Luovutettu munasoluhoito, vol. 2

Hienot pointit ylla olevassa keskustelussa!!!

 

Heippa!

Täällä on vilkasta keskustelua ja hyviä, syvällisiä pohdintoja
Kiitos niistä!

Rusakkonen; milloin on sinun tetauspäiväsi?
Karhuemo; tällä hetkellä raskaus etenee viikolla 27.

 

Tupsuli, kiitos kirjoituksestasi Teillä oli kyseessä ilmeisesti lahjasiittiöt? Ei meilläkään mies jonka siittiöitä käytettiin... ole moksiskaan(enää) lahjoitetusta munasolusta. Hänen siittiöitä kuitenkin käytettiin. Mutta, kyllä asia eri tavalla koskettaa sitä kuka ei onnistunut omilla soluillaan?! Vaikka asian järjellä ajatteleekin...niin aikamoisen prosessin läpi ainakin minä olen joutunut käymään. Järjellähän asia on hyvinkin selvä ( jopa minulle), mutta kyllä minun edelleen täytyy tehdä tunteideni kanssa kovasti töitä. Vauva on tosin hyvin pieni vielä. Siksi minusta on tosi ihana kuulla miten monet täällä kirjoittavat, että lapsi on lopulta tuntunut täysin omalta ja tosi rakkaalta. Omalla kohdalla lapsi tuntuu kyllä omalta, mutta jokin asia ei ole vielä löytänyt uomaansa.
Tupsuli, kirjoitit paljon tärkeistä asioista, jotka koskettivat <3

Rusakkonen, hengessä mukana!!!! <3

Neppari, hyvä kuulla, että sinulla kaikki hyvin <3 Olet jo pitkällä, voimia loppu raskauteen

 

Oon kännykällä kirjoittelemassa ni hankala tägäillä mut ihania pohdintoja ja viestejä täällä! <3 kiitos kaikille!

Itellä nyt rankkaa pohdintaa et mitä tässä tehdään. Vielä yksi omasoluhoito (clomifen+menopur, yritetään kasvattaa yksi tai kaksi solua jolloin oisivat muka parempilaatuisia) vai vihelletään peli poikki ja lahjasoluihin. Kun tuntuu ajan haaskuulle, mielenterveyden pilaamiselle ja pään hakkaamiselle seinään kokeilla vielä omilla soluilla. Tyhmäkin sen tietää ettei siitä tule mitään, ja sitten taas haavat revitään auki ja uudestaan joutuu työstämään pettymystä. Oon vähän yllättynyt miten rankkaa tämä pettymys kokonaan pieleen menneestä toisesta ivf:stä on. Aikaa mennyt jo pari viikkoa ka itken yhä suurimman osan päivästä ja olo on ahdistunut. Olis nyt vaan hyvä viheltää peli poikki, työstää lahjasoluajatusta ja mennä jonoon ja antaa sielulle rauha tän asian suhteen.

Kuitenkin taas ois ihan kai fiksua kääntää kaikki kortit ettei sitten joskus tulevaisuudessa jää mietityttämään. Lääkärin mukaan 20-30% todennäköisyys mulla tulla omilla soluilla raskaaksi. Kuitenkin tositosi vähän niitä onnistumisia matalalla amh:lla joten tuskin mekään oltais poikkeus...


Ja heii onnea plussanneille ja piinailijoille<3

 

Heippa! Olen uusi täällä mutta jo reilun vuoden lukenut tätä ketjua päivittäin samoin IVF hoito sivuja jo 2vuotta joten jotain käryä on kuka missäkin tilanteessa on tällä hetkellä... Syy miksi en ole aijemmin kirjoitellut on se että minulla on jo monta luomusti alkunsa saaneita lapsia 6kpl ja aikonaan viimeisen lapsen jälkeen minulle tehtiin sterilisaatio olin sillon 35v ja nyt 42 vuotias.elämä sitten muuttuikin eronmyötä siten että vauva kuume nosti päätään ja päätimme aloittaa IVF hoidot omilla soluilla, silloin olin 39 vuotias tuloksena 4 IVF hoitoa yhteensä n17 munasolua joista muutama hedelmöittyi ja KOSKAAN EI SIIRTOON MITÄÄN... Totuus löi päin kasvoja todenteolla mun omat munikset on ihan kuraa... No joku nyt ajattelee että siitäs saitte älkää valittako kun teillä jo niitä lapsia on liuta... Joo on kyllä ja olen todella onnellinen jokaisesta... Pieni miettimis tauko (viikko) ja oltiin jo psykologin juttusilla lahjamunasolu hoidoista jotka aloitettiin ensin lahja alkiolla,tarkalleen vuosi sitten ovumiassa siitä ei vaivaa tai edes viivaa testiin tullut.sitten odotimme luovuttajaa n4kk häneltä saatiin 6 solua joista 4hedelmöittyi ja kaksi saatiin siirtoon,3päiväinen top (nega) 6päiväinen kohtalainen blasto (nega).... Uutta luovuttajaa odotettiin ja väliin tuli klinikan kesä tauko. Elokuussa tuli puhelu luovuttaja on löytynyt ja häneltä saatiin 8solua joista 7hedelmöittyi... Nyt on yksi nelipäiväinen top alkio kohdunlämmössä ja 4kpl saatiin vielä pakkaseen... Testipäivä on 3.10
Pitkä on taival ollut ja kuinka pitkä vielä onkaan?

Teille jokaiselle HURJAN PALJON ONNEA MATKAAN KOSKA ONNEA TÄSSÄ HOMMASSA MYÖS TARVITAAN LADORATORIN JA LÄÄKÄREIDEN LISÄKSI

 

Täällä käytyyn keskusteluun aiheesta kertoakko lapselle miten on saanut alkunsa ja mietteitä ulkonäkö sekä persoonallissin kysymyksiin. Ite olen huomannut että kaikki minun omista sukusoluista syntyneet lapset ovat jokainen ihan eri näköisiä ja omia persooniaan,on tummaa tukkaa ja vaaleeta on Sini silmistä ja vihreää.jotkut petintötekiät hyppäävät jopa kahden sukupolven yli eli vaikka isä ja äiti on Sinisilmäisiä mutta esm iso-äiti on vihreä silmäinen niin perheeseen voipi tulla vihreä silmäinen lapsi.me olemme mieheni kanssa päättäneet olla kertomatta ja miksi näin päätettiin on se että emme halua että lapsi kokee koskaan olevansa ulkopuolinen perheessä kuin kaikki muut sisarukset on nk.bio lapsia ja hän ei, en halua koskaan tilannetta että joku pääsee hänelle sanomaan vaan loukatekseen että hän ei oikeesti oo sisko tai veli ym ym.... Nämä ovat vain meidän mietteitä ja voivat toki myös muuttua ajankanssa jos ylipäänsä koskaan saadaan vauvaa.

 

Oon kännykällä kirjoittelemassa ni hankala tägäillä mut ihania pohdintoja ja viestejä täällä! <3 kiitos kaikille!

Itellä nyt rankkaa pohdintaa et mitä tässä tehdään. Vielä yksi omasoluhoito (clomifen+menopur, yritetään kasvattaa yksi tai kaksi solua jolloin oisivat muka parempilaatuisia) vai vihelletään peli poikki ja lahjasoluihin. Kun tuntuu ajan haaskuulle, mielenterveyden pilaamiselle ja pään hakkaamiselle seinään kokeilla vielä omilla soluilla. Tyhmäkin sen tietää ettei siitä tule mitään, ja sitten taas haavat revitään auki ja uudestaan joutuu työstämään pettymystä. Oon vähän yllättynyt miten rankkaa tämä pettymys kokonaan pieleen menneestä toisesta ivf:stä on. Aikaa mennyt jo pari viikkoa ka itken yhä suurimman osan päivästä ja olo on ahdistunut. Olis nyt vaan hyvä viheltää peli poikki, työstää lahjasoluajatusta ja mennä jonoon ja antaa sielulle rauha tän asian suhteen.

Kuitenkin taas ois ihan kai fiksua kääntää kaikki kortit ettei sitten joskus tulevaisuudessa jää mietityttämään. Lääkärin mukaan 20-30% todennäköisyys mulla tulla omilla soluilla raskaaksi. Kuitenkin tositosi vähän niitä onnistumisia matalalla amh:lla joten tuskin mekään oltais poikkeus...


Ja heii onnea plussanneille ja piinailijoille<3

Tuo 20-30 prosentin todennäköisyys on mun korviin hyvä. Yli 40-vuotiaalla todennäköisyys on 10 prosenttia siirtoa kohden. Mun AMH oli alle 0,2 mutta silti mua hoidettiin omilla soluilla ja yksi raskaus saatiin vielä aikaiseksi (tosin se päätyi keskenmenoon).
Sä olet niin nuori että sulla hedelmällisyystilanne voi vielä vaihdella.

 

Täällä käytyyn keskusteluun aiheesta kertoakko lapselle miten on saanut alkunsa ja mietteitä ulkonäkö sekä persoonallissin kysymyksiin. Ite olen huomannut että kaikki minun omista sukusoluista syntyneet lapset ovat jokainen ihan eri näköisiä ja omia persooniaan,on tummaa tukkaa ja vaaleeta on Sini silmistä ja vihreää.jotkut petintötekiät hyppäävät jopa kahden sukupolven yli eli vaikka isä ja äiti on Sinisilmäisiä mutta esm iso-äiti on vihreä silmäinen niin perheeseen voipi tulla vihreä silmäinen lapsi.me olemme mieheni kanssa päättäneet olla kertomatta ja miksi näin päätettiin on se että emme halua että lapsi kokee koskaan olevansa ulkopuolinen perheessä kuin kaikki muut sisarukset on nk.bio lapsia ja hän ei, en halua koskaan tilannetta että joku pääsee hänelle sanomaan vaan loukatekseen että hän ei oikeesti oo sisko tai veli ym ym.... Nämä ovat vain meidän mietteitä ja voivat toki myös muuttua ajankanssa jos ylipäänsä koskaan saadaan vauvaa.

Me olemme päättäneet samasta syystä olla kertomatta.
Olen keskustellut ammattilaisen kanssa pitkään ja tutustunut tutkimuksiin. Vaikka ammattilaiset nykyään kertomista suosittelevatkin, eivät tutkimustulokset tue sitä että se olisi aina ja yksiselitteisesti paras vaihtoehto. Jokaisen perheen tilanne on omanlaisensa.
Saatamme kertoa lapselle myöhemmin, lähempänä aikuisikää, tällöin hän saa itse päättää kenelle haluaa tiedon kertoa.

 

Kysymyksiä kokeneemmille ketjussa

• montako munasolua olette lahjana saaneet
• montako on hedelmöittynyt
• millaisia alkioita olette saaneet
• monennestako siirrosta raskaus

Nimim. jännittää täällä

- Saimme kaiken punktioidun, munasoluja oli yli 10.
- Viisi hedelmöittyi ja meni pakkaseen.
- Ekasta siirrosta raskaus (siirrettiin kaksi, yksi kiinnittyi).

 

@Sakariina tosiaan meillä vasta yksi hoitokierros takana luovutetuilla munasoluilla. Kahdeksan solua saatiin, mutta ainoastaan kaksi hedelmöittyi ja niistäkin toinen hyytyi eli blastokystiksi asti jaksoi yksi ainokainen. Se oli onneksi biologin mukaan aivan erinomainen ja oli siirrettäessä jo hatching-vaiheessa eli zona bellucida (kuori) oli haljennut. Tämä blastokysti siis tuoresiirrettiin ja siitä alkoi raskaus . Yhtään ei jäänyt pakkaseen, joten nyt toivotaan, että tämä raskaus menisi hyvin.

Meillä ilmeisesti ongelma ei sittenkään ollut minun munasoluissani kuten aiemmin ajateltiin (kun miehen spermanäytteestä ei löytynyt vikaa) koska luovutetuillakin munasoluilla oli näin huono tulos (vaikka puolet ICSattiin). Jatkossa mies varmaan mennee sperman dna-fragmentaatio-testiin, katsotaan miltä näyttää. Mutta nyt toivotaan, että tästä raskaudesta olisi tuloksena oma nyytti kotiin <3.

 

Sakariina, en muista enää paljonko munasoluja tuli. Neljä hedelmöittyi blastoksi asti. Ensimmäinen ei tarttunut, mutta Eratestin jälkeinen siirto toi raskauden. Eli toinen siirto toi plussan ja vauvan. Olet ilmeisesti lähellä hoitoa?

Paljonko sulla siirrettiin aikanaan alkioita?

 

Hei, kysyttiin, etta milloin minulla on testipaiva - se on nyt 3.10. eli keskiviikkona pitaisi jotain tietaa.

 

@nyuu Pidä kiinni lapsihaaveestasi, mahdollisuuksia on!

Olen lukenut paljon kansainvälisiä tutkimuksia, joissa pohdittu nimenomaan AMH-arvoa ja ikää, että siis vaikka sinulla on matalahko AMH, sinulla pitäisi olla verraten hyvät mahdollisuudet tulla raskaaksi ikäsi puolesta. Tämä on erikseen mainittu lukuisissa tuoreissa tutkimuksissa. Munasolusi ovat vielä nuoria, joten toivoa on - paljonkin. Nimenomaan nuorilla AMH-arvo ei kerro muuta kuin, että soluja on vähän. Laatu voi silti olla erinomainen. Tsemppiä tosi paljon!

Itsekin tulin luomusti raskaaksi vielä 43-vuotiaana, tosin se meni kesken. Sen jälkeen selvisi, että ihan ikäni mukaisesti AMH oli melko alhainen. Saimme yhä IVF:ssä yhä top-luokan huippualkioita, mutta raskautta ei tullut. Todennäköinen syy ikäni vuoksi on kuitenkin munasoluissa. Siksi siirryimme lahjasoluhoitoon.

Sinulla on mahdollisuuksia vaikka kuinka; omat solut voivat hyvin yhä tuoda sinulle lapsen tai sitten ehdit vielä lahjasolulapsiakin saamaan, mikään kiire kun ei lahjasolujen suhteen sinulla ole.

Oi ikävä kuulla et raskaus meni kesken
Tosi epämääräisiä nuo turkinukset, kun esimerkiksi Dextran sivuilla lukee ettei alle 0,7 amh:lla saada lapsia aikakseksi nuorillekaan naisille ja eivät mielellään hoida. Siksi valkattiinkin Felicitas. Ja nytkin lääkäri sanoi että suosittelee vielä yhtä omasoluhoitoa jonka jälkeen ei enää kannata yrittää ja pitää vaan hyväksyä kohtalo. kuitenkin tää viimeisin ivf päättyi siihen ettei yksikään solu hedelmöittynyt ni tuskin mikään mun soluista sit on hyvää nähnytkään

Onneksi ei sikäli lahjasoluihin ole kiire, mutta kun lapsitoivetta ollut jo neljä vuotta ja yritystä kolme niin toivois vaan sen nyytin syliin ;_;

 

Minun hoito tulokset
- lahja alkio (nega) 3päiväinen 8soluinen (top)

Ensimmäinen lahjoittaja 6munasolua joista neljä hedelmöittyi mutta kaksi -saatiin siirtoon asti 1siirto 3päiväinen (top) alkio (nega)
-Toinen siirto kohtalainen 6päiväinen blasto,selvisi sulatuksesta 75% tästäkin (nega)
- toinen luovuttaja saatiin 8solua joista seitsemän hedelmöittyi
- ensimmäinen siirto 4päiväinen top alkio siitä nyt pp10 menossa
-pakkaseen saatiin 4kpl

Nyt on tilanne se että että pyyhkiessä tulee vaaleanpunaista vuotoa ( ei vielä siteeseen asti) tein tänään myös raskaustestin joka oli/on vahvasti plussa... Mutta taitaa mennä tämä raskaus kesken jos nyt jo tulee vuotoa vaikka on hevoskuuri tuki lääkkeitä lugestronin 800mg ja 600mg zumenonin siihen päälle vielä klexsane (veren ohennuslääke) ja mini disperiini (asa)...

 

@Pimpula76 - kannattaa kysya laakarilta, pitaako jompi kumpi pistaa tauolle tai ottaa pienempi annos, Klexane tai miniaspiriini (ja miniaspiriiniakin on eri vahvuuksia). Ja voit ehka kysya, jos Terolut-tabletti Lugesteroneiden lisaksi auttaisi, taikka jos jotain laakkeiden paivittaisessa ajoittamisessa. Joka tapauksessa pieni vuoto ei plussaamisessa valttamatta merkitse mitaan. Onnittelut plussasta!!!

 

@Pimpula76 - kannattaa kysya laakarilta, pitaako jompi kumpi pistaa tauolle tai ottaa pienempi annos, Klexane tai miniaspiriini (ja miniaspiriiniakin on eri vahvuuksia). Ja voit ehka kysya, jos Terolut-tabletti Lugesteroneiden lisaksi auttaisi, taikka jos jotain laakkeiden paivittaisessa ajoittamisessa. Joka tapauksessa pieni vuoto ei plussaamisessa valttamatta merkitse mitaan. Onnittelut plussasta!!!

Kiitos kommentistasi keskiviikkona on veritestit niinkuin sinullakin mutta taidan huomenna jo soittaa klinikalle.. Hurjasti onnea myös sinulle toivotaan ja uskotaan että on sinun vuoro saada plussa ja nyytti kotiin

Itse en osaa iloita yhtään nyt tästä plussasta kun mielessä kalvaa tuo vuoto... No näille asioille kun ei voi oikeen mitään itse enään tehdä muuta kun odottaa ja pelätä...

 

Niin ja lisäys vielä olen oma aloitteisesti nyt pistänyt yhden 200mg lugen extraa eli yht1000mg/vrk kun tuntuu että valuu ihan hulluna pois tuolta toosasta

 

Se valuminen on kai normaalia (en ole itse kayttanyt Lugeja). Ei ehka kuitenkaan kannata yliannostaa ilman laakarin neuvoa. Onnea kaikkeen!

 

Juu onhan se normaalia että tulee uloskinpäinä ja mitä tohon annostukseen tulee niin toi mun lisäämä yksi extra pallero ei oo vaaraksi joillekin määrätään niitä jopa 1200mg/vrk joten ihan klinikka kotaistahan tuo on ja toki asiakas kohtasta... Yön aikana ei ole tuhrua tullut ja aamulla oli niin kova pissi hätä etten kerinnyt edes testiä kaivaa joten otin seuraavasta 1,5 pidätyksellä ja tämmönen tulinyt sit jännätään huomista verikoe tulosta ja pysyykö vuoti poissa....

 

@Pimpula76 Minusta tuo vuoto on normaalia; lugeista tulee sitä muutenkin ja tosiaan itselläni oli alkuraskaudessa juuri tuollaista vuotoa ilman lugejakin. ONNEA <3

Kiitos täällä itku silmässä ja ajatuksena että voiko oikeesti olla nyt meidän vuoro.päivä kerrallaan eteenpäin.kahdeksas hoito kerta toi meille tämän plussan kun lasketaan omilla soluilla tehdyt 4ivf hoitoa mukaan joista tosin en koskaan edes siirtoon päässy kun kaikki solut kuukahti ennen kolmattapäivää ja neljäs siirto luovutetuilla nyt sitten toi ainakin hetkellisen plussan...

 

@Pimpula76 oii onnea! Kyllähän tuo on ihan selvä juttu <3 ja lahjamunasoluraskauksissa on jonkun tutkimuksen mukaan 2,5 kertainen riski normaaleihin raskausajan verenvuotoihin että eiköhän tuo ”kuulu asiaan” kun plussa on kerta noin selkeä tietty ymmärrän kyllä stressin, itellä kaikissa kolmessa raskaudessa ollut verenvuoto viittasi keskenmenoon, mutta näis lahjasoluhommissa kai kuuluu asiaan! Nyt nautit, onnea <3

@Sakariina : joo lääkärikin selitti eka mulle kuinka nuori ikä ja alhainen amh ei haittaa mitään. Nyt tosiaan kun kaikki viisi solua lensi roskikseen icsistä huolimatta joutui toteamaan et mun solut vastas 40-vuotiaan naisen munasoluja, ettei mistään hyvästä tavarasta ollut kyse :/ siinä meni kaikki usko ja toivo itellä onnistumiseen omilla soluilla. Kai me nyt sit kokeillaan toi yksi kierros vielä, mutta ei tässä ihmeitä uskalla toivoa kun näin huonosti meni tää toinenkin kierros. Ei se lääkärikään kauhean toiveikas enää ollut, mut kyllä kans ihmetteli että miten tässä näin huonosti kävi kun mun elämäntavatkin on ihan terveelliset (normipaino, en oo koskaan tupakoinut ja alkoholia en käytä enää näiden hoitojen takia). Naistenklinikalla meitä ei kans ois suostuttu enää mielellään hoitamaan ja sekin oli syy miks hypättiin yksityiselle.

 

@Pimpula76 oii onnea! Kyllähän tuo on ihan selvä juttu <3 ja lahjamunasoluraskauksissa on jonkun tutkimuksen mukaan 2,5 kertainen riski normaaleihin raskausajan verenvuotoihin että eiköhän tuo ”kuulu asiaan” kun plussa on kerta noin selkeä tietty ymmärrän kyllä stressin, itellä kaikissa kolmessa raskaudessa ollut verenvuoto viittasi keskenmenoon, mutta näis lahjasoluhommissa kai kuuluu asiaan! Nyt nautit, onnea <3

@Sakariina : joo lääkärikin selitti eka mulle kuinka nuori ikä ja alhainen amh ei haittaa mitään. Nyt tosiaan kun kaikki viisi solua lensi roskikseen icsistä huolimatta joutui toteamaan et mun solut vastas 40-vuotiaan naisen munasoluja, ettei mistään hyvästä tavarasta ollut kyse :/ siinä meni kaikki usko ja toivo itellä onnistumiseen omilla soluilla. Kai me nyt sit kokeillaan toi yksi kierros vielä, mutta ei tässä ihmeitä uskalla toivoa kun näin huonosti meni tää toinenkin kierros. Ei se lääkärikään kauhean toiveikas enää ollut, mut kyllä kans ihmetteli että miten tässä näin huonosti kävi kun mun elämäntavatkin on ihan terveelliset (normipaino, en oo koskaan tupakoinut ja alkoholia en käytä enää näiden hoitojen takia). Naistenklinikalla meitä ei kans ois suostuttu enää mielellään hoitamaan ja sekin oli syy miks hypättiin yksityiselle.

Kävin lukemassa sinun tarinasi ja sehän on kun kopio omastani ja sama hoito paikkakin oli silloin eli felicitias kolme hoitoa tehtiin synarela + Gonal f ja Menopur ja annokset ihan tapissa tuli joo 9-6 solua mutta laatu niin huonoa että ei koskaan siirtoon ja sit tehtiin se yksi hoito missä on tarkotus saada vasn 1-3 hyvää munasolua joo kolme tuli mutta kaikki tyhjiä eli ei ainuttakaan solua... Siihen loppui meidän taival felicitaksessa ja siirryttiin suosiolla lahjasolu hoitoihin.. Minun amh on ikääni nähden ok 1.2 ja ikää 42 ja SFH tai mikä se nyt oikealta nimeltään on? Niin oli 10 eli se oli ylärajoissa mutta ikääni nähden ok... Joten ei noilla lukemmillakaan ole aina merkitystä...toivon sydämmestäni että tämä hoito tuo teille lapsen

 

Kysymyksiä kokeneemmille ketjussa

• montako munasolua olette lahjana saaneet
• montako on hedelmöittynyt
• millaisia alkioita olette saaneet
• monennestako siirrosta raskaus

Nimim. jännittää täällä

- Ensimmäiseltä luovuttajalta saatiin kolme munasolua, joista hedelmöittyi yksi --> Tuoresiirto, joka ei tuonut raskautta. Vaihdettiin klinikkaa...

Klinikan vaihdoksen jälkeen saatiin luovuttajalta muistaakseni neljä, joista kolme hedelmöittyi. Yksi siirrettiin, josta alkoi tämä raskaus. Kaksi blastokystia odottaa pakkasessa.


.

 

./.. olemme mieheni kanssa päättäneet olla kertomatta ja miksi näin päätettiin on se että emme halua että lapsi kokee koskaan olevansa ulkopuolinen perheessä kuin kaikki muut sisarukset on nk.bio lapsia ja hän ei, en halua koskaan tilannetta että joku pääsee hänelle sanomaan vaan loukatekseen että hän ei oikeesti oo sisko tai veli ym ym.... Nämä ovat vain meidän mietteitä ja voivat toki myös muuttua ajankanssa jos ylipäänsä koskaan saadaan vauvaa.

Onnea plussatestistä
Tuo herätti minussa sellaisen ajatuksen, että tuo ulkopuoliseksi itsensä kokeminen on osin tiedostamatonta, alitajuntaan liittyvää. Lapset vaistoaa, että he ovat erilaisia, ulkopuolisia perheessä vaikka heille ei kerrottaisikaan totuutta. En halua loukata tai arvostella kenenkään päätöksiä, mutta haluaisin tuoda lapsen näkökulman esille. Jos lapsi kasvaa siihen tietoon, että hän on ollut niin kaivattu ja toivottu, että vaikka vanhemmat eivät ole voineet itse enää saada lapsia, he menivät lääkäriin ja saivat kiltin tädin rai sedän lahjoittamilla vauvan siemenillä lapsen. Näin lapselle kasvaa terve ja vahva suhde omaan alkuperään eikä se silloin voi olla lyömäase tai lasta ei voi kiusata sen vuoksi. Adoptioperheissä suositellaan yksiselitteisesti juuri siksi perustamaan lapsen ja vanhempien suhde rehellisyyteen eikä selailuun, koska väistämättä nämä salatut asiat tahtovat muuttaa perhesuhteita ja asian kertominen voi olla hirmuisen vaikeaa sitten aikuisena, jolloin se voi myös olla nuoren tai aikuisen identiteetille valtava haaste ja ahdistava ja masentava tieto, joka voi pahimmoilleen katkaista vanhempien ja lapsen välit tai aiheuttaa vuosien epäluottamuksen ja syyttelyt. Lapset yleensä ottaen ymmärtävät ja ottavat vastaan nämä tiedot niin luonnollisina asioina. Ei pieni lapsi pidä sitä haikeana tai surullisena, että hän on syntynyt ei-bio-vanhemmille, hänen maailmassaan ei ole geenejä rai perimää vaan isi ja äiti ja sisarukset, perhe ja hoivaajat. Kehotan tässä nimenomaan miettimään asiaa lapsen näkökulmasta. Lapsen ei tulisi kärsiä jatkossa siitä, että vanhemmilla on ehkä käsittelemättä suru tai pelko jostakin (esimerkiksi lapsettomuudesta) Eikä elämää voi siloitella etukäteen, mutta voi yrittää tukea lapsen identiteetin kasvua ja kehitystä niin, että Han on vahva kohtaamaan maailman ja ympärillä tukeva perhe, jossa ei ole isoja salaisuuksia heikentämässä suhteita.

Tämä oli minun pohdintaa, ajatukset heräsivät tuosta viittaamastani kirjoituksesta, mutta eivät kohdistu / arvostele kenenkään päätöksiä. Työskentelen tällä hetkellä perheiden parissa ja näen perheitä, joissa isoja salaisuuksia on piilotettu vuosia. Valitettavasti näen työssäni paljon ongelmia perhesalaisuuksiin liittyen. Olen alkanut ajatella, että vaikka totuus on usein kipeämpi ja vaikeampi sillä hetkellä, vuosia jatkunut salaisuus on kipeä, ahdistava, pethesuhteisiin vaikuttava iso mörkö, joka kaduttaa sitä enemmän mitä kauemmin salaisuutta on pidetty pimennossa.

 

Kävin lukemassa sinun tarinasi ja sehän on kun kopio omastani ja sama hoito paikkakin oli silloin eli felicitias kolme hoitoa tehtiin synarela + Gonal f ja Menopur ja annokset ihan tapissa tuli joo 9-6 solua mutta laatu niin huonoa että ei koskaan siirtoon ja sit tehtiin se yksi hoito missä on tarkotus saada vasn 1-3 hyvää munasolua joo kolme tuli mutta kaikki tyhjiä eli ei ainuttakaan solua... Siihen loppui meidän taival felicitaksessa ja siirryttiin suosiolla lahjasolu hoitoihin.. Minun amh on ikääni nähden ok 1.2 ja ikää 42 ja SFH tai mikä se nyt oikealta nimeltään on? Niin oli 10 eli se oli ylärajoissa mutta ikääni nähden ok... Joten ei noilla lukemmillakaan ole aina merkitystä...toivon sydämmestäni että tämä hoito tuo teille lapsen

En tiedä miksi tuo Synarela on Felicitaksella niin paljon käytössä. Oliko sillä tarkoitus jarruttaa/laskea alas teidän oma hormoonitaso?

Minulla laskettiin hormonitaso alas ja nostettiin toisella lääkkeellä. Pipariksi meni. Vaihdettiin pettymysten jälkeen klinikkaa. Uudella klinikallakin lääkäri ihmetteli Synarelan käyttöä. Hänestä se ei ollut perusteltua.Täysin eri lääkkeillä alkoi raskaus.