Lokakuun lapsoset -15 ~*Elokuu*~

Olet oikeassa Kosmo emme ole kovin läheisiä. Näemme tosiaan noin kolme kertaa vuodessa (esikoisen synttärit, kerran kesällä ja joulun tienoolla kun vaihdetaan lahjoja). Hänellä ei ole kiinnostusta osallistua arkeemme, haluaa vain poimia parhaat päältä (valokuvia termiitistä, uusi taustakuva puhelimeen jne). Toisaalta mua ei edes harmita että voi suuttua tästä raskaudesta, on ehkä peiliin katsomisen paikka. Alan kallistua sen puoleen että syyskuussa mies saa lähettää äidilleen kuvan termiitistä ja masukummusta. Saa sitten itse tehdä johtopäätökset :LOL:

Edellisestä viestistä jäi puuttumaan se tieto että eihän anoppi tiedä meidän enkelivauvastakaan. Tarkoitus oli kertoa joulukortissa, mutta sinne asti ei koskaan päästy. Sen jälkeen tuntui jotenkin turhalta kertoa.
 
Moi,

Mäkin komppaan Kosmon viisaasti valittuja sanoja. Kertominenhan saattaa auttaa siinä mielessä omaakin oloa, ettei asiaa tarvitse sitten enää mietiskellä. Tsemppiä!!

Hippu järjestikin jännät paikat Viipulaiselle! Taitaa olla haastavaa erottaa noi vuodot lapsivedestä? Pidetään peukkuja, että saatte kodin sille mallille kuin toivotte ennen Hipun saapumista!

Asiasta tisseihin. Helpottavaa kuulla, ettei niiden tarvi olla aivan megat tässä vaiheessa ja silti on toivoa maidon tulosta. Näin ekakertalaisena oon ihmetellyt, kun alkuraskaudessa ne kasvoi ja nyt mielestäni ovat ihan tavallisen kokoiset - isommat rintsikat tarviin lähinnä siksi, että ton vatsan takia rinnanympärys on leveämpi.Tai sitten ne on isommat, mut näytttää ettei ois kasvanu kun maha on niin iso - optinen harha!:D

Täällä näitä harkkasupistuksia piisaa, etenkin iltaisin. Vaikka löhöilen sohvalla välillä tulee 15 min välein mielestäni kipeitä suppareita, mutta taukoavat yöksi eikä aamuisin yleensä oo juurikaan. Oon aatellut, että kiva, kun niihin voi tässä hiljalleen totutella. ;) Hengittelyä ja itteni rentona pitämistä lähinnä testailen. Nyt on liikuntakielto pari viikkoa päällä (kun se kohdunkaula oli vaan 2cm). Tasan 2 vkon päästä ei enää tarvitsisi mennä Hesaan keskosuuden vuoksi synnyttämään. Eiköhän se siellä pysy!

Poksahdan nyt sitten sunnuntain kunniaksi: 33 POKS (y)
ja lähden pinnasänkyä maalaamaan!!
 
Mä olen laiskotellut tänään koko päivän ja nyt on ihan vetelä olo :rolleyes:
Mies lähti tytön kanssa aamulla reissuun, en edes tarkkaan tiedä missä kaikkialla ovat olleet.
Nyt kuulemma ovat matkalla kotiin..
Huomenna ajattelin sitten vastapainoksi siivota, kun mies on töissä ja tyttö eskarissa.
Oikein tässä laiskotellessa on tullut katseltua ympärilleen ja kädet jo oikein syyhyää, että pääsee hommiin :D
Toivottavasti olen huomenna aamulla vielä samaa mieltä.

Vauvakin on tänään laiskotellut, hänellekin on ollut aika rauhallinen päivä.
Toki liikkeitä tuntuu aina välillä, ettei huolestua ole tarvinnut, mutta ei vielä tähän mennessä ole saanut mitään kunnon potku esityksiä aikaiseksi.

Tyttö on jo kovasti kysellyt koska laitetaan vauvan vaatteet ja tavarat valmiiksi, joten ajattelin että ehkä aloitamme ensi viikolla vaatteiden pesun ja saadaan sitten laittaa ne kaappiin valmiiksi.
Vaikka tässä on vielä monta viikkoa aikaa, mutta kun se tuntuu olevan tytölle niin tärkeää, että saa jotain konkreettista vauvaa varten laitettua :love:

Aikooko kukaan itse järjestää tai toivooko että teille järjestettäisiin babyshowerit tai haluatteko edes sellaisia? Vai pidättekö niitä ihan turhanpäiväisenä hömpötyksenä :D ? Tai onko jollekin joskus aikaisemmin järjestetty?
Mä olisin halunnut, että mulle järjestetään sellaiset ja oletinkin siskoni ajattelevan, että tykkäisin juuri sellaisista ja järjestävän sellaiset jossain vaiheessa, mutta mulle järjestettiin muunlainen yllätys tuossa alkukesästä mikä ei liittynyt mitenkään vauvaan ja se taas oli asia minkä olisi mielestäni voinut unohtaa :D Joten en usko saavani enää toista yllätystä..
Joten mietinkin, että voikohan sellaiset järjestää itse?
Vai onko se ihan tyhmää? En siis kalastele mitään kalliita hienoja lahjoja, ei meillä edes ole mitään mitä puuttuisi, enemmänkin sellaista tyttöjen kesken hemmottelua ja herkuttelua ja hömppää :ROFLMAO:

kiisuli Täältä löytyy myös samanlainen mies, joka on viime aikoina vielä enemmän iholla kiinni kuin yleensä ja toki olen siihen normaaliin liikkis touhuun jo vuosien varrela jotenkin tottunut, mutta itse olen myös ehkä hieman pidättyväisempi ja sitä mieltä ettei ihan koko ajan tarvitse olla iholla kiinni :D
Ja nyt on kans välillä lähellä, ette ärise toiselle, kun se on koko ajan kimpussa, iitselläkun on jotenkin raskas :D olo koko ajan, niin tuntuu jotenkin vielä raskaammalta, kun toinen on ihan lähellä koko ajan.
Ehkä se on myös tämä kuumuus tällä hetkellä, että tuntuu kuin tarvitsisi enemmän raikasta ilmaa lähelleen ja sitten toinen on halilmassa koko ajan :love:
Toki ei saisi valittaa, jos mies näyttää vähän rakkautta ja hellii, mutta minkä sitä itselleen voi, kun aina on ollut vähän tämmönen erilainen :D
Ja me on kuitenkin oltu yhdessä jo 13 vuotta, joten pitäisi senkin puolesta toki olla tyytyväinen, että parisuhde voi näin hyvin :)

Kosmo ja papu 32+4
 
Viimeksi muokattu:
Mukavaa uutta viikkoa kaikille! :)

Meille tuli viime viikolla postissa vauvan rattaat +kaukalo ja pinnasänky kaikkine oheistuotteineen (patja,peitto, liinavaatteita ym ym.) En malta oottaa että tulis vielä se äitiyspakkaus että pääsisi hypistelemään pikkuruisia vaatteita :love: Tänään tulee lopultakin se meidän tilaama uusi sänky mulle ja miehelle, isompi kuin nykyinen, niin täytyy sit alkaa mallata että kuinka se vauvan pinnis sopii meidän sängyn viereen.

Mites muilla ,joilla toinen lapsi tulossa? Meillä tosiaan esikoinen täytti just elokuun alussa jo 9v ja toki tää uhmakkuus ym. voi johtua ihan tuostakin ikävaiheesta... Mutta kun musta tuntuu että hän nyt alkaa "oireilla" tätä tulevaa vauvaa. Elikkä siis tuntuu välillä etten kertakaikkiaan pärjää tuon pojan kanssa, kiukuttelee kaikesta vastaan, hakee huomiota itelleen jos ei hyvällä niin sitten pahalla. Alkaisiko olla jotain mustasukkaisuutta ilmassa, tulevaa vauvaa kohtaan? Pitkään kun on ollut ainut lapsi ja se äidin silmäterä ja nyt tuleekin toinen ja joutuu jakamaan sen huomion... En tiiä, toisaalta oon itsekin vähän yliherkkä nykyään kaiken suhteen, että saattaapa vain olla olla ihan samanlaista kiukuttelua kuin ennenkin mut se vaan minusta tuntuu extra kohtuuttomalta o_O

haasu 30+3
 
Omppu: Harmin paikka tuo koiran käytös. Voiskohan se olla jotenkin ylisuojeleva tulevan vauvan takia, tai sit herkillä sen edeltäneen koiratappelun vuoksi? Jokatapauksessa, en usko et koko koira nyt on "pilalla", vaan siihen ärähdykseen oli jokin syy, mitä me ei välttis ymmärretä. En oo mikään koirakuiskaaja, joten en osaa paremmin lohduttaakaan... :(

Diabeteshoitajalla käynti meni hyvin. Pitkäsokeri oli normin rajoissa, ja saan tästä lähin mittailla sokereita vaan joka toinen päivä. (y) Toki ruokavalio täytyy silti pitää kunnossa. Pari hyvää vinkkiä sain myös, kun mulla on ongelmaa välipalan syömisessä. Töissä ei vaan aina ehtis. Seuraava käynti siellä olis sitten viikolla 38+, tehdään kokoarvio ja synnytystapa-arvio. Luulin kyllä, että sitä kasvua oltais seurattu tiiviimmin. Toisaalta hyvä, et sokerit on pysyny syömisellä ok, eikä oo aihetta huoleen.

Luojan kiitos kelit alkaa järkevöityä! Noi pari päivää töissä 28 asteen helteessä oli aika tuskaa ilman ilmastointia. :poop::poop::poop::poop::poop: Sadetta nyt vaan tuutin täydeltä, kiitos!

Tänään ukko hakee meille pinnasängyn, jonka löysin torista. Totesin, et esikon vanha on kärsinyt kosteusvaurioo tuolla varastossa, enkä jaksa sitä lähtee hiomaan ja maalailemaan. Tulevassa muutossakin on tekemistä. Eikä tässä oo aikaa vauvan tuloonkaan ku 6-10 viikkoo! :eek:o_O Kohta alkaa paniikki iskemään. Paitsi et mä voin sit lojua sairaalassa niin kauan et kaikki on laitettu valmiiks mun puolesta. :D

Hammaslääkärissä en muuten oo käyny lainkaan, kun käyn yksityisellä. Kutsu pitäis tulla tarkastukseen tässä syksyn mittaan. Täytyy mennä sit kun kaveri on ulostautunut. Joo, olishan se kunnallisen tarkastus ollut ilmainen, mut mitä sillä tekee, kun paikkauttamassa käyn kuitenkin omalla hlääkärillä.

Meillä taitaa olla löytyny nimi pojalle! Mies sen eilen keksi, kun mä olin jo sängyssä ja mies vielä töllön äärellä. Oli tuo sama käynyt munkin mielessä jossain vaiheessa, mut mies hokas et se on yhdistelmä meidän nimistä. :) Sukunimestä ei olla edelleenkään puhuttu sen yhden episodin jälkeen, mut kaks kolmesta on jo aika hyvin. (y)

Taidan nauttia vielä toisen kupposen aamukahvia, sit pitää alkaa valmistautua töihin. Kolmen viikon päästä sitä ollaanki jo lomalla, taas vaihteeks. <3

Marmosetti ja Pötkö 32+0 *poks*
 
Haasu Meillä tuo 6 vanha tyttö ei vielä ole osoittanut merkkejä mustasukkaisuudesta, enemmänkin on innoissaan ja odottaa kovasti vauvan tuloa.
Mutta uskon, että jo sillä on vaikutusta asiaan, että on tyttö. Tytöillä tuo hoivavietti on niin suuri. Pojat ehkä eritavalla muutenkin suhtautuu tämmösiin vauva juttuihin.
Ja kyllähän 9 vuotta on pitkä aika olla se äidin silmäterä :) ja vaikka ajatellaan, että noin vanha ei enää välitä vaikka vauva tulisi, mutta onhan se iso muutos kaikenikäisille lapsille.

Omppu olipa kyllä tiukassa saada sairaslomaa, jos kuitenkin jo lyhentynyt tonkin verran supistuksilla, niin mitä ihmettä se kahden päivän sairasloma olisi muka auttanut?? Ihmettelenpä vain...
Mutta hyväkun pidit puolesi ja sait koko loppuajan. Turhaa olisivat juoksuttaneet lääkärissä jatkuvasti, kun ei se siitä enää miksikään töissä muutu, jos rankkaa on ja supistuksia tulee.

Marmosetti mukava kuulla, että ddiabeteshoitajalla käynti oli onnistunut, kun sitä niin jännitit. Ihmettelen kyllä vieläkin, etteivät katsoneet ultralla minkäkokoinen tällä hetkellä on.
Mutta ehkä ne on nää resurssipulat, mitkä pistää vähentämään eri toimenpiteitä.
Ja jänniä eroja muutenkin ohjeistuksissa, itse lähetin juuri eilen diabeteshoitajalleni arvot edelliseltä kahdelta viikolta ja sain vastauksen, että loppu ajan riittää kun mittaan 2 päivänä viikossa, että sokerit pysyy tasapainossa yhä edelleen.
Itse olen sellainen hermoheikko, että mun tarttis saada koko ajan mitata vaikka syönkin lähes jatkuvasti itselleni sopivia ruokia. Enkä kauheasti syö mitään uutta :D
No ainakin sormenpäät saa hiukan lepoa!!

supistuksia tuli taas eilen illalla parin tunnin aikana joku n. 15 kpl. Ilta oli kyllä mielenkiintoinen, tyttö oli menossa nukkuun ja mies valmistautui yövuoroon lähtöön ja meikäläinen hikoili sängyssä "tuskissaan" :eek:
Mutta pari tuntia siellä pyörittyäni banadoli alkoi vihdoin vaikuttaa ja sain nukahdettua ja yöllä taas ei ollu mitään, kun heräsin vessaan.
Tätä se nyt kai on sitten sinne loppuun saakka aina välillä, kai sitä sitten huomaa koska se oikea hetki on ja osaa lähteä eikä vaan kuvittele, että kyllä se tästä :ROFLMAO:

Ensi viikolla olisi taas neuvola tässäkin olen huomannut eroja, vaikka olen uudelleen synnyttäjä taidan käydä aika tiheään siellä, viimeksi oli 3vk sitten ja enintään väli on ollut sen 4vk.
Toki en valita ja kai ne haluaa tarkkailla sitä, ettei raskausmyrkytys uusi tässä raskaudessa. Koska niitä oireita ne siellä kyselee jatkuvasti.

Vauvan liikkeet on nyt muuttunut selkeästi viimeksi jo kirjoitin, että vauvallakin oli laiskottelu päivä, mutta siitä saakka olen huomannut, että liikkeet eivät ole enää niin voimakkaita ja selkeitä.
Enemmänkin sellaista möyrimistä, eli olisiko tila jo vähissä? Onko muut huomannut vielä liikkeiden muuttuneen?

Itsekin normaalisti kesäihmisenä tykkään, että ilmat viilenevät (y)
Mutta toivottavasti ei sataisi ihan koko syksyä...

kosmo ja papu 33+0 poksuu

Joko viipulainen on vallan vuodelevossa tai sairaalassa, kun yleensä olet niin aktiivinen ja nyt on ollut jo pari hiljaista päivää ;)
 
Siis miten tää lapsi VOI liikkua näin paljon?! Jatkuvasti on hirveä punkeminen menossa... Ja liikkeet on tosiaan muuttuneet enemmän sellaiseksi möyrimiseksi, ei varmaan oo tilaa enää niin paljon. Jatkuvasti kantapää työntää ulos jostain kohtaa ja maha heiluu puolelta toiselle. Etenkin tuossa navan kohdalla se kantapään tunkeminen tuntuu tosi inhalle... Aiemmatkin tapaukset on olleet vilkkaita, mutta tää on jo ihan omaa luokkaansa! Tosin tää on eka raskaus kun istukka on takaseinässä, aikaisemmin se ollut tossa edessä vaimentamassa iskuja. Ja täytyy sanoa, että ihan mielellään se saisi olla siinä nytkin pienenä pehmikkeenä... :D

Tosi kurja juttu Omppu koiran kanssa! :( Mutta ihan samaa mietin, että tuo lapselle ärähdys saattoi hyvin todennäköisesti johtua siitä, että koira itsekin oli vielä shokissa ja kierroksilla siitä aiemmasta välikohtauksesta. Seuraile toki tilannetta tarkemmin, mutta jos koira on tähän asti ollut hyvinkin kiltti, niin eiköhän tilanne normalisoidu kun koira toipuu henkisesti tuosta hyökkäyksestä. Kyllähän se koiran säikäyttää, kun joku tulee varoittamatta kimppuun. :( Meidän koira on saanut kerram labradorin niskaansa niin ettei edes itse huomannut hyökkäävää koiraa ja sen jälkeen vaaleat noutajat saa sen kyllä aina aika voimakkaalle puolustuskannalle...

Rinnoista ja imetyksestä piti kirjoitella! Itse hyvinkin pienirintaisena odotin innolla ekassa raskaudessa sitä, että kohta saan hetkellisesti jotain täytettä liiveihin! :D Hitot, ei ne kasvaneet kuin just ja just b-kuppiin... Olen tullut muutenkin siihen tulokseen, että mun maidontuotanto ei oo kovinkaan tehokasta. Pumpulle irtoaa vaan jos rinnat on ihan täynnä ja lapset on muutenkin syöneet aina aika tiheään. Kerta-annos ei siis taida olla valtaisa... Maitoa ei todellakaan suihkua, ikinä, eikä toinen rinta yleensä koskaan edes vuoda kun toisesta syöttää. Eikä lapset oo yökkälleen ylimääräisiä maitoja oikestaan koskaan. Mutta! On näillä silti ihan hyvin imettänyt kaksi lasta, ekaa melkein vuoden ja toista vähän yli vuoden. Ja eipä ne oo toisaalta pahemmin riipahtaneet, kun ei oo koskaan isoiksi kasvaneetkaan. ;) Aika lailla samassa kunnossa ovat kuin ennen imetyksiä. Eli puolensa ja puolensa. Mutta rintojen kasvamisesta ei siis välttämättä kannata vetää johtopäätöksiä siitä, miten imetys sujuu. Pienemmilläkin voi pärjäillä vallan mainiosti! ;)

Perjantaina neuvolaan, edellisestä onkin melkein 6 viikkoa aikaa! Yleensä välit on olleet 4 viikkoa, mutta nyt jouduin siirtämään aikaa aiktauluongelmien takia niin tuli pidempi väli. Mutta eipä mulla ole ollut mitään ihmeempää vaivaa, joten ei sillä niin väliä. Hemoglobiini lähinnä kiinnostaa, kun viimeeksi oli lisäraudasta huolimatta laskenut ja oli vaan reilut 100. Pitäis saada pikkuhiljaa nousuun! Ihan kiva nähdä myös, että miten tuo sf-mitta on kasvanut. On taas ollut vähän sellainen fiilis, ettei vatsa enää kasva. Samaa on ollut kaikissa raskauksissa eikä siis sinänsä yhtään haittaa, vaikka vatsa pysyisi näissä mitoissa loppuun saakka. Esikoisen kanssa vaan sitten paljastui, ettei vauvakaan enää oikein vikoina viikkoina kasvanut. Synnytyksessä selvisi, että istukka oli pieni ja napanuora ohut, mutta mitään muuta syytä ei löytynyt. Lähinnä toivon pääseväni ultraan tsekkaamaan napanuoran virtaukset ym. jos sf-mitta näyttää laahaavan jäljessä.

Meilläkään ei vielä 6- ja 4-vuotiaat pojat oo reagoineet mitenkään vauvan tuloon, mutta veikkaan että on nuorimmalle kyllä aika kova paikka... On tottunut olemaan perheen pienin ja on kyllä ihan vitsin kovapäinen... Paikan menetys voi tehdä tiukkaa, vaikka onkin kovin polleana siitä että hänestä tulee sitten isoveli! :D

Mä luotan nyt sokeasti siihen, että ehdin tehdä kaikki valmistelut vasta kun jään äitiyslomalle. Nyt ei vaan ole aikaa, kun arjen pyöritys on täysin mun vastuulla kun mies on jalka paketissa. Ei riitä tunnit vuorokaudessa millään! Jalka on ollut nyt 8 viikkoa kipsissä, kai sen on kohta pakko alkaa helpottaa...

Babyshowerit olis ihan kivat! Oon salaa vähän harmissani siitä, etten oo sellaisia koskaan saanut... ;) Mun kaverit on saaneet lapsia vasta nyt ihan viime aikoina ja heille kaikille on sellaiset kyllä järkätty. Mutta silloin kun mä odotin ensimmäistä niin kellään ei ollut vielä lapsia eikä kukaan varmaan vaan hoksannut järkätä mitään tuollaista. Kyllä mä selviän ilmankin, mutta olishan se ihan hauska yllätys! Juurikin sen seuran ja ajatuksen takia! :) Etenkin kun oon ollut nyt miehen jalan takia niin kiinni lapsissa, että oon joutunut luopumaan kaikista omista menoistani tässä viimeisten kahden kuukauden aikana.

Neljätoista työpäivää jäljellä! Huh, sisulla loppuun...

Ja CVAD, kuva vaan anopille ja annat reagoida miten reagoi. Ihana uutinenhan tuo on, joka tapauksessa! :) Mies saa sitten hoitaa selittelyn, jos kokee tarpeelliseksi. Yritä olla stressaamatta asiasta!

*norppa* ja luumu 31+6
 
Ihanaa, kelit muuttu inhimillesemmiksi (y) Aiva eri energiatasot itelläki nyt.

Ompulla ikävä tilanne koiran kanssa :( Meillä on vähän vastaavanlainen pohdinta täällä tuon vanhimman koiran suhteen... Se on nyt viimeisen vuoden aikana tullu tosi aggressiiviseksi noita kahta nuorempaa kohtaan (kaikki uroksia), käy ihan surutta kimppuun, jos sattuvat olla yhtä aikaa vapaana. Keskimmäisen kanssa ei käy kuinkaan, ku tuo tohvelo alistuu sille heti, mutta nuorin on niin härkäpäinen, ettei anna periksi yhtää. Ja siinä tapellaan sitte verille asti :eek: Varmaan olisivat jo kerran toisensa tappaneet, ellen olisi lopulta saanu erotetuksi toisistaan... Ja siis tarkoituksella koirat ei enää yhtä aikaa irti pääse (paitsi nuo kaks nuorempaa, niiden välillä ei oo mitää ongelmaa), mutta jonku kerran on käyny niin, että tuo vanhin on päässy karkaamaan, kun oon ollu nuorempien kanssa lenkillä - tullu perään ja tappelu valmis!
Mä oon nyt miettiny, että jotain on tehtävä... Sillä aiemmin kaikki kolme oli ihan hyvää pataa, ja vasta n. vuosi sitten tosiaan tuli aggressiiviseksi... Ihmiselle tuo vanhin on edelleen mitä kiltein, mutta mistä sen tietää, milloin nasahtaa päässä senkin suhteen (n)
Eli periaatteessa oon lopetuspäätöksen jo tehnyt, mutta sen käytäntöön saattaminen tuntuu niin vaikealta :cry: Ikää tuolla vanhimmalla on 11v. Ennen talventuloa tuo vaikea asia on jokatapauksessa hoidettava.

Kosmo - jotenki lohduttavaa kuulla, etten oo ainut, jolle nuo jatkuvat hellyydenosoitukset tuntuu välillä ahdistavilta :unsure: Mä tiedän ja tiedostan, että pitäisi olla kiitollinen, että on tommonen mies, mutta... Mä vaan en osaa :confused: Ja nyt ku tuo on vielä potenssiin 6 normaaliinki (mulle lähes liialliseen) verrattuna, niin huh huh!

Mä sain eilen ajalliseksi pestä noi pienimmät vauvanvaatteet :love: Mutta laatikkoon mä joudun ne vielä säilömään, ku se lipasto on edelleen laittamatta :X3: Pinnis meille nyt tulee sitte sieltä miehen kotoa - oli livenä parempi, kuin kuvissa. Vaatii vain hionnan ja uudelleenmaalauksen ennen käyttöönottoa. Valjastin miehen veljen asialle, katotaan nyt, tuleeko valmista :geek: Kätevä käsistään ja kova tekemään, mutta en tiedä, jaksaako tommoset "vauvajutut" niin kovasti nuorta miestä kiinnostaa ;)

Mulla on nyt pari päivää ollu hirmusen kaksjakoiset ajatukset... Toisaalta odotan vauvan syntymää kuin kuuta nousevaa, ja olisin jo ihan valmis tän raskauden suhteen... Ja sit taas toisaalta on tosi haikea mieli, kun tiedän, että tämä jää mun viimiseksi raskaudeksi (n) Mies kyllä aika ajoin höpisee, että "toinen heti perään", vaikka oon sille alusta asti teheny hyvin selväksi, että ei enempää enää tällä ikää...

Marmosetti keksi sitten nimen lapselle (y) Meillä on edelleen tytön nimi hakusessa... Pojalle olisi kyllä nimi valmiina, mutta kun ei yhtään aavistustakaan, kumpi ompi tulossa :rolleyes: Mulla ei oo yhtään fiilistä kumpaankaan suuntaan, ei oo sen kummemmin tyttö- kuin poikaoloakaan, että jännäillään loppuun asti :D

Näin tänään...

Kiisuli ja murunen
 
Heips! En sentää sairaalassa oo mutta aika vuoteenoma flunssan takia. :D

Iski siis ihan puskista aivan jäätävä lentsu ja tää jatkuva niistäminen ja yskiminen ei kyllä auta näihin mun vaivoihin.
Naureskelinki jo että noniih, taas kipeenä ku loppusuora häämöttää. Oon siis ollu flunssassa joka kerta ku oon synnyttään lähteny..että toivon vaa tän olevan hassu yhteensattuma, en mä ainakaa 3-4vk haluu synnärille. :D

Tämmöstä täällä...koitan tulla koneen kautta kirjottaa muuta jos vaa olo jeesaa vähän. :)

Viipulainen ja Hippu 33+6
 
Noniin, pääsin ylös punkasta! :D

Tosiaan, muutama päivä sitten alkoi flunssa kaihertaa nielussa ja se äityi meganopeasti ilkeäksi. Toivossa on hyvä elää, mutta toivon tämän lentsun lähtevänkin myös nopeasti.
Yskiminen ja jatkuva niistäminen on aiheuttanut sen, että Hippu on jämähtänyt ainakin toistaiseksi lähtökuoppiin. Eilen yritin liikutella päätä, mutta ei se liikahtanut milliäkään. Tästä taasen aiheutuu se ihastuttava juttu, että lantion hermot on puristuksissa ja eilen varsinkin olin monta kertaa "jumissa" kun en päässytkään ottamaan seuraavaa askelta kivun takia. o_O
Supistuksiakin tullut ihan kiitettävästi ja tänään jäätävästi limaakin nyt iltasella vessareissujen yhteydessä. Got to love this phase!:D(y)

Ompulla kurja tilanne koirulin kanssa.:notworthy:
Minäkin kyllä uskon, että tuo tilanne oli vielä niin kovin tuore koiran mielessä, että reagoi voimakkaasti ns. omaa hämmennystään. Koettakaa setviä tilanne auki ja vahvistaa positiivisesti koirulin käytöstä nyt, en usko peruskiltin koiran yhtäkkiä muuttuvan pysyvästi arvaamattomaksi tai agressiiviseksi. Voisihan sitä verrata sinänsä ihan itseensä, että jos jotain vastaavaa tapahtuisi itselle ihmisen toimesta, ei sen jälkimainingin yhteydessä välttämättä tulisi käyttäydyttyä kovin järkevästi tai itselleen tyypillisellä tavalla ja varmasti kaipaisi hieman aikaa ja apuja jotta tuntisi itsensä taas normaaliksi itsekseen. :)

Liikkeet on olleet jo muutaman viikon sellaista hinkutusta ja möyrintää ja venyttelyä. Tila on ainakin omassa mahassa jo todella kortilla ja vauvan liikunta sessiot on kaukana mukavasta, ihan kiroan suoraan sanottuna joka päivä jo kun minimiehen örmyäminen on kaukana rauhallisesta aina. Ja jotenkin mielestäni tämä tapaus tuntuu kyllä isommalta juuri tämän takia, kun aiemmin vastaava tuskailu on edellisissä raskauksissa alkanut vasta rv36 tienoolla tai vähän jälkeen. :X3::whistle:

Ystävälle syntyi viime yönä vauva rv36, molemmat voivat oikein hyvin ja hän tuumaili, että josko mää sit 2vk päästä hoitaisin omani ulos kanssa.:ROFLMAO:
Mullahan siis tosiaan flunssa on aiemmissa odotuksissa ajoittunut juuri sillain, että oon ollu flunssaisena synnyttämässä ja nyt iski taas, joten jos tässä hitto soikoon tulee lähtö, ni flunssan voiki sit laittaa synnytystä ennakoivaksi oireeksi.:D:D

Mutta siis oikeesti, mulla olis 3vk ja vauva olis täysiaikainen:eek::eek::eek::eek:

Jotai muutaki piti kommentoida mutta en muistaaaaa!!! Mun aivot on aivan tohjona:p:sleep:

Kirjustelkaahan ystäväiset, mä kyllä luen tuolla nenäliinavuoren keskellä ihan kaiken, kun mies on asettanu mulle porttikiellon hääräämiseen muutenkin. Huomennakin hoitaa tytön eskari viennit ja haut. (y)
 
Supisteluita tuntunut täällä muutamana päivänä enempi.
Yks yö pari tuntia ihan "menkkamaista"supisteluakin.
Mietin vaan että mahtaako kuitenkaan mennä lokakuun puolelle asti...
tänään kaupoilla kävelemässä ja kyllä vauhti on hidastunut :whistle:

Pinnasänky on viimein saatu maalauksien jälkeen koottua paikallensa ja tykkäsin kun sain alkaa laittaa vauvan huonetta kuntoon :rolleyes:

Sairaalakassia aloin miettiä ja en osaa päättää mitä vaatteita ottaisin vauvelin kotiutumiseen niin laitoimpa kahdet :p
Osa vauvan :) vaatteista tarttee vielä pyykkäyksen ja silityksen,jotta ovat raikkaina ja siisteinä sitten kaapeissa odottamassa.

Liikkeet on täälläkin harventuneet mutta alakertaan kyllä möyrii välillä kovastikin että ihan ääneen huudan auts o_O

Siivousintoa olisi muttei jaksa kerralla paljoa.
pyykännyt oonkin ihan simona ..

:love: Sarah ja poitsuli 33+4
 
Luulin, että oon kokoajan tänne kirjoitellut, mutta siitä onkin melkeen kuukausi (n)

Neuvolakuulumisia:
RR 114/80, yläpaine on mulle tosi alhainen ja aiheuttanut jatkuvaa huimausta
Hb 113 eli mulle normaali
Kohdunpohjan korkeus 31
Painoa tullut vajaa 4 kiloa
Raivotarjonta, pää porautunu tosi alas
Sykkeet 135, liikkeitä paljon ja kovia :X3:

Viikon päästä lääkäri, jonka kans mietitään sairaslomaa, kun oon aika lopenuupunu näitten kipujen kans. Yöt on tuskasia.

Babyshowerit mulla oli Esikoisestakin, enkä usko että nyt semmosia. Yleensä ekaa oottaessa on järkätty.

Liikkeet on jatkunut todella voimakkaina. Nyrkeillä lyö häpyluun suuntaan ja jaloilla puskee oikeaa kylkeä minkä kerkeää. Hikka on ollu jokailtainen rutiini.

Omppu samaa mieltä muiden kanssa koira-asiassa. Varmastikin koira oli järkyttyneessä tilassa. Meillä tuo koira huolettaa vaan kun sille ei oo tarpeeksi aikaa eikä voimia viedä kunnon lenkeille :( Ansaitsis paljon parempaa.

Sain vihdoin laitettua kelan hakemukset ja päätökset tulikin heti. Päiväraha yllätti positiivisesti, odotin ainakin satasta vähemmän. Äitiysavustusraha tulee ens viikolla niin pääsee höpötteleen kauppoihin. (y):LOL:

Huomenna on vapaa niin alan pestä pätkän vaatteita, niitä on ihan liikaa :love:

Metsis ja pätkis 30+5
 
Hei, joku muistaakseni pohti jossain vaiheessa vauvan asentoa. Mulla vauva on ollut koko ajan pää alaspäin (hyvin alhaalla...) niin, että selkä menee pitkin mun vasenta kylkeä ja kantapäät tunkee oikean kylkiluun alle. Siitä kieltämättä helposti tulis sellainen olo, että joku on siellä poikittain, kun välillä venyttää itseään niin, että selkä pullottaa vasemmasta kyljestä ja jalat oikeasta. Tässä vaiheessa on toisaalta hyvä, ettei tää enää mahdu kääntymään mitenkään kummallisesti ennen synnytystä.

Mites muilla, onko vauva pysytellyt about samassa asennossa? Tämä ei sinänsä ole kunnolla potkinut missään vaiheessa, vaan ennemminkin puskee johonkin suuntaan (melko vähän lapsivettä). Ja kuten joku totesikin, se on erityisesti navan kohdalla todella nihkeän tuntuista... Välillä iltaisin on sellainen olo, että koko pötsi räjähtää hetkenä minä hyvänsä :confused:

Pitää myös pitää huoli siitä, ettei syö liian myöhään iltaisin, eikä päivän aikana mitään kovin kaasuttavaista, koska sitten yöllä on tukala olo.

35+jotain, KÄÄK.
 
Heips!

Ekavekara se olin minä, joka pohti vauvan asentoa :) Kun edellisessä neuvolassa th totes olevan perätilassa, ja sen toki tunsin itsekin (pää tuntui helposti tossa kylkikaaren alla ja potkut alhaalla). Jossain vaiheessa könyäminen sattui ihan tosissaan, ja sit oli maha täynnä vauvaa, ja vasemmalla kyljellä tuntui pallo (pää?) ja oikealla kyljellä vähän pienempi pallo (peppu?), ala- ja ylämaha oli ihan tyhjää täynnä :D
Noh, tiistai-iltana vauva könys taas ihan eri tahtiin, sattui ihan joka paikkaan, ja kun könyäminen rauhoittui ja lähdin liikkeelle - alakertaan sattu ihan julmetusti :eek: Taas tunnustelin käsin - pallo tuntui alhaalla, kyljet "tyhjät". Sanoinki sit miehelle, että tais kääntyä pää alaspäin. Ja myös mahan muoto muuttui, eli kyllä mä veikkaan, että oli tossa välissä hetken poikittain :whistle: Mulla kuitenki kaikki 5 aiempaa on olleet rt hyvissä ajoin, ja tuo tuntu niin totaalisen erilaiselta...
Eilen oli neuvola ja th tarkisti ultralla tarjonnan, ja on nyt tosiaan sitte rt. Ja täytyy sanoa, että ton tiistai-illan jälkeen on ollut helpompi olla, nahkaa ei kiristä juurikaan niin paljoa (y)

Jooh, eilen oli tosiaan neuvola ja kaikki oli mallillaan :love: Painokin oli pysyny tasan samoissa lukemissa, kuin kuukautta aiemmin (y) Sf-mitta huitelee edelleen yläkäyrillä, mutta käyrä menee onneksi niin tasaisena, ettei syytä huoleen.

Eipä täällä mitään uutta kummallista...

Mukavaa viikonloppua kaikille!


Kiisuli ja murunen 34
 
Moikkelis!

Ihanan vilkas tsätti meillä :LOL:

Vauvan asento... on edelleen istuva eli pt. Kiisuli mahtavaa, että sun murunen ymmärsi kammeta ittensä toisinpäin. Mä aion ehkä kokeilla akunpunktiota tohon kääntymistouhuun. Kun 2 vkon päästä vauvaa koitetaan kääntää käsin ja se hirvittäääää o_O

Liikkeet on vaihtelevia, hiljasia päiviä (jolloin kaivan dopplerin esiin...) ja sit kunnon potkimis-väänytelehtimis-päiviä.

Ootteko ollut nyt nälkäisempiä? Maha kasvaa ihan silmissä ja syödä pitää tiuhaan minkä närästykseltä kykenee! AAmuyöllä tulee usein herättyä klo 4 jälkeen myslille, piimälle tms. Ja se sellainen "maan himo! ei ota laantuakseen, mikään ei tunnu auttavan. En oo silti vielä multaa kauhonut suuhun.

Ompulla oli ikävä vääntö töitten kanssa, onneksi tilanne ratkesi!

Ihanaa,ettei kenelläkään taida olla aivan mahdoton tilanne ton radin kanssa? Ite oon ottanut jo vapaammalla kädellä herkkujakin, ainakin jädeä. En toki mitään limu-irtsari-maratonia, haha.

Täälläkin on käytetty pinnasänky odottamassa kokoamista. Ootteko heti nukuttanu siinä vauvaa te, joilla on jo lapsia vai olleet aluksi perhepedissä tms.?

Babyshowereita en oo halunnut, siinä kohtaa paniikki ja taikausko iskee, keskenmenotausta varmaan vaikuttaa. Mutta nyt kun työt alkaa olla paketissa ja maha kasvaa silmissä = olo tukaloituu alkaa kaivata jotain ihanaa hömppäilyä... Hhmm, ehkä jotain pienimuotoista voisi olla hauska viettää. Millaisia bileitä ootte pitäneet aiheen tiimoilta?

Ainiin vielä yksi kyssäri: Onko teillä ollut sormet turvonneet ja kipeät? Minulla on öisin jotenkin puutuneet ja liikuteltaessa kipeet sormet ja nyt se näyttää pahentuneen niin, ettei mee ohi ollenkaan - kipeet myös päivällä. Eiköhän se synnytys vie tuon vaivan, toivottavasti!

Raikkaita syyspäiviä ystikset!! :D

Ariel 33 + 5
 
Mulla ei kerkee tulla nälkä ku syön kokoajan mitä vaan :oops: ja mahahan kyllä kasvaa... En muista oonko täälä hehkuttanu mutta mullahan ei ollukaan rd:tä vaikka niin kerkesin pelätä. Nyt oon sit turhanki paljon syöny soopaa.

Esikoisen kans nukuttiin sen 5kk perhepedissä, joten nyt ei ees koota pinnistä etukäteen, kun uskosin, että perhepeti vie voiton. Ainoa ongelma vaan kun tuo esikoinen kömpii aamuöisin/aamuisin keskelle niin kuinkahan tuota mahutaan (n)

Sormet ei oo ollu turvonneet viime viikkoina. Alkukesästä jouduin hetken oleen ilman sormuksia, kun oli turvotusta.

Pätkiksen vaatteet on kuivumassa, niitä on niin paljon, että pitäs pyöräyttää kolmoset :D
 
Kiva tosiaan, että täällä on näin aktiivista keskustelua! :)

Neuvolassa käyty pitkästä aikaa ja hemoglobiini oli oikein positiivinen ylläri! Noussut tuolta sadan pinnasta ja oli nyt "jo" 116. Jee! Sf-mitta hämmentää edelleen, sillä oli pienentynyt kuuden viikon takaisesta puoli senttiä ja oli nyt rv 32+1 vain 24,5cm. Vauva tosin oli vatsassa vähän vinossa, joten meinasivat että mitta olisi ollut helposti muutaman sentin enemmän jos tyyppi olisi oikaissut asentoa. Liikkuu kyllä niin aktiivisesti että eipä tuo asia ihmeemmin huolestuta, mutta tsekataan tilanne parin viikon päästä uudelleen ja toivon saavani lähetteen ultraan kasvuseurantaan jos näyttää että lukemat on edelleen kovin pieniä. Mutta mun fiilis siitä ettei vatsa ole pahemmin kasvanut, oli siis taas ihan oikea. Vauva on vatsassa pää alaspäin, mutta vähän vinossa ja vielä aika ylhäällä. Mutta josko tuo nyt hoksaisi siitä pikkuhiljaa valua sitten lähtökuoppiinsa. On kyllä viihtynyt noin päin jo niin kauan, että toivottavasti ei lähde punkemaan enää kokonaan ympäri.

Meillä ei kumpikaan aiemmista lapsista ole pahemmin pinnasängyssä nukkunut, tuskinpa tämäkään... ;) Aion kyllä kokeilla, mutta jotenkin veikkaan että tämäkin saa nukkua kainalossa aika pitkään. On se vaan niin helppoa, imetyksenkin kannalta. Pitäis vissiin vaan ensin ratkaista, että mihin tuo joka yö väliin tunkeva neljävuotias sitten sijoitetaan! :D Meillä muuten aikaisemmin kun molemmat lapset oli pienempiä ja halusivat yöllä viereen, niin käytettiin ratkaisuna sitä että isompi kävi siihen keskelle aina pää jalkopäähän. Yksi tuttu tästä vinkkasi ja toimi tosi hyvin! Lapset vei vaan yhden ihmisen tilan kun olivat siinä keskellä jalat vastakkain, mutta molemmat sai kuitenkin turvaa siitä että sänkyyn sai tulla jos siltä tuntui! Oliko teillä metsätähti esikoinen minkä ikäinen, olisko tällaisesta ratkaisusta mitään apua?

Mulla puutuu öisin kädet ihan jatkuvasti! Turvotusta ei ole, mutta jotenkin yksipuoliset nukkuma-asennot vissiin tekee sen, että jatkuvasti on jompi kumpi käsi ihan tunnoton. Ärsyttävää!
 
Lauantaita! :)

Puhelimella kirjotan niin en saa korostettua aiheita.

Mutta siis vauva on kyllä pysyny visusti pää alespäin ja tykkää olla enemmän niin että jalat osottaa oikeelle. Eipä raukalla ole oikein tilaa tuolla enää vaihdella asentoa mitenkään radikaalisti.:giggle:

Turvotuksia ei oo mutta puutumisia tulee öisin jos oon maannu kauan samalla kyljellä.:confused:

On:
Täällä alkaa maanantaina toisen kylppärin remppa. Hiton kiva. Kestää about 2vk:mad:

Kivut lantiossa ja värkissä olleet infernaaliset tänään. Joitain supistuksiaki tulee ja alkaa mitta täyttyyn.o_O
Nauran partaani jos torstain neukkulekuri toteaa että mitään oo tapahtunu näistä:whistle:
Mööh...huono yöki takana että voipi vaikuttaa kaikkeen. Huomenna meen viimistää kaupoille ja haen mun vadelmanlehtiteet.:D

Viipulainen ja Hippu 34+2
 
Huh, oma kuukautemme vaan lähenee! Enää kuukausi ja sitten viimeistään alkaa tapahtuun ;) odotan kokoajan rv 36+ jonka jälkeen jokainen aamu on yhtä jännää aikaa, kun odottaa synnytyksen käynnistymistä. Kuopus syntyi rv 37+, nyt jännätään miten tämä neljäs etenee :)

Osalla teistä jo rv 36 menossa, ihanaa, kohta pääsee lukemaan synnytyskertomuksia :) elokuiset olleet palstallaan aika hiljaisia eikä syyskuisia ole lainkaan täällä? Taitaa kaikki olla heistä facessa..

Meidän poitsulla oli painoarvio rv 31+3 2kg, joten hyvänkokoinen vauva tulossa <3 sf mitta oli rv 29 32cm.. Olen jo aikas iso :) sokerirasitus tehty x2 ja puhtaat paperit niistä saatu, Huh. Vauveli on jo alhaalla, muttei vielä kiinnittynyt. Menkkajomotuksia ollut jo muutamana päivänä ihan kivasti, muttei kovin kipeinä. Pikkuhiljaa kohti tositoimia, jännää <3

Norppa puhui tuosta käsien puutumisesta, täällä kans samaa ongelmaa.. Lisäksi lonkat kipeytyy yöllä, jatkuvasti pitää vaihtaa kylkeä. No, ei enää kauaa, voiton puolella ollaan kaikki :)

Mariann rv 32+1
 
Niin tekee, ihan hirvittää että ihan oikeesti nää pallerot alkaa kohta jo tulla. :D

Minuuki harmittaa ku elokuisten ketju on nii vaitonainen ja syyskuisia ei oo ollenkaan...ei oo mitään millä buustata tätä omaa malttamattomuutta.:LOL:

Täällä alko se kylppäriremppa...hitto mikä meteli siitä hommasta lähtee. Huomenna jatkavat about klo.8.00 ja jatkavat taas johki puol neljään.
Onneksi nuo herrat jotka tuolla hääräs oli tosi lepposia. Lapsille näyttivät kaikkea siinä aina kun pitivät pientä taukoa ja imuroivatki lattiat ennen lähtöään.:D(y)
Ja jotenki tuntu, että ku näkivät mut ja mun mahan, niin saivat jotenki sellasen "jep tää homma pitää saada nopee hoidetuks" vaihteen päälle, saivat muutamassa tunnissa jo avattua koko lattian. Jotain hyötyä tästä hankalasta mahasta:LOL::LOL:

Tukalaa on.
Viimeyönäkin heräsin supisteluihin. Ihan älyttömän epäsäännöllisiä ja tosi onnettomia ovat, mutta sen verran tujakoita, että kyllä niihin ihan havahtuu.
Mä en todellakaan ala, jos joudun kärsimään jostain ennakoivista kipeistä supistuksista monta viikkoa.:confused:

Tytön eskariin vientiki oli ihan kamalaa. Öiset supistukset treenasi lantion aluetta sen verran paljon, että vasen puoli oli muutenkin ihan liekeissä ja kävely provosoi Hippua pusaamaan alaspäin, eli värkki huusi armoa ja lantion hermot veti jalat ihan lukkoon. Meinattiin myöhästyä tarhasta retkipäivänä sen takia.
Eli pitää alkaa varmaan aikaa tuohonki matkaan enemmän ihan varulta, jos tulee jatkossakin tämmösiä hetkiä ettei pääse edes lujalla tahdonvoimalla ottamaan askeltakaan.:oops:

Mites muilla joilla vauva tiettävästi jo matalalla lantiossa tai ihan laskeutunut? Onks hankaluuksia liikkumisessa kipujen tms. kanssa?

Alan ihan tosiaan olemaan niin täynnä tätä raskaana oloa, että mie niin toivon, että mun hämärä alitajuntainen visio synnytyksestä rv38 pitäisi vaan paikkansa.

Ainiin.
Mies sanoi eilen, että hälle on tullu nyt sellainen kummallinen fiilis, että hänen pitäisi olla mahollisimman lähettyvillä koko ajan.
Hänellä iskee aina kauhea ahistus päälle jos menee vaikka kavereiden kanssa ulos tai kylään pelaamaan tai jos minä sitten menen johki ilman häntä.
Naureskelinki että voi ku toi ois sellanen miehinen vaisto mikä laukeaa päälle kun vauvan syntymä alkaa olla ihan hollilla. :ROFLMAO::ROFLMAO:
Mutta tuskin...:cautious:

Mie en malttais sitä torstain lääkäriä oottaa. SE ois vika lekuri ennen synnytystä ja sais ehkä jonku koko arvionki...mie ku oon ollu jo pitkään sitä mieltä, että vähintäänki on pitkäkinttunen kaveri, mutta tuntuu kyllä olevan isompiki ku sisarensa ovat olleet.:)

Njaa...ois kai mulla ollu jotain muutaki mut katos johki.:X3:

Viipulainen ja Hippu 34+4
 
Jatkan minäkin vielä tähän ketjuun vaikka syyskuu jo vaihtuikin..

Viipulainen kyllähän tämä käveleminen alkaa olla jo aika hankalaa, en muista esikoista odottaessani missään vaiheessa sen olleen näin hankalaa :D Toki esikoisesta maha ei koskaan ehtinyt edes laskeutua, joten sekin ero siinä oli.
Tämähän on jo viimeisett kolme viikkoa ollut tuolla hyvin alhaalla ja painaa ikävästi.
Paljon, jos kulkee niin alkaa alapäätä vihloa, vanha sektio arpi kiristään, jaloista lähteen tunto / puutuu, lonkkia "kiristään" ja sitten vielä supisuksia siihen päälle :D
Eli ihan hyvin meillä täällä menee :D
Tähän kaikkeen, kun lisää vielä samaan sen että vauva samalla potkii ja nyrkkeilee ja muljaa minkä ehtii, niin johan sitä näyttää varmasti mielenkiintoiselta kun tuolla ihmisten ilmoilla liikkuu :ROFLMAO::ROFLMAO:
Mä vielä yritän kävellä niin, etten ihan näyttäisi sellaselta vaappuvalta ankalta ja sen takia näytän oikeesti varmaan vielä hölmömmältä, kun kuljen..
Mutta kaikki tämä on sen arvoista, että pienen nyytin saa :love:

Mä aloin vihdoin peseen vauvan juttuja ja niitä onkin yllättävän paljon kaikkea. Tarvikkaiden päälliset, peitot, makuupussit ja isommat/ppaksummat haalarit yms.. on pesty ja kunhan ne tuosta kuivaa saa ryhtyä vaatteita pesemään.

Koitin tänään aamulla etsiä vauvalle kotiutumis vaatteita, mutta ei täältä mitään löydy, meillä on tasan yksi lastenvaate liike täällä, eikä siellä ollu mitään kivaa...
No täytyy lähteä joku päivä ihan tuonne suureen kaupunkiin, josko siellä jaksaisi päivän vielä kulkea ja tehä viimesiä hankintoja mitä täältä ei löydy..

Nyt alkaa oleen monella tapaa jo malttamaton olo, ei pelkästään näiden olojen takia, vaan muutenkin ajatus siitä, että kohta tuossa vieressä tuhisee oikeasti se vauva :love: miten tämä aika onkin mennyt näin nopeasti??

Huomenna seuraava neuvola käynti tulen sitten kertomaan sieltä uusimmat kuulumiset, jäi varmaan kommentoimatta monta juttua, muttaa nytkun ne jäi tuonne edelliselle sivulle, en enää muista mitä kaikkea siellä oli (n)

Kosmo ja papu 33+6
 

Yhteistyössä