Snupalle tsemppiä tämän päiväiseen :heart:!
Ja toivotaan, että
Nynaeve on päässyt jo tositoimiin!
Minäkin voisin tässä laitella vähän kertomusta, kun poitsu vetelee sikeitä tuolla sohvalla, eilen siis kotiuduttiin, vaikka äidin hemppa onkin vielä alhainen (77), joka on sinänsä jännä kun se ei tunnut olossa millään lailla
!
Elikkäs silloin torstaina kävin siellä taysissa näytillä ja osastonlääkäri pyöräytti kalvoja kivasti ja olinkin silloin jo 3cm auki, mutta kohdunkaulaa edelleen jäljellä n. 3 cm. Päivällä ei oikeastaan sen kummempia tapahtunut, mutta yö oli normaalista poikkeava ja siitä kirjoittelinkin jo aiemmin.
Perjantaipäivä valkeni ihan ok, supistukset ja juilinnat oli loppuneet ja isäntäkin lähti töihin normaalisti. Illalla kahdeksan aikaan siirryttiin esikoisen kanssa yläkertaan iltatouhuihin ja silloin alkoi supistella jonkin verran ja jossain vaiheessa supistuksia tuli 10 min välein eli minun nukkumisestä ei juurikaan tullut mitään. Yritin sen kymmenen minuutin aikana aina pikkaisen torkahtaa. Isäntä tuli töistä puolen yön jälkeen ja minä jatkoin ähinääni sängyssä
! Kahden aikaan kuitenkin lähdin alakertaan, kun mikään asento ei enää tuntunut hyvältä ja supistukset napakoituivat, tosin niitä tuli edelleen 10 min välein. Ajattelin, että en tätä kyllä neljää päivää kestä, jos sama käy kuin esikoisestakin. Yöllä kolmen jälkeen supistukset alkoivat jo itkettää, joten kävin herättämässä isännän ja esikoisen, jotka kyyditsivät minut sitten taysiin ja lähtivät itse takaisin nukkumaan
!
Taysiin minut kirjattiin saapuneeksi 3:43 ja saliin olen päässyt 4:05. Alkutoimien jälkeen kävikin ilmi, että olin jo 4cm auki ja sain muistaakseni heti n. 4:30 epiduraalin ja sitten helpotti. Ilokaasulla en olisi pärjännyt, supistukset voimistivat niin, että oksennuskin meinasi tulla pariin otteeseen. Sitten sain onneksi levätä, epiduraalia sain kaiken kaikkiaan kolme annosta, oksitosiini lisättiin suppareita vauhdittamaan vasta n. klo 10:00 eli siihen asti mentiin omilla suppareilla.
Avautuminen pysähtyi omilla suppareilla 7 cm (kalvot puhkaistiin klo 8:58), mutta loppuavautuminen tapahtuikin sitten vauhdilla ja neljän minuutin ponnistuksen jälkeen poika syntyi. Loppu oli niin rajua ja kaikki tapahtui n. 10 min sisällä, että tuntui joka paikka repeävän ja huutoni ja kiroiluni kuului varmaan kauas
, onneksi ei ollut videokameraa. Repeämiä ei kuitenkaan ihmeekseni tullut yhtään. Ai niin, ja isäntäkin saapui saliin juuri loppuhuipennukseen kuulemaan huutokohtaukseni.
Istukkaa yritettiinkin kaikin konstein irroittaa n. tunnin verran salissa ja kun se todettiin mahdottomaksi niin minut kärrättiin vielä laikkaussaliin kaavintaan. Kaiken kaikkiaan pari litraa verta meni ja eilen kotiutuessa hb oli vaivaiset 77, mutta eiköhän se tästä lähde nousuun.
Nyt pitäisi sitten ruveta miettimään poikien nimiä, kun olin ihan varma, että tulokas on tyttö
enkä ollut mitenkään tähän tilanteeseen varautunut.
Irene ja poju kohta 3 vrk