Oih, kun on jännää! Onnea kaikille vauvautuneille ja erityisesti Triplat-74 perheelle voimia!
Itsellä on vähän epätodellinen olo. Jotenkin en nyt pysy asioiden perässä. Onko nyt jo tosiaan meidän kuukausi? Olenko minä kohta jossain synnytyslaitoksella? Tavarat on viimein hankittuna ja se auttoi asioiden tajuamisessa vähän, mutta on se tajutonta että kohta meilläkin on lapsi. Miehelle olen sitten purkanut ärtymystäni epätodellisesta olosta en tosin ole sitä tajunnut kertoa, muuten vaan kiukuttelen mistä sattuu ja mies on ihan ymmällään. =) Loppuisi silläkin jo työt, kun ärsyttää kun miehen mieli on liikaa työasioissa.
Toivottavasti olen siellä laitoksella jollain tavalla asioiden tasalla, kun synnyttämisessä on mietityttänyt juuri se, että ei tilanne olisi omassa hallinassa, vaan jotkut muut ihmiset jyräisivät eikä minua kuunneltaisi.
Taas on viimeisetkin äitiys vaatteet on jäänyt pieniksi ja jotain trikoohameita vaan kaupasta löysin. Minulle ei alavatsan kohdalta mene minkään kokoiset äitiyshousut enää, vaikka en nyt mitenkään hirveän iso ole, vatsa vaan on sellaisen mallinen.
Minulla ei ole ollut supistuksia ainakaan niin että olisin ne supistuksiksi tajunnut. Muutenkin olo ok. Mitä nyt liitoskipuja ja turvotusta vähän. Öisin on kova jano ja vessahätä monta kertaa. Meillä suvussa ei ole ollut monella naisella supistuksia ennen synnytystä, niin että yllättäin saattaa sitten alkaa minunkin. Nyt tuntuu siltä että en ehdi kyllästyä odottamiseen, mutta voihan tässä toisinkin käydä. Kolme viikkoa laskettuun aikaan! Onko tottakaan?
Talvimama ja vaavi 37+3
Itsellä on vähän epätodellinen olo. Jotenkin en nyt pysy asioiden perässä. Onko nyt jo tosiaan meidän kuukausi? Olenko minä kohta jossain synnytyslaitoksella? Tavarat on viimein hankittuna ja se auttoi asioiden tajuamisessa vähän, mutta on se tajutonta että kohta meilläkin on lapsi. Miehelle olen sitten purkanut ärtymystäni epätodellisesta olosta en tosin ole sitä tajunnut kertoa, muuten vaan kiukuttelen mistä sattuu ja mies on ihan ymmällään. =) Loppuisi silläkin jo työt, kun ärsyttää kun miehen mieli on liikaa työasioissa.
Toivottavasti olen siellä laitoksella jollain tavalla asioiden tasalla, kun synnyttämisessä on mietityttänyt juuri se, että ei tilanne olisi omassa hallinassa, vaan jotkut muut ihmiset jyräisivät eikä minua kuunneltaisi.
Taas on viimeisetkin äitiys vaatteet on jäänyt pieniksi ja jotain trikoohameita vaan kaupasta löysin. Minulle ei alavatsan kohdalta mene minkään kokoiset äitiyshousut enää, vaikka en nyt mitenkään hirveän iso ole, vatsa vaan on sellaisen mallinen.
Minulla ei ole ollut supistuksia ainakaan niin että olisin ne supistuksiksi tajunnut. Muutenkin olo ok. Mitä nyt liitoskipuja ja turvotusta vähän. Öisin on kova jano ja vessahätä monta kertaa. Meillä suvussa ei ole ollut monella naisella supistuksia ennen synnytystä, niin että yllättäin saattaa sitten alkaa minunkin. Nyt tuntuu siltä että en ehdi kyllästyä odottamiseen, mutta voihan tässä toisinkin käydä. Kolme viikkoa laskettuun aikaan! Onko tottakaan?
Talvimama ja vaavi 37+3
