*Lokakuun `09 Mahapyöriäiset Lokakuussa* *72 nyyttinsä saanutta ja 23 vielä kasvattaa masuaan!* (Vauvautuneet laittakaa tietonne yv:nä!!!)

Onnittelut Talvicille ja kaikille muille vauvansa viikonlopun aikana saaneille! :flower:

Ja hemarille :hug: Toivotaan, että pieni parantuu ja pääsee pian kotiin!

Täällä ei mitään uutta - tai no ehkä vähän on toivoa asioiden etenemisestä, eilen Papu puski itseään taas alaspäin niin kovaa, että nyt on taas koko alakerta hellänä. Se kiva ässä ei todellakaan nyt maistuisi, joten täytyy tutkia noita akupunktiopisteitä :LOL: Ja ei mitään bussimatkoja kauppaan, vaan reippaasti kävellen, vaikka tuskallista olisikin!

Viikonloppu meni onneksi kivasti ja vauhdikkaasti, kun oli puuhaa ja menoja, joten olen kai nyt taas vähän vähemmän turhautuneella mielialalla. Kyllä tämä tästä vielä päättyy. Joku mainitsi tosta jännityksestä: välillä on tosiaan sellainen olo, ettei millään malttaisi odottaa, ja sitten toisinaan taas iskee pieni kauhu päälle, että miten siitä sitten selviää, kun on tosi kyseessä. Pääsääntöisesti fiilis on kuitenkin sellainen, että sisulla hammasta purren pusketaan vaikka läpi harmaan kiven.

Mulla muuten tihkuaa esimaitoa niin paljon, että olen onnistunut tuhrimaan sillä jopa meidän sohvan :eek: Mites teillä muilla odottavilla?

Ulpu & Papu 38+6 :heart:
 
Onpas taas outoo olla näinkin aikasin hereillä. En oikein tiä mitä tekis ennen neuvolaan lähtöä. No onneks en ihan liian aikaseen herännyt kun vaan 30min ennen kelloa, niin nyt ehdin taas lueskeleen tänne kaikessa rauhassa.
Yritettiin eilen ukon kanssa saada pallopäätä taas lähtemään yksiöstään, mut on kyllä niin ittepäinen lapsi tuloillaa ilmeisesti, ettei tässä mikään poppakonsti näytä auttavan. Ensin koko päivän siivoilin ja touhusinkaikkea ja illalla vielä sitten heiluteltiin peittoja. Kiltisti nostin jalat seinää vasten niinkuin pallopäätä tehdessäkin aktin jälkeen, jotta "kohdunkaula kylpee hormoonissa" (lainaus tuosta neuvolasta saadusta opuksesta) mutta lopputulos oli ei yhtäkään kipeämpää supparia :(
Nyt saa kyllä mun osaltani peittojen heilutus jäädä, sillä tuosta touhusta liitoskivut ainoastaan pahenee, saati sitten noi polvet |O auuuuuu!!!! Tää 20kiloo painon lisäystä ja sit vielä kun seksiä ei kykene enää harrastaan selällään, vaan joka asennossa mikä on hyvä tarvii olla polvien päällä :kieh:

Tarviikin lähteä tästä kirmaamaan (lue lyllertämään) neuvolaa kohti.

pinkkimieli ja pallopää 38+3
 
Justiinalle Tsemppiä käynnistelyihin!! Pian on sinullakin vauva sylissä :flower:

Talvicille ja ukoille PALJON ONNEA!!!! :heart:

Täällä oli yöllä pitkästä aikaa jonkin verran kipeitä supistuksia, jotka lopahtivat kuitenkin aamulla. Hyvä niin koska edelleen olen flunssan kourissa. :| Tämä viikko piti mennä vauvan häätötoimissa, lenkkeilyä ja siivousta mutta nyt olen kyllä täysin sohva potilaana. No, ehkä tämä tästä kun jaksaa nyt vaan levätä niin jos sitä vaikka loppuviikosta pääsisi jo ulkoilemaan!! Ja onneksi mies otti sattumalta ylimääräisen vapaan tälle päivälle niin on oma hoitaja kotona :)

Kummasti kyllä kipeää aamua piristi luminen maa, on niin kauniin näköistä. Taidan kaivaa illalla kynttilät esiin =)

Santtu 38+3
 
:flower: Onnea vauvansa saaneille!

Väki se senkun vähenee...
Täällä on sitten la saavutettu. Torstaille sain ajan vauvelin koon arviointiin, jos ei sitä ennen päätä syntyä.

Regent ja masukki rv40* POKS*
 
Huomenta kaikille! Ensimmainen mammaloma paiva taalla (huom, olen siis 39+2)
Ei taallakaan mitaan tapahdu - ostin sellasta muka vattulehtiteeta - siis vatunlehtea vain yhtena osana ja sita nyt latkin. On se kylla hyvaa mutten tieda tekeeko se mitaan.
Kivointa assaa kokeiltu aamulla muttei se nyt tehnyt kylla yhtaan mitaan vaikka kivaa olikin.

Eilen ilmoitin aitille joka soitteli etta olen lahdossa sauvakaveleen niin se oli ihan kauhuissaan - "ei sun kylla enaa kannattaisi". Ei taida mummu tajuta, etta mina teen kaikkeni etta tama mukula taalta pullahtaisi ja pian. Itse pelkaa vaan ettei saa tarpeeksi ajoissa lentoja ja paase paraatipaikalle :)

Imettajat - voitteko kertoa auttaako nannien nipistely/arsyttely ennen synnytysta siis siihenkin etta nannit jotenkin kestavat vauvan imuotteita paremmin? Mietin vaan etta kun jostain luin etta kannattaa alkaa hieromaan nannejaan jo aikasemmin suppareitten aikaansaamiseksi mutta myos totutellakseen tatakin aluetta kovempaan kayttoon. Kylla on nannit niin hellina etta vahan hirvittaa miten se imetys lahtee sitten sujumaan...No, joo, kunhan saatais tama pikku ipana ensin ulos yksiostaan!

 
Talvicille ja ukolle onnea pojasta! :heart: :heart:

Täällä ei mitään uutta, ei supparin supparia... Aamulla oli sellainen olo että niitä meinasi tulla, mutta jäivät sitten jonnekin. Eilen tosiaan pitkä lenkki, ja tänään ajattelin siivota, mutta yö ei ollu kauheen hyvä vaikka normaalisti oon nukkunu ihan hyvin ja nyt väsyttää niin et vois nukkua koko päivän. Toivottavasti se tietäis sitä et kroppa alkaa valmistautuu koitokseen ja varaa siihen energiaa. =)
 
Tasapuoliset onnittelut taas kaikille vauvansa saaneille!!

Mä olin (omasta mielestäni) tooosii tasanen ja rauhallinen koko raskausajan.. Nyt oon kyllä huomannu että itkettää pienimmätkin asiat. Mä kans päivä laitokselta tulon jälkeen itkin sitä että kohta vauva kasvaa eikä oo enää vastasyntynyt... :)

Imetyksen kanssa kaikki tuntuu taas menevän päin helvettiä, jonkun aikaa suju jo ihan ok.. Nyt sain sitten tosi kivuliaan rintatulehduksen toiseen rintaan, siihen antibiootit --> vauvalle niistä maha kipeeksi.. :ashamed: Kivut on ilmeisesti helpottanut Rela-tippojen ansiosta ja nyt nukkunut taas niin kiltisti pari yötä!! Rinnanpäät on niiiiiin kipeet edelleen, etten tiedä kauan jaksan tätä... Aamullakin vaan kyyneleet valu ku jouduin syöttämään.. Rintakumit on siis käytössä, mutta tällä hetkellä tuntuu ettei nekään auta.

Taas pitäis mennä syöttämään.... APUA!!

Silona ja pieni mies, 2 vko 3 pvä
:heart:
 
Mä yritän nyt kirjoittaa jonkunlaisen synnytyskertomuksen....

Eli 12.10 maanantaina mentiin käynnistykseen... Aloitettiin niillä alakertaan laitettavilla lääkkeillä, joista ei sitten ollut mitään iloa. Ainut mitä tapahtui, niin mun selkää poltteli koko päivän. Olin siis yön sairaalassa ja miehen passitin kotiin.

13.10 lääkäri katsoi aamulla tilanteen ja päätti että puhkaistaan kalvot ja laitetaan oksitosiini tippa.
9.00 kalvot puhkaistiin. Lapsivesi oli hyvänväristä. Muutama supistus tuntui.
10.00 tippa laitettiin ja mun helvetti alkoi. Jossain vaiheessa vauvan sydänäänet oli sellaiset, että vaihtelua ei ollut ollenkaan ja lääkäri kävi siinä. Epiduraalin sain kun oli 3cm auki.
13.40 olin kokonaan auki
14.00 vauva syntyi.

Eli kauan ei kestänyt, mutta tuskaa oli. Epiduraali oli oikea puudutus, vei supistus kivun täysin pois ja ei tarvinnut laittaa lisääkään. Mutta sitten olikin niin, että melkein samantien kun supistus kipu häipyi, alkoi kauhea paineen ja ponnistuksen tunne tuntua järkky kipuna, ja siinä vaiheessa en ollut auki kuin 5cm. Ilokaasua vedin ihan kokoajan ja kerran oksensin, vielä sopivasti miehen päälle, kun siinä vieressä istui :LOL:
Vihdoin sain luvan alkaa ponnistaa... Kauan en kerennyt, kun lääkäri jouduttiin soittamaan paikalle, koska vauvan sydänäänet laski uhkaavasti. Imukuppi esiin ja sillä vauva ulos. Vauva oli tunnin virvoittelemassa ja sitten vasta saatiin hänet meidän luo takaisin. Kaikki kumminkin kunnossa ja vauva terve.
Mutta ihan varmasti en olisi missään tapauksessa saanut itse vauvaa ulos, vaikka olisinkin saanut kauemmin yrittää. Muhun sattui niin paljon, ettei ole tosikaan. Huusin ja huusin ja huusin. Mä olen ollut kahdessa synnytyksessä aikaisemmin mukana, ja täytyy sanoa, että ne on mennyt todella hyvin tähän mun kokemukseen verrattuna. Vaikka kaikki tunteekin kivut erilailla ja muuta, mutta joo.... Mä en vaan yhtään pystynyt kontrolloimaan kipua missään vaiheessa. Ja mulla ainakin supistu kivut tuntui ihan alhaalla mahassa ja lantiossa.

Mutta kaikesta huolimatta olen erittäin erittäin onnellinen tästä tytöstä :heart: :heart: :heart:

Meillä on lähtenyt sujumaan uusi arki oikein hyvin. Vauva ei paljon itke, mutta nyt ollut parina iltana ihan selvästi masu vaivoja, jotka laittaa naaman mutrulle muutamaksi tunniksi. Ylpeä iskä on aivan tohkeissaan ja innoissaan vauvasta. Jo sairaalassa oli aktiivisesti mukana vauvan hoidossa eikä kotonakaan into ole (vielä) kadonnut.

Imetys onnistuu ja maitoa riittää kuin tosi hyvin lypsävällä lehmällä :p Nännit on kyllä rikki ja kipeet, mutta katsotaan nyt....

Itkettää ja itkettää... Mutta onnellinen olen.

Onnea uusille vauvaantuneille :flower:

Missah ja sara
 
Onnea Talvicille poikasesta!

Kiitos kaikille, ootte ihanasti tukeneet. Onneksi sain tän tietokoneen tänne niin oon saanut ajatuksia ihan muualle kun oon lukenut teidän juttuja.

Tytölle tehtiin nyt sitten äsken se selkäydinpunktio, tällä kertaa se onnistui hyvin. Tyttö kyllä väsähti täysin. Oli ennen punktiota tosi nälkänen, mutta en saanut syöttää. Nyt sitten vaan vetää hirsiä tuossa vieressä.

Taas annettiin vähän toivoa, että päästäis sittenkin aika pian jo kotiin. Se vaan tarkottas sitä, että jouduttais tulemaan tänne sairaalalle 2 kertaa vuorokaudessa, aamulla ja illalla, antibioottia varten. Bakteeri saatiin kiinni, se on a ryhmän streptokokki, ja se aiheuttaa anginaa. Eli nyt on epäily että mulla olis angina, huoh...kaikkea ne keksii. Kurkku on kyllä aavistuksen kipeä, mutta ei siellä mitään näy. Ja kaiken lisäksi multa on kaikki risat leikattu että olis se nyt aika kumma jos angina olis. Tietty miehellä voi ollakin. Hänhän on ihan kipeenä...

No, tyttö voi kuitenkin jo tosi hyvin. Piuhat on irti, enää on kanyyli päässä. Ei tarvita tippaa eikä tarvii koko ajan seurata hapetusarvoja ja paineita.

Joku puhui synnytyksen jälkeisestä mielialasta. Minä ainakin itkin joka ilta ihan hysteerisenä vaan jotakin. Siis ihan outoa. Hormonit oli kyllä ihan sekaisin. Nyt on vähän helpottanut, mutta kyllä edelleen oon tosi herkkänä. En pysty yhtään miettimään aikaa ennen synnytystä, enkä pystynyt laulamaan tytölleni paljon onnea kun hän täytti viikon :) En vain pystynyt, heti oli pala kurkussa. Ja nyt kun kirjoitan tätä niin ihan kyyneleet nousee silmiin, on kyllä outoa,heh.

hemari ja tyttönen, joka juuri heräsi, niin äipän kirjottelu jäi tähän :)
 
Isot isot onnitteluhalaukset taas vauvautuneille!! Hurjaa vauhtia täällä poksutaan :heart: Talviccikin pääsi lopulta Uunoa hakemaan, ihanaa =) Kiva, että ukko ehti tulla tänne päivittämään terveiset!

Hemarille kovasti tsemppiä ja iso :hug:

Taidankohan minä olla nyt raskausviikkojen johdossa? Täällä nimittäin tänään poksuu 42+0! :headwall: Mutta huomenna suuntaan Töölöön käynnistykseen, joten eiköhän tämä saada pian häädettyä yksiöstään. Tosin varoitan jo etukäteen teitäkin, että mitään pientä vauvaa ei täällä odoteta. Painoarvio oli perjantaina 4,5kg! Ahdistaa kieltämättä ennakkoon tuo ulospunkeminen, kun on esikoinen kyseessä :eek: Ja lisäksi ahdistaa se, että miten meidän rakkaan kokoon sitten muut suhtautuvat, kun en halua, että sitä kokoa kuitenkaan kauhistellaan :'( Kuitenkin kyseessä on meidän rakas esikoinen :heart: Hän on vaan hyvin kasvanut massussa ja onhan se hyvä, että "laitteisto" toimii niin kuin pitää.

Käynnistämisestä ja yliaikaisuudestaolisin sen verran kysynyt, kun täällä varmasti kokemusta on, että onhan käynnistetyt yliaikaiset lapset kuitenkin ihan "normaaleja" ja terveitä, onhan?? Täällä odotellessa olen surffaillut liikaa netissä ja löytänyt kaiken maailman kauhu-skenaarioita. Nyt pelottaakin, että eihän meidän vauvassa ole mikään vialla, kun ei synnytys käynnisty luonnostaan?? :'( Pelottaa!

Toivo ja tytteli 42+0 :heart:
 
hemari: Hienoa, että pöpö on saatu kiinni -silloinhan oikea antibioottihoitokin löytyy. On kyllä ollut raskas alku teillä, varmasti veinyt voimia aivan hirmuisesti. Toivottavasti pääsette pian kotiin ja koko perhe pysyy terveenä. :)

Haa, täällä supistelee, vaikkakin epäsäännölisesti. Oon ihan innoissani. Jospa tässä päästäisiin tositoimiin ennen kuin uhkaavat käynnistää. Tässä topicissa niin moni vauva syntyi ennen laskettua aikaa, että taisin kuvitella meillekin käyvän niin. Vaikka useimmiten kai ensisynnyttäjillä mennään LA:n yli.

Joten te, joilla on vielä matkaa laskettuun aikaan: pitäkää hermonne kylminä ja keksikää kaikkea kivaa tekemistä, jottei mahdollinen LA:n ylittäminen sitten ole niin kova pettymys. Tiedän, vaikeaa tämä odottaminen on. :D

Nyt ruokakauppaan! Reipasta päivää mammoille ja pienokaisille. :)
 
Paaaljon onnea Talvicci ja perhe!
Ja kiitoksia taas synnytyskertomuksista!
Hemari:
hieno homma kun saivat selville vaivan ja nyt vauva saa oikeaa hoitoa!

Hormoneista ja itkemisestä.. Luulen että sehän on vaan hyvä kun saa purettua itteensä ja itkettyä, ei jää sitten patoutumia. Taitaa kumminkin olla niitä onnenkyyneleitä ja harvoin saa ihminen niitä valuttaa :)

Tosi kiva kun jaksatte vielä kirjoitella ahkerasti, on aikas tylsää tämä odottelu! Eilen tosiaan tuli taas kipeitä supistuksia monta tuntia, mutta loppuivat sitten taas. Löysin kahden viimeisimmän raskauden äitiyskortit (lapset jo kohta 7 ja 10v) poika oli syntynyt 2pv ennen laskettua ja tyttö 3pv jälkeen eli eiköhän tämäkin reilun viikon sisään synny..

TanjaKK 38+6
 
Onnea taas vauvautuneille ja tsempitykset teille ketkä vielä nyyttiä odotatte :flower: :flower:

Minä pääsin eilen synnäriltä kotiin ja tässä palstailen vauveli mahan päällä nukkuen :D esikko lähti isän kanssa uimaan. Minä olen kyllä tosi hyvässä kunnossa synnytyksen jäljiltä, eilen kävin jo reippaan iltalenkin tekemässä, ihanaa päästä kunnolla liikkumaan pitkästä aikaa. Jälkivuotokin on ihan minimissään enää, pientä kirvelyä enää vessassa käynnin yhteydessä tuntuu. Jotenkin ihan uskomattoman nopea parantumis tahti verrattuna esikoisen aikaan verrattuna.

Kauhean isoilta tuntuu kaikki vaatteet tälle pikkuiselle vaikka hän on tasan 50cm pitkä... vain muutama tuon kokoinen löytyy, mutta viikon päästä voi olla tilanne ihan toinen. Käytättekö te muut hattua vauvalla sisällä? minusta meillä on sen verran viileää että pakko pitää vauvalla ohut hattu koko ajan päässä. Toinenkin tyhmä kysymys löytyy... saatteko vauvat röyhtäsemään aina ruokailun päätteeksi, tuntuu että meidän vauva ei röyhtäise koskaan vaikka kuinka yritän aina ruokailun päätteeksi.



Kokeilen vielä laittaa kuvaa....
 
Talvicin perheelle kovasti onnea :flower: Sekä muille uusille vauvautuneille :flower:
Anteeksi jos unohdan jonkun. Tulee luettua vähän pikakelauksella palstaa kun pikkuinen köllöttelee tuossa vieressä:)

Missahille :hug: Varsin ikävä kokemus tuo, onneksi päättyi ihan hyvin. Juuri jotain tuon tyyppistä mäkin pelkäsin, jokuselle kaverille on käynyt. Kaikilla ei tosiaan käy yhtä hyvä tuuri synnytysten kanssa. Onneksi yleensä kuitenkin lopulta molemmat selviävät ihan hienosti.
Mäkin olin NKL:llä osastolla 52 jossa on vähän enemmän komplikaatioita kokeneita, kaikenlaista tarinaa siinä kuuli.

Hemari: Ihana kuulla että tyttö voi hyvin. Voimia sinne :hug:

Kestovaipat: Meillä on hankittuna pino noita äitiyspakkauksen vaippoja, yksi imse vimsen aio sekä kaksi bumgeniuksen s-kokoista aio:ta. Kaikki on ihan toimivia mutta bumgenius on mun suosikki, helppo ja kuivuu tosi nopeasti, paljon nopeammin kuin tuo äityispakkauksen vaippojen sisävaippa.
Meillä on tuota s-kokoa mutta kaverilla on niitä koko vaippaiän ja ihan näppäriltä ne vaikuttaa myös. En heti uskaltanut niitä ostaa kun epäilin että niiden on pakko olla isoja. Mutta niissä on se neppari-systeemi että saa oikean kokoiseksi. Varmaan siis niitä tilaan seuraavaksi, ei mee ihan niin paljon rahaa jos ei tarvi eri kokoja ostaa.

Mulla näkyis raskauskiloja olevan vielä 4kg mutta epäilen osan olevan vielä turvotusta. Maha on (leikkaushaavaa lukuunottamatta) tosi hyvä, ei yhtään venynyt vaan aika litteä jo. Napa on vähän jännän näköinen vielä ja se tumma viiva masussa on vielä. Rinnat on hurjan kokoiset, oli jo valmiiksi ja nyt erityisesti :LOL:
Arvestakin tulee varmasti aika huomaamaton, ihan nätistä ommeltu, tikit lähtee huomenna.

Tyttö nukkui ihanan pitkään yöllä, 10 tuntia niin että yksi lyhyt syöttö vain siinä välissä. Teki hyvää kun saatiin miehenkin kanssa nukkua kunnolla.

Mä lähden tänään nopeastiin käymään stockalla vauvaosastolla ostamassa lisää tarvikkeita. Pieni kävelyhän kuuluu mun kuntoutumiseen nyt:)
 
No nyt pääsin jatkamaan.

Missah: Mulla kans tuo kipu oli niin sietämätön, että ajattelin ensin että varmasti jää alitajuntaan traumat synnytyksestä. Supistuskipu tuntui mullakin vain alavatsassa ja vähän lantiossa, ei oikeastaan ollenkaan selässä. Epiduraali oli taivas. Ponnistuskipukin oli järkyttävä, mutta loppujen lopuksi ei läheskään niin paha kuin supistuskivut, ja jotenkin pystyin kontrolloimaan sitä paremmin. Ponnistusvaihe oli mulla nopea, kun tiesin että kipu helpottuu heti kun vauva on ulkona. Minäkin huusin ja karjuin kurkku suorana, vaikka normaalisti oon todella hillitty ihminen :) Siinä oli varmaan miehellä ihmettelemistä :LOL:

Silona: Onpa tosi kurjaa tuo rintatulehdus ja kipeät rinnanpäät :| Voithan kokeilla vaikka ihan vain päivän tai pari niin, että lypsät pulloon ja annat sitten siitä. Rinnanpäät saavat hetken levähtää.

Ulpu: Mulla tihkui odotusaikana maitoa n. viikolta 20 lähtien :) Yöpaita oli vaihdettava tosi usein, kun joka aamu oli läiskät paidassa. Ja meni läpi tietty lakanaankin. Välillä oli oikein tosi kunnolla tullut! Ja ihan loppuraskaudessa jos vähänkin puristin rintaa, niin maitoa oikein suihkahti! ei tietenkään mitään supermääriä, mutta suihkusi kuitenkin kuin vesipyssystä :LOL: Synnärillä sitten ihmeteltiinkin, kun tuli maitoa ihan hirveästi heti. Ja siis nimenomaan sitä esimaitoa. Kunnon maito nousi jo synnärillä ja nyt on rinnat ihan täynnä. Kivistys rupeaa jo vähitellen helpottamaan.

Peppimamma: Toi on kyllä niin vitsi, miten halvalla kirpparilta saa lapsille vaatteita. Me ollaan ostettu melkein kaikki vaatteet kirpparilta. Välillä saa 20c kpl ihan priimaa. Jotkut kirpparit pyytää samoista vaatteista 2e. Kun tietää mistä hakee niin halvalla pääsee. Eikä todellakaan tarvii ostaa mitään b luokan vaatteita, vaan ihan käyttämättömän näköisiä ne on ne vaatteet.

Lääkäri kävi, keskiviikkona kotiin! JEEE!! Ja sen jälkeen antibioottia 5 päivää suun kautta. Selkäydinnesteessä ei ollut valkosoluja hirveästi. En tiedä mitä se tarkoittaa, mutta sen ymmärsin että se on hyvä juttu :)

Nyt syöttämään tytteliä. Pitää antaa pullosta punktion jälkeen, kun tyttö on niin naatti ettei taida oikein jaksaa imeä rintaa. Kyllä hän tuossa hetken imi mutta nukahti sitten oikein syvään uneen.
 
Ihanalta kuulostaa Paulahin vauva-arki! :heart:

Toivo: Kyllä se teidän vauva on pieni ja söpö kaikkien mielestä, vaikka painaisikin yli 4 kg. Se on kuitenkin loppujenlopuksi aika pieni paketti ihmiseksi!

Missahille iso :hug: Olipas kokemus.

Ulpu: myös täällä maito suihkuaa. Ja voi vitsi, jos sitä ei sitten vauvan synnyttyä enää tulekaan kun on nyt jo käyttänyt liivinsuojia kuukausitolkulla. :kieh:

Hyvä kuulla, etten ole ainoa jota tuleva jännittää/pelottaa. Nyt varsinkin, kun olen niin umpiväsynyt, tuntuu siltä etten ole valmis tähän suureen muutokseen.

Kauhee flunssa iski viime yönä. Mutta samalla myös supistukset! Eivät ole vielä kipeitä, mutta aika säännöllisesti vatsa kovettuu. Hieman jo herättelee toiveita! Pian lähden neuvolaan tarkistamaan tilanteen. :heart:

heketsi + poikavaavi 38+4
 
Hanne ja Paulah: ihanat pikku söpöläiset teillä molemmilla :heart:

Hemari hyvä, että pikkuinen näyttää toipuvan ja pääsette kotiin :)

Hyvä kuulla, että muillakin on ollut "yli-innokasta" esimaidon tuotantoa. Vähän jännittää, millaiset suihkutissit näistä kehkeytyy, kun sitä oikeeta maitoo alkaa tulla... Jos siis esimaidon määrästä voi jotain päätellä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Toivo82:
Taidankohan minä olla nyt raskausviikkojen johdossa? Täällä nimittäin tänään poksuu 42+0! :headwall: Mutta huomenna suuntaan Töölöön käynnistykseen, joten eiköhän tämä saada pian häädettyä yksiöstään. Tosin varoitan jo etukäteen teitäkin, että mitään pientä vauvaa ei täällä odoteta. Painoarvio oli perjantaina 4,5kg! Ahdistaa kieltämättä ennakkoon tuo ulospunkeminen, kun on esikoinen kyseessä :eek: Ja lisäksi ahdistaa se, että miten meidän rakkaan kokoon sitten muut suhtautuvat, kun en halua, että sitä kokoa kuitenkaan kauhistellaan :'( Kuitenkin kyseessä on meidän rakas esikoinen :heart: Hän on vaan hyvin kasvanut massussa ja onhan se hyvä, että "laitteisto" toimii niin kuin pitää.

Käynnistämisestä ja yliaikaisuudestaolisin sen verran kysynyt, kun täällä varmasti kokemusta on, että onhan käynnistetyt yliaikaiset lapset kuitenkin ihan "normaaleja" ja terveitä, onhan?? Täällä odotellessa olen surffaillut liikaa netissä ja löytänyt kaiken maailman kauhu-skenaarioita. Nyt pelottaakin, että eihän meidän vauvassa ole mikään vialla, kun ei synnytys käynnisty luonnostaan?? :'( Pelottaa!

Toivo ja tytteli 42+0 :heart:

Pakko oli sulle kommentoida tuohon vauvan isoon kokoon. Mullahan esikoinen oli syntyessään sen 4,5kg ja 54cm.
Osilta tutuilta sain kuulla aina että voi kun hän on niin iso yms. Ja ykskin kaveri sanoi että ei hän tarkoita pahalla sanoakseen "pullukka". Hormoonit vaan kun niin sekasin niin kyllä se sai välillä itkettämään.
Minusta siitä oli vaan hyviä puolia, esim. paljon helpompi käsitellä kuin aivan pientä, syö hyvin mahdollisesti yms.
Silloin myös mun synnytys käynnistettiin ja aivan terve ja ihana vauva syntyi
:heart:
Saatte maailman parhaan palkinnon, oli hän minkä kokoinen tahansa :heart:

 
Ja Todella paljon onnea kaikille vaavin saaneille :heart: :heart: :heart: :heart:

Meidän arkeen kuuluu pelkkää hyvää, vauva syö todella hyvin ja nukkuu hyvin. Yöt mennään 3-4h syöttövälein joten periaatteessa syö kerran yöllä:)
Sen kyllä huomaa että jaksaa paremmin kun saa itsekin nukkua.
Isoveikka on edelleen aivan ihana vauvaa kohtaan ja muutenkin mustasukkaisuus on vähenemään päin.

Voisin laittaa vielä yhden kuvan meidän "Maisasta" ;)
Kuva otettu eilen jolloin ikää 2vko 2pvä



Inka Ja Maisa 2vko 3pvä :heart:
 
Kiitos Heketsi ja Inka tsempeistä! Tottahan se on, että pieni paketti se kuitenkin on ihmiseksi. Ja ei ne tutut varmasti mitään pahaa tarkoita kommenteillaan. On vaan niin herkkä olo kun on niin hormonikyllästetty. Sain jo yhdet itkut väännettyä kun soittelin sen kokoarvion jälkeen yhdelle ystävälle ja hänen kommentti oli "Herrajumala miten iso". Meidän pieni rakas hän kuitenkin on :heart: ja ihan varmasti maailman paras palkinto!

Ihania vauvakuvia olette laittaneet :heart: Täällä katsellaan niitä tippa linssissä!
 

Yhteistyössä