MARRASKUUN 2012 masuasukit <3 *huhtikuussa*

Hyviä ultrakuulumisia ollut, hieno juttu!

lissukka Onko sinulla aikaisemmissa raskauksissa ollut sokereiden kanssa häikkää? Omilla syömisillä pystyy vaikuttamaan vauvan kokoon oikeestaan vain silloin, jos verensokerit on vähän vinksallaan (rd). Eihän siitä toki mitään haittaa ole, että kontrolloi syömisiään, on sillä varmasti vaikutusta oman painon kehitykseen.

Jos todella haluaa tarkkailla omia syömisiään ja sen vaikutusta vauvan painoon, niin silloin pitää välttää hiilihydraatteja. Ne nostaa verensokeria, ja sitä kautta vaikkuttaa lapsiveteen, jossa vauva elelee. Jos on taipumusta raskausdiabetekseen, niin silloin hiilihydraattien välttäminen on a ja o. Silloin verensokeri saadaan pysymään sopivalla tasolla, eikä se vauvakaan sitten kasva liian isoksi makeassa lapsivedessä.

Mulla on ollut kolmessa raskaudessa rd, joten ruokavalio on tullut tutuksi, ja sen noudattaminen on suht helppoa jo nyt alusta lähtien. Hedelmissä (mm. appelsiinimehussa) on runsaasti hiilihydraatteja, joten niitä voi syödä ainoastaan rajoitetusti.

Mulla rd-dietit ovat onnistuneet hyvin. Vauvat olleet normipainossa 3,4-3,6kg, eikä synnytyksen jälkeen ole tarvittu mitään ylimääräisiä toimenpiteitä (esim. sokeritippaa).

Mulla tulossa todella rauhallinen pääsiäinen. Mies lähtee neljän lapsen kanssa pohjoiseen vanhempiensa luona käymään. Mulle tänne kotiin jää kaksi nuorinta ja esikoinen, joka hänkin käy muutaman päivän kummitätinsä luona.

Ongelma on lähinnä se, että kuinka sitä osaa laittaa tarpeeksi vähän ruokaa? Tänään kävin kaupassa ja ostin mm. kuusi (6) perunaa ja 400g jauhelihaa. Normimäärät on kolminkertaisia. Ja voi sitä hiljaisuutta iltaisin, joka koittaa kun nuo kaksi nuorinta on nukkumassa, oma aika alkaa jo ennen klo 20.

Scala rv 8+3

 

Ensimmäinen neuvola takana ja siellä meni 1,5 h!!! Ja oon sentään uudelleensynnyttäjä...ollaan muutettu uudelle paikkakunnalle ja olin siis eka kertaa tässä neuvolassa. Täti oli kyllä suoraan jostain 50-luvulta, sen verran tarkka ja ei-rento oli. Oon tottunut että terkalle voi jutustella kuin kaverille, mutta tää tarttui joka asiaan ihan tikkana. Painoasiasta meille tulee varmasti vääntöä, nyt jo käytti varmaan puoli tuntia siitä asiasta vaahtoamiseen vaikka varmasti tiedän mikä lihottaa ja mikä ei. Ei-raskaana olen tosi tarkka mitoistani ja urheilen päivittäin. Jostain syystä raskaana sitä painoa alkaa kertyä heti ja se näkyi nytkin. Kuitenkaan mitään RD:tä ei oo takana niin ei kai siitä nyt tarvitsisi niin hirveästi vaahdota...mrrr. Mutta tätä on luvassa ja paljon, tiedän, painoa kun raskauksissa kertynyt. Terkka sanoi et puoliväliin saisi tulla noin 2 kg, mulla on se täyttynyt jo monta viikkoa sitten . No kai se on hyvä että joku huolehtii. Muuta ihmeellistä ei ollut. Ultra on vappuviikolla. Sitä odotellessa...

Nelli 7+3

 

RD ja vaikka sitä ei olekaan aiemmissa odotuksissa ollut, niin minulla oli tuossa kolmannen aikana. ikä teki sen että oli mentävä testiin. tällä kertaa en kyllä suostu sokerirasitukseen, mulla on mittauslaitteet neuloineen päivineen saatu edellisen odotusajan aikana, käytän niitä ja mittailen ihan mielelläni mutta en kyllä viitis mennä labraan kolmeksi tunniksi istumaan ... se on niin tylsää eikä mun kohdalla mitään hyötyä. ruokavaliolla sain arvot pysymään ihanteellisina viimeksikin.raskauden jälkeen kontrolli oli puolen vuoden päässä ja arvot normaalit.
ja kun vielä sain pudotettua sen liki 8 kiloa ennen tätä raskautta, se on siis jo noin 6 kiloa vähemmän edelliseen aloituspainoon. niin toivon että sekin on hyvä tekijä.

makea hedelmiäkään ei saisi syödä kuin yhden päivässä. näin ainakin RD-odottajalle sanottiin. niissä oleva hedelmäsokeri on liikaa syötynä pahasta. jogurtit on kanssa kamaluuksia. yhdessä banaanijogurtissa voi olla jopa 12 palan edestä sokeria!!! huhhuh...
appelsiini-mehun itekin blandaan aina vedellä, mutta eipä tuu kyllä muutoinkaan usein juotua. tekee hampaille pahan. ja mua alkaa närästämään mokoma tuote. harmi, koska se ois kyl aivan sairaan hyvää mutta lautasmalli on hyvästä, ja mulle sopi kaurapuuro, vaikka useimmilla se nostaa arvoja. mulle ei. aika opettelemista siinä oli kyllä , vaikka kuinka oli terveellisesti tottunutkin syömään.

RD ja käynnistys mulla arvioitiin vauva noin 3,300g painoiseksi. hyssyteltiin vaan kontrolli-ultrassakin että alle 3,800 jää syntymäpainoksi. ja kun kaksi alatie-synnytystä oli takana niin kyllä tuokin mahtuu ...kas kummaa sehän oli syntyessään 4590.... en saanut käynnistystä, koska ei ollut syytä epäillä raskausmyrkytystä. oireita oli, kuten kamalia päänsärkykohtauksia, värillistä palloa ja selkeää sahalaitaa, huimausta... todettiin että kerran hemppari on loistava ja ei muita oireita niin annetaan mennä lasketun ajan ylikin jos menee. en siis usko ollenkaan että tälläkään kertaa sen enempää tarkempaan syyniin pääsisin.

poikaolo nyt tätä alkaa kelailemaan , niin varsin samanlaista on kuin poikaa odottaessa. rinnat ei ole lainkaan kipeät, pahoinvointi ajoittuu selkeästi iltaan päin. väsymys ei ole niin sairaalloista kuin tytöistä on ollut. että kenties tämä sitten on poitsuli. vaan en kyllä muuten lainkaan ole varma että muuten sellaista oloa voisi ollakaan. ei minulla ainaskaan tulee mikä tulee, näkee sitten

siivouskärpäsen purema vapaa-aikaan innostus iski alkaa tehdä kevätsiivousta keli ei mitenkään keväisen lämmin kuitenkaan mutta joku virtapiikki iski niin täytyy hyödyntää

 

nelliellille vastailisin tuosta Klexane -piikkien kuljettelemisesta lennoilla! Itse olen reissallut jo paljon noiden piikkien kanssa (euroopassa ja aasiassa). Kaikki reseptilääkkeet pakkauksineen on pidettävä käsimatkatavaroissa ja kopio reseptistä mukana. En ole koskaan joutunut selittelemään mitään enkä vaikeuksiin näiden kanssa.

Täällä käyty tänään tsekkaamassa pienen kasvua hoitavalla klinikalla ar-ultrassa. Pikkuinen edelleen vastaa hyvin viikkoja ja oli nyt 9mm pitkä ja sydän pompotteli taas näytöllä :heart:

Tuna ja sintti 7+1

 

Tänään oli lääkäri ja samalla sitten ultralla tarkastettiin että kaveri on elossa. Sydänääniä ei saatu taaskaan kuulumaan, koska mun kohtu kallistunut taaksepäin aika vahvasti. Siksi ultralla tarkastettiin ja siellä se sydän pompotteli :heart:
kaverin koko oli 12mm ja vastasi viikkoja 7+3. Varmistuu vielä kuitenkin siellä nt-ultrassa. Pitäis sekin varata ehkä huomenissa.
Ei ole pahoinvointia näkynyt, onneksi. Pysyis vaan pois väsymystä taas sitten senkin edestä.

Tämmöstä tänään, nyt takasi sohvalle |O

iia jotain 7+3 ja 8+0 väliltä

 

Onko teillä ollut mielitekoja ja jos on, niin millaisia? Mulla on ollut välillä kauhee halu syödä salmiakkia ja välillä perunaa, siis ihan tavan keitettyä perunaa, ei mitään sipsejä (yök).

 

Mielitekoja mulla on myös ollu,noi lihapiirakat on jotenkin ny mun suosiossa. Itseasiassa melkein kaikki suolainen ruoka. Makeeta ihme kyllä ei oo tehny mieli sitten melkein ollenkaan :O mua on ruvennut ällöttää jauhelihan,sitä en voi syödä yhtään. Lihapiirakastakin otan sen lihaosion pois...hehehheh!!

Meillä on ens ti eka ultra ja pelottaa ihan kamalasti, ku takana 2 km ja kertaakaan ei olla kuultu sydänääniä!!

Uskoa täynnä ja muru 6+4

 

Moi.

Minut voi nyt sitten poistaa listalta. Säästän teidät ikäviltä yksityiskohdilta, mutta tänään ultrassa voitiin vain todeta kohdun tyhjentyneen. Kaikki kävi lopulta niin nopeasti, että olo on nyt lähinnä typertynyt.

Mutta parempaa onnea teille muille!

 

Kehrä: voi ei!! :''( Jaksamisia ja voimia!

 

kehrä surunvalittelut :| .... ja voimia tuleviin päiviin. älä vain jää asian kanssa yksin, vaan huolehdi että lähipäivinä vierelläsi on edes yksi ihminen joka kuuntelee. en osaa muuta sanoa... järkyttävää joka tapauksessa. näin se vaan voi käsikirjoitus muuttua....

suolaista mieli ennemmin mullakin näin. mutta lihapiirakat on armottomasti kieltolistalla, samoin pizzat ja kebet. tiukkaakin tiukempin on oltava. tiedän mitä ne tekee mulle, tuun niin kipeäksi.

muut mieliteot siis se sitruunamehu, laitan sitä tuopilliseen vettä. siihen on himo. samaten paahdettuun ruisleipään. ja kahvi, tuo rakkaista rakkain seuralaiseni ei taaskaan ällötä. yhdessä raskaudessa vain niin on ollutkin. edelleen menee, aamusin ja päivisin.
kaikki raikas, kuten salaatit, ananspalat, vissy....

rajoitetut ruuat itämeren lohta en ikinä muutenkaan syö. vain norjalaista tai viljeltyä. suomalaista. ja jauhelihakin vain paisti-jauhelihaa. fetat pastöroitua.ei graavilohta, ei mätiä.

tupakka en polta. se joka polttaa odotusaikana niin tekee niin, jonkun on vain vaikea päästä eroon. mutta hienoa että noin moni on hetimmiten suunnilleen lopettanut plussauksen jälkeen.

nyt ykää karkoittamaan, ulos ulos ja ulos

 

Kehrä Suuret osanottoni :'( kuten fourth gift jo sanoi,, juttele juttele juttele.. se auttoi minua pääsemään KKM,n yli..

 

Niipa-85/ 2/ 25.11/ Tyks


Vointi on pysynyt suhteellisen hyvänä. Pahaolo rajoittuu mullakin lähinnä iltaan ja yöhön. Pinna on todella piukalla, olen itse huomannut ja muutama muukin on asian huomioinut. Vatsan alueella turvotusta runsaasti ja eilen töissä työkaveri kyseli vauvasuunnitelmista, vastailin hiukan ympäripyöreästi, koska kyysse ei ollut "lähin" työkaverini.
Meillä on monta laatikollista vauvan vaatteita odottamassa, olen säilyttänyt kaikki tämän vanhemman pojan vaatteet. Äitiysvaatteita olen katsellut netistä =) ja niitä haluttais kovasti ostella. Tosin ekassa raskaudessa pärjäsin myös ihan normivaatteillakin.

Ensimmäinen synnytys Ensimmäinen lapsi syntyi viikolla 39+6, meillä on tunnin ajomatka sairaalaan. Lähdimme sairaalaan heti aamulla ja poika syntyi illalla.
Synnytys oli rankka ja kesti yhteensä 12 tuntia. Ponnistusvaihe oli tuskallinen 1,34h, poika oli avotarjonnassa ja pitkittyneen ponnistusvaiheen vuoksi jouduttiin käyttämään imukuppia. Koko tapahtuman jälkeen poika vietiin lämpökaappiin ja mua tikattiin tunnin verran. Kysyessäni kätilöltä tikkien määrää hän vastasi "runsaasti".
Kivunlievityksenä mulla oli ensin ilokaasu ja sitten epiduraali.

Niipa-85 ja nimetön 6+3

 

Kehrä olen todella pahoillani . En oikein edes tiedä mitä pitäis sanoa, mutta järkyttävää ja tosi surullista. Voimia! :hug:

Haavemamma

 

kehrä pahoittelut ja iso hali :hug: ... itse km kokeneena niin ei ole helppoa vaikka itse toivuin siitä nopsaan ja helposti.

).( jaahas pitkästä aikaa kirjoittelen... olen vielä jaksanut lukea mutta en vaan jaksa mitään muuta ylimääräistä sillä olen TODELLA väsynyt. Neuvola oli viimeviikolla ja siellä ei mitään ihmeellistä, piti tosin päättää missä nyt sitten synnytän ja päädyin loppujen lopuksi Porvoosen , joten sen voisi päivitää. Päätös piti tehdä jo nyt siksi koska loppuraskaudessa pääsen kontrolliin kun esikoinen oli niin pieni syntyessään ja neuvolan täti laittoi lähetteen sinne sairaalaan missä synnytän. Muutoin menee hyvin mutta tämä väsymys on jotain ihan järkyttävää, lounaan jälkeen töissä hädin tuskin pysyn hereillä. Ja mullakin on tässä kuussa menossa vielä aika tiukka jakso ja aivojen pitäisi toimia! Eiköhän tämän väsymyksen muutaman viikon päästä pitäisi helpottaa, toivottavasti ainakin!!

 

Kehrä :hug:

 

Kehrä :hug:

HaaveMamma
RD meni loppua kohden niin pahaksi että ei enää arvot pysyneet missään taulukoissa ja insuliini ei auttanut, alkuunsa pysyi tosi hyvin ruokavaliolla hallinnassa mutta sitten yhtäkkiä muuttui ja ei tosiaan insuliini auttanut yhtään, joten sen vuoksi painoarvio oli kuulemma suuri ja pohtivat käynnistystä heti tai viikolla 38, itse kannatin viikkoa 38 vaikka en saanut syödä enää juuri mitään mutta lääkäri päätti toisin. No 3,5 kiloinen syntyi joka oli yhden päivän sokeritipassa kaiken muun häsän ohella ja lääkäri totesi jälkeenpäin että olisi voitu ehkä odottaa se puoltoista viikkoa. Itellä palasi sokerit heti synnytyksen jälkeen normaaliarvoihin eikä kontrollissakaan ollut moitittavaa. Saa nähdä miten nyt sitten käy...

Ihanaa huominen vielä ja sitten pitkät vapaat tai siis ainakin teoriassa, ajattelin käydä heittää ainakin yhen baarikeikan jos vaan olo mitenkään sallii (teen siis välillä extra hommia baarimikkona).

Mukavaa illanjatkoa.

 

Firesun onpa tosi ikävän kuulonen kokemus. Nuo painoarviot tuntuu muuten menevän ihan tosi usein päin peetä. Meilläkin piti muka olla niin hirvittävän iso tyttö tulossa, mutta 3070g ja 47cm oli. Miettii jos olis vielä sen takia pistetty käynnistykseen, niin huhhuh. Ystävällä arvioitiin myös 3500g olevan, kun käynnistettiin (tosin myrkytyksen takia, eli käynnistystä ei lienee voitu lykätä), niin eikö sieltä syntyny 2550g pienen pieni poika!!

Täällä on myös väsymys taas jotain ihan ylimaallista. Koulupäivän jälkeen piti käydä kaupunkiasioilla ja ruokakaupassa ja sitten kun kotiin tulin, niin jaksoin tehä ruoan ja sen jälkeen oonkin ollu kun ruumis. En kykene tekemään enää yhtään mitään. Tosi turhauttavaa.

Haavemamma 9+4

 

Kehrä :hug:

 

Kehrä Kovasti voimia teille :hug: Kaksi kertaa saman kokeneena tiedän, ettei ole oikeita sanoja eikä voi ymmärtää miksi kävi niin. Kaksplussalla on paljon hyviä keskenmeno-palstoja, joilla jakaa kokemuksia ja saada vertaistukea. Suosittelen niitä, mikäli tunnet tarvetta puhua asiasta. Tsemppiä uuteen yritykseen, kun sen aika on :heart:

 

Kiitos teille kaikille myötäeläjille! :heart: Nyt mun pitää vain hyväksyä ja ymmärtää tilanne, siinä on haastetta kyllä.

Toivon kaikkea hyvää tämän palstan kulkijoille.

 

Kehrä :hug: parempaa onnea tulevaisuuteen!

Täällä huomenna toinen neuvolaultra. Toivottavasti on pikkunen kasvanut ja sydän pamppailee edelleen... Ressaavaa tämä alkuaika. Nyt pitäis olla 8+5 edellisen ultran perusteella.
Onko täällä muita, joilla ei ole oksenteluun johtanutta pahoinvointia? Minä olen oikeestaan melko hyvinvoiva. Jos maha tyhjenee niin murisee ja tekee vähän pahaa, mutta laatta ei oo lentäny. Palelee edelleen, väsyttää ja rinnat kipeenä.

 

Kehrä :hug:

Hui kun kuulostaa joillakin pahoinvoinnit kauheilta, kun itellä ei semmosesta oo kokemusta. Ekassa raskaudessa ei mitään eikä tässäkään, muutakun niin että jos syömisestä liian kauan niin alkaa heikottaa muttei siis pahoinvointia. Siinä siis vastaus MiraMei:n kysymykseen

Ensimmäinen synnytys alkoi lapsivesien menolla 37+5. Supistukset ei missään vaiheessa alkaneet itestään, joten ensin kokeilivat käynnistää cytotec-tableteilla, ja nekään ei mulla auttaneet ja sitten kun tippa laitettiin niin lähti käyntiin. Synnytyksen kestoksi merkattiin 13h(säännöllisiä supistuksia), vaikka supisteli reilu vuorokauden tipan ansiosta mut paikat ei auenneet nopeammin. Ponnistusvaihe 46min, ja imukuppiavusteinen synnytys, lopussa supistukset heikkeni (vaikka muuten koko ajan ne oli helvetinmoiset oksitosiinitipasta johtuen) ja mä olin ihan poikki pitkän käynnistyksen jäljiltä. Epiduraali ja pudendaalipuudutus oli mulla, en tuntenut ponnistusvaiheessa oikeastaan mitään, joten en osannut ponnistaa mihinkään suuntaan, mikä varmaan osaltaan johti siihen imukuppiin. Silti jäi tosi hyvät kokemukset synnytyksestä, kätilö oli aivan ihana. Eppariakaan ei mulle tehty vaikka yleensä se tehdään imukuppisynnytyksessä, mutta vauva oli mun tapauksessa jo kait niin alhaalla ettei ollut tarvetta. Muutama nirhauma tuli imukupista. Neiti oli pikkunen, alle kolmikilonen

Täällä edelleen väsymystä,väsymystä ja sitä samaa muuten menee hyvin nyt nukkumaan

miraaz 8+2

 

Kehrä :hug:

onnea hyvistä ultrakuulumisista!! on se hienoa se pikkuinen nähdä:heart: mun niin tekis mieli mennä vielä tarkastamaan tilanne ennen np-ultraa, mutta oli kyllä niin kallis, että huhhuh. minkä hintaisia teillä nuo ultrat on ollu? ilmeisesti kovasti vaihtelua siinä on. kävin siis kokeneella gynekologilla yksityisellä niin omavastuuhinta oli 143 euroa:O tuli mukaan joku erikoislääkäri lisä.. mä oon niiiin kateellinen teille, joiden neuvoloissa on ultralaite!!!

tupakoinnista, juu polteltua on tullut ennen raskautta. plussaan heti lopetin, samoin esikoisesta. kyllähän se välillä tiukkaa tekee.. varsinkin juurikin niissä tilanteissa missä on normaalistikin tottunut tupruttelemaan.

esikoisen synnytys oli KAUHEA!! synnytys kesti papereissa noin 10 tuntia, mutta sairaalassa vietettiin kolme päivää enne kuin tähän päästiin. lääkärit eivät päässeet yksimielisyyteen käynnistetäänkö vai ei ja kerran tipalla kokeiltiinkin vaan ei se siitä lähtenyt. viimeinen lääkäri olisi passittanut minut kolmen päivän jälkeen kotiin. olin ihan hermona ja sanoin, että enää en kyllä ilman vauvaa kotiin lähde. no, pienellähän se sitten käynnistyi kun sain cytotecin suun kautta ja kätilön sisätutkimuksen jälkeen meni vedet. kaksi päivää aikaisemmin oli ultrattu ja painoarvio oli noin 3,5 kiloa, vaan toisin kävi. poika painoi 4050g ja hartioista jäi tiukasti jumiin. ponnistusvaihe kesti 45 min. enkä olisi yhtään enempää kestäny. kovasti vielä vuodin sitten, kun kätilö joutui vauvaa niin kovasti vetämään. jälkeenpäin sitä vasta ajattelee, että kuinka huonosti tuossa olisikaan voinut käydä.. otan tämän kyllä heti neuvolassa puheeksi ja kyllä todellakin tuleva synnytys pelottaa!

oireista tissikipu helpottanut, turvotusta yhä kauhiasti on. pahaa pahaa oloa ja väsymystä kaikista eniten. oksennus ei ole montaa kertaa tullut, mutta tämä hirveä olo on ihan koko ajan.

pelko nostanut hieman taas päätään. kaveri, joka ei tiedä raskaudesta, kertoi hänen keskenmeno kokemuksestaan, mikä toden totta oli ihan kauhia. muhun heti vaikuttaa tuollaiset niin kovasti, ihan kuin muuta vaihtoehtoa ei ole kuin että se tapahtuu vielä minulle..

dopplerin hain tänään postista sydänääniä en kyllä vielä löytänyt. istukan viuhviuh äänet kyllä oli selkeät. voi kun pian kuuluisi niin saisi vähän helpotusta tähän oloon. mistä kohti olette sydänääniä kuulleet ja millä viikoilla?

annis 7+4 tai 5

 

Kehrä iso :hug: Voimia

Aiemmista synnytyksistä ollut puhetta. Mulla pojan synnytys alkoi 40+5 lapsivesien menolla joskus klo 11 aikaan. Olin sauvakävelylenkillä ja oli tosi hienoa taapertaa märissä toppahousuissa kotiin.
Käytiin silloin näytillä ja kun supistukset ei alkaneet, niin menin seuraavana aamuna sovitusti käynnistykseen. Lähti käyntiin yhdellä cytotecin puolikkaalla. Supistukset alkoi todenteolla klo 16 aikaan ja luulin kuolevani, kun teki niin kipeää. Saliin pääsin klo 18 aikaan, kun olin 3cm auki. Aamulla olin lääkärien ohjeen mukaan pistänyt Klexanen ja en sen vuoksi saanut epiduraalia. Onneksi en, koska sitten kokeiltiin kohdunkaulanpuudutetta ja sillä tulin täysin kivuttomaksi. Sain myös tulehduksen, kun vesien menosta oli niin kauan, kuume oli yli 39 ja nukuin koko avautumisvaiheen. Ponnistin poikaa 1,5h, tarjonta oli huono, tuli pää vinossa. Eppari tehtiin jossain vaiheessa, repesin silti lisääkin. Uhkasivat imukupilla ja kun lääkäri ja apuhenkilökunta olivat pyyhältäneet paikalle sain kun sainkin pojan ponnistettua pihalle. Mutta synnytys oli kuitenkin nopea, poika syntyi klo 01 rv 41+0 pistein 7/8. Oli saanut tulehduksen minulta ja joutui antibiooteille muutamaksi päiväksi vastasyntyneiden osastolle.

Vaikka ei ihan putkeen mennytkään, niin mitään traumoja ei jäänyt. Seuraavassa toivon kyllä omia supistuksia, koska lääkkeillä aikaansaadut olivat mahdottoman kipeitä ja niitä tuli noin 2minuutin välein, tuntui ettei yhtään ehtinyt hengähtää välissä. Josko ne omat olisivat edes hieman siedettävämpiä.

Kävinhän mä eilen aamulla ultrassakin. Pieni 11.5mm pitkä tyyppi siellä oli, :heart:sykki vahvasti. Vastasi viikkoja 7+2, kuukautisista laskettuna olisi ollut 7+3. Kaikki näytti olevan niin kuin pitikin. Iso kivi vierähti sydämeltä ja tuntuu, että tästä raskaudesta uskaltaa nyt nauttia.

Työyö jatkuu, onneksi on viimeinen kolmesta. Ei oikein yövuoro ja alkuraskaus sovi yhteen.

Kuume ja pikkuinen 7+4

 

Mulla oli tänään eka neuvola. Ja super ihana neuvolantäti!

Tykkäsin hänen kannustavasta ja ystävällisestä asenteesta. Sain paljon kannustusta ja kehuja. Ja paljon lappusia. Päätettiin miehen kans et luetaan siitä yhestä vihkosesta joka ilta ainakin yksi aihealue yhdessä niin voidaan samalla keskustella ja tuleepahan sitte infoa kun ollaan kuitenkin kummatkin ihan tietämättömiä vielä.

Miinus oli se, ettei sydänääniä edes kokeiltu kuunnella, laite kuulemma sellainen huono ettei kuulu aikaisin tms, eli siis siel neuvolassa ei kuulemma kuulla niitä sydänääniä aikoihin. Ja se, että mä olin saanut sen kuvan et siel otetaan se pissanäyte, ja et sitä varten täytyy olla 4h pissaamatta! Siis tsiisus chirst! Ja ei siel mitää semmosta otettu. No sain kotiin ne putkilot yms et otan sitte ku meen sinne ultraan nii sinne pissanäytteen mukaan.