ja sulle voimia pyörittää taloutta yksin! Hemmottele itseäsi vaikka pikkaisen, se aina piristää!

Tarvetuloa kaikille uusille!! (Niin, kun minä muka olisin jo vanha konkari...) Kiitos muuten kaikille tervetulotoivotuksista!

Nyt siivoamaan! Onko teillä muilla muuten aina siistiä? Meillä on ihan kroonisesti sotkuista, vaikka musta tuntuu, että mä oon aina siiivoamassa! Ahristaa ihan!

 

koskaan päiviä vastaan jolloin mietitte enemmän kuin kerran, että mikä on saanut teidät valitsemaan 1-2 kahden lapsen sijasta lauman? :kieh:

Mulla oli just tänään sellanen päivä. Onneks huomenna elo rauhoittuu kun isommat menee tarhaan ja eskaan. Ja toinen mitä mietin on et kuka ihmeessä on ajatellut, että mun pää kestää neljän pojan aivoitukset, riehumisineen, tappeluineen kaikkineen???? |O |O |O
Kun mä en siitä aina itse olis niin varma...

Mä olen tätä myöten täynnä noita luupäitä ku mä olen niille kuin ilmaa :headwall: :headwall: :headwall: Esikoinenki halus iltasadun mut kieltäydyin sitä lukemasta niin kauaa kun mua ei kuunnella. Joten, eipä tarvi sitäkään sit lukea näköjään piiiiitkääään aikaan :snotty:

ja kun mä en voi ymmärtää et miks miks miks mä en kestä tota riehumista????? mä haluisin sellasen rennon asenteen enkä tätä :headwall: |O kun mua ei kuunnella.
Ja miks en vois keksiä tekemistä, no siksi ku huone on täynnä leluja jolla ei leikitä niinkuin kuuluu vaan esim. palikoita lyödään junaradan osalla (puisia) ja katotaan meneekö jotain rikki, sängystä hypitään ja leikitään mäkihyppääjää jne. Per...le mä kerään koko huoneen tyhjäks ja heitän kaatopaikalle kamat.

Miehelleki laitoin kiukkusen viestin vaik se nyt viimestään on syypää tähän, alkoi vaan ottaa seki päähän et siellä se saa makoilla ja lueskella. Vieraita käy joiden kanssa rupatella. Kun samaan aikaan minä täällä kotona olen oikeasti hajoamisen partaalla. Mies soittiki tossa ja eipähän se taida tajuta mikä mua riivaa? tai sit ymmärtää liianki hyvin.

Ja vielä lisää lapsia? no tottakai!!!
ei oo tälle akalle kyllä liikaa järkeä annettu, jäinköhän mä täysin ilman vai missasinko jonon ku sitä jaettiin? :saint:

 

LS :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: Me taidetaan jakaa samat aivot!! Ihan ku miun näppikseltä taottua :ashamed: Tosin toi meiän pikkuheppu on vielä niin ihanainen pallero,mutta kaks isoa kollia on nii-in rasittavia,ettei tosikaan :kieh:
Riideltiin (taas) äsken miehen kanssa, tai oikeestaan ei riidelty vaan minä ensin kysyin tätä viitosta. Mies sanoi,ettei edelleenkään halua edes ajatella. Ei kuulemma jaksa, on niin vaativa TYÖ (P-kele!) |O ettei pysty valvomaan öisin.. eikä meille mahdu. (en mä kyl niin jättiläistä uskos oottavani) Mie sitten siinä vaiheessa jo tihrustin täyttä kyytiä ja ei muuta ku keittiöön pillittämään lisää :ashamed: :ashamed: :ashamed:

Siis tää on ihan hirveetä! Mie tiedän olevani täyskahjo, mulla on varmaan joku oman trauman työstämisjuttu tää vauvanodotus ja saaminen ja hoitaminen. Mie rakastan sitä vauvan syöttämistä ja hoitamista ja ja ja ja.... Mutta oikeesti, haloo, onko tässä järkeä?

Eli LS, tosi hankala sullekaan lohduttavia sanoja löytää, kun oon täys höyrypää ite kanssa. ei tähän taida auttaa muuta ku mummokuume, eli parikyt vuotta lisää ikää... Mistäpäin työ muut ootte muutes?

*muoks* yritin muokata,vaan eipä onnannu enää

 

Ai niin, ja mulle voi sit varmaan laittaa et yritys alkaa 01/-26 eli noin 5-kymppisenä. :xmas:

 

Levoton Strutsi, laita vaan mutkin tohon listaan, vaikkei ehkä pitäis :| :ashamed:
Yrityksen alkamista en ihan vielä uskalla ajatella mutta saas kattoo nyt...

 

Levoton Strutsi, laita vaan mutkin tohon listaan, vaikkei ehkä pitäis :| :ashamed:
Yrityksen alkamista en ihan vielä uskalla ajatella mutta saas kattoo nyt...

sori, oli kyllä tarkoitus laittaa sut sinne ihan alusta asti. Arvasin että unohdin sieltä jonkun :ashamed: Nyt on päivitetty ajan tasalle.

Löytääkö kaikki nyt nikkinsä listasta oikeilla tiedoilla???

lähinnä et nikki on oikein ja se monettako kuumeilee. ja jos yrityksen alkamiskuukausi on tiedossa niin se myös. vai haluatteko vielä jotain muuta infoa listaan?? =)

 

Petite 5:s haaveissa

manhattan2 5:s haaveissa

Levoton Strutsi 5:s haaveissa (yritys alkaa 02/08)

Jamias 5:s haaveissa (yritys alkaa 02/08 )

Kassu 5:s haaveissa (TJOT)

amaya 7:s haaveissa (yritys alkaa 07/08)

Felicia 8:s haaveissa

emuliinu 8:s haaveissa

Tuttemui 6:s haaveissa (yritys alkaa 02/08)

Lumi-Marja 6:s haaveissa (yritys alkaa 4/08)

Rouva Bennet 7:s haaveissa

LuppiksenMuija 5:s haaveissa (yritys päällä )

leidi 5:s haaveissa

Catina 5:s haaveissa

Uusiomami-77 5:s haaveissa

Karhunvatukka 7:s haaveissa

Bäivi 5:s haaveissa

 

LT jos jaksat voi mun ya:n laittaa alkamaan vasta 07/08 kuitenkin Niin olen miehelle mieliksi tässä asiassa :heart: :heart:

Tervetuloa kaikille uusille!!! ihastuttavan paljon meitä kajahtaneita :heart:

Olin eilen ystävän luona maustekutsuilla ja sielä oli äitejä monta.Useimmilla 1-2 lasta ja niitä raskaus ja synnytys sekä lastenhoitoasioita puitiin ja hehkutettiin.Mulle kyllä iski mieletön RASKAUS kaipuu.Kun sielä oli myös näitä söpöjä masuja =)
Mun kuumeeni on ensisijaisesti lapsen kaipuuta,tunnetta että yksi vielä puuttuu porukasta(monesti kun lähdemme jonnekin ja laskan lapsiani ,on se vahva fiilis läsnä että joku puuttuu )
Mutta kun nään kauniita äitejä ihanine masuineen mulle tulee sellainen pakottava tarve olla raskaana ja olla YLPEÄ isosta masusta.

Oon ihan kajatanut juu

 

Kyllä oli LS,niin tutun kuuloista kirjoitusta sulla,että :hug: :hug: :hug: sullekin ja muillekin meille ns.kajahtaneille... :heart: :heart:

Ja meillä kun vielä vanhin likka rupee oleen murrosiän alkutaipaleella murheineen,mietteineen ja kiukunpuuskinen,niin jokuseen otteeseen miettiny,että missä kummassa mun JÄRKI on kun vielä yhtä haluaa???!!!
Ja se että kun tää yks alottaa se murkkuilun,niin siitähän se sit jatkuukin seuraavat 15 vuotta + pienempinä olevien uhmat päälle... :kieh: :kieh:

Kyllä pitää ihmisen olla hullu....
Tarkotuksella tällaseen haluaa... :kieh:

Ja mä oon jo ruvennu luuleen,että meidän lapsissa on jotain vikaa,kun mikään ei pysy ehjänä,ei sitten yhtään mikään...mikään ei pysy tallessa,kaikki pitää sotkee,levittää,riehua ja mesoo....huoh.... :kieh: :ashamed: :snotty:
Mutta...ne on siitä fiksuja nuo meidän lapset,että ne tosiaan tekee sen vaan kotona...
Ja osaavat olla tosi kilttejä ja vieraskoreita koulussa,kylässä jne...
Mikä sinänsä hyvä....

Mutta minkä kerpaleen takia kaikki se kiukku ja riehuminen sit pitää suunnata tänne kotona oleviin ihmisiin...ja äitihän se yleisin syypää on joka asiaan...ainakin sen perusteella,että joka kerta kuuluu ÄITIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII!!!!
Eikä koskaan iskä..... :kieh:

No joo...onhan ne ihaniakin.... :heart:
Ja aivan mahdottoman rakkaita RIIVIÖ-TERMIITTEJÄ.... :kieh:

:hug: :hug: Jaksuja meille kaikille!

 

Ja mä oon jo ruvennu luuleen,että meidän lapsissa on jotain vikaa,kun mikään ei pysy ehjänä,ei sitten yhtään mikään...mikään ei pysy tallessa,kaikki pitää sotkee,levittää,riehua ja mesoo....huoh.... :kieh: :ashamed: :snotty:
Mutta...ne on siitä fiksuja nuo meidän lapset,että ne tosiaan tekee sen vaan kotona...
Ja osaavat olla tosi kilttejä ja vieraskoreita koulussa,kylässä jne...
Mikä sinänsä hyvä....

Vai puhutko kenties meidän muksuista??? =) Ihan sopii kuvaus meille!Kotona ollaan äkäpusseja ja uppiniskaisia,kiukutellaan ja rähjätään.Muualla ollaan mielinkielin ja kaikki aina kehuu kun on niin kauniskäytöksisiä
Ja siis että kaikki lelut on hyrskynmyrskyn :attn: Vanhempi pojista rakastaa LEGOja intohimoisesti ja aina kun ostetaan on lego toiveena.Viimeksi jo yritin sanoa ettei enää legoja kun niitä on miljoooona hienoa systeemiä ostettu ja kaikki on jo palasina...
Tuntuu että vaikka kuinka itse yrittää lapsille kerätä järkeviä lelusarjoja saa ne niistä puolet osista katoamaan...Toivotonta

 

Muuten meillä kyllä huudetaan myös iskää!!!!Aika tasapuolisesti.Mutta mies onkin paljon kotona...

 

Kassulle voipi sitten laittaa listaan,ettö TJOT :heart: :heart: :heart:

Eli ehkäisyä ei edes oteta käyttää mutta ei varsinaisesti "tähtäillä" juuri siihen ovisaikaan.Eli tulee jos ja kun on tullakseen.

IHANA FIILIS :heart:

Vaikka tähän päädyttiinkin KAAAAMALAN rridan päätteeksi eilen.Mutta eikö se sovintoseksi olekkin aika kivaa?? :snotty:

 

Kassulle voipi sitten laittaa listaan,ettö TJOT :heart: :heart: :heart:

Eli ehkäisyä ei edes oteta käyttää mutta ei varsinaisesti "tähtäillä" juuri siihen ovisaikaan.Eli tulee jos ja kun on tullakseen.

IHANA FIILIS :heart:

Vaikka tähän päädyttiinkin KAAAAMALAN rridan päätteeksi eilen.Mutta eikö se sovintoseksi olekkin aika kivaa?? :snotty:

muokattu. Onnea kassu :hug:

 

Kiitos Strutsi......malttamattomana muuten tein raskaustestinkin tänään,kun olen NIIN varma,että olen jo nyt raskaana Eihän siitä,herranjestas, ole edes viikkoa kun sain sen ovisplussan :ashamed: elikkäs aivan puhdasta negaa näytti :kieh: (no yllätys :$ )Mutta oireet on aika selviä.....tosin ne ovat aika lailla samoja kuin mahdollisesti ennen juuri niitä ekoja menkkoja synnytyksen jälkeen.Juuh Arvatkaas mikä on aikas kivaa:lähden lasten kanssa lauantaina lumilomalle Pohjoiseen:ihanaa kun pääsee täältä kurasta ja mudasta pois hetkeksi!Ja sitten saa rauhassa ostella raskaustestejä apteekista useampaankin otteeseen siellä ilman että koko kylä tietää!!!!!Oon mie hullu :x

Niistä oireista sen verta että palelee.Kipuilee tuo alamassun seutu ja välillä vihloo.Mutta eniten aloin epäilemään kun nälkä yllättää usein len nimittäin sitä tyyppiä joka pärjää aamuisen jogurtin ja lounasajan voileivän jälkeen iltaysiin aika kivasti ja vetasee jumpankin siinä iltasella,ilman että nälkä yllättää kummemmin.Mutta nyt tulee se "hetimullenythampurilainen"-fiilis massuun jo aamupäivästä?????

Jatkan varmaan testailuja siihen asti kun se täti kuvaa paikalle :headwall:

 

Kassu Saankö kysyä millaisen riidan päätteeksi sovitte, että vauva TJOT? :ashamed: Onko miehesi siis kuitenkin valmis uuteen vauvaan jos sellainen tulee?
Anteeksi nyt et menen näin henkilökohtaisuuksiin, meillä vaan tuo neljäs on sellainen tapaus et siitä keskusteltiin pitkään ja mies oli todella sitä mieltä että ei vielä. kun lopulta lukuisien keskustelujen jälkeen sovimme, että neljäs saa tulla niin se olikin jo tulossa ja jotenkin meidän parisuhde sitten kuitenkin kärsi koko asiasta

Meillä ei tässä kuussa varmaan olla enää ilman ehkäisyä. Luulen et odotellaan seuraavat menkat saapuvaksi ja sitten jatketaan yrittelyä. Ihan kiva siinä mielessä et nyt saan jotain selkoa et koska mahdollisesti ovuloin (siis et kuin pitkä oma kierto on) ja et ei tule sitä marrasvauvaa taas. Menee sitten ainaki joulukuulle
Mietin tossa et kaikista paras olisi jos tulisin raskaaksi kesäkuussa. Silloin pystyisin olemaan vuoden loppuun asti töissä, siis niin kauan ku sopimus on voimassa, enkä joutuis kesken kaiken jäämään äitiyslomalle. Ja olishan se ihanaa saada välillä kevätvauva!!!

Mies pääs eilen kotiin, ja tänään jo töihin. Minä pyhitän tämän päivän siivoamiselle :snotty: Kyllä se on vaan myönnettävä, että kaksi kissaa talossa lisää pölyä ja tietty karvaa joka paikassa! joten se olis nyt sit lakanoiden vaihto eessä plus muuta mukavaa :wave:

 

Kaksi kissaa meilläkin, Strutsi. Ja mitä aiemmin sanoit kroonisesta sekasotkusta, pätee tässäkin talossa. Sääntöjä lelujen paikasta tehdään ja ukaasia annetaan, mutta lopulta minä olen ihan liian usein se Tämän Talon Siivooja.

Minulla on kiertopäivä 30 menossa ja olen paniikissa. Eilen en uskaltanut apteekista testiä ostaa. Olen NIIIIIN pettynyt, jos olen kuvitellut kaikki oireeni. Tai en ole kuvitellut, ihan todellista etova oloni ja vatsan vihlaisut ovat, mutta jos mieli on saanut ne aikaan? Ja voisiko uusi raskaus saada alkunsa niin helposti kuin aiemmatkin? Höh, asia ratkeaisi sen testin tekemällä.
Poissa (ainakin väliaikaisesti) se kauhu, josta tännekin naputtelin vielä pari viikkoa sitten. Nyt vain TAHDON.

 

Listaan voi mulle laittaa, että yritys päällä...toisin sanoen ehkäisyä ei oo käytetty pojan syntymän jälkeen, poitsu täytti juuri 1v. Imetyksenkin olemme lopetelleet n kk sitten. Pettymys on kyllä valtaisa aina tädin tullessa...ikää alla pian jo aika lailla

 

Minäpä se aloinkin tänään suunnitella töihin menoa nyt syksyllä :snotty: Houkuttelis kyllä niin paljon ettei ole tosikaan :ashamed:
Miinuksia mun töihin menossa olis kyl paljon, rahakaan ei sitä välttis ratkaise. Meinaa kahden tarhalaisen pk-maksut, yhden eskarilaisen iltapäivähoito ja koululaisen i-pvä kerhotoiminta plus sit jos saisin nykyisestä työpaikasta kokopäivätyön, se tarkoittais toisen auton ostoa.. sit kaikki lasten viemiset ja hakemiset päälle :/
Ja jos me sit kuitenki tehtäis se viitonen ni sit pitäis jäädä äitiyslomalle sieltä töistä, toinen auto pitäis myydä ku ei oo rahaa ylläpitää sitä jne. ja taas mä kökkisin kotona turhautumassa. Just ehdittäis tottua siihen et raha RIITTÄÄ ja sit tippuiski tulot ku en mä alle 2-vuotiasta vie tarhaan.

Ei hyvää päivää :headwall: :headwall: :headwall: :headwall:

Mikä mua nyt vaivaa??? tiiän kyl et mua stressaa ihan sikana tää viitos-asia. Mut kun nyt on näitä ajatuksia et mitä jos ei sittenkään tehtäis :ashamed: :ashamed:
Tarttee puhuu miehen kanssa. jos tää sillä helpottuis..

 

Voi että mä oon ollut tuottelias tänään... sain varattua ajan gynelle, rakennekynsien laittoon (joululahjana lahjakortti sinne) postitin huutiskamoja, kävin ostamassa koreja lastenhuoneen hyllykköön ja alottelen siivoamaan torppaa... Niin ja lapset ovat tän päivän äidilläni, ihanan rauhallista vaikka nuo niiden kaverit ramppaakin ovella kyselemässä muksuja ulos

Toi gyne erityisesti jännittää, pitäs miettiä sit tota ehkäisypuolta jos ei kerran mies suostu vauvaan.. Valittaa vaan väsymystään, en kai mie sitten väkisin voi. :'( Mutta toivon,että muuttas vielä mieltään ja vaikka vuoden päästä päästäs yrittelemään...