Marraskuun 2012 masu-asukkien jatkot!

Fourth Giftille osanotto suruun! Suru on varmasti musertava ja shokki suuri!

 

Voi Fourth Gift, osanotto suureen suruun ja voimia jaksamiseen ja arjen pyörittämiseen :hug:

 

FG:lle osanotot ja voimia, muista antaa myös surulle aikaa :heart:

Tirppana, meillä on seuraava istuin jo hankittuna, eiköhän ensi kuun aikana oteta se käyttöön. Alkaa nykyisestä kaukalosta roikkua jalat jo sen verran pitkällä ulkona Tuo uusi on kasvot menosuuntaan, mutta selkänojaa saa säädettyä, joten oletan että siksi sen tiedoissa oli, että vastasyntyneestä alkaen. Itse en kyllä olisi tyttöä siihen ihan pienenä vielä laittanut...

Meille kuuluu hyvää, tytöllä tuli eilen 8kk täyteen, ja painaa menemään kuin viimeistä päivää koko ajan, eikä pieniltä haavereiltakaan (lähinnä kaatumisilta) ole vältytty, mutta sehän kuuluu asiaan Hampaista on nyt molemmat alhaalla läpi, mutta vielä tekevät sieltä kunnolla tuloaan. Mitoista ei ole tietoa kuin sen verran, että pari viikkoa sitten painoa oli 7,3 kg. Pituutta täällä ei ns. neuvolassa mitata, viimeksi 6kk neuvolassa se oli sen 67cm, veikkaisin että nyt n. 70cm.

Me vietetään nyt vikoja viikkoja täällä Briteissä, ja sitten tie vie takaisin koti-Suomeen, ihanaa! Tytölle on päiväkotipaikka 2.9. alkaen, mutta vielä ei ole lopullista päätöstä tehty siitä, meneekö hoitoon vai jääkö vielä kotiin.

Eipä tällä erää muuta, täytyy koittaa muistaa aina välillä käydä täälläkin, nyt olen lähinnä viihtynyt meidän FB-ryhmän parissa

 

Fg:lle osanotto suureen suruun.

En ole saanut kirjoitettua mitään, lukemassa olen käynyt. Me käytin 8kk neuvolassa ja odotetaan elokuun aikaa lastenkirurgialle. Pikkunen on touhukas ja iloinen, äiti vaan huolta sydän täynnä Mutta kyllä tämä tästä, ehkä pitäis aktivoitua sinne naamakirjan puolelle vihdoin ja viimein, kun ei tänne tule enää oikein kirjoiteltua.

Inari & Salla

 

kiitos... kyllä suru on valtava, itektty on niin että piha kohta tulvii... itse jouduin ensiapuun tänään, paniikkikohtauksia tullut... nyt rauhoittavien alla pahin piikki pois, ja yötä vasten otan myös jotta saan nukutuksi. siten jaksaa päivänkin paremmin.
äiti sai sydänkohtauksen myös, pienen, on nyt sitten sairaalassa hänkin.. kunhan ei kuolisi nyt sekin...
elämän raadollisuuden alla painiskellaan. ali voi mennä, yli ei pääse, eikä voi kiertääkään joten kohdataan se mitä päivät antaa.
mies on hoitanut lapsia ja kotihommia, ite en oo tehnyt juuri mitään, ainakaan järkevää.. on niin lamaantunut ja suru aaltoilee päällä.. tukiverkosto on laajan ystäväpiirin vuoksi valtava, puheltu on ja itketty yhdessä ... kyllä tästä selvitään , ja nuo pienet muistuttaa elämän jatkumisesta ...

 

Osanotto Fourth Gift suureen suruun!

En ole minäkään saanut aikaiseksi kirjoitella. Päivät huristavat tyttösen ja perheen kanssa hurjaa vauhtia. Meillä ryömitään kovasti ja koko ajan saa olla katsomassa, ettei mitää ei-sallittua mene suuhun. Ulkona viihtyisi ja veljien touhuja jaksaisi seurata vaikka kuinka. Sylissä viihtyy myös. Kiinteät eivät vieläkään uppoa kovin hyvin, puoli pientä purkkia syö neljä kertaa päivässä. Öisin syödään tissiä muutaman kerran tai heräillään muuetn vain tarkistamaan onko äiti paikalla. Kovin on äitiriippuvainen tapaus. Vierastaa myös aika paljon. ;itäs vielä...Pian muuttuu arki, kun isommat lapset menevät kouluun, rytmit muuttuvat totaalisesti, kun aamulla ei saada enää nukkua niin pitkään. Tällä hetkellä nukutaan 20.30-09 ja sitten parit päikkärit päivällä. Toiset päikkärit vietetään edelleen tissillä, jotta saan tytön nukkumaan pidempään kuin sen puoli tuntia. Puhuminen on ollut nyt tauolla, kaikki energia vissiin mennyt tuohon liikkumisen opetteluun
Ihania ja lämpöisiä kesäpäiviä kaikille<3

-Melanie ja tytteli pian 8kk!!

 

surun keskellä niitä iloisiakin juttuja: pojalla ensimmäinen hammas läpi <3

 

Voimia suruun FG!

Sitten heti omaa napaa taas pitkästä aikaa... Tein positiivisen raskaustestin aamulla! Olo on vähän sekava ja tärisyttää, kun varkain vähän pääsi tulemaan tämä ylläri. Ensimmäinen aavistus tilanteesta tuli, kun pari viikkoa sitten kävin viemässä biojätteitä ja meinasin oksentaa kun avasin biojäteastian. Naureskelin siinä, että täähän tuntuu ihan samalta kun odotin alkuraskaudessa ja kaikki pilaantuneet ja voimakkaat oksettivat ihan kauheasti. Heh heh. Kyllä toivoin ensi vuodelle tai sitä seuraavalle vauvaa, mutta hirvittää tää mahdollinen tuleva vuosi ja noin neljä kuukautta ikäeroa, vaikka esikoinen onkin kohtuullisen helppo kaveri. ja tuntuu vielä niin pieneltä! Nyt tuntuu kyllä jo pari tuntia asiaa sulateltuani, että näinhän tän varmaan pitikin mennä. Mutta voihan sitä käydä miten vain vielä näin alussa. Joo, pessaarikokeilut eivät sitten olleet kannattavia... Minä kun päätin, että hormoneilla en enää päätäni sekoita. Ja että enhän ole kovin hedelmällinen, koska esikoistakin yritettiin noin vuosi. Nyt sitten napsahti melkeen samantien... Näinhän sitä sanotaan, että ekan kerran jälkeen se elimistö tietää miten pitää toimia!

Muuten täällä menee mallikkaasti, paitsi hampaita tehdään ja syöminen vähän takkuaa. Kaksi alahammasta pilkistä jo nätisti. Poika lähti ryömimään 6,5 kk iässä, ja sillä mallilla pääsee vielä vauhdikkaasti eteenpäin. Konttausasentoon menee, mutta läpsäyttää itsensä takaisin lattialle kun haluaa mennä kovaa! N. kuukausi sitten olikin kunnon kehitysspurtti, kun hampaita tuli, ja samalla oppi nousemaan polvilleen, parin päivän jälkeen seisomaan, kiipeämään portaita ja nyt mennään jo välillä hiissaamalla eteenpäin tukea pitkin ja valitettavasti huojutaan myös ilman käsiä. Apua!

Olen vähän masentunut, kun meillä ei tunnu maistuvan omatekoiset pöperöt. Hirveä yökkiminen, vaikka kuinka hienoksi mössäisi ja samalta näyttää kuin purkkiruuatkin. Olen sitten antanut jo periksi, ja olkoon, syököön sitten kaupan ruokia. Onnellisena olen täyttänyt pakastimen kotimaisella kukkakaalilla, porkkanamössöllä, kalalla, bataatilla yms. ei maistu. Hyvin tuntuu kasvavan silti. Suu taitaa olla melkoinen seula, kun tavallinen puurokin tulee ulos. Syötän sitten niitä piltin jauhepuuroja, jotain vellejä paksumpana puuromaisena sosenokareen kanssa, ne maistuvat hyvin. Sormiruokana tuntuu menevän vain kurkku ja maissinaksut, vaikka kovasti on panostettu siihenkin. No, tärkeintä että syö jotain. Imetän edelleen, siitä toisesta rinnasta, ja siitä saa maitonsa. Yksi puremisvaihekin on onneksi takana, onneksi tarvitsi vain päivän jäähyn tissistä, että tilanne korjaantui.

Tällaista tänne, vähän sulateltavaa!

Nynaeve ja poika 8 kk 1vko (+salamatkustajavauva)

 

Onneksi olkoon Nyaeve positiivisesta raskaustestistä!

Itse hämmästyin toissapäivänä, kun menkat alkoivat, vaikka vielä imetän. Viimeksi imetys piti lopettaa kokonaan, että alkoivat. Näköjään voi siis mennä miten sattuu. Olen kyllä ollut aikeissa lopetella imetystä, mutta se on vähän hankalaa, kun pikkuinen vieroksuu tällä hetkellä pulloa. Viimeksi oli ihan sama juttu, piti lopettaa imetys kokonaan, että huoli pullon muutaman päivän jälkeen. Mulle alkaa vaan riittää toi imetys, jotkut jaksaa vuoden tai kaksikin, itselleni alkaa nyt riittää. Voisi joskus jättää pikkuisen vähän pidemmäksikin hoitoon, vaikka yöksi mummolaan tms. nyt se on niin riippuvainen yösyötöstä minun rinnastani, ettei sellainen onnistu. Ja muutenkin on sen verran levoton imijä, ettei julki-imettäminen ole onnistunut enää muutamaan kuukauteen, vaan täytyy olla pimeä huone ja mieluiten makuuasennossa, että keskittyy imemiseen.
Juuri keskustelimme mieheni kanssa, tuleeko meille vielä vauvoja. Kolmas saa kuulemma tulla heti, kun on tullakseen. Neljättä voidaan sitten joutua miettimään haluammeko. Jos halutaan, niin sitten lähempänä neljääkymmentä. Jätettäisiin useamman (4-5) vuoden väli... Jos näitä nyt voi suunnitella, joskus voi, joskus ei voi.

Kumisaapas ja poika 8,5kk

 

FG:lle kovasti jaksamisia, itsekin isäni menettäneenä tiedän että raskasta se on. Olin silloin 23-vuotias ja isäkään ei vielä kovin vanha ollut, mutta tapaturmaisesti kuoli. Pari vuotta myöhemmin kuoli isän äiti ja siltä puolelta ei olekaan enää sitten sukulaisia elossa, paitsi jotain kaukaisia. Harmittaa kovasti ettei isä ja mummo ehtineet näitä lapsia nähdä, minäkin kun olin ainut lapsi isälleni.

Onnea Nynaevelle plussasta! Onhan se uutinen alkuun vähän järkytyskin, mutta siihen tottuu kyllä. Jotenkin nopeammin ja huomaamattomammin mennyt tää toinen raskaus, ehkä kun kaikki ei ole enää niin uutta. Ja tosiaan edellisestä ei ole kauaa aikaa, menee jotenkin rutiinilla jo Täällä viikkoja kasassa jo ihan kivasti, 24+6. Vaivat on alkaneet aikaisemmin kuin tytön odotusaikana. Selkä on aika huonona, tukivyötä tulee käytettyä ja onneksi siitä apua vähän on. Pieniä vaatteita on tullut vähän osteltua, kun kerta poikaa lupailtiin ja onhan tuon tytön vaatteet osittain aika tyttömäisiä. Ja kivahan se muutenkin on ostella toiselle ihan omaakin vaatetta.

Tytön kanssa aika samaan tahtiin mennään kuin ennenkin. Yöt nukkuu pääasiassa hyvin, maitoa ei ole tarvinnut nyt vähään aikaan. Rauhoittuu tutillakin suht hyvin jos sattuu heräämään. Hampaita ei ole vielä puhjennut, lähellä kuitenkin ollaan. Karkeampaa sosetta kokeiltiin, mutta ei oikein uponnut kovin hyvin. Tietty kun ei niitä hampaita ole, niin ei tykkää niistä paloista sitten. Iltapuuroa menee vaihtelevasti, nyt vissiin kyllästynyt riisipuuroon, kun parina iltana ei oikein uponnut. Se tosin loppuikin sopivasti ja seuraavaksi sitten kokeillaan moniviljaa.

Päikkäreitä nukkuu kahdet, kolmannet jäi pois joku aika sitten. Nyt on tän viikon ajan jotenkin ollut rauhaton toisilla unilla, ei meinaa nukahtaa ja sitten kun nukahtaa niin on levotonta unta.

Ensi viikoksi on suunnitteilla reissu toiseen kaupunkiin ja ihan yksin (tai no, tää tuleva vauva toki matkassa jatkuvasti) Voihan se olla vähän outoa olla yö erossa tytöstä, mutta tekee varmaan ihan hyvääkin olla ihan yksin. Jaksaa sitten taas paremmin tätä arkea pyörittää. Mies on ollut nyt kyllä kotona, on kesälomaa ja sitten isyyslomaa. Mutta tekee päivät remonttia ja yhdessä ei olla päästy oikein mihinkään, ei perheenä eikä kaksin. Onneksi on tuollainen mies, joka mielellään viettää aikaa lapsen kanssa ja "päästää" minut sitten välillä pienelle lomalle. Saa välillä sitä omaakin aikaa, kun pääsee vaikka kaupungille yksin kauppoja kiertelemään. Nyt kun alkaa olla jo vähän hankalaa tuon mahankin kanssa, niin ei olisi kiva jos esikoista joutuisi aina joka reissulle mukaan raahaamaan. Kun on vielä ihan kannettava tapaus. Vitsailin eilen miehellekin että ens talvena pidän sit kyllä jalat ristissä, ettei taas ole marraskuussa synnärillä Ainakin vuoden enemmän jos pitäisi väliä sitten kolmanteen, jos sellaista päätetään sitten yrittää.

Tirppana ja tyttö 8kk

 

Onnea Nynaeve plussasta! Kyllä se siitä varmasti vielä iloksi muuttuu, kunhan selviät(te) alkujärkytyksestä ja ehdit sulatella uutista vielä vähän Ja tosiaan, noin sen varmaan pitikin mennä.

Meille pikkukakkonen on tervetullut myös, kuten on jo aiemmin tullut mainittua. Mutta kai se vaatis vähän aktiivisuutta tuolla makkarin puolella... Mulla on kierto vielä raskauden ja sen jälkeen alotettujen minipillereiden jäljiltä ihan sekaisin, joten siinäkin mielessä ei kiirehditä vielä. Mutta jospa se ens vuoden aikana kuitenkin...

Syömisestä piti sanoa, että meillä ollaan siinä mielessä onnekkaita, että sen kesäkuisen syömälakon jälkeen tytölle on maistunut kaikki erittäin hyvin. Vetelee tyytyväisenä hyvät satsit niin valmiita kukn itsetehtyjäkin soseita, mukana saa olla isojakin paloja. Valmissoseita ollaan ostettu Hippin 10+kk, jotka on ennemminkin ihan "kunnon ruokaa" kuin hienoja soseita. Niissä on käytetty mukavasti mausteitakin, monia niistä voisin itsekin syödä Tyttö myös sormiruokailee innokkaasti, leipää, kasviksia, hedelmiä, erilaisia "vauvanaksuja". Täällä on todella hyvät valikoimat valmiita, terveellisiä sormiruokia (lähinnä 7kk ylöspäin), niitä tulen kyllä kaipaamaan Suomessa asuessa.

Tirppanalle hyvää reissua, otahan ilo irti omasta ajasta ja rentoudu
FG:lle voimia kaiken keskellä!

Millimama & Aava 8kk

 

FG, paljon voimia suruun :hug:

Nyaeve paljon onnea plussasta

Meillä Eetu ryömii vauhdilla eteenpäin, konttausasentoa harjoittelee koko ajan ja heijaa itseään siinä. Kissan kanssa on paras kaveri, onneksi kissa tykkää Eetusta paljon ja silloin kun ei halua että Eetu halailee niin kissa menee yläkertaan nukkumaan

Eetu syö kaikkea mitä tarjotaan ja herää vielä yöllä syömään kerran tai kaksi. Nyt nukkuu alkuyön omassa sängyssä ja jossain vaiheessa otetaan viereen jos on kovin levoton.

Mutta jospa sitä nyt menisi nukkumaan, ja hetken jos luksi Seppo Jokisen uusinta dekkaria

 

Huomenia täältä sateisesta pohjanmaalta.

Paljon onnea Nynaeveplussasta.

Aika huristaa vauhdilla, ens viikolla alkaakin sitten jo koulut ja eskari. Ja isäntäkin palasi töihin maanantaina. Itsellä työt alkaa syyskuussa, jottei siihenkään enään pitkä ole, oi kamala.

Neuvolakuulumisia meillä oli viime viikon tiistaina 8kk lääkärineuvola. Kasvu ja kehitys hyvää, lääkäri sanojen mukaan. Mitat olivat 70cm ja 8400g ja käyrät olivat pikkasen laskusuunnassa. Joten neuvolantäti laitti kontrollikäynnin kuukauden päähän. Ei itseä onneksi sillain huoleta, kun meillä on muillakin ollut täs samassa vaiheessa notkahdus kasvussa, kun kuitenkin liikutaankin jo kokoajan. Ja niin neuvolatätikin meinasi, että sitä varmaan johtuu, mutta hyvä se on tietty tarkistaa. Ihmettelin vaan, ettei lääkäri sanonut muuta, kuin että hoikka poika. Vaik se on kyllä sinänsä hassua, kun poitsu ei oikeasti näytä hoikalta, on paksut posket ja "makkaraa" käsis ja jalois

Nyt meillä noustaan toiselle puolelle kyynärpään varaan, että kohta voipi löytyä istuma-asentokin. Se on kyllä jännä, kun niin tukevasti istuu syöttötuolissa ja sylissä, mutta sitten jos lattialla kokeilee istumista, niin kaataa alta aikaykskön itsensä.
Syöminen on pojalla taas ollut hyvää, kun keitellään itse ruuat. Mutta puuroa ei huoli vieläkään
Osaltaan tuohon kasvuun voi toki olla vaikuttanut nuo meitin mökkireissutkin, kun söi siellä paljon huonommin. No sitten se selviää, kun nyt syö kuitenkin hyvin.

 

kiitos osanotoista nyt alkaa jo olla helpompi olla, kun pahin shokki on käsitelty. pienet pitää elämässä kiinni ja on pakko vain selvitä uuteen päivään hyvillä mielin jo, vaikka hetkittäin ikävä iskee..

onnea nynaevelle plussasta vauvattelut ei lopu tähän onnea kovasti ja ihanaa on että on lyhyt ikäero, eka vuosi on sähläämistä kahden pienen kanssa, mutta helpottaa ajan myötä ja saavat toisilleen läheiset suhteet jotka kantaa pitkälle aikuisuuteen saakka <3

noni sit sitä kiljutaan jo aamupuurolle nykyään ei ehdi enää kirjoitella juuri mitään

 

Hei vaan kaikille!

Niin on kuukausi taas vierähtänyt. Täältä luin iloisia ja surullisia uutisia, niin se elämä vaan menee :hug:

Eikka jo 9kk. Kävelee puita pitkin, yöt menee hienosti. "Aamupala" (maitoa) syödään n. klo 6 ja sitten jatketaan unia vielä n. 1-2h ja herätään puurolle.

Pieni ikäero, nyt alkaa jo palkitsemaan, sillä Eikka on jo täysillä mukana meidän Maijan (2v) leikeissä. Viihtyy hyvin laittialla touhuissaan. Jos liian pitkään on hiljaista, on syytä käydä tarkastamassa missä pikkumies luuraa. Yleensä löytyy isompien huoneista paperiroskikselta.

Töiden alkuun 2 viikkoa, haikeaa. Tästä se nyt alkaa, loppuelämä: töitä, päiväkotia, koulua, ohi on aikatauluton elämä. Odotan uutta innolla, sitä muutakin elämää kodin ulkopuolella. Pikkuvauvoista on aika nauttia sitten, kun meille joskus lapsenlapsia suodaan

Scala, Eikka 9kk + vanhemmat vekarat

 

Scala: teidän Eikka kuullostaa ihan samalta,kuin meidän poika. Puita pitkin myös kävelee ja isosiskon (2,5v) kanssa jo ajoittan jotain jo leikkii. Tänään oli kunnon naurusessiot, kun isosisko hassutteli pojan edessä! Äiti nautti, kun sai juoda kahvia rauhassa. Ja on kyllä poika (8,5kk) todella aktiivinen, kaikkea yrittää saada, kiipeää kokoajan ja menee puita pitkin... mitähän tästä tulee?!

Kumisaapas ja poika 8,5kk

 

Samat on mietteet täälläkin, kuin kumisaappaalla, eli että mitähän tästä tulee...Tyttö on todella vilkas, hereillä ollessa ei toivoakaan että olisi edes hetken paikallaan. Konttaa pikavauhtia, nousee seisomaan kaikkien mahdollisten vähänkin tukea antavien elementtien varaan, mieluiten äidin jalkojen, tai housuista tai mekon helmasta roikkuen. Rynkyttää turvaportteja raivoissaan, tekee kaikkea mitä ei saisi ja virnistelee niin tehdessään, nukkumaanmeno on aivan mahdotonta, jne. Ja uusimpana villityksenä yrittää kammeta pinnasängystä pois. Sängyn pohja on laskettu alimmalle mahdolliselle tasolle, mutta pimu yltää juuri ja juuri ottamaan sängyn yläreunasta kiinni ja sitten kiertää varpaat pinnojen ympärille ja alkaa punnertaa itseään ylös. Jonain päivänä tulee sieltä vielä pää edellä alas, joten ollaankin laitettu peittoja ja tyynyjä laskua pehmentämään. Ei olla muutakaan ratkaisua keksitty, sattuisiko jollain olemaan hyviä ideoita?

Joku kehitysharppaus on tapahtunut viimeisen reilu viikon aikana, sillä kuvioihin on tullut uusia leikkejä, kuten "kukkuu" (verhon takaa), takaa-ajo (eli että äiti konttaa perässä, ja neiti karkuun hurjaa vauhtia), nokkamukista on opittu juomaan ihan itse kunnolla, ja joidenkin sanojen merkitys on selvästi alettu ymmärtää. Eli menoa ja meininkiä riittää "Puhetta" ei onneksi vielä tuo tyttö suolla, enkä uskoa että ensimmäinen sana on lähelläkään. Toki äänekäs on ilman sanojakin.

Muutenkin tänne kuuluu hyvää, Suomeen muutto lähestyy, enää pari viikkoa täällä ja sitten on tämä vaihe elämästä ohi. Tavallaan haikeaa, mutta ennen kaikkea ihanaa palata tuttuun ja turvalliseen Suomeen, omien läheisten pariin.

Mukava kuulla, että FG:lla on jo vähän helpompi olla, ja Scalan ja Eikan kuulumisia oli kiva lukea.

Millimama & Aava 8kk ja rapiat päälle

 

Kiitos kaikille onnitteluista! :heart: nyt on jo jotenkin ajatukseen jo viikossa "tottunut", että ei enää paniikki ja järkytys ole päällimmäisenä mielessä. Kai sitä neuvolaan pitäisi soitella, että terve taas Ja viikot varmistaa ultrassa, että osaa seulontoihin osallistua oikeaan aikaan. Tirppanallahan on jo viikot pitkällä. Mielenkiinnolla luen sinunkin kuulumisiasi! Itseä hieman pelottaa tuo sektioarpi, toivottavasti tyyppi ei ole ainakaan siihen tarttunut kiinni.

"Kiva" kuulla, että muillakin on melkoisia vipeltäjiä. Me jouduimme kuukausi sitten jättämään pinniksen paitsioon ja poika muutettiin nukkumaan matkasänkyyn. Yöt rauhoittuivat kovasti, kun ennen vaihdosta tyyppi unissaankin nousi seisomaan pinnoja vasten. Matkasänky on turvallinen, koska siinä ei pysty kaatuessa päätäkään lyömään mihinkään, toisin kuin pinniksessä. Saapa nähdä kuinka pysyvä tää järjestely tulee olemaan. Muutenkin meillä on yöt olleet hieman levottomia, kun päivällä ei ehdi maailman ihmetykseltä ja jatkuvan ripaskan tanssimiselta rauhoittua riittävän usein rinnalle, niin yöllä pitää sitäkin tankata vähintään kaksi kertaa, ja siihen vielä mahdolliset uniätinät päälle. Joo, ei ole muistikuvaa milloin olisin nukkunut viimeksi läpi yön. Varmaan alkuraskaudesta?

Käytiin neuvolassakin hakemassa mitat n. 8,5 kk iässä, painoa oli tullut kahdessa kuukaudessa vain n. 300 g ollen nyt 8,24 kg ja pituutta vain pari senttiä lisää, nyt oli mittaa 70,8 cm. Notkahdusta näkyi käyrillä, mutta kuulemma kuuluu asiaan kun ei tuntunut neuvolassakaan pysyvän yhtään paikoillaan. Otettiin myös neljä kuukautta etuajassa MPR-rokotus tulevan britteihin suuntautuvan reissun takia. Siitä pitäisi tulla viikon päästä pistoksesta oireita, niitä odotellessa. Millimama, onko siellä kaupoissa samoja purkki- yms. ruokia, kuin Suomessakin, mietin kuinka paljon tuttua evästä viitsin viikon reissua varten raahata mukana? Entä vaipat, miten merkit menevät? Olemme kestojen lisäksi käyttäneet Liberoja ja Muumeja. Olisi hienoo, jos huomaisit ja tulisit vinkkailemaan

Nynaeve ja poika 8,5 kk

 

Nynaeve meilläkin poika nukkunut matkasängyssä sen jälkeen, kun Vaavi-sängyn vuokra-aika loppui. Hyvin toimii, kun ei pääse yrittämäänkään kiipeilyä. Yönsä nukkuu melko rauhallisesti, vaikka onkin aktiivinen päivisin.

 

Täytyypä kokeilla meilläkin tota matkasänkyä, pitää myöntää, että eipä tullut mieleenkään

Nynaeve, täällä on tosi hyvät valikoimat purkkiruokia, jotka on mun - ja kaikesta päätellen meidän tytönkin - mielestä parempia kuin Suomessa Eli jos teidän poika ei ole turhan nirso ja tarkka siitä, että ruoka pitää olla sitä tuttua ja turvallista, niin älä turhaan raahaa niitä mukana. Hintaluokka on aika lailla Suomea vastaava, lähes kaikista supermarketeista saa 10 purkkia viidellä punnalla (vajaa 6 eur). Me ostetaan Hippin luomusoseita, jotka on tosi hyviä. Lisäksi täältä saa pienille monia erilaisia sormiruokia, jotka on ainakin meillä suuressa suosiossa. Vaipoista ainoa Suomestakin löytyvä merkki on Pampers, jota meillä käytetään. Eli muista vaippamerkeistä en kauheesti osaa sanoa mitään :/ Vaippakoot on onneksi ilmoitettu myös kiloissa (paunojen lisäksi), joten me suomalaisetkin osataan ostaa oikeaa kokoa ilman vaikeita laskutoimituksia Kysy vaan, jos tulee muuta mieleen, vastaan mielelläni

 

No niin selvisi syy pojan levottomiin öihin...hammashan se sieltä tulla tupsahti viime torstaina sitten olikin taas muutama hyvä yö, viime yönä taas oli levoton ja monta kertaa tissillä. Tulikohan toinen hampu heti perään?! Joten tälle veitikalle on tullut ensimmäinen hammas kaikista ensimmäisenä meidän lapsista.
Jännä ettei itsellä tullu mieleenkään et vois olla hampaasta kyse ja voisi vaikka tarjota panadolia lievittämään, mutta ei toinen kyllä itkeskellykkään. Tosi levoton oli ja monta kertaa tissillä, vaikkei sitten kuitenkaan halunnut oikein syödäkkään. Hammas tuli aika kätevästi, kun ienkään ei ollut oikein turvonnut.

Ihanaa kun vielä tuli näin mahtavaa säätä. Eilenkin oltiin rannalla pitkään ja pikkumies otti tirsoja rattaissa ja kun heräsi, niin viltin reunalta repi nurmikkoa käsillään, se on niin kivaa että
No nyt näyttäisi olevan sää samanlainen ja pojalla ensimmäinen bussimatka edessä, mitähän tykkää vähän isommasta autosta.

Toi on kyllä totta Nynaeve, että tuossa kohtaa matkasänky on turvallisempi vaihtoehto. Ei lyö päätään pinnasängyn reunoihin koko aikaa. Meillä esikoinen nousi aikaisin tukea vasten, silloin oli mukava aina pinnasängyssä harjoitella ja tietenkin kaatua, hänelle olisi kyllä pitänyt kanssa kokeilla matkasänkyä Tämä poitsuhan toisella mökkireissulla suopui vasta matkasänkyyn, mutta nyt jos tarve vaatisi niin pystyisi vaihtamaan siihen. Mutta ei meillä vielä hetkeen taideta nousta.

 

Tervehdys pitkästä aikaa taas!

Ensinnäkin suuret pahoittelut Fourth Giftille suuresta menetyksestä :hug:

Ja heti perään onnittelut Nynaevelle plussatestistä :heart:

Meillä poitsu tänään tasan 9kk! 8kk neuvolamitat oli 73,3cm ja tasan 12kg. Ei siis kasvu ole ainakaan notkahtanut missään vaiheessa Meillä poju on aika rauhallinen kaveri ja viihtyy parhaiten lattialla istuen ja tutkien leluja. Parasta on kun iskä tai äiti rakentaa palikkatorneja ja ne saa kaataa. Istualtaan myös vähän edetään sekä ryömien. Pikkuhiljaa alkanut olla kiinnostusta myös ylös nousemiseen, mutta taitaa olla vielä peppu niin painava voimiin nähden että ei vielä pääse nousemaan. Seisoo kyllä jo tukevasti ja pitää sohvan reunasta kiinni kun siihen hänet nostaa.
Kuten jo tuosta kasvusta voi päätellä niin meillä muuten ruoka maistuu! Ei haittaa pienet sattumatkaan jos ruoka on hyvää. Sormiruokailua myös ollaan harrasteltu leivällä, kasviksilla ja hedelmillä ja tietty niillä maissinaksuilla. Suusta löytyy jo 7 hohtavan valkoista hammastakin!

Tuna ja poitsu 9kk

 

meillä poika oppi eilen seisomaan tukea vasten jee...

en ole kelleen lapsista ollut käyttämättä pinnasänkyä... oppii siinä mun mielestä hyvin nousemaan pinnoja vasten.. ja se käy kyllä hyvin nopeasti, pari päivää, eikä suuria vahinkoja pääse sattumaan kun valvoo hiukan miten päin siellä ollaan lapselle sänky on myös turvapaikka, sit kun opettaa matkasänkyyn, voi olla vaikea opettaa taas uuteen... no, kukin tavallaan.

noustaan tiskikoneen auki olevaa kantta vasten seisomaan, eikä siihenkään muu auta kuin ite olla vieressä hiukan kattomassa mihin suuntaan kellahtaa koitan tukea lapsen omaa rohkeutta, en ole koko ajan pitämässä kiinni, mutta en myöskään anna kaatua pää edellä tantereeseen.

haastavaa että riitän äitinä kaikille neljälle, kaikilla on niin eri tarpeet parhaillaan

hampaita puhjennu ales yks, toinen tulossa, yläikenet on turvoksissa ja koko ajan hiertää jotain suussaan.

jahaaas, sit täytyy kiiruhtaa

 

Heippa, en oo vähään aikaa kirjotellutkaan. Meillä 8kk mitat 9250g ja 73,4cm. Meillä liikutaan ryömien. Rattaissa kyllä yritetään nousta seisomaan. Illalla laitan tytön 20.00 aikaa omaan sänkyyn ja huoneesta lähdettyäni tyttö nousee istumaan ja siellä touhuu omiaan ja kun käyn kattomassa nukkuuko niin äkkiä heittäytyy selälleen ja alkaa nauramaan, tää toistuu ainakin sen 5krt ennenku nukahtaa sinne Neidillä on alhaalla 2 hammasta. Suurherkkua on se 8kk ruoka kanakeitto. Ulkona ollaan käyty lähes päivittäin keinumassa, on se niin mukavaaa Lempileikkejä on tavaran heittely maahan et joku nostaa, nukelle karjuminen ja isoveikan kans hassuilu Meillä neiti huutaa "mamamam" kun iskee nälkä tätätä ja kaikkee muuta tulee kyllä kokoajan vaipanvaihtoki on yhtä touhua kun vaipan ottaa pois nii siellä on heti kädet no mut ei tässä muuta nyt siivoushommiin ->

Onko teillä muuten tota tukkaa miten? Meijän neiti on ku peikko kun tukkaa on paljon ja välilä pystyssä

 

Ootteko muuten sitä äpakkauksen purulelua laittanu pakkasee ja sen jälkee antanu? Meillä ainaki tykkää kovin imeskellä sitä jäisenä =)