Lokakuun lapset 2013 <3 *Heinäkuussa*

Heips vaan.

Kävinpäs tuossa tukivyön hakemassa fysioterapiasta lainaan ja toivon, että hiukan sen käytön myötä noi liitoskivut helpottuisi liikkuessa ainakin. Tai siis tarkoitan, että olisi sitten helpompi liikkua. :>

Meillä mies jää vauvelin synnyttyä suoraan isyyslomalle ainakin pariksi viikoksi. Katsotaan sitten miten lähtee meidän vauva-arki rullaamaan, että osaan sitten suunnitella omia opiskeluja ja töitä tulevalle keväälle, jos tuo mies pitäisi isyyskuukauden, kun minä käyn viimeinen työssäoppimisjakson. Saas nähdä.

Hyh, ei meinaa vieläkään tämä allerginen nuha lähteä. Yli viikon olen jo saanut hiimailla nessupaketti kainalossa, kun on saanut niistää nenää tyhjäksi. :S Jossain vaiheessa oli nenä niin tukossa, että oli paha olla ja ahdistikin. Onneksi nyt on kumpikin sierain auki ja henki kulkee. En todellakaan toivo, että meidän muksuille tulee näitä allergioita, sillä nämä on ihan hanurista. :'(

-elwwis&pieni pojan palleroinen 26+2<3.-

 

Tovi on vierähtäny tääläki eellisestä kirijottelusta. Lukemasa olen käyny, mutta kirijottelut jääny.

Sokerirasitus oli ja meni viikko sitten ma, eikä se nyt niin paha rasti ollukkaan. Enkä jääny siinä kiinikkään vaikka herkuttelu on pahe. Vähän alakuun kauhistutti, että diagnoosin saisin ku tuo salamiakki on niin tuskasen hyvvää.. Mutta kaikki arvot oli tosiaan hyviä.

Viikko sitten sain jo äitiyspakkauksenki ja minusta se sisältö oli ihan kiva. Kaikele löytyy varmasti käyttöä, paitsi kestoile. Siihen rumbaan en meinaa lähtiä.

Ens viikola olis neuvolalääkäri. Edellisestä käynnistä tuntuuki olevan jo ikkuisuus, vaikka ei siittä ees ole ku se kk. Saas nähä joko nuo minun rauta-arvot olis noussu. Rautalääkkeittein lisäksi olen kyllä vetäny mansikoita ihan hartauela..

Onko teile kelleen puhuttu synnytystapa-arviosta? Mulle ei, mutta mietin vain että eikö joku semmonen ylleensä tehhä..? Ainaki näin ensimmäisen lapsen ollesa kysseesä. Jos on puhuttu/ tehty aiemmin, ni millon se ruukattaan tehhä?

(.) mielenkiinnola oottelen, että millon tuo maha ottaa jonku hirmusen kasvupyrähyksen. Välilä se tuntuu hirmusen isolta, mutta välilä taas ei. Mutta omat vaatteet mennee edelleen, en ole mammavaatteita ees ostanu. Jokku tiukemmat hammeet ei ennään mene pääle eikä farkuista ylin nappi, mutta vyön avula kukkaan ei tiä asiasta mittään.
Käytiin tuosa ukon kans pienelä reissula ja ostettiin sieltä pojale vähän vaatetta, mutta kaikki isommat hankinnat vielä tekemättä. Ja se alakaa välilä vähän ressaamaan. Häätys alakaa jottain hankkimmaan ettei jää liian viimetinkaan, ku ei koskaan kuiten voi tietää, että kauanko tämä oma olo on hyvä. Mulla on siis tapahtunu jottain ihimeellistä ja liitoskivut on antanu minun olla aika hyvin rauhasa viimeiset 3 viikkoa. Vähän vaivaa toki eelleen, mutta ei nämä kivut ole mittään verrattuna niihin aikasempiin.

o873060 ja haba 26+1

 

elwwis Mistä sait hankittua nuo siniset tutit? Jotain vastaavaa haluaisin kans miehen isyyspakkaukseen?

Raskaus ei ole juurikaan vaikuttanu nukkumiseen. Vessassa tosin täytyy käydä max. kaksi kertaa yössä, mutta nukahdan aina heti uudestaan. Esikoinen herättää kans lähes joka yö sen kaksi kertaa, mutta onneksi hänkin nukahtaa herättyään pian uudestaan, niin ei tarvii öisin valvoskella. En kyllä muista, että esikoistakaan odottaessa olis raskaus kauheesti nukkumiseen vaikuttanut (vessareissuja lukuunottamatta).

Meillä ei esikoinen ole ollut vielä päiväkodissa (on nyt sen 2 v 3 kk), niin hän jää minun ja vauvan kanssa kotiin myös syksyllä. Nyt keväällä kun oon tehnyt töitä 2 päivää viikossa, niin isovanhemmat on poikaa hoitaneet. Syksyllä tässä meidän lähellä alkaa kerho, johon pääsee jo 2-vuotiaat, niin sinne olen esikoisen ilmoittanut. Kerho on kaksi päivää viikossa, kaksi tuntia kerrallaan. Se tuntuu hyvältä ratkaisulta.

Mitäs piti vielä kommentoida... niin, tuo isyysloma. Meillä mies jää kanssa kotiin 2-3 viikoksi heti vauvan syntymän jälkeen. Omalta osaltani pidän tosi tärkeenä, että hän on täällä heti apuna, koska en osaa yhtään ennakoida, miten esikoinen tulee vauvaan reagoimaan. Jos on kovin mustasukkainen, niin tilannetta varmasti helpottaa aluksi se, että mies on kotona ja pystyy antamaan esikoiselle enemmän kahdenkeskeistä aikaa.

Marni ja boitsu 24+4

 

Isyyspakkausta en miehelle nyt tee. Esikoista kun ootin niin silloin sen tein. En nyt tarkkaan muista että mitä siellä oli, mutta ainaki sisuja, sikareita, konjakkia, batteryä, t-paita tesktillä "Isi on vähän väsynyt" ja huppari tekstillä "Isi", sitten oisko ollu vaippoja, puhistuspyyhkeitä, tutteja

Vanhempien lasten hoitoon vientiä ollaan mietitty, ja tultiin tulokseen että osa-aikasesti käyvät päiväkodissa 2-3krt/vko. Meillä poika täytti helmikuussa 4v ja tyttö täyttää ens kuussa 3v. Ovat koko ajan nahistelemassa jostain, ja tiiän että mulla ei tuu hermot kestään sitä. Saavatpahan välillä vähän muutakin seuraa. Tosin meillä tyttö nyt ens kuussa siirtyy samaan ryhmään veljesä kanssa

Isyyslomaa mies pitää sen 3 viikkoa vauvan synnyttyä.

Yöt menee nukkuessa. Enään ei tarvi vessaan herätä öisin, mutta kyllä se sekin rumba taas jossain vaiheessa alkaa. Suonta meinaa välillä vetää, mutta onneksi havahdun siihenkin ajoissa niin ei pahaksi pääse. Esikoista kun ootin, niin lonkkia rupes särkeen öisin noin 2kk ennen laskettua. Kuopusta oottaessa ei onneks sitä vaivaa ollut. Saa nähä miten tässä raskaudessa käy.

(.) Aamulla sokerirasituksessa käyty, ja puhtaat paperit saatu Mullahan on rd molemmilla kerroilla ollut, joten olin ihan varma että nytkin taas saan saman diagnoosin. Muuten ei omaan napaan sen kummempia. Aika rauhallinen tapaus tuo meidän pieni poika on vieläkin, mutta välillä kyllä intoutuu monotteleen ihan kunnollakin.

Ihanaa viikonloppua kaikille lokakuisille odottajille!

Marlin ja Vimma 24+1

 

Marni80 Isyyspakkaukset, lastenvaatteet ja lastentarvikkeet | Mussukat.fi -sivuilta tilailin ne tutit, kun oli settinä, niin sama oli se tilata, sai monta tuttia kerralla sitten. :> Googlettamalla löytyy muutamia suomalaisia verkkokauppoja, mistä saa kaikkea isyyspakkaukseen liittyvää. Tuota isyyspakkausta oli kyllä hauska keräillä, kun olo oli kuin varkaalla kotona, kun piilotin noita juttuja vaatekaappeihin ettei mies näe niitä ennenaikojaan.

 

Meillä ei aiota pitää isyysvapaata mitenkään erityisesti. Miehellä sellainen työ, että voi hyvin joustavasti tehdä välillä lyhyempää päivää tai lähteä vaikka kesken päivän, jos on jotain erityistä menoa kotirintamalla. Myöskin satunnaisten vapaiden päivien pitäminen käy yrittäjällä aika helposti. Suoraan sanottuna minä myös oikein odotan niitä aikoja, kun saan puuhailla päivät vauvelin (ja lemmikkien) kanssa keskenään ja illemmalla vietetään sitten aikaa koko perheen voimin

Tuota isyyspakkausta olen harkinnut sellaisessa pienessä muodossa. Olis aika hauska idea, varsinkin kun esikoinen meille tulossa!

Nii ja pikkupojan pallero 27+1

 

synnytystapa- arviosta: Mulle ei esikoisesta tehty, koska kaikki oli mennyt ok ja vauva oli oikeinpäin Sen jälkeen on ollut joka raskaudessa, kun esikoinen hätäsektioitiin ja myöhemmissä raskauksissa on ollut rd: kin. Nytkin tulee synnytystapa arvio, vaikka tulossa sektio, oikeasti sovimme tuolloin vain leikkausajan

Meillä esikoinen aloittaa koulun ja 5v. + 2v. jäävät minun ja vauvan kanssa kotiin 5v. pääsee 2 krt/ vko kerhoon, kuten viime vuonnakin Itseäkin vähän jännittää tuo meidän kuopus, että miten tulee ottamaan vauvan vastaan... Ei varmaan alkuun uskalla jättää yhtään kahdestaan, sen verran kovaotteinen poika on, vaikka ei mitään pahaa tarkoittaisikaan. En usko, että tyttöjen kanssa tulee ongelmaa, kun ovat jo sen verran isoja

Tänään tunsin ensimmäistä kertaa vauvan hikottelun Taisi olla hyvää ruisleipää mitä söin lounaaksi

kääkkis ja sisu 24+6 ( huomenna poksuu.... :heart: )

 

Synnytystapa-arvio tehdään mun muistikuvien mukaan vasta siellä ihan lopussa noin rv 38 tietämillä.. tai ainakin näin itse muistelin, korjatkaa jos olen ihan väärässä

Isompien lasten päivähoidosta Meillä nuorimmainen 4v jää kotihoitoon ja esikoinen lähtee eskariin mutta tulee sitten eskaripäivän loputtua suoraan kotiin. Meillä lapset leikkii jatkuvasti keskenään joten 4v pärjää hyvin ilman päiväkotikavereitakin. Rakennetaan taloa maalle ja muutto on joskus syksyllä, en ala lapsia sieltä kuskailemaan erikseen päivähoitoo/kerhoihin, esikoinen pääsee kätevästi taksilla eskariin. Lisäks meillä on iso talolaina joten yhtään ylimäärästä euroa ole mun äitiysloman aikana käytössä, joten senkin puolesta on selvä että maksullista päivähoitoa ei käytetä. Mukava kyllä että tytöt voivat viettää paljon aikaa uudessa kodissa mun kanssa kun vauva syntyy. Meillä on olleet todella vauhdikkaat viime vuodet ja lapset on pitkiä päiviä tarhassa kun ollaan molemmat kokopäivätyössä pitkän ajomatkan päässä...ihanaa kun voidaan vielä vähäks aikaa rauhottaa tämä hektinen arki ennen varsinaista kouluiän alkamista!

Isyysvapaasta ei olla vielä sen tarkemmin puhuttu, mutta uskon että mies on jälleen sen 3vk kotona vauvan syntymän jälkeen. Mulle tuo on joka kerta ollut tosi tärkeää sillä toipuminen synnytyksestä on vienyt aikansa ja esikoinen kun oli alusta asti kova yövalvoja ja minä pitkään heikossa kunnossa. Mulla on molemmilla kerroilla tullut jonkinasteista alakuloa vauvan syntymän jälkeen ja sen ohimeno on kestänyt joitakin viikkoja, on hyvä että mies on kotona mun kanssa ja oon saanu rauhassa totutella hormonimuutoksiin. Vauvan syntymä on kuitenkin todella iso muutos, ja vaikka meille tulee jo kolmas lapsi ja iten vauvan hoito sujuu automaattisesti, niin silti miehen läsnäolo ensiviikkoina on mulle todella tärkeää! =)

Mulla on vielä ensi viikko töitä minkä jälkeen alkais kesäloma...puuh en tiedä jaksanko enää. Oon ollut todella väsynyt nämä viime viikot ja tämä työviikko oli sellasta väkisin töissä oloa että ihan on takki tyhjä näin perjantaipäivän päätteeks. Ihan piti itkua tihrustaa kun tulin töistä kotiin : / En tiedä mikä mut on tehny näin väsyneeks, oon samalla lailla uupunut kuin silloin alkuraskaudessa, vaikka edellisissä odotuksissa oon näihin aikoihin ollut elämäni kunnossa. Hemoglobiini on lähtenyt rautakuurin ansiosta nousuun, verenpaine saattaa kyllä olla vieläkin aikas matala.. Tai ehkä ne on vaan hormonit tai tämä meidän arki mihin kuuluuu työt, lastenhoito ja raksa, tosin raksalla en käy enää kuin viikonloppusin ja meidän nykysen kodin saa kaaos vallata ihan rauhassa Jos mun väsy ei viikonlopun aikana hellitä on pakko pyytää sairaslomaa. Mun ois vaan pakko olla töissä ainakin ma ja ti, koska mun tuleva sijainen tulee tuolloin perehtymään mun työhön..

Monet on täällä saaneet rd-diagnoosin Mulla on rasitus edessä 2 viikon kuluttua. Mun tytöt on olleet syntyessään 4040 ja 4700 vaikka koskaan ei ole ollut sokereissa häikkää. Jälleen maha kasvaa yläkäyrillä, joten saa nähä miten mun käy.. Herkuttelua ole yrittänyt välttää, mutta iltasin tulee aina jotain pientä hyvää otettua, esim pala jätskiä. Suklaata ja suklaakuorrutteisia jätskejä, donitseja isoja määriä karkkia en ole syönyt lainkaan tässä odotuksessa, mutta saattaahan tuo rd olla mulla kuitenkin.. Hoikka olen muuten mutta raskauksissa kiloja on kertynyt aina noin 20, tähän mennessäkin jo 9kg vaikka ruokavalio on ollut sama kuin aiemminkin,tosin ahkera jumppa on jäänyt kokonaan pois kun pakko olla vapaa-ajat lasten kanssa kun mies on raksalla. Toiveena olis ollut että vauva olis tällä kertaa pienempi, mutta kyllä tämän mahan koon perusteella saan unohtaa nuo haaveet.. hirvittää vaan jos vauvalle koituis tuosta jotain haittaa synnytyksessä : /

No joo pitää varmaan yrittää saada edes keittiön siivousta aikaseks, tyltää kun on näin perjantain kunniaks ankea ja väsynyt olo, jospa tämä tästä..

-dita rv 24+6

 

Dita: Tsemppiä rasitukseen :heart:
Meillä on olleet myös "kookkaita" vauvat, esikoinen ( ei rd:tä) 4030g, 51,5 cm rv 42+0, kakkonen ( rd) 3950g, 53,5 cm rv 40+2 ja kolmas ( rd ) 4585g 55,5 cm rv 41+6. Yhdelläkään vauvalla ei ole ollut sokereissa mitään vikaa syntymän jälkeen ja kaikki ovat olleet sopusuhtaisia Mun äidillä on olleet vauvat samaa kokoluokkaa, eikä hänellä ole ollut sokereissa vikaa. Odotan nytkin kutakuinkin sitä nelikiloista, kun sektio viikkoa ennen LA:ta, se on ihan varma homma. On se ihme juttu, kun viimeksikin tuli raskausaikana vain 5 kg painoa, niin silti musta irtosi sellainen vauva :O Kunhan nyt ei tule vaan painoa ainakaan kovin paljoa yli tuon 5 kg, mutta kyllä se on aika paljon perimästäkin varmaan kiinni minkäkokoisia vauvoja saa.

Se synnytystapa-arvio tehdään meillä rv 36

 

Hurjia lukemia monille tullut jo painoa, minulle vasta puoli kiloa tähän mennessä, vaikka syön juuri mitä mieleni tekevi. Normaalipainoinen olen olemassakin. Äiti sanoi, että hälle tullut raskauksissa aina noin 5 kg ja samaa kaliberia ollaan koon puolesta. Kai sitä saa kiittää hyyvää aineenvaihduntaa ja perushyvää ruokavaliota. Tosin paino ei ole todellakaan ykköshuolenaihe, ellei sitten vauva ihan valtavaksi pääse kasvamaan. Neuvolalääkäri sano, ettei todellakaan tarvi osallistua sokerirasitukseen näillä tiedoilla.
Eilen kävin neuvolassa ja siellä oli kaikki kuin pitää. Raudan taidan aloittaa, jotta jaksan paremmin. Hemoglobiini enää 115 :/

 

dita Mulla kans maha kasvaa yläkäyrien yläpuolelle, mutta neuvolassa sanottiin että siitä ei oikeestaan mitenkään voi arvioida vauvan kokoa. Ja varsinkin kun on uudelleensynnyttäjä, niin tuo sf on isompi. Sillä sf mitalla katotaan ainoastaan että vauva kasvaa

kääkkis82 Mulla kans jo monesti tuntunu kun vauva hikkailee :heart:

Esikoisen odotusaikana mulle tehtiin synnytystapa arvio rv 36+6. Kuopuksen odotusaikana sitä ei tehty, vaikka mulla jälleen oli rd. Mutta nyt sitten taas pääsen kun tyttö synty sektiolla ison painoarvion takia. Mutta se on sitten vasta vissiin joskus rv37-38.

 

Isyyspakkausta en ole ajatellut, olishan se hauska idea mutta en jaksa alkaa värkkäämään. Isyysloman isukki pitää varmaan heti kun vauva syntyy.

Nukkuminen onnistuu vielä suht hyvin, mitä nyt paikat alkaa vähän puutua, vessassa ei onneks vielä tarvi hirveesti rampata. Joskus käyn kerran yössä, yleensä en ollenkaan jos esikko ei herätä.

Hoidosta otan esikoisen pois kun äippäloma alkaa.

Synnytystapa arvio täällä tehdään muistaakseni joskus 36+ viikoilla jos en väärin muista.


(.) Lääkärineuvola oli viikolla, kaikki oli kunnossa. Jouduin vielä käydä pitkänsokerin mittauksessa. Täytyy tulokset kysyä maanantaina. Lääkäri ei sen kummemmin kommentoinu mun sokeriarvoja vaikka ne hyppii, vähän jäi ihmetyttämään se? En tykänny koko lääkäristä. : / Kuitenkin jatkan syömistä samalla tavalla kun aiemmin nyt. Ja se jäi myös ihmetyttämään miksi neuvolassa ei mitattu sf mittaa, liekkö lääkäri sen unohti tai jotain?

Joko muuten olette miettineet nimeä uudelle tulokkaalle? Meillä se on ollut mietinnässä, mutta tuntuu olevan vaikeaa keksiä sopivaa. Esikoiselle meillä oli jo valmiina kun se synty.


Pauki 27+4

 

Isyyspakkausta en tee, esikoisen odotusaikana tein mutta eipä mies sitä oikein ymmärtänyt. Joten en jaksa vaivautua nyt.

Isyyslomaa meillä mies pitää ilmeisesti vain viikon ja ottaa sitten tarpeen mukaan ne loput lyhyemmissä jaksoissa. Hän ei voi töistä olla pois kolmea viikkoa putkeen enkä aio sitä edes vaatia. Eiköhän tässä sitten pärjäillä kahden mukelon kanssa ihan hyvin.

Esikoisen siirrän osa-aikaiseen hoitoon 11 pv/vk. Hän on kuitenkin vauvan syntyessä jo 4,5 vuotias ja kaipaa ikäistään leikkiseuraa ja pitkästyy kotona helposti, niin saa käydä muutamana päivänä viikossa hoidossa. Pari päivää on sitten kotona koska nuo hoitomaksut on kuitenkin huomattavasti halvemmat 11-päiväiselle.

Mulle ei muistaakseni tehty synnytystapa-arvioita esikoisen aikana kun oli oikeinpäin ja kaikki muutenkin kohdallaan. Saas nähdä miten tässä raskaudessa.

Mulla on huomenna lääkärineuvola. Pitääpä muistaa valittaa tästä kaameasta pyörryttävästä ja heikottavasta olosta joka vaivaa ajoittain, siihen liittyy korkea syke, hengästyminen ja hikoilu. Tosi epämiellyttävä olotila, en pysty kauhean helposti mihinkään ihmisten ilmoille enää lähteä kun pelkään että pyörryn. Lisäksi mulla on SVT rytmihäiriöitä ja ne huolestuttaa synnytystä ajatellen, pelkään että saan rytmihäiriökohtauksen synnytyksen aikana...

Muuten kaikki on hyvin, liitoskivut vaivaa ja kävelen kuin ankka, maha on iso ja vauva potkii ihan kivasti, välillä on rauhallisempia päiviä ja välillä villimpiä päiviä.

Leijonamama ja Jytä-Jamppa 25+6

 

Hei vaan :flower:

Täällä myös ajoittaiset liitoskivut vaivanneet ja hain viime viikolla tukivyön lainaan tuohon lantiolle. Käytän sitä lähinnä töissä ja pidemmillä kävelylenkeillä.
Fyssa tyrmäsi kokonaan rappusten käytön (minulta, joka boikotoi hissejä!!), on kuulena pahinta mikä kipua aiheuttaa
Toinen on korkkarit, mutta niistä en luovu vasta kun on pakko.
Kyllä kesällä ainaskii pitää koroilla kopsutella
Vielä muutama päivä töitä ja sitten koittaa loma!
Saa nähdä, miten sitten elo-syyskuussa.. Viimeksi jouduin sairaslomille aikaisten supistusten ja painontunteen vuoksi, seisomatyö ei oo mitenkään mukavaa painavan vatsan kanssa.
Ekat kolme kylläkin työskentelin ihan mammikseen asti

Pikkumies jää kotiin vauvanhoitoavuksi
Mies kyllä ehdotti eilen, että jäisi osahoitoon kavereiden ja toiminnan vuoksi, mut mä tyrmäsin ajatuksen.
Kerhopaikkaa ajattelin hakea, mutta en jaksa lähteä kuskaamaan mihinkään
päiväkotiin. Vaikka meiltä molempiin on vajaan 10 km matka.
Musta pienten paikka on vaan kotona, esikoinen oli aikoinaan pari aamupäivää hoidossa ja se oli kyllä niin turhaa, otettiinkin poika kotiin parin kuukauden jälkeen

Nimi taidettiin lyödä lukkoon eilen, oon maistellu mielessäni yhtä yhdistelmää ja heitin sen miehelle ja hän tykästyi heti. Jos hän haluaa, saa miettiä vielä kolmannen nimen.

Kummit tekevät yhä päänvaivaa, lapsia kun on monta, niin kaikki parhaat ystävät on jo vanhemmille lapsille kummeja. Pitänee pyytää joku ihana "toiselle kierrokselle"
Itseasiassa viimeksi pappi jo kysyi, että onko kummeissa yhteisiä vanhempien lasten kanssa..

Vauvauutinen on vihdoin paljastettu kavereille ja sukulaisille, hih! Mulla ollut aika siro vatsa, niin hyvin pysynyt piilossa.
Toki vanhemmat (paitsi anoppi ei tajua vieläkään) ja sisarukset tienneet ja lähiystävät, mutta muille tiedoitettiin naamakirjan kautta

Synnytystapa-arvio tehdään täälläkin rv 36. Kaikki esikoisen saavat ja jos on ollut sektio edellinen synnytys, muuten ei.
Mulla yksi sektio takana ja sen jälkeen alatiesynnytys ja kätilö sanoi ultrassa, ettei tuota käyntiä enää tule onnistuneen alatiesynnytyksen jälkeen

Tällä viikolla on se, ah niin ihana sokerirasitus. Mulla vaikeuksia juoda mitään tyhjään vatsaan, niin se pakkojuominen saa taatusti yökköreaktion, mutta eipä mahda mitään.
Ikävintä on kuitenkin se paha olo, mikä tulee nälästä
Ja entä aamukahvi!!
Ensi viikolla sitten lääkärineuvola.

Ekat vauvanvaatteet pyykätty ja lajiteltu.
Kummipoika saa myös vauvan ja meinasin lahjoittaa osan vaatteista heille, kuitenkin haluaa hankkia jotain uutta tälle mukulalle ja kuinkas muuten tekis tilaa kuin luopumalla vanhasta. Vaikka jokaisessa nutussa ja sukassa on ihana muisto :heart:

Mukavaa viikonalkua,
Pottusäkki kera kovin aktiivisen Urmaksen 23+6

 

En ole vielä kelaan laittanut edes hakemuksia sisään. En edes tiedä haluanko pakkausta. Siinä on mukana niin paljon turhaa oppaita siihen ja siihen ja vielä tohon...
Meillä isi haluaa pakkauksen aina.
Ei meillä vanhemmat lapset ole hoidossa nytkään, niin ei vauvan tullessakaan.

 

Terveeks kaikille kanssa odotteleijoille
Tääl pikkanen potkii ja mä alan olla jo kyllästyny tähän mahaan, vaikka se palkinto odottaa syksyllä sitten. Kova stressi osittain ollu hää hommien takia, olis pitäny jättää myöhemmälle mutta eipä ei. Näillä mennään nyt mitä on. Onneksi on suurimman hoidettu alta pois vaikka ei tää jännitys ja ressi kyl mihinkään oo kadonnu. Pikemminkin lisääntyy vaan ku pelottaa että jotain unohtuu tai koko päivä menee mönkään.. Apu joukot oli aluksi kovin mukana ja nyt loppua kohden tuntuu että kaikki kippaantuu omille harteille... Eikä kellään oo aikaa auttamaan, töitäki pitäis tehdä ja valmistella siihene etten ehkä loman jälkeen palaakkaan takaisin työmaalle. Onneksi ens viikolla on jo hääpippalot, en varmaan jaksais yhtään viikkoa näiden touhotusten kanssa. En vaan ymmärrä miten ei ole ollu aikaa järjestää esim työvuoroja niin että kun apua tai jotain kaipaa nii sais sen.. Itsellä menee hyvin kun pomo on enemmän innoissaan häistä ku minä, ainaki välillä tuntuu sille innoissaan toki minäki mut näiden järjestelyjen kans en ollenkaa ehdi edes ajatella että ens viikolla oon jo rouva. Huhhuijjakkaa, kerrankos sitä!

Omaan napaan ei ihmeitä, nassikka potkii menemään kovasti ja joskus vaikuttaa sille kuin olisi jo kaivamassa tietä ulos mahan läpi. Hassu tunne, illat ihmetellään ku nappula potkii niin että kohta voi erottaa varmaan jo varpaat maan päältä. Mies innostuu aina kun potkut tuntuu hänenki käteen ja koirat riemastuu iki hyviksi jos potkasee nokkaan. Innolla odottaa ilmeisesti mitä tapahtuu syksyllä ainakin mahan nuolennasta ja kovasta kuuntelusta voisin päätellä näin.

Tämän kummosempia ei mulle tänne, järkkäilyt jatkuu ja nyt matkalla puvun sovitukseen. Jospa nää tästä sutjaantuis ajallaan kaikki.

Addoda & nassikka 25+5

 

Addodalle halusin vain toivottaa tsemppiä viimeisiin hetkiin ennen häitä, se on raskasta aikaa. Toivottavasti saatte apua sitten niinä parina päivänä ennen häitä jolloin yleensä hääpaikka koristellaan ja tehdään se "viimeinen silaus". Koska olisi tärkeää että morsiuspari saisi keskittyä siihen itsensä valmisteluun eikä tarvitsisi juosta ympäri kyliä kiinnittämässä mitään opaskylttejä jne. Tai mistäs mä tiedän mitä teidän valmisteluihin edes kuuluu, mutta noi nyt tuli omista häistä mieleen.

Mutta häät on vaan niin upeat ja vaikka joku menis vähän mönkäänkin niin yrittäkää nauttia, se on teidän päivä. Jos teillä on ihan perinteiset häät niin eikö se ruoka ja hääkakku ole vieraille ne tärkeimmät jutut, ainakin mun mielestä häät on onnistuneet jos siellä vaan saa syödä. Edellisen kerran olenkin ollut häissä vuonna 2005 joten turhan pitkä aika on vierähtänyt.. Olisipa kiva taas päästä.

Neuvolassa oli tänään kaikki hyvin, sokerit oli kohdillaan, painonnousu hidastunut ja mahan kasvu keskikäyrällä. Ei mitään moitittavaa.

Leijonamama ja Jytä-Jamppa 26+0 POKS!

 

Mulla oli tänään neuvola ja sain tietää, että sokeriarvot oli sokerirasituksessa ollut ensimmäisessä verikokeessa ihan vähän liian korkeat, joten minulla on sen mukaan raskausdiabetes. Vähän petyin, mutta toisaalta, niin kuin joku jossain viestissä sanoikin, nyt tulee ainakin katottua enemmän mitä laittaa suuhunsa. En ole mielestäni mitenkään liikaa kuitenkaan herkutellut, mutta nyt pitää vähentää entisestään. Ahdistaa se sokerin mittailu, huomenna pitää sekin aloittaa.

Muuten menee ihan hyvin, vaikka lonkkaa särkee ja vatsaan sattuu kun vähänkin liian ripeästi liikkuu. Painoa on tullut nyt kymmenen kiloa, toivottavasti ei tulisi enää lopussa paljoa lisää, koska sitä entuudestaankin on jo ihan tarpeeksi, painoindeksi oli reilu 25 raskauden alussa.

Oletteko te muut mitenkä herkillä? Minua itkettää milloin mikäkin ja loukkaannun tosi helposti. Alkuraskaudessa en ollut näin herkkä. Toisaalta kai tämä valmistaa sitten lapsen kanssa olemaan herkkä ja huomioimaan hänen tarpeensa. Odotan kyllä jo kovasti, että meidän pieni poika syntyy. Minun puolestani nämä kolme kuukautta saavat mennä hujauksessa.

ItuH 26+6

 

Kiitos leijonamamma toivon kans että apuja heruu vaikka juhlapaikka on meidän käytössä tämän koko viikon eli päästään koska ttahansa laittamaan paikkaa kuntoon ja hyvä niin. Raskasta on kyllä mutta jotenki ollaan kaikki saatu hoidettua ja onneksi töissä on joustava pomo joka kyllä antaa tarvittaessa lähteä aikaisemmin tai pitää vapaata jos tarvitsen. Onni ettei töissä ole turhan rankkaa vaikka tänään sai kyllä kyykkää ja kumarrella jonku verran että saattaapi illalla olla vähä paikat kipeinä. Tiedänpähän nyt sen etten aio toistaa tätä häähässäkkää, ollaan päästy jo näin pitkälle vaikka kyse onki pienistä alle 50hengen häistä niin tekemistä on riittänyt ja parisuhteelta on kysytty paljon, eikä nämä hormooni hyrinät ole kyllä auttanu ollenkaan. tosiaan naimisiin mennään kerran, kävi miten kävi. Mun motto tässä asiassa ja kaikki nää alkuraskauden kiukuttelut ja nykyiset kiukuttelut on lujittanu meidän suhdetta tosi paljon. Mullon hyvä mies ja pidän siitä kiinni hamaan loppuun saakka. <3

Addoda & napero 25+6

 

Addodalle tiedän mist puhut. Meil häät nyt lauantaina ja vaik on pienet ja tehty mahdollisimman pienel budjetil. sekä "nopeasti ohi" periaatteel on siin tekemistä ja stressiä et meneekö kaikki niinku pitäis. Ja järjestelyä riittää. Mut koht se on ohi, onneks
Omaa napaa.. sokerit ei meinaa pysyä aisois joten terkkari pisti lähetteen äippäpolille saas nähdä mitä sielt sit tulee.. Kaiken tän keskel pitää viel väkisin kyykkiä mustikkametsäs ihan kun ei olis riittämiin tekemistä..
Hyvät alkuviikot kaikille.

muumimamma-81

 

Minä kans varasin sokerirasitusajan ens viikon maanantaille. Se on mun eka kesälomapäivä, mutta ajattelin että paras käydä heti niin on sitten ohi ja saa keskittyä loman viettoon ja siihen iänikuiseen raksaamiseen Harmi alku kyllä lomalle jos rd sieltä ilmeneekin, ainakin lomaherkut saa sitten jäädä ja tutustua tuohon sokerimittauksen entuudestaan vieraaseen maailmaan. Mutta taitaa olla loppujen lopuks ihan helppoa, ruokarytmin kun vaan muistaa pitää tasasena ettei pääse tulemaan liian nälkä ja siitä seuraava loputon nälkä!

Mulla on tänään illalla ollut ylävatsa kipeänä. Tuskin mitään vakavempaa on kyseessä kun ei ainakaan mitään päänsärkyä, turvotusta ym raskausmyrkytykseen viittaavaa ole ilmaantunut. Luulempa että sappi siellä oireilee, mulla oli samoja tuntemuksia jossain aiemmilla raskausviikoilla, toivottavasti tästä ei nyt kovin isoa ja jatkuvaa riesaa tulisi! Mutta todella kipeitä kohtausmaisia kiputiloja tulee ja ainut mikä vähän kipua lievittää on mennä kissamaisesti selkä notkolla kontilleen

Vielä kolme työpäivää ennen kesäloman alkua mää en käsitä miten se voikin tuntua ikuisuudelta! Yleensähän työviikot menee tosi nopeasti, mutta näköjään odottavan aika on pitkä... yhtäkään päivää ei enää kiinnostais työpaikalla viettää, ihanaa kun kohta saa hetkeks unohtaa koko paikan!!!

Dita rv 25+jotain (kai, mennyt laskut jo sekasin )

 

Puuh, ei-niin-mukava olotila jälleen, joudun kyllä toteamaan, että minä en juurikaan tästä raskaudesta nauti.. Tai siis odotan tottakai vauvan tuloa paljonkin, mutta on tää odotusaika ollut kyllä niin hanurista, että voi hyvinkin jäädä ainoaksi..
Mulla siis oli eilen aamulla päänsärkyä, joka sitten noin nanosekunnissa pamahti migreeniksi ja oksentelinkin sitten useaan otteeseen.. Tänä aamunakin tuntui päänsärkyä ja heti jo ennen ku sängystä nousin, niin otin Panacodia.. Nyt sitten koitan jännityksellä varovasti hörppiä maitoa ja kohta kokeilla syödä jotain, josko pysyis sisällä. Sais tää olotila kyllä helpottaa, kun olis kauheesti tekemistä..
Perjantaina sitten taas neuvolalääkärille supistuskontrolliin ja joutunee tästäkin takapakista valittamaan.. Tylsää, kun tuntuu että koko ajan jotain huonosti.. :/

Daredevil ja rinsessa 24+3

 

POKS rv 27+0<3. Ja 13 viikkoa laskettuun aikaan. :>

Reilu viikko sitten tosiaan kävin sokerirasituksessa, jossa oli sitten kaksi poikkeavaa arvoa. Niiden vuoksi sitten sain ajan KAKSlle diabeteshoitajalle, joka kertoi raskausajan diabeteksestä ja kuinka se ilmenee ja mitä siitä voi johtua, jos sitä ei hoida. Sain myös paljon lappuja ruokavaliosta ja mittailusta sekä oman verensokerimittarin. Nyt seuraavan kahden viikon aikana, mittaillaan sitten sokereita joka toinen päivä, noin viisi kertaa päivässä. Sain diabeteshoitajalta ajan ravitsemusterapeutille, jonka kanssa sitten hiukan enemmän suunnitellaan tämän raskausajan ruokavaliota, koska minulle jäi ahdistava ja inhottava tunne diabeteshoitajan jyrkän ruokasaarnan jälkeen. Toivotaan, että tämä tästä lähtee rullaamaan.

Tänään sitten käytiin rakkaan mieheni kanssa neuvolassa jutskailemassa oman terveydenhoitajan kanssa vähän kaikesta mitä tässä on ollut ja kaikki on kuulema ihan normaalia ja kuuluu tähän vaiheeseen raskautta. Painoni oli kuulema noussut, ehkä hiukan liian vauhdikkaast (+875g/viikko), joten siihen pitää ruoan ja liikunnan kanssa kiinnittää huomiota. Verenpaine oli hyvä niin kuin viimeksikin, mutta hemoglobiini ei ollut kuulema tarpeeksi vielä noussut, joten edelleen rautakuurilla mennään. Kohdunpohjan korkeus oli kasvanut pari senttiä eli oli nyt 26cm ja vauvelin syke +140 puolin ja toisin. Vauveli liikkuu muuten paljon joka päivä ja ei meinaa antaa iltaisin minun ollenkaan nukahtaa. <3 Ja terkkari kielsi minua lukemasta synnytyskertomuksia, kun kuulema on ilkeitä ihmisiä täällä foorumeilla, jotka kirjoittelee kaikkee kauhujuttuja ja sitten ne jää mun mieleen pyörimään ja oon kuulema sitten ihan paniikissa. Just kerkesin sitten terkalle sanoo, että tässä vaiheessa odotan sitä synnytystä avoimin ja positiivisin mielin. ' Jotenkin se lyttäsi sen kun kommentin kieltämällä kokonaan noi synnytyskertomukset. Minusta lapsen syntymä on ihana ja koskettava asia. Aina kun töllöstä joku synnytysohjelma näkyy, niin pitää saada muutama kyynel vuodattaa, syytä en vaan tiiä. <3

Ensiviikolla on meillä sitten meno kasvun seuranta kontrolliin äitipolille, josta sitten saadaa uusi aika sinne raskausviikolle 30, tuon RD:n (raskausdiabetes) merkeissä. Ja kuulema 28. raskausviikon jälkeen aletaan käymään neuvolassakin kahden viikon välein. Olin silleen, että whot, nyt jo. Luulin, että paljon myöhemmin aletaan neuvolassa ravaamaan tiheämpään. Mies oli vaan mielissään, että saa luistaa työpaikalta silloin tällöin.

-elwwis&pieni pojan palleroinen rv 27+0<3.-

 

muumimamma me ollaan kans mahdollisimman pienellä budjetilla yritetty pitää nämä kinkerit vaan eipä se kovin pienenä sitten lopulta pysynykään.. Kunhan saadaan hoidettua alta niin hyvä niin. Ens viikko lomaillaan kahestaan miehen kans. Viedään koiratki hoitoon koko viikoksi. Se onki mein viimeinen ja eka reissu ihan kahestaan. Seuraavan kerran reissaillaan koirien ja muksun kans. Saa nähä mikä rulianssi se sitten on.. Sitä odotellessa vaikka ei me ihan heti taideta mihinkään lähteä. Tutustellaan syksy omilla voimilla pikkuseen ja totutellaan koiria. Siinä on meille ihan riittävästi tekemistä vähäksi aikaa.

Omaan napaan ei uusia tuulia. Rakko saa kärsiä ku nassikka potkii jo aika kovaa sinne ja välillä luulen tuntevani kun tekee kuperkeikkoja.

*poks* 26+0 !!

Addoda & natiainen

 

Yrittäkäähän morsiamet nauttia hääpäivästä niitä edeltävästä stressistä ja kiireestä huolimatta. On se kuitenkin sellainen once-in-a-life-time -kokemus (toivottavasti). Omia noin 3 vuoden takaisia häitä muistelen hymyssä suin. Oli se kyllä todella rakkauden täyteinen päivä. Mutta oli siinä niin paljon hommaa, että vastaavaan en toista kertaa ryhtyis.

Tänne ei kuulu kummempaa. Supisteluja lukuunottamatta ei ole ilmaantunut muita vaivoja. Mut odottelen jo ens maanantain lääkärikäyntiä. Toivon kuulevani, että paikat on edelleen tiukasti kiinni. Jostain syystä en pääse siitä ajatuksesta eroon, että vauva syntyy ennen aikojaan... :/