~ Lokakuun lapsoset elokuussa ~

Kiitos rakkaat kanssamammat!!!
Me tehtiin tosiaan anoppiasian kanssa niin kuin vinkkasitte ja mies meni sinne hoitopalaveriin. Alkuun sai olla tiukkana ja vähän vaatia. Mies sanoi, että jos puolikuntoisen kotiutatte ja ilman apuja jätätte, niin olette sitten vastuussa seurauksista, jos toinen kaatuu tai jotain. Nyt sitten anopin kotiutuessa ensi viikolla, on tänne luvattu apua pesuihin, jumppaamiseen ja ateriapalvelukin käy tuomassa 3 krt/ vko lämmitettäväksi jonkun ruokasatsin. Ja kuulemma tosiaan noi inkontinenssisuojatkin järjestyy. Turvapuhelin tulossa ja sitten tulee joku neuvoja katsomaan, mihin asennetaan tukia tms., jotta anoppi selviäisi kotona. Ihan on kuin olis kivi pudonnu hartioilta!!

Uusille tervetulotoivotukset!! :flower:

Huomenna visiitti synnärille ja luonnonmukaisten kivunlievitysmenetelmien synnytysvalmennukseen osa1. Mielenkiinnolla odotan . Tosin voi olla, että tosipaikan tullen haluan kaikki mömmöt ja heti

 

donna onnittelut, päivitin listaan :wave:

tervetuloa eltsu, mama ja ltt, lisäsin listalle :wave: ltt haluatko jotain tyttö- tai poikaveikkausta /-oloa listalle tai ikääsi? Mikään pakko ei tosiaan ole niitä laittaa

Vauva ei vielä ole kiinnittynyt ainakaan minulla, siihen malliin pyörii ja hyörii tuolla mahassa Kunhan nyt vaan pysyisi pää alaspäin… esikoinen oli kiinnittymättä vielä 39+6, joten kauheasti toiveita en uskalla ylläpitää tämän toisenkaan kanssa

Jälkivuodosta oli ollut puhetta. Minulla jatkui tosi pitkään, varmaan viitisen viikkoa, mutta onneksi vaan sen viikon-pari runsaampana. Ihan perus yösiteitä käytin silloin, vaihtaa tosin sai aika usein. Täytyy kokeilla noita jälkivuotositeitä, kiitos vinkistä :flower:

Lämpimät hanskat meilläkin on ollut käytössä ihan sellaiset karvavuoritetut nahkarukkaset. Ei ole sormia palellut

Lapsivesien menosta sain ohjeen, että jos ei ole kiinnittynyt, niin pitkälleen niille sijoilleen kun vedet menee ja heti ambulanssilla sairaalaan. Jos on kiinnittynyt, niin sitten sai tulla ihan omin voimin ja omalla ajalla.

neuvolakorttia pidän mukana pidemmillä reissuilla, mutta ihan ruokakauppaan en sitä ota Jotenkin selkeintä ollut, kun se kortti on joko matkalaukun sivutaskussa tai sitten kotona lipaston laatikossa. Tietää, mistä etsii, kun oikeasti sitä tarvitsee

Pohjaton mietti synnytyksen pelottamista. Meillä esikoisen synnytys meni kuin oppikirjasta, mutta kyllähän se silti pistää miettimään, että mitä kaikkea voikaan tapahtua… Eilen puhuttiin miehen kanssa ristiäisistä. (Haluttaisiin varata pappi mahdollisimman aikaisin, kun ristiäiset ovat vanhalla kotipaikkakunnalla, jossa meidän molempien isovanhemmatkin asuvat. Siksi päivän olisi hyvä olla lukkoon lyöty mahdollisimman ajoissa.) Ja minä vaan mietin, että kun tämä nyt ensin syntyisi turvallisesti ja selviäisi hengissä sinne asti… :headwall: Mutta toisaalta, on niitä lapsia syntynyt ennenkin ja nyt on hyvät kipulääkkeet ja hyvä seuranta koko synnytyksen ajan. Mutta ei kai se synnytys silti voi täysin pelottamatta olla, täytyy vaan luottaa siihen, että ammattilaisia siellä on huolta pitämässä.

Joanmi hienoa, että anoppiasia järjestyi!

(.) huomenna viimeinen neuvolalääkäri, ja vähän jännittää, mitä tuo sanoo Lantionseutu kipuilee niin tuhottomasti, ettei oikeasti meinaa kävelemään päästä. Siksi elättelen toiveita, että tässä ei ihan laskettuun aikaan asti tarvitsisi kärvistellä… Mutta jotenkin olen toisaalta varautunut siihen, että yli mennään heittämällä. Verenpaineet ovat lisäksi nousseet reilun parikymmentä pykälää kotimittarilla seurattuna, joten sitä vähän mietin toki kanssa... vaikka ihan nuo hyvät paineet ovat. Onko teillä muilla verenpaine noussut näin loppua kohti?

Branwen ja Sissi 35+4

 

Huomenet kaikille!

Tervetuloa minunkin puolestani uusille :wave:

Joanmi, hyvä juttu että apua järjestyi anopin suhteen =)

Jälkivuodosta, mulla on aina kestänyt se useita viikkoja, toki loppua kohden huomattavasti vähenee ja muuttuu tuhruiseksi mutta kyllä alkunn parisen viikkoa on ollut aina ihan kunnon vuotoa. Meillä on suvussa naisilla tuota verenvuototaipumusta, äidillenikin jouduttiin antamaan yhden synnytyksen yhteydessä lisää verta kun meinasi vuotaa kuiviin. Hyvä kun tosiaan sai täältä vinkkiä noista jälkivuotositeistä, täytyypä käydä kaupasta hamstraamaan niitä kotiin jo valmiiksi.

Neuvolakortista, olen pitänyt koko raskausajan mukana. Jotenkin mukavampi ja varmempi olo itselläkin, jos nyt jotain sattuisi matkan varrella niin ainakin hoitohenkilökunta tietää heti missä mennään.

Verenpaineista, lienee tässä raskaudessa mulla ainoa asia joka on ollut kohdillaan alusta tähän saakka Kolmannessa raskaudessa jäin sairaslomille kun oli alapaine koko ajan niin korkea n. raskauden puolivälistä eteenpäin loppuun saakka.

Jahas, kai niiden kotitöiden pariin vaan tarvii raahautua vaikka mukavampi olisi täällä surffailla...Kivaa viikkoa kaikille!

kolmenmutsi + tiitiäinen 33 + 5

 

Moikka

Neuvolakorttia en ole ainakaan minä kuljettanut koko ajan mukana. Nyt ehkä jo enemmän kun alkaa viikkojakin olla enemmän. Alkuaikoina ainoastaan pitemmillä matkoilla tuli kuljetettua mukana. Nykyään matkat ei olekaan enää pitkiä, kun en jaksa mitään pitempiä reissuja enää tässä vaiheessa suunnitella.

Jälkivuotoon olen varautunut ostamalla Vuokkosten yösiteitä, sekä täällä sivulla oli hyvä vinkki noista jälkivuotositeistä. Hamstrasin niitä hyllyyn valmiiksi. Prismasta niitä täältä Kainuun suunnalta löysin.

Lapsivedenmenosta annettiin täälläkin ohjeet synnytysvalmennuksessa, että heti pitkälleen ja ambulanssilla sairaalaan. Vaarana napanuoran esiinluiskahtaminen.

Täällä voidaan nyt hyvin, kun olen saanut olla ihan vaan kotosalla ja levätä tarpeen mukaan. Viimoisia kesälomapäiviä vielä vietellään ja torstaina olisi eka virallinen mammalomapäivä Äkkiä menee nämä viikot kun kotosalla saa olla. On tullut touhuttua melko paljon nyt, oon siivonnut ja järjestellyt melkein kaikki meidän kaapit tässä parin viikon aikana. Nyt mie taijan lähteä vähäksi aikaa neulomaan ja sitten voisi käydä pikkuisen käelylenkin kävelemässä. Meillä on mieheni kanssa tänään viimeinen kerta perhevalmennusta, ihan kivaa on siellä ollut.

t:Viipsu84+vauva 34+4

 

Tervetuloa uusille! :flower:

Neuvolakortista miten mä en oo edes tajunnut, että se pitää jossain vaiheessa olla mukana juurikin kaikkialla. Mutta siis tosiaan joo, tarvii varmaan alkaa tän viikon loppupuolella kuljettaa sitä, kun viikkoja tulee täyteen se 36. Vaikka kyllä mä uskoisin, että ollaan pitkällä lokakuussa, ennen kun meidän pikku-ukko päättää ulostautua yksiöstään...

Liikkumisesta joku puhui, et ois jäänyt tosi vähälle liikunta kaikkien kipujen ja muiden takia. Mulla kans jäänyt, kun on alkanut taas lonkat kipuileen sillain, ettei meinaa pitää alla ollenkaan. Sain jostain lonkkavikaselta vinkin, et kuulemma takaperin kävely auttais lonkkakipuihin, mutta sehän oli ihan soopaa. Yhtälailla teki kipeetä ja kulkeminen oli vielä normaaliakin hitaampaa. Mä sanon kyllä piutpaut tästä lähtien kaikkien tuttujen neuvoille. (Joita muuten tulee joka asiaan ja aivan kokoajan!)

Saako muuten muut kuunnella noita neuvoja ihan kyllästymiseen asti? Kun musta tuntuu, että aivan sama mitä sanoo ihmisille, niin aina sieltä tulee joku näppärä "nyt sun täytyy tehdä niin ja näin" -vastaus. Esimerkiks kun valittelin nälkääni yks päivä, et tarvis alkaa tekeen ruokaa, niin yks kaveri aloitti sit hirveen luennon jostain ravintoaineista ja et mitä mun nyt ehdottomasti kannattais kokata ja et hän on lukenut, ettei raskaana saa syödä sitä, tätä eikä tota. (ai eikö, en mä vaan tiennytkään... :stick: ) Tietenkin se on kiva, et saa neuvoja, kun niitä kysyy. Mutta musta on hirveen rasittavaa, et jokainen ihminen kokee asiakseen luennoida mulle millon ravinnosta ja millon nukkumisesta ja millon mistäkin, ihan kun mä oisin yhtäkkiä muuttunut ihan pikkulapseksi itekkin. Muutamalle ihmiselle oon ihan sanonutkin, että on vähän sellanen idioottifiilis, kun mulle puhutaan niinkun pikkulapselle ja vielä samat asiat moneen kertaan. Ja kun tietää, että tää tilannehan vaan pahenee sitten, kun pikku-ukko on maailmassa ja täytys alkaa kasvattaan sitä. :headwall:

Että sellanen valitusvirsi tähän aamuun. Voiko ihanammin päivän enää alkaa....?

pipituuna & pikku-ukko 35+4 :heart:

 

neuvoja tosiaan satelee joka suunnalta tännekin Mielellään naiset näköjään kertovat omia synnytyskokemuksiaan ja muita juttuja. Mua ehkä eniten ärsyttää se sellainen manaaminen ja "pelottelu", mutta positiviiset jutut on tietysti ihan kiinnostavia ja mieleisiä!

liikkumisesta Mä olin perjantaina zumbassa ja salsa-tunnilla, lauantaina kävin pitkän lenkin ja sunnuntaina kävin kokeilemassa bollywood-tanssituntia ja vähän salilla ja kävelemässä. Hyvin jaksaa kunhan muokkaa liikkeet itselleen sopiviksi. Mulla on tuo liikunta auttanut hirveästi kaikkiin muihin kipuihin (turvotukseen, selkään, mahan kiristelyyn). Sanonkin aina miehelle että mä en kestä paikallaan oloa, se on sitä pahinta, varsinkin just istuminen.

töissä pitäis jaksaa vielä reilu 2 viikkoa mutta vitsi kun on motivaatio tipotiessään. Mua ärsyttää vaan tää koko paikka niin paljon. :headwall: Haluisin vaan kotiin siivoilemaan ja laittamaan paikkoja kuntoon. Ja ikeaan!!

vauvan asennosta olen nyt huomannut että potkut tulevat reilusti eniten oikeaan kylkeen....eli poikittainkohan se on siellä, vai sitten pää alhaalla ja jotenkin "viettää" oikealle...tiedä sitä! : /

hankinnat on yhä kesken, mutta tosiaan äippäloman alettua aion hoitaa kaiken kuntoon kun äitini tulee tänne viikonlopuksi mun kanssa touhuamaan :heart: Miehen panos hankinnoissa on se, että hän haluaa ostaa vauvalle ison Nasu-pehmolelun stockmannilta no ihan söpöä.....mutta joo tooooosi tarpeellista. Niin tyypillistä.

Kenzie 32+4

 

hellurei!!

Tervetuloa mukaan ltt! :flower:

Joanmi hienoa, että saitte anopin asiat järjestykseen

hankinnat on edelleen vaiheessa tarvis kyllä ottaa nyt itseään niskasta kiinni ja alkaa hoitelee asioita, kun vielä aikaa on.. Meidän piti jo kesälomalla hoitaa noi hankinnat valmiiksi, mutta se vähän jäi..

liikkuminen on hankalaa, kun on tuo alapää niin kipeä.. harmittaa ihan, että ei ole lenkille viitsinyt lähteä, kun jos vähänkin liikkuu niin on entistä kipeempi..

neuvojen saanti Mun mielestä niitä on kiva saada näin ensikertalaisena, mutta rajansa kaikella... Yleensä jos koen tarvitsevani neuvoa jossain asiassa niin sitten itse kysyn yleensä omalta äidiltäni Mutta kyllä niitä ns. ärsyttäviäkin neuvojia riittää.. Esim. yksi akka meillä töissä, sen kanssa ei voinut mitään puhua vauvoista ja lapsen hoitamisesta, kun oli kokoajan jakamassa vaan sitä omaa mielipidettä ja omia hoitomenelmiä, koska hän on oikeessa kaikesta ja muut tekee ihan väärin, jos tekee toisin kuin hän! :stick:

Tänään pitäs ikeaan lähtee systerin kanssa.. ei taas yhtään nappaisi mikään shoppailu, mutta pakko se on, jos haluun, että vauvalle on kaikki tarpeellinen
Viime yönä näin synnytysunen.. Oli aika sekava uni, mutta söpö poika siinä saatiin :heart: Kun heräsin tuli vähän sellanen olo, että höh, miksi se vaan oli unta

 

Moi :wave:

Kaikenlaista ootte keskustelleet, mutta kapalointia ainakin piti kommentoida. Mä kapaloin esikoista alkuun sellaseen vanhaan ohueen lakananpuolikkaaseen, mutta tyttö ei kyllä viihtynyt siinä yhtään! Aina ähisi ja puhisi niin kauan, että sai ainakin kätensä sieltä kokonaan ulos =) Ei myöskään koskaan viihtynyt kantoliinassa, vasta sitten oli tyytyväinen, kun sai alkaa kantorepussa olemaan kasvot eteenpäin Mutta tosiaan ihan hyvin sellanen lakananpuolikaskin hoiti hommansa ja ajattelin tulevallekin pienelle sitä kokeilla.

Äitiyspakkauksen laatikko tulee meillä ainakin päiväunikäyttöön. Öisin nukkuu tod. näk. vieressä, kuten esikoinenkin aikoinaan. Mulle tahtoi ainakin käydä niin, etten jaksanu nousta imettämään öisin istualtaan ja sitten nukahdin siihen, kun vauva oli rinnalla. Jossain vaiheessa sitten, kun syöttövälit piteni, niin aloin nostaa tyttöä pinnikseen nukkumaan.

Viikot alkaa vähentyä ja vähän jo jännittää!! Synnytystä en oo varsinaisesti ajatellu, mutta enemmänkin sitä, mihin vuorokauden aikaan kaikki tapahtuu ja miten sitten esikoisen hoito järkätään. Varsinkin yöaikaan tilanne on eri, kun hoitaja täytyisi saada meille.. Kyllä meillä 1h ajomatkan päässä kaikki mahdolliset hoitajat on, mutta sitten vasta näkee, ketä aletaan soittaa hoitajaksi.

Mites muut jo ennestään lapselliset, mietittekö omaa jaksamistanne?? Mua on nyt yhtäkkiä alkanu kauheesti mietityttämään arki, et mitä se sitten on kahden kanssa.. Esikoinen tietenkin jo 2,5v ja monessa omatoiminen, puhuu hyvin jne. Mutta hän oli niin helppo tapaus, että nyt jännittää millainen tämä kakkonen tulee olemaan! Jos vaikka on kovasti itkuinen tms. Kun siitä vauvan luonteesta ja olemisestahan se hyvin pitkälle on kiinni, miten se elo siitä lähtee rullaamaan..

Valmisteluja täällä jonkin verran tehtynä. Pienen isyyspakkauksen tein miehelle; energiajuomia, karkkia, miehen kallista herkkua:kuivalihaa, vauvan talkkia ja sinkkivoidetta, kirja miehelle jne. Viimeksikin tykkäsi siitä kovasti, niin ajattelin nytkin pienen paketin tehdä. Saa sitten etsiä sen komerosta, kun tulee synnytyksen jälkeen kotiin :heart: Sen tosiaan sain nyt valmiiksi, joten yksi asia valmiina! Vielä pitäisi vauvan vaatteita katsella läpi, tsekata vaunujen kunto varastossa ja pinnasänky tuoda kotiin säilöstä.

Aurinkoisia elokuun loppupäiviä! Kohta vaihtuu jo syyskuu :heart::heart:

Liinumiinu ja piiperö 34+5

Ai niin, tervetuloa uusille:wave::wave:

 

Neuvolakortti nyt viime aikoina se on jäänyt laukkuun, kun ei ole tullut nostettua poiskaan neuvolakäyntien välissä. Kai se pitää kuljettaa mukaan kohta useammin, ehkä ruokakauppaan en kuitenkaan ota

Liikkumisesta voi että mua käy kateeksi niitä, jotka vielä kunnolla jaksaa liikkua! Itsellä lantiota särkee kovasti kävellessä, joten lenkkeillyt on unohdettu tältä erää.. Esikoisen kanssa lattialla leikkiessä kipeytyy vielä enemmän lantio, kohta en voi lattiallekaan enää mennä istumaan

Oma jaksaminen on alkanut mietityttämään. Meillä myös siis 2,5v kotihoidossa, otettiin päiväkodista pois heinäkuun alussa. Miehen kanssa oltiin sitä mieltä, että molemmat lapset hoidetaan kotona, itse varsinkin olen tätä mieltä, kun esikoinenkin vielä pieni. Ja samalla mietittiin että mahdollinen mustasukkaisuus voisi lisääntyä, kun toienn kuitenkin ymmärtäisi että vaiuva saa olla kotona päivät äidin kanssa? Mutta nyt olen miettinyt, että mitä jos en jaksakaan? Jos vauva on kovin itkuinen ja valvottaa? Alkuhan on väsyttävää ja menee aikaa ennen kuin saa jonkinlaisen päivärytmin toimimaan. Täytyy mennä tilanteen mukaan sitten, jos näyttää että omat voimat on ihan loppu, niin miettiä sitten kuitenkin esikoiselle osittaista päivähoitoa? Meillä esikoinen käy nyt kerran viikossa kaupungin kerhossa, silloin saan minäkin hetken aikaa kaksin vauvan kanssa =)

nessu ja pieni 35+4

Muoks. ja uusille tervetuloa! Ltt oli Jyväskylästä, täällä yksi mamma sieltä myös :wave: Tuosta K-SKS:n tilanteesta olin lukevinani lehdestä että kai aikaisintaan tammikuussa menisi synnäri ja teho kiinni, jos nyt niin päättävät? Että nämä vauvat saadaan synnyttää ihan sairaalan sisällä ymmärtääkseni! Ja todellakaan noita neuvolakäyntejä ei täällä olisi muuten turhan usein, varsinkaan uudelleen synnyttäjille, mutta itsellä niitä käyntejä ollut useammin rd:n takia ja nyt sf-mitan laskun vuoksi.

 

Tervehdys näin ensimmäisen virallisen mammalomapäivän kunniaksi! Ja kaikille uusille tervetuloa!

Suoraan sanottuna, ajatus viidestä viikosta odotusta kuulostaa kidutukselta. Mä olisin valmis jo esim. kahden viikon kuluttua saamaan kaverin tälle lomalle Eli, en jaksaisi enään odottaa. Toki tämä tukalammaksi käyvä olotila vaikuttaa asiaan, mutta ei tarttis ihan laskettuun päivään mennä, mutta nyt kun näin kovasti toivon, menee yli ainakin 1.5 vkoa.

Neuvolakorttia en ole tajunnut kantaa mukana, kai sitä kannattaisi alkaa kuljettamaan kassissa. Ei siitä haittaakaan ole. En tajua miksi, mutta mulla on niin kiva kuvitelma siitä, että synnytys käynnistyy sievästi kotona. Näitä juttuja ohjeista mitä on annettu vesien menon suhteen lukiessani, nousee kyllä vähemmän viehättävä kuva siitä kun vedet lorahtaa kaupan kassalla, ja siihen sitten käyn rennosti kyljelleen kyytiä odottelemaan...Ei kiehtovaa. Muutoin synnytys ei vielä jännitä, saas nähdä jos sekin alkaa sitten kun oikeasti lähenee aika.

Liikkuminen, on edelleen ja aina vaan hankalaa. Hitaasti saa raahustaa, ja tuntuu että pitäisi pitää kiinni vatsan alaosasta, kuin tukien kivu varalta.
Istuminen, lattialle istuminen on ähkimistä, mutta pahemmalta tuntuu jännä tunne alakerrassa. Kuin istuisin jonkin osan päälle, jokin kovahko ottaa vastaan ja tekee erikoisen tunteen. Muilla samaa? Ilmeisesti vauva on kuitenkin niin alhaalla jo? Iltaisin tunne saattaa tulla istuessa tuolille/sohvallekin, pitää ihan varovasti takamus asetella:O
FB:iin voisin myös liittyä, jos siellä olisi itsekin vilkkaampi kommentoija.
Nyt luen ja luen näitä, mutta ei tule kirjoiteltua.

Olo on hieman pirteämpi nyt, viikko lomaa ennen tätä mammaloman alkua teki hyvää. Yöt menee miten menee, valvon ja pyörin, asentoa vaihtaessa aina herää. Jos liian reippaasti kääntää itsensä, saattaa vihlaista oikein kunnolla vatsan alasivuilta. Ja supistuksia tulee, joinakin päivinä enemmän, mutta tulee kuitenkin. Mielenkiintoista kuulla, mitä nlalääkäri keskiviikkona sanoo paikkojen kunnosta.

Pringles ja otus 35+1

 

Kiitoksia kaikille matkakommenteista. Jos vaan sää sallii eikä tuulta ole siis liikaa uskaltaudun käymään Tallinassa. Meillä olisi reilun viikon päästä rapujuhlat ja olisi ihan kiva hakea sieltä vähän halvempia viinejäkin

Pinnasänky ja hoitopöytä edelleen hakusessa. Brioa vähän mietittiin, mutta saa nyt nähdä. Remontin piti valmistua ennen Niksun syntymää vaan toisin kävi, joten ei auta kuin sijoittaa mahd. vähän tavaroita toistaiseksi yläkertaan ja odotella lasten makkareiden valmistumista. Vaavisängyn vuokrasimme viimeksi ja oli ihan ehdoton! Nyt meinataan sillä pärjätä kanssa ensi alkuun. Viimeksi meni hyvin 6kk. Liikkui vauvakin hiljaisesti mukana paikasta toiseen ja oli todella kätevä vempele. Suosittelen lämpimästi! Toimitus oli nopea 2 vrk, joten ei tarvinnut edes etukäteen tilailla.

Kapalointi oli miehen hommaa ja se oppikin sen kolmannen kanssa. Nyt ostettiin Jenkkireissulta valmiita kapaloita, joihin vauva vaan sujautetaan ja suljetaan tarranauhalla. Kyllä vaikuttaa kätevältä paketilta!

Peitto/unipussi peittoa eikä muutakaan irtonaista suositella pienelle vauvalle sänkyyn laitettavaksi ettei tukehdu siihen. Unipusseja ostin montaa eri kokoa ja vanhastaankin on jokunen jäljellä. On todella kätevä kapistus bodyn kanssa ja luulen, että ainakin ensi alkuun Niksu tulee viettämään suuriman osan vuorokaudesta sellaisessa tai kapalossa.

Neuvolakortti on kulkenut matkassa liki alusta alkaen. Ei se paljoa tilaa vie ja aikaisemmissa raskauksissa olen huomannut, että niitä pikareissuja syystä tai toisesta päivystykseen on aina tullut ja siellä heti ekana kysyvät sitä.

Pringles onnittelut mammalomalaisuudesta. Itsellä vielä tämä ja ensi viikko jäljellä, tosin ei multa siltikään työt lopu enkä pääse sen kummemin lomailemaan :headwall:

Oma olo on hyvä vaikka yöunet ovat karanneetkin jonnekkin. Onneksi voi päivällä vetää pienet tirsat.

Maarit ja Niksu 33+3

 

Vesirokko asiaa tulin tänne pohtimaan. Hain pojat tarhasta tänään ja hoitajat ilmoittivat, että siellä on tautia nyt liikkeellä. Ei siinä mitään jos pojat sen sairastaa, parempi niin ettei sit aikuisena mut oma ja vauvan terveys jäi mietityttämään

Soitin molemmille vanhemmille ja olivat sitämieltä, että olen sen lapsena sairastanut, mutta kyllä se mielessä on. Täytyy soittaa huomenna neuvolaan ja kysyä vielä sieltä et onko jotain mitä pitää ottaa huomioon?

Onko muilla kokemuksia?

// Muutosta & Helvi 33+2

 

Vesirokon vasta-aineet voi testauttaa labrassa. Esim. lastentarhan henk.kunt. usein testataan raskautta harkittaessa mikäli ei olla varmoja taudin sairastamisesta. Rokotekkin on olemassa ja se estää vielä tartunnnankin saannin jälkeen tehokkaasti pahimman taudin tulon vaikka ei estä välttämättä koko taudin tuloa.

 

Tänään käväisin synnärillä . Harjoiteltiin luonnonmukaisten kivunlievitysmenetelmien valmennuksessa kaikkia venytysliikkeitä, hengitystä ja rentoutumistekniikoita. Iltapäivästä jatkuneet supistelutkin taukosivat siellä hetkeksi. Oli muuten hyvä valmennus, vaikka tosipaikassa saatankin haluta kaikki mahdolliset mömmöt - ja heti. Päästiin kaikkiin saleihin tutustumaan, kun sattuivat olemaan vapaina (tosin valmennuksen loppuvaiheessa tuli yksi sali varatuksi ) ja muutkin paikat katottiin ja kätilön kanssa sai kaikesta kyseltykin. Nyt tietää, mihin on menossa ja on paljon levollisempi mieli lähteä synnyttämään. Toinen valmennuskerta vielä kk. kuluttua.

Branwen Päivitätkö mulle listaan iäksi 32v. Hauskaa oli saada viettää synttäri-iltansa paikassa, jossa syntyi itse illalla tasan 32 vuotta sitten .

Joanmi + Potkiainen 33+0 POKS!

 

Moikka! Neuvolakortista: Mulle sanottiin esikoista odottaessa 6v sitten,että pitää olla AINA mukana. Jos joutuu onnettomuuteen tai jotain muuta sattuu niin hoitohenkilökunta on heti kärryillä. Hermoilijana ja tapaturma-alttiina olen kantanut sitä alusta asti tunnollisesti mukana. Olisivat sitten havainneet raskauden ja veriryhmän ym....En ole sitä vielä tarvinut muuta kuin neuvolassa....kop kop koputan päätäni!
Omaa napaa: Olo on varsinkin iltaisin aika tukala. Viime neuvolassa vauva oli pää alaspäin lähtökuopissaan Toivottavasti ei enään pyörähdä.. Viime yönä heräsin jo viideltä selkä -ja "menkkakipuihin". Toivoisin että pääsisin muutaman vkon aikaisemmin tositoimiin. Edelliset kaksi synnytystä on mennyt kyllä yli. Eka 10 pvää ja toinen viikon..
Nyt täytyy lähteä lyllertämään eskariin päin. Hyvää päivää kaikille
T: Osmiina ja Osteri-Ossi 32+6

 

Mammalomalaisille onnea! =)

Joanmille myös onnea!

Vesirokon vasta-aineet voi tosiaan testauttaa. Mies juuri eilen sanoi että työkaverinsa muksu on juuri vesirokossa, toivon ettei meidän neiti nyt saalistaisi sitä kerhosta tai muualtakaan. Jos sitten vähän myöhemmin, kun vauvakin vähän isompi.

Käytiin eilen illasta kylpylässä lilluttelemassa koko perhe Oli kyllä kivaa pitkästä aikaa olla lämpimässä. Vauva innostui liikkumaan sen jälkeen sitten, aamullakin piti kovaa mylläystä. Liikkeet tekee jo ihan kipeää! Flunssakin tänne pesiytyi, nenä täynnä räkää

Mietin myös että jos sinne Ikeaan jaksaisi lähteä lauantaina. Meiltä tulee Tampereelle matkaa 160km suuntaansa, että olishan siinä istumista sen kävelyn lisäksi. Mutta toisaalta, viikkoja alkaa olla jo kasassa ettei sen vuoksi tarvitsisi enää mitään varoa Makaanpahan sitten sunnuntaina kipeänä kotona Vielä kun sais tuon miehen sinne vaan lähtee..

Huomenna on neuvolälääkäri ja hän nyt ultraa samalla. Painoarviota kysyn, jos ei muuten tee. Ja ehkä vielä varmennusta sukupuolelle

nessu ja pieni 35+5

 

Ovatko teidän miehet alkaneet jo kovasti hermoilla tulevaa synnytystä? Meillä mies on ollut ihan mukavasti mukana raskaudessa, huomioinut ja pitänyt huolta, mutta nyt viime päivinä on selvästi tullut vähän lisää kierroksia Miettii jo, että pitäisikö lähteä töihin autolla, että pääsisi sitten tarvittaessa nopeammin kotiin, ja puheluistakin piti sopia, että soitan tiettyyn numeroon, jos tuntuu, että lähtö tulee – en muuten. Oli eilen ihan hermona ollut töissä, kun soitin, enkä ollut vastannut, kun soitti takaisin :heart: Onhan se suloista, kun toinen jaksaa osallistua – ja kestää nämä jatkuvasti pahenevat hormonimyrskyt

Neuvoilta olen onneksi välttynyt aika pitkälle, mutta sitä ”peräänkatsomista” (okei, tarvitsen sitä kyllä välillä tai oikeastaan aika usein ) on ollut sitten senkin edestä :headwall: Olen antanut aika paljon mennä turhaksi kokemastani toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ollut helpompi ottaa vaan merkkinä siitä, että olemme vauvan kanssa tärkeitä näille ihmisille.

Esikoisen hoito synnytyksen aikana taitaa meillä järjestyä sittenkin :heart: Mies olisi niin kovasti tulossa synnytykseen mukaan, mutta sopimallamme hoitajalla menee se useampi tunti päästä paikalle. Mutta nyt alkavat nuokin tunnit olla selvillä, meinasi ihan itku päästä, kun mies kertoi järjestelleensä vähän asioita :heart:

Oma jaksaminen mietityttää kovasti. Juurikin tuosta syystä, että läheisin tukiverkko asuu sen 200 km päässä, joten esim. lapset mummolaan ruokakaupan/jumpan/tms ajaksi ei ole meille vaihtoehto. Toki kovasti auttavat mahdollisuuksien mukaan, mutta tullaan olemaan ihan omalla perheellä vain. Mutta kai se elämä järjestää asiat, ja täytyy tuota kunnallista lastenhoitoapua käyttää sitten tarvittaessa, ja Mannerheimin lastensuojeluliitollakin on joku hoitaja, jonka voi tarvittaessa palkata pariksi tunniksi, että pääsee itse vähän lepäämään, jos väsy meinaa iskeä yli. Meilläkin siis 2,5v, joka kotihoidossa.

Pringles laita Nannamammalle nimesi yksärinä, niin hän lisää sinut tuonne fb-ryhmään

Peitosta meillä ohjeistettiin neuvolassa, että se äitiyspakkauksessa tuleva ohut peitto tulee jättää vauvan kainaloiden alle, ja silloin ei haittaisi?

Joanmi onnittelut synttäreistä :flower: Toivoisin kovasti, että en vietä omia kolmekymppisiäni synnärillä Meillä kun on lasketun ajan kanssa alle viikko eroa

(.) Tänään viimeiseen neuvolalääkäriin. Saa nähdä, mitä sanovat noista alkutasoon nähden kohonneista paineista ja turvotuksesta, saati supistuksista… samaa valitan kun moni muukin, että ihana, jos tämä vaikka parin viikon päästä päättäisi syntyä, mutta ylihän sitä mennään varmasti heittämällä

Branwen ja Sissi 35+5

 

Piti tulla tänne kommentoimaan nyt pitkästä aikaa. Oon tuolla fb:n puolella ollut enemmän mutta lueskelen täälläkin kyllä.

Neuvolakortti ei kulje mukana ainakaan vielä. Itseasiassa nyt taitaa olla laukussa edellisen kerran jäljiltä mutta en ole varta vasten kantanut mukana.

Synnytyksen pelottaminen: Mua ei sinänsä pelota mut on alkanut vähän mietityttämään/jännittämään kyllä. Esikoisen kanssa vaan menin sinne ja aavistin että kipeää tekee mutta nyt kun tietää mitä se synnytyskipu on niin kyllä se vähän jännittää kuinka sen kestää. Mä en kaikenlisäks haluais ottaa mitään puudutteita kun saan niistä niin kauheen migreenin. Esikoisenkin kanssa kieltäydyin epiduraalista ja aijon kieltäytyä nytkin. En halua kärsiä päänsärystä ja oksentaa kolmea ensimmäistä päivää vauvan kanssa. toisaalta sitten tietää että vaikka maailmassa ei niin kauheeta fyysistä kipua ole kuin synnytyskipu (en ite ainakaan tiedä mikä vois tehdä niin kipeetä...ehkä jos pää leikattais irti niin vois tehdä enemmän kipeetä) niin nyt tiedän että siitä selviää ja se on kuitenkin sellasta positiivista kipua joka tuottaa hyvän lopputuloksen ja vauvaa ei maailmaan saa ilman sitä kipua.

Lämpimät hanskat oli meillä ongelmana viime talvena. En tiedä kuinka monet hanskat ostettiin tytölle ja missään ei pysynyt kädet lämpiminä. Tai sitten ne oli heti märät tai ei pysynyt kädessä. Ostettiin sitten Reimatecin rukkaset ja ne on ollut ihan tosi tosi hyvät. Pysyy hyvin kädessä, istuu hyvin, pitää vettä ja on lämpimät. Tuollasia hamstrasin just alekorista kun myivät -50% ja nyt aika montaa eri kokoa tulevaisuutta varten.

Liikkuminen on mulla edelleen aika minimissään. Voisin paasata taas tästä aiheesta kuten ennenkin. Tosiaan esikoista odottaessa treenasin salilla, eri LesMills tunneilla, spinningissä, hiihdin ja alussa juoksinkin vielä. Mitään pipentäkään raskausvaivaa ei ollut, ei siis mitään. Pystyin treenata suurehkoilla painoilla ihan loppuun asti, vielä samana päivänä kun lähdettiin sairaalaan. Nyt kun me rakennetaan niin liikunta jäi sen takia, ei vaan ole mahdollisuutta päästä salille kun mies on raksalla ja itse tytön kanssa. Kävelyllä käydään ja pyöräillään muttei se riitä mulle joka olen himourheilija. Ja väitän että olisin säästynyt ainakin osalta näistä raskausvaivoista jos olisin saanut mahdollisuuden treenata niinkuin olen tottunut. Mua ei ole luotu olemaan paikoillaan edes raskaana ollessa. Esikoisen kanssa palauduinkin tosi nopeesti eikä mennyt kun 2-3 viikkoa kun pystyin alotella juoksemista. Nyt tuskin pääsen hetkeen juoksulenkille vaan täytyy alotella rauhallisemmin. Nyt on nuo supistukset ja vauvan painaminen alas hidastanut mun kävelyäkin kyllä ihan älyttömästi. Yritän silti pitää itseni liikkeessä ettei aivan passivoituis. Ja odotan, odotan, odotan että talo on valmis ja vauva maailmassa että pääsen taas treenaamaan ja saan itseni kuntoon.

Oma jaksaminen 2,5-vuotiaan javauvan kanssa mietityttää täälläkin. Ihan samoja ajatuksia kuin muillakin. Toivon että saatais toi tlo pian valmiiks että saan taas miehen enemmän kotiin. Meinattiin että mies pitää kaikki isyyslomat heti alkuun ja rakentaa niin paljon kun mahdollista ja on myös tarvittaessa sitten mun käytettävissä jos tartten apua kotona. Tuo talo täytyy nyt rakentaa, paljoa ei ole jäljellä, pinnat lähinnä ja muutama väliseinä yläkerrassa. Jotenki meidän täytyy yrittää nyt selvitä vaan. Esikoinen on uhmaiässä, itsepäinen ja vaativa mutta niin ihana ilopilleri. Mä luulen kuitenki että meille tulee ihanat alkuajat ja kai sitä jaksaa, on muutkin jaksanut. Toivon että tää vauva olis yhtä hyvä nukkuja kun esikoinen että itekin sais nukkua. Se mietityttää eniten että jos vauva valvottaa yöllä paljon ja päivällä täytyy jaksaa 110 lasissa esikoisen kanssa että voi tehdä vähän tiukkaa.

Omasta olosta:Mä voin aivan hyvin. Vatsa on yhtäkkiä kasvanut enkä enää tiedä mihin suuntaan sitä kasvattais kun on niin pitkä aika vielä jäljellä. Supistelee ja töissä olo tökkii. Nyt haluisin jäädä vaan kotiin. Totesin että mä en ikinä saa kaikkia töitä tehtyä vaikka olisin äitiysloman alkuun 24/7 töissä. Tehköön muut ne mitä mä en kerkee. Huomenna on lääkäriaika koska tässä viime päivinä ollut melko napakoita supistuksia. Ottavat jotain kokeita ettei oo mitään tulehdusta joka aiheuttais ne. Mä kyllä luulen että tää hektinen elämä, kiire töissä, 50km.n työmatka ja väsymys on noiden supistusten takana. Lääkäri kirjottaa mulle sairaslomaa äitiysloman alkuun asti. Joudun kyllä vähän kotoa ksäin seurata työmailia ja tuun varmaan käymään vielä ennen kuin jään virallisesti äitiyslomalle mutta kotiin jään fiilistelemään nyt. Meinaan pitää tyttöä hoidossa koska hänellä on hoitopaikka 16.9. asti, yritän lepäillä, laittaa kaikki valmiiksi ja tehdä vähän koulujuttuja ja tyttö jää mun kanssa kotiin sitten kun äitiysloma alkaa. Muuten vointi on hyvä, kaikki arvot on ollut hyviä, ei oo turvotusta ja vauvakin ilmoittelee itsestään paljon niin ei tartte olla huolissaan hiljaiselosta Tää on kyllä ihanaa ja odotuksellista aikaa tää loppuraskaus:heart:

Matilda ja pikkuvauva 32+2

 

Onko muuten kukaan SeKSiin synnyttämään tuleva saanut noita synnärin esittelysivuja toimimaan? Pääsen aina sinne synnytyssaliin asti, mutta sitä pitemmälle minulla ei ilmeisesti ole tulevaisuutta Että onko sen jälkeen vielä jotain edes tarjolla...?

 

Branwen: synnytyssalin esittelyn jälkeen tulee vielä lastenhuoneen esittely. Kokeilitko klikata "seuraava" ja/tai "jatka" ?

 

Nyt mua kyllä ketuttaa! Ei ollu eka kerta ku painoin lähetä-nappia ja mun teksti vaan katoaa! Ei auta ku kirjotella uusiksi. plaah

Tänään tosiaankin ensimmäinen virallinen äippälomapäivä, enkä kyllä vieläkään tiedä, että paljon tuun saamaan rahaa tästä lystistä. Eilen soittelin just kesätyöpaikan palkanlaskijalle, ja se lupas pikasesti laittaa tiedot tuloista kelaan.. Lauantaina olin vikan päivän töissä. Sunnuntai olikin vapaapäivä ja sillo loppu soppari tuolla. Eilisen olin työttömänä!

Ihanaa nyt kyllä kun ei tarvii enää miettii töihin menoa. Alkoi vikat viikot olee jo niin tuskaa. Seisomatyö alkoi käydä jaloille ja selälle aika raskaaksi. Illalla olin aina oikeen turvonnu eukko! Mutta selvisin vaan loppuun asti ja ylpeä olen!

Tänään aattelin mennä taas tekee vähän ostoksia mitä vielä puuttuu vauvaa varten. Mullei ollu vielä ennen viikonloppua ainuttakaan tuttia/tuttipulloa tms, mutta nyt on, kiitos vauvakutsujen! Sain sieltä kyllä niin paljon kaikkea mitä puuttui, ja vaatteita ja 200e lahjakortin vauvanvaate liikkeeseen! Sen toki aion käyttää vasta sit ku vauva on jo syntyny ja tiiän että kummanlaisia vaatteita saaan shoppailla. Mutta olen kyllä onnellinen noista kutsuista, ihanat läheiset :heart:

Hitto että äsken säikähdin! Huomasin että kaupungin mies leikkaa nurtsia tuossa ikkunan takana ja meikä makoilee tässä sohvalla läppärin kanssa yökkärit päällä Nää on näitä rivitalon ihania juttuja, kerrostalossa sai olla niin rauhassa ja nyt voi kuka vaan olla ikkunan takana!

Verenpaineen noususta olitte puhuneet. Mulla tosiaan on nyt pompsahtanu! Kotimittauksessa normipaineet ollu semmosta 125/68 ja lauantaina töitten jälkeen oli 150/92!! Siitä kyllä sit laski aika nopsaa kun vaan lepoo otti. Mutta kuitenkin ollu nyt senkin jälkeen normaalia korkeemmat, jotain 135/75-80. Neuvolassa kuitenkin sanottiin, kun soitin että pitää vaan ottaa rauhallisesti nyt, et jos noissa pysyy niin on vielä hyvä homma. Mulla on neuvolassa aina korkeet paineet, jotain 140/85-90 :O Joten nyt neuvolassa olis varmaan kevyesti 150/90

Mulla on ens viikon tiistaina vika neuvolalääkäri. Ihana päästä ultralla kattoo pikkusta ja saa vihdoin sen kokoarvionkin!! Se kyllä vähän jännittää,mutta toivon mukaan olis semmonen sopivan kokonen vauveli tulossa!

Branwen: Mä sitä kerran alotin kattoo, mut loppu mielenkiinto jo pain minuutin jälkeen. Kyllä mä sen aion vielä lopppuun joskus kattoa, jos sen tosiaan vaan loppuun saakka näkee.

Ihanaa kun on syksy ja alko taas tämmönen telkkarikausi. Salkkarit ja BB ja kaikki. Tykkääääään!

Cinderella ja Nuutti 35+0 :heart:

Ps. Nyt kopioin tän tekstin enne lähettämistä,ettei tee enää katoamistemppua.

 

dreamer Juu, sain klikkailla sitä jatka jatka aika jatkuvasti... jostain syystä vaan hyytyi siinä välissä. Ja kun sivun päivitti, niin heitti takaisin alkuun... tämä ehkä viisi kertaa, sitten loppui hermo No, täytyy kokeilla joku toinen päivä uudelleen, jos jaksaa... Ehtiihän sen tosiaan nähdä sitten myöhemminkin

 

"Mites muut jo ennestään lapselliset, mietittekö omaa jaksamistanne??"

Meillä tulee vauvan ja kuopuksen välillä olemaan ikäeroa 5,5 vuotta. Tämä onkin ensimmäinen kerta kun saan hoitaa vain yhtä vaippaikäistä. Edelliset lapset on syntyneet suht tiuhaan tahtiin joten aina on ollut joku taapero lahkeessa roikkumassa kun vauva on tullut taloon.
Nyt onkin erikoinen tilanne kun saan keskittyä täysillä vauvan hoitoon, muut lapset on jo niin isoja

Neuvolakortista en ole pitänyt mukana enkä koe aiheelliseksi pitääkään

Synnytyspelosta Mä en ole koskaan osannut jännittää synnytystä vaikka olen sen jo näin monta kertaa kokenut. Ehkä eniten jännittäisin jos tietäisin ettei tätä synnytystä tultaisi käynnistämään, en siis haluaisi kokea enää kotisynnytystä..
Lähinnä odotan tulevaa synnytystä innolla, haluaisin saada hoidettua sen jo alta pois
Vahva usko ja luottamus on siihen että kaikki menee tälläkin kertaa hyvin ja selviän urakasta parissa tunnissa..

Liikkumisesta mulla on liikkumiset jääneet todella minimiin Vauvan pää on niin alhaalla että tuntuu joka askeleella siltä kuin keilapallo painaisi tuolla alapäässä. Liitoskivut on myös todella kamalia. Mieskin eilen totesi että on surullinen mun puolesta, en siis ole lainkaan oma itseni. Yleensä tykkään liikkua ja mennä, nyt vaan lojun kotona mitään tekemättä kun ei jaksa/pysty tekemään mitään :headwall:
Mä oikeasti niiiiin odotan että pääsen tästä poksahtamaan ja vaunulenkeille vauvan kanssa (varmaan myöhemmin tulen kovasti ikävöimään mahaa mut tällä hetkellä niin ei osaa ajatella..)

Mulla on seuraava neuvola ensiviikon maanantaina, siitä viikon päästä on synnytystapa-arviointi ja saamme tietää vauvan syntymäpäivän. Hurjaa!

minimuu ja poikanen 35+0

 

Neuvola + lääkäri oli tänään..

Pissa puhdas
Turvotus -
Paino +800/vk auts! Nytkö se sit alko nousemaan, nyt on 0,5kg lähtöpainon yläpuolella.
RR ok
Sf 31cm
Raivotarjonta
Sikiön syke 150
Liikkeet ++
Kohdunkaula n. 2,5cm ja kiinteä

Lääkäri teki sisätutkimuksen, ja tunsi vauvan pään lähtökuopissa. Olin oikeessa, että kyllä siellä se pää ottaa vastaan aina istuessa ym.
Nyt on sitten sairaslomaa vielä reilu 2vkoa ja sitten alkaa mammaloma. Hurjaa ajatella, että nyt en ainakaan mene töihin piiiitkään aikaan. Vaikka on sen jo tiennyt pitkään, mut nyt se jotenkin tuli todellisemmaksi.

Neuvolakorttia oon kantanut mukana laukussa alusta asti. Ei sitä viiti ottaa neuvolakertojen välillä pois laukusta, kun sitten se unohtuu kuitenkin. Pysyypähän tallessa

Synnytyspelkoa mulla ei ole. En osaa edes kuvitella sitä kipua, ja ehkä parempi niin ainut mikä vähän pelottaa, on repeäminen. Pelottaa, että alapää menee ihan tohjoksi, ja seksielämä menee pilalle. Toivottavasti ei.

Liikkuminen on täälläkin ihan liian vähästä. Selkä ja issias niin kipeenä, ettei huvita kävellä ylimäärästä. Sitten kun kävelee, alkaa vihloa alamahaa molemmilta reunoilta tosi kovasti. Onneks ei ole enää pitkä aika!

Masu painaa aika kivasti pelleaa istuessa, pakko istua takakenossa koko ajan, jos meinaa että henki kulkee. Voin vaan kuvitella, miten teitä, joilla vauva perätilassa, ahistaa se pää vielä tuossa lisänä..

Voikaa hyvin mammat! Jännä nähdä, kuka poksahtaa seuraavaksi

Niiskuneiti 32+4

 

Tervehdys,

Siitä on aivan järkyttävän kauan kun viimeksi kirjoittelin. Joskus keväällä kaiketi. Täällä netissä oleskelu on jäänyt aivan minimiin niin ei ole tullut täälläkään palstalla paljon aikaa vietettyä.

Tajusin juuri, että äitiysloman alkuun on vain kaksi päivää. Otin maksimivarhennuksen tuohon äippälomaan. Sinänsä minun elämääni tuolla ei ole vaikeutusta suuntaan taikka toiseen koska olen hoitovapaalla kotona noiden kolmen poikamme kanssa.

Aika monella näyttää olevan jo aika tukalat oltavat. Itselläni menee kyllä yllätävän hyvin. Vatsa ei vielä paina tai ahdista mitenkään erityisesti eikä ole mielestäni mitenkään valtavan kokonenkaan ottaen huomioon että alkuraskaudessa tuo vatsan koko oli viikkoihin nähden valtaisa. Toki tuttuun tapaan sf-mitoissa mennään tasasen varmasti yläkäyrällä. Oma paino on pysynyt suht mukavasti hallinnassa. Viime neuvolassa oli tullut alkupainoon lisää 6,5 kg mikä on aika mukava lukema. Minulle on kyllä viimeisinä viikkoina ollut tapana kasvattaa tuota painoa aika vauhdilla. Ennätys taitaa olla 1,5 kg viikossa eikä kyse ole ikävä kyllä ollut mistään turvotuksesta.

Monet vaikuttavat jo aika valmiilta synnyttämään. Minulla on toki noita viikkoja vielä niin vähän ettei tuolla synnärille ole vielä tarve lähteä, mutta muutenkaan mieli ei sinne mitenkään halaja. Olen aina ollut samanlainen. Kaikki kommentoivat että alkaa olla loppusuoralla ja minä vain että onhan tuohon nyt vielä aikaa vaikka kuinka ja paljon. Minulle taitaisi olla aikamoinen järkytys jos oikeasti sinne synnärille pitäisi lähteä ennen laskettua aikaa. Meillä alkoi yläkerran remonttikin eilen ja kyllä siinä nyt reilusti kuukauden päivät menee ennen kuin se siitä valmistuu. Senkään puoleen ei mikään kiire. Mies sitä sanoikin kun tässä joku päivä tuota remontoitavaa tilaa tyhjennettiin ja kannettiin yksi sohva alakertaa että sitten sinä joskus viikolla 40 saat roudata tämän saman sohvan taas ylös. Minä sanoin että silloin ei niin olisi väliksikään jos tuo synnytys tuosta käynnistyisi, näillä nykyisillä viikoilla ei vielä oli siihen tarvetta. No ei tarvinnut tuonkaan kantourakan jälkeen onneksi synnärille lähteä. Vaikka tämä on jo neljäs raskaus (tai ehkä juuri sen takia) niin ei tuo mies aina ihan tajua että kyllä tämä maha nyt vähän tätä menoa ainakin hidastaa. Asuntomme on kolmessa kerroksessa ja hän kyllä yrittää parhaansa mukaan juoksuttaa minua niissä portaissa, et viitsisi hakea minulle sitä ja sitä sieltä kellarista yms. Olen kyllä joskus sanonut että nyt en kyllä jaksaisi kun juuri raahustin sieltä itseni ylös. Joskus kun tulee sellainen tunne, että niitä porrasaskelmia saisi olla juuri se kaksi kolme vähemmän niin jaksaisi niitä edestakaisin paremmin rampata.

T: Irmeli ja Eila 31+3