jastu, meille se psykologi sanoi, että vaikka on hyvä, että ollaan realisteja tässä (-kin) asiassa, niin on jopa hyväksi haaveilla ja toivoa. Saa suunnitella, millaista elämä on sitten KUN vauva on syntynyt ja muuta vauvaan liittyvää ja kuulemma ne, jotka haaveilee ja pettyy ei putoa kuitenkaan yhtään sen korkeammalta, kuin ne, jotka kieltäytyvät haaveilemasta. Eli nauti tästä piinailu ajasta ja toivo parasta, jos pettymys tulee, niin kohti uutta yritystä ja uusia haaveita. Kuulemma se, että asiaan uskoo, on asian onnistumisenkin kannalta positiivista, joten älä stressaa! Mä täällä jännitän sun puolestas kovasti ja toivon, että plussa pärähtää. Silloin, kun esikoinen syntyi, en huomannut mittään poikkeavaa ennen testiä, jonka tein samana päivänä, kuin menkkojen olis pitänyt alkaa - oli syy epäillä, että ne ei vältiksi alkaisikaan . Mutta sain kokea kyllä pahaa oloa ihan riittävästi (kävin sairaalassakin, kun taju meni heikotuksesta kesken ruokaostosten...), vaikka se alkoi vasta noin viikolla 7.
:hug:
:hug: