Marraskuun masuasukit <3 MEIDÄN KUU!!!
- Viestiketjun aloittaja Niipa-85
- Ensimmäinen viesti
Onnea Cattibrie, ihania kuulumisia:heart:
Onnea vauvautuneille!
Vielä meitä muutama tosiaan kärvistelee ja odottelee, että saa nyytin syliin
Itselläni oli ensimmäisen kerran viime yönä kunnon supparisessiot. Itse asiassa niitä tuli koko yön ja Panadoliakin nappasin. Vähän se auttoi, mutta ei vienyt menkkasärkyjä kokonaan. Aamulla supparit sitten laantuivat ja nyt välillä jomottelee menkkasärkyjä, mutta ei näillä mihinkään lähdetä:/ Noh, jospa nämä kuitenkin jotain tekisivät tuolla alakerrassa. Uskomatonta, että mennään pian jo 41+ viikolla. Ja joulukuun vauva tosiaan sitten tulossa:heart:
Kiitos omastakin puolesta kaikille kirjoittelijoille, tämä palsta on ollut hyvä tuki, kun kukaan tuttu ei odota samaan aikaan. Vauvantuoksuista aikaa kaikille ja miäkin sitten ilmestyn sinne vauvautuneiden palstalle jos ja kun sellainen perustetaan. Kun nyt vain saisi sen nyytin ensin syllin:heart: Eiköhän muutkin odottajat vielä kirjoittele täällä niinkauan että vauva on sylissä?
-Melanie 40+3
Onnea vauvautuneille!
Vielä meitä muutama tosiaan kärvistelee ja odottelee, että saa nyytin syliin
Itselläni oli ensimmäisen kerran viime yönä kunnon supparisessiot. Itse asiassa niitä tuli koko yön ja Panadoliakin nappasin. Vähän se auttoi, mutta ei vienyt menkkasärkyjä kokonaan. Aamulla supparit sitten laantuivat ja nyt välillä jomottelee menkkasärkyjä, mutta ei näillä mihinkään lähdetä:/ Noh, jospa nämä kuitenkin jotain tekisivät tuolla alakerrassa. Uskomatonta, että mennään pian jo 41+ viikolla. Ja joulukuun vauva tosiaan sitten tulossa:heart:Kiitos omastakin puolesta kaikille kirjoittelijoille, tämä palsta on ollut hyvä tuki, kun kukaan tuttu ei odota samaan aikaan. Vauvantuoksuista aikaa kaikille ja miäkin sitten ilmestyn sinne vauvautuneiden palstalle jos ja kun sellainen perustetaan. Kun nyt vain saisi sen nyytin ensin syllin:heart: Eiköhän muutkin odottajat vielä kirjoittele täällä niinkauan että vauva on sylissä?
-Melanie 40+3
Onnea Kerpele ja Mai83!
Cattiebrie, onnen puhalluksia odotukseenne, ihanan uutisen tulit kertomaan :heart:
Meillä vauva on ihan erilainen kuin esikoinen, nukkuu välillä melko pitkiä pätkiä, joten pitää välillä herätellä syömään tuon painohomman takia. Ens tiistaina on neuvola jossa näkee taas onko painoa tullut ja miten jatketaan. Maitoa tulee vaihtelevasti. Tänään irtosi napatynkä, olipas yököttävän näkönen. Ei esikoisella mun mielestä näyttänyt tollaselta, soitin sairaalaan sinne meidän osastolle ja kyselin mitä sille kuuluu tehä kun pohja oli ihan verinen, no vesiputsausta, kuivausta. On kuulemma ihan normaalia tuo verinen erite.
Cattiebrie, onnen puhalluksia odotukseenne, ihanan uutisen tulit kertomaan :heart:
Meillä vauva on ihan erilainen kuin esikoinen, nukkuu välillä melko pitkiä pätkiä, joten pitää välillä herätellä syömään tuon painohomman takia. Ens tiistaina on neuvola jossa näkee taas onko painoa tullut ja miten jatketaan. Maitoa tulee vaihtelevasti. Tänään irtosi napatynkä, olipas yököttävän näkönen. Ei esikoisella mun mielestä näyttänyt tollaselta, soitin sairaalaan sinne meidän osastolle ja kyselin mitä sille kuuluu tehä kun pohja oli ihan verinen, no vesiputsausta, kuivausta. On kuulemma ihan normaalia tuo verinen erite.
Kotiuduimme tänään suloisen Keijomme kanssa laitokselta :heart:
Sandells81 / 28.11/40+6/poika/53cm/4165g
Sandells81 / 28.11/40+6/poika/53cm/4165g
Viimeksi muokattu:
Minäkin haluan kiittää teitä kaikkia ihania kanssasisaria siitä kaikesta tuesta ja kannustuksesta mitä olen teiltä saanut. Vaikka kyseessä olikin jo toinen odotus on ollut ihanaa että on saanut purkaa tuntojaan tänne palstalle. Itse haikeana muistelen odotusaikaa ja sitä välillä niin kovin ahdistavaakin vauvavatsaa. Vaikka synnytyssalissa vannoin etten tee tätä enää koskaan niin olisin valmis vaikka heti. Toivotaan että jos uusi raskaus tulee ajankohtaiseksi niin sitä ei tällä kertaa tarvisi odotella näin pitkään.
Lähettäisin teille kaikille kiitokseksi ruusun, mutta tällä riittäköön vain tämä kimppu :flower:
Niipa ja Pekkis 9vrk
Lähettäisin teille kaikille kiitokseksi ruusun, mutta tällä riittäköön vain tämä kimppu :flower:
Niipa ja Pekkis 9vrk
Kumarrus ja kiitos!
linkki uuteen vauva-ketjuun olkaat hyvät! =)
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsi-kasvaa/vauvat-0-12kk/2216866-marraskuun-2012-masu-asukkien-jatkot/#post27631090
linkki uuteen vauva-ketjuun olkaat hyvät! =)
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsi-kasvaa/vauvat-0-12kk/2216866-marraskuun-2012-masu-asukkien-jatkot/#post27631090
Moikka!
Meille syntyi poika viikolla 39+5, 22.11. klo 10.32 mitoilla 3820 ja 48 cm. Synnytys meni nopesti ja hienosti, kotona on ollut oikein todellista lapsivuodeaikaa...mieson isyyslomallaja heräilee ja puuhastelee esikoisen kanssa,me saadaan nukkua pitkään vauvan kanssa jne...sitten se arki alkaa kun isiltä loma loppuu,mutta vielä saa nauttia =D
Vili-Jonkka ja Hampus 1 vko+3 pv
Meille syntyi poika viikolla 39+5, 22.11. klo 10.32 mitoilla 3820 ja 48 cm. Synnytys meni nopesti ja hienosti, kotona on ollut oikein todellista lapsivuodeaikaa...mieson isyyslomallaja heräilee ja puuhastelee esikoisen kanssa,me saadaan nukkua pitkään vauvan kanssa jne...sitten se arki alkaa kun isiltä loma loppuu,mutta vielä saa nauttia =D
Vili-Jonkka ja Hampus 1 vko+3 pv
Tyttö syntyi 41+2. 2.12 klo 4.51. 3620g ja 50,5 cm. Synnytyskertomusta kotoa sitten.
Aapaliini ja pikkuneiti 1,5 vrk
Aapaliini ja pikkuneiti 1,5 vrk
onnea vauvan saaneille ei montaa ole jäljellä enää!!! tsempit tsempit ja vielä kerran tsempit!!!!!
jo kovasti teitä odotetaan tonne syntyneiden sekaan :wave:
ei montaa ole jäljellä enää!!! tsempit tsempit ja vielä kerran tsempit!!!!!jo kovasti teitä odotetaan tonne syntyneiden sekaan :wave:
Tyttö syntyi 2.12 klo 9.37 raskausviikolla 40+4. 3890g ja 50cm. Kaikkimeni hyvin ja tänään kotiuduttiin. Vauvapuolella lisää kunhan sinne ehdin, vähän kiirettä pitää!
Onnea jälleen vauvan saaneille ja täältäkin tsempit vielä kasassa oleville (onko teitä?)!!
Lämmin kiitos myös omasta puolestani kaikille kuluneista kuukausista, on ollut mahtavaa jakaa odotusaika samassa tilanteissa olleiden kanssa :heart: Vauvapuolella jatketaan jutustelua
Lämmin kiitos myös omasta puolestani kaikille kuluneista kuukausista, on ollut mahtavaa jakaa odotusaika samassa tilanteissa olleiden kanssa :heart: Vauvapuolella jatketaan jutustelua
Viimeksi muokattu:
onnea melanie vihdoinkin
ja mamma2012 voi ymmärrän pettymyksesi, mutta ei se ole siitä kiinni, ettetkö osaisi synnyttää jokainen lapsi syntyy maailmaan, aikanaan -ja tavallaan
sä olet ollut sinnikäs jo tähän päivään saakka, jaksa vielä hetki ja vauva tulee maailmaan kun luonto päättää hetken olevan sopiva
näin kun itsellä esikoinen meni viikolla yliaikaiseksi, seuraavat kaksi tulleet laskettuna aikana, ja tää viimenen kaksi viikkoa etuaikaisena, niin todellakin voi sanoa että se tulee juurikin silloin kuin luonto sen päättää.... kukaan ei ole silti epäpnnistunut missään eikä mitenkään, vaikka menisi kaksi viikkoa yli ajan. vaikkakin se ottaa aivan mahdottomasti aivoon, voin kuvitella
kovasti voimia nyt vain :heart: kyllä se palkinto on pian sinullakin kainalossa, ja sitten tämä loppuodotuksen aika ja synnytyksen toivominen on vain enää pieni muisto mielen sopukoissa :hug:
vihdoinkin ja mamma2012 voi ymmärrän pettymyksesi, mutta ei se ole siitä kiinni, ettetkö osaisi synnyttää
jokainen lapsi syntyy maailmaan, aikanaan -ja tavallaan sä olet ollut sinnikäs jo tähän päivään saakka, jaksa vielä hetki ja vauva tulee maailmaan kun luonto päättää hetken olevan sopiva
näin kun itsellä esikoinen meni viikolla yliaikaiseksi, seuraavat kaksi tulleet laskettuna aikana, ja tää viimenen kaksi viikkoa etuaikaisena, niin todellakin voi sanoa että se tulee juurikin silloin kuin luonto sen päättää.... kukaan ei ole silti epäpnnistunut missään eikä mitenkään, vaikka menisi kaksi viikkoa yli ajan. vaikkakin se ottaa aivan mahdottomasti aivoon, voin kuvitella
kovasti voimia nyt vain :heart: kyllä se palkinto on pian sinullakin kainalossa, ja sitten tämä loppuodotuksen aika ja synnytyksen toivominen on vain enää pieni muisto mielen sopukoissa :hug:
voi ei mamma tsemppiä vielä kovasti <3 Sulla on nyt menny viikko lasketun yli? Mahtaa olla kärsimätön olo. Mutta sitten kun se alkaa tapahtumaan, nii huiiii kun kaikki tapahtuukin nopeeta ja se piiiiiitkä odotus unohtuu kokonaan
Luonto hoitaa millon lapsi on valmis syntymään, jossain dokkarissa oli että se olisi vallan äidin ja lapsen geeneihin kirjoitettu asia, eikä mitkään poppaskonstit sitä muuta. =) nyt vaan nukut kovasti, syöt hyvin ja keräät voimia tulevaan koitokseen (= ja itse ulkoilisin mahd paljon. näin vauvan kanssa kun ei kehtaa lähteä tuonne pakkaseen.
Luonto hoitaa millon lapsi on valmis syntymään, jossain dokkarissa oli että se olisi vallan äidin ja lapsen geeneihin kirjoitettu asia, eikä mitkään poppaskonstit sitä muuta. =) nyt vaan nukut kovasti, syöt hyvin ja keräät voimia tulevaan koitokseen (= ja itse ulkoilisin mahd paljon. näin vauvan kanssa kun ei kehtaa lähteä tuonne pakkaseen.
Meille syntyi tyttö 29.11 (41+4) 4015 ja 50cm pitkä =)
mamma2012 :hug: Voin tuntea siun tuskan.. ite luulin kanssa et ei tää synny ikinä. Torstai aamuna viell itkin ja kiukkusin ku MITÄÄN ei tapahdu ni illallapa oliki jo nyytti sylissä :heart: Voimia viell odotukseen :heart:
mamma2012 :hug: Voin tuntea siun tuskan.. ite luulin kanssa et ei tää synny ikinä. Torstai aamuna viell itkin ja kiukkusin ku MITÄÄN ei tapahdu ni illallapa oliki jo nyytti sylissä :heart: Voimia viell odotukseen :heart:
Kiitos kaikille tsempeistä :wave:
Tänään kävin neuvolassa ja siellä kaikki hyvin, - perjantaina yhteyttä sitten äitipolille yliaikaiskontrollin tiimoilta.
Mukavaa itsenäisyyspäivää kaikille huomiseksi
Tänään kävin neuvolassa ja siellä kaikki hyvin, - perjantaina yhteyttä sitten äitipolille yliaikaiskontrollin tiimoilta.
Mukavaa itsenäisyyspäivää kaikille huomiseksi
Heips,
Onnea vielä kaikille vauvautuneille ja onnea cattibrie uuteen odotukseen =)
mamma2012 tsempitykset loppurutistukseen, kyse on enään päivistä
Meillä pikkumies nukkuu syö ja on seurailee tomerasti. Neuvolatäti toi ihka oman sinisen neuvolakortinkin keskiviikkona ja painoakin oli kertynyt jo miltei viisi kiloa(4910g), joten hyvin kasvaa.
Sisarukset edelleen kovin myytyjä vauvelista.
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
hannama ja pikkumies 3vk 2pv
Onnea vielä kaikille vauvautuneille ja onnea cattibrie uuteen odotukseen =)
mamma2012 tsempitykset loppurutistukseen, kyse on enään päivistä
Meillä pikkumies nukkuu syö ja on seurailee tomerasti. Neuvolatäti toi ihka oman sinisen neuvolakortinkin keskiviikkona ja painoakin oli kertynyt jo miltei viisi kiloa(4910g), joten hyvin kasvaa.
Sisarukset edelleen kovin myytyjä vauvelista.
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
hannama ja pikkumies 3vk 2pv
Tervehdys pitkästä aikaa!
Meille syntyi 27.11. klo 5.46 (rv 40+3) maailman kaunein pieni poika, 3595g ja 51cm.
Synnytyksestä pähkinänkuoressa - täällä ei valitettavasti todellakaan mennyt niinku Strömsöössä Synnytys alkoi vesien menolla 25.11., omat supistukset eivät tuottaneet oikein edistystä. Synnytystä vauhditettiin ensin cytotecillä, sitten oksitosiinilla 2vrk, lopulta ollessani 5cm auki vauvan sydänäänet nousivat huolestuttavalle tasolle ja päädyttiin kiireelliseen sektioon. Lapsivesi oli vihreää (vauva oli ihan viime metreillä kakannut lapsiveteen) ja sitä oli mennyt keuhkoihin. Ensimmäisen viikon vauva oli teho-osastolla ensin hengityskoneessa ja antibioottitipassa. Itse sain leikkauksesta ikäviä komplikaatioita joista toivun edelleen.
MUTTA.. nyt olemme kotona, vauva on täysin terve, ihana ja rauhallinen. Itselläni tulee menemään kaiken tapahtuneen käsittelyyn vielä aikaa, mutta päivä kerrallaan täällä mennään.
Anukkio ja pikku Onni 12vrk
Meille syntyi 27.11. klo 5.46 (rv 40+3) maailman kaunein pieni poika, 3595g ja 51cm.
Synnytyksestä pähkinänkuoressa - täällä ei valitettavasti todellakaan mennyt niinku Strömsöössä
Synnytys alkoi vesien menolla 25.11., omat supistukset eivät tuottaneet oikein edistystä. Synnytystä vauhditettiin ensin cytotecillä, sitten oksitosiinilla 2vrk, lopulta ollessani 5cm auki vauvan sydänäänet nousivat huolestuttavalle tasolle ja päädyttiin kiireelliseen sektioon. Lapsivesi oli vihreää (vauva oli ihan viime metreillä kakannut lapsiveteen) ja sitä oli mennyt keuhkoihin. Ensimmäisen viikon vauva oli teho-osastolla ensin hengityskoneessa ja antibioottitipassa. Itse sain leikkauksesta ikäviä komplikaatioita joista toivun edelleen.MUTTA.. nyt olemme kotona, vauva on täysin terve, ihana ja rauhallinen. Itselläni tulee menemään kaiken tapahtuneen käsittelyyn vielä aikaa, mutta päivä kerrallaan täällä mennään.
Anukkio ja pikku Onni 12vrk
Viimeksi muokattu:
Anukkio onnittelut pikkuisesta :heart:
ja rauhallista toipumista teille. Itsellä ainakin ne sairaalassa tapahtuneet asiat tupsahtelee välillä ihan yllättäen yhtäkkiä mieleen. Ja siltikin katselen tuota sektiohaavaani oikeastaan vain hyvilläni, koska tiedän että sen haavan kautta olen poikani saanut hengissä tähän maailmaan =) tuli vaan vähän isompi raskausarpi
Toivottavasti saitte sielä teholla jutella mahdollisimman paljon hoitajien kanssa.
ja rauhallista toipumista teille. Itsellä ainakin ne sairaalassa tapahtuneet asiat tupsahtelee välillä ihan yllättäen yhtäkkiä mieleen. Ja siltikin katselen tuota sektiohaavaani oikeastaan vain hyvilläni, koska tiedän että sen haavan kautta olen poikani saanut hengissä tähän maailmaan =) tuli vaan vähän isompi raskausarpi
Toivottavasti saitte sielä teholla jutella mahdollisimman paljon hoitajien kanssa.
anukkiolle onnea ja kyllä mulla kanssa noi sairaalahetket tupsahtaa ajatuksiin vielä useesti. ja pelko uusiutuvasta tulehduksesta jyllää takaraivossa.
mutta nyt vielä odotellaan jos tänne joku pompahtaa
ja kyllä mulla kanssa noi sairaalahetket tupsahtaa ajatuksiin vielä useesti. ja pelko uusiutuvasta tulehduksesta jyllää takaraivossa. mutta nyt vielä odotellaan jos tänne joku pompahtaa
Toivottavasti Mamma2012 on saanut jo nyytin syliin:heart:
Onnea muillekin vauvan saaneille!
Mun synnytyskertomus lyhkäisyydessään:
La aamulla alkoi puoli kuuden maissa säännölliset kunnon supparit. Kahtena aikaisempana yönä oli kans supistellut, mutta melko kivuttomasti. Tunnin kellottelin suppareita suihkussa ja sitten soitin synnärille. Meinasivat, että kannattaa tulla kun supparit tulivat noin 10min välein. Sairaalassa oltiin puoli kahden maissa ja suihkussa odottelin sitten synnytyshuoneen vapautumista, auki olin tullessa 4cm. Kahdeksan jälkeen synnytyshuoneeseen ja supparit alkoivat olla jo aika kestämättömiä. Lääkäri tuli laittamaan kohdunkaulanpuudutusta ja kas, olinkin auki jo 8cm! Kohdunkaulanpuudutus laitettiin siinä ennen puolta yhdeksää ja auttoi hyvin. Yhdeksän jälkeen aloin ponnistamaan ja tyttö syntyi puolen tunnin ponnistusvaiheen jälkeen.
Kaikenkaikkiaan siis taas vauhdilla mentiin, ainut, mikä tuntui taas kestämättömältä oli ponnistusvaihe! Ajattelin, etten ikinä saa vauvaa pihalle ja lopussa ponnistinkin kontillaan. Vauva syntyi napanuora kaksi kertaa kaulan ympärillä ja se jouduttiin leikkaamaan "lennossa". Tämän takia vauvan hb-arvoja seurattiin aamuisin osastolla. Huhhuh, olihan tuo synnytys taas kokemus mitä muistella! Ja täälläkin se on vähän väliä ajatuksissa. Minäkin ilmestyn vauvapuolelle niin jatketaan jutustelua siellä
-Melanie+tytsy 1vko 1pvä
Onnea muillekin vauvan saaneille!
Mun synnytyskertomus lyhkäisyydessään:
La aamulla alkoi puoli kuuden maissa säännölliset kunnon supparit. Kahtena aikaisempana yönä oli kans supistellut, mutta melko kivuttomasti. Tunnin kellottelin suppareita suihkussa ja sitten soitin synnärille. Meinasivat, että kannattaa tulla kun supparit tulivat noin 10min välein. Sairaalassa oltiin puoli kahden maissa ja suihkussa odottelin sitten synnytyshuoneen vapautumista, auki olin tullessa 4cm. Kahdeksan jälkeen synnytyshuoneeseen ja supparit alkoivat olla jo aika kestämättömiä. Lääkäri tuli laittamaan kohdunkaulanpuudutusta ja kas, olinkin auki jo 8cm! Kohdunkaulanpuudutus laitettiin siinä ennen puolta yhdeksää ja auttoi hyvin. Yhdeksän jälkeen aloin ponnistamaan ja tyttö syntyi puolen tunnin ponnistusvaiheen jälkeen.
Kaikenkaikkiaan siis taas vauhdilla mentiin, ainut, mikä tuntui taas kestämättömältä oli ponnistusvaihe! Ajattelin, etten ikinä saa vauvaa pihalle ja lopussa ponnistinkin kontillaan. Vauva syntyi napanuora kaksi kertaa kaulan ympärillä ja se jouduttiin leikkaamaan "lennossa". Tämän takia vauvan hb-arvoja seurattiin aamuisin osastolla. Huhhuh, olihan tuo synnytys taas kokemus mitä muistella! Ja täälläkin se on vähän väliä ajatuksissa. Minäkin ilmestyn vauvapuolelle niin jatketaan jutustelua siellä
-Melanie+tytsy 1vko 1pvä
Heips kaikille! =)
On meinannu unohtua koko kuulumisten kertoilu.. tai oikeestaa tuntuu, ettei vaan oo ehtiny, kun netissä on muutakin surffailua sit kun tänne ehtii..
mut siis synnytyskertomusta:
Lapsivedet meni 14.päivä marraskuuta yöllä siinä vähän yli puolenyön..ihan ei tarkkaan tajunnu kelloa kattoo, et voi olla, et meni jo 13.päivän puolella vähän ennen puolta yötä siis.. mut ehkä ei oo niin tarkkaa! Lapsivesi oli vihreetä, joten täyty heti lähtee näytille tayssiin..olin ihan innoissani,kun synnytys käynnisty itestään ja tuulettelin miehelle,kun ei tarvinnu käynnistykseen lähtee.. voi kun olisin vaan tienny.. ei se meinaa tarkoittanu helppoo synnytystä!
Matkalla sairaalaan alko sit pikkusen jo supisteleenkin..mut oli viä ihan vaisuja supistuksia.. paikan päällä selvis, etten paljoo ollu auki.. vasta 1,5cm.. mut laitettiin osastolle ja mies lähetettiin kotiin.. luvattiin, et aamulla pääsen synnytyssaliin.. no, aamulla mies tuli takas ja siirryttin synnytyssaliin.. siä selvis, et edelleen olin vaan sen 1,5cm auki, vaikka oli niitä supistuksia ollu ja sain muuten sen peräruiskeenkin siinä ennen synnytyssaliin menoo.. huh.. se oli kans epämiellyttävä kokemus.. synnytyssalissa päätettiin, ettei voi viä tehdä mitään.. et ei uskalla viä oksitosiinia antaa ja lähettivät mut takas osastolle, jossa annettiin cytotecia (kirjoitetaanko ees noin? ).. supistuksia oli kyl mukavasti ja tosi kivuliaitakin.. sain sit jossain vaiheessa kipupiikin..se autto sen verran, et pystyin vähän nukkuun.. mut illalla oli tilanne edelleen se, et kivut oli kovat ja olin sen1,5cm auki..kyllä alko pikkusen ottaan päähän ja tuskissani jo kysyin, et saisko sitä sektioo,et jos en suostukaan synnyttään alakautta.. mut ei hoitaja oikein lämmenny.. no, sit päätettiin, et yötä vasten mulle annetaan piikki, jolla estetään supistukset, et saan nukuttua yön (sain myös nukahtamislääkkeen) ja aamulla siirrytään TAAS synnytyssaliin..yritettiin tällä ny vaan saada mun kohtu vähän rentoutuun ja et saisin itekin levättyä.. puoli tuntia nukuin ja heräsin kahta kauheempiin supistuksiin.. pyysin hoitajan paikalle, joka käski soittaa miehen takas (oli just lähteny kotiin nukkuun, kun ei osastolla saanu olla yötä) ja sano, et nyt kyl lähetään synnytyssaliin.. hoitaja lähti pois ja tuli hetken päästä takas ja sano, et lääkäri olikin päättäny, et mulle laitetaan kipupiikki viä kerran ja odotetaan yön yli.. et aamulla vasta synnytyssaliin.. aargh.. no, mies oli jo matkalla sairaalaan (meiltä ajaa tayssiin reilun puolisen tuntia), niin hoitaja sano, et mies saa yöpyä mun huoneessa.. nojatuolissa se sit nukku sen yön..
aamulla vihdoin noin klo 6 päästiin synnytyssaliin.. edelleen olin sen 1,5cm auki,vaikka lapsivesien menosta oli jo 30 tuntia.. et kyl siinä oli aika epätoivonen fiilis.. varsinkin kun kivut oli kauheet.. sain sit synnytyssalissa ilokaasua, josta tuli mukavasti sekaisin, mut ei se kipua suoranaisesti pois vieny..mut sen jälkeen alkaa oleen aika paljon sumussa..jossain vaiheessa huomattiin,et olin 3cm auki ja sain vihdoin epiduraalin.. se autto NIIN paljon..kivut hävis täysin hetkeks ja ei tarvinnu ilokaasua käyttää.. mut pari tuntia se ilo vaan kesti ja kivut alko taas.. sit sain uutta epiduraalia, joka ei enää auttanukaan niin paljon.. kyl se helpotti, mut kyl mua silti sattu aikalailla..sen jälkeen aloin oleen ilokaasusta niin sekaisin, et näin näkyjä ja en ees kuullu mitään muuta kun ihmeellistä tä-tä-tä-tä-ääntä.. Luulin jossain vaiheessa jo synnyttäneenikin, kun heräsin ilokaasukoomastani.. mut ei.. sain vaan epiduraalia lisää ja jotenkin olo pikkusen helpotti.. tulin tajuihini siis.. 4 kertaa ehdin saada epiduraalia ennen kun pääsin ponnistaan.. ja yllätys yllätys, ponnistusvaiheessa ne kauheet supistukset yhtäkkiä lieveni.. välillä mietin, et pitääkö nyt ponnistaa vai ei, kun oli niin vaisuja suppareita.. se ponnistusvaihe kesti 1h15min.. ja tuntu, ettei se edistyny yhtään.. sanoin jo miehellekin itku kurkussa, ettei tästä tuu mitään.. vaik siis siinä synnytyksen aikana tuli hempeiltyä ja itkettyä monet kerrat.. ja varmasti puhuttua kaikkee sekavaa.. mut sit kun tytön pää saatiin pihalle, niin loput tuli kauheella vauhdilla.. hyvä, että hoitajat sai tytöstä kiinni.. sit sain pikkusen rinnalle hetkeks aikaa.. se oli niin ihmeellisen ihanaa..:heart: vihdoin 42 tuntia myöhemmin meidän prinsessa oli ulkona! :heart: Kyl sitä nyt miettii kaks kertaa ennen kun toisen lapsen tekee.. Oli se sen verran "mielenkiintoinen" kokemus!
seuraavana päivänä tytöltä otettiin verikokeet ja huomattiin, että oli tulehdusarvot tosi korkeella.. oli ihan kauheeta viedä meidän pikkunen lasten teho-osastolle ja kun tiesi, et pääsee sairaalasta ennen sitä kotiin.. se vasta hirveetä oli, kun pääsin kotiin sunnuntaina ja tyttö joutui oleen viä sen jälkeen kaks päivää.. itku oli herkässä koko ajan tolloin.. mut onneks tyttö toipu tosi nopeesti ja tulehdusarvot lähti laskuun! Itellä oli tossa kohtutulehdus, joka onneks huomattiin alussa.. ja sit päälle kaks rintatulehdusta.. joten kaikki mahdollinen tuntuu sattuneen, mut onneks kaikki on nyt hyvin!
Arki on alkanu rullaan hyvin! Tyttö on ollu helppo tapaus tähän mennessä.. kitisee vaan pikkusen nälkäänsä tai jos on ilmavaivoja..ei muuten turhia itkeskele.. nukkuu paljon..mut on kyl välillä pitkiä pätkiä hereilläkin ja seurailee kauheesti jo.. on aivan ihana nyytti! :heart: yöllä sais syödä vähän ripeemmin ja nukkua pidempiä pätkiä, mut kyl se aika hyvin nukkuu sillonkin.. et se on vaan siitä kiinni, kun itelle on vaikeeta heräillä yöllä syötteleen..
Muutaman kerran oon jo käyny ite jumppaileen.. rauhaksiin oon ottanu, kun toi alapää on viä vähän erikoisen tuntuinen, mut yllättävän hyvin oon palautunu..
Onnea kaikille synnyttäneille!
Nellielli ja tyttö 3vk ja 4pv
On meinannu unohtua koko kuulumisten kertoilu..
tai oikeestaa tuntuu, ettei vaan oo ehtiny, kun netissä on muutakin surffailua sit kun tänne ehtii..mut siis synnytyskertomusta:
Lapsivedet meni 14.päivä marraskuuta yöllä siinä vähän yli puolenyön..ihan ei tarkkaan tajunnu kelloa kattoo, et voi olla, et meni jo 13.päivän puolella vähän ennen puolta yötä siis..
mut ehkä ei oo niin tarkkaa! Lapsivesi oli vihreetä, joten täyty heti lähtee näytille tayssiin..olin ihan innoissani,kun synnytys käynnisty itestään ja tuulettelin miehelle,kun ei tarvinnu käynnistykseen lähtee.. voi kun olisin vaan tienny.. ei se meinaa tarkoittanu helppoo synnytystä!Matkalla sairaalaan alko sit pikkusen jo supisteleenkin..mut oli viä ihan vaisuja supistuksia.. paikan päällä selvis, etten paljoo ollu auki.. vasta 1,5cm.. mut laitettiin osastolle ja mies lähetettiin kotiin.. luvattiin, et aamulla pääsen synnytyssaliin.. no, aamulla mies tuli takas ja siirryttin synnytyssaliin.. siä selvis, et edelleen olin vaan sen 1,5cm auki, vaikka oli niitä supistuksia ollu ja sain muuten sen peräruiskeenkin siinä ennen synnytyssaliin menoo.. huh.. se oli kans epämiellyttävä kokemus..
synnytyssalissa päätettiin, ettei voi viä tehdä mitään.. et ei uskalla viä oksitosiinia antaa ja lähettivät mut takas osastolle, jossa annettiin cytotecia (kirjoitetaanko ees noin? ).. supistuksia oli kyl mukavasti ja tosi kivuliaitakin.. sain sit jossain vaiheessa kipupiikin..se autto sen verran, et pystyin vähän nukkuun.. mut illalla oli tilanne edelleen se, et kivut oli kovat ja olin sen1,5cm auki..kyllä alko pikkusen ottaan päähän ja tuskissani jo kysyin, et saisko sitä sektioo,et jos en suostukaan synnyttään alakautta.. mut ei hoitaja oikein lämmenny.. no, sit päätettiin, et yötä vasten mulle annetaan piikki, jolla estetään supistukset, et saan nukuttua yön (sain myös nukahtamislääkkeen) ja aamulla siirrytään TAAS synnytyssaliin..yritettiin tällä ny vaan saada mun kohtu vähän rentoutuun ja et saisin itekin levättyä.. puoli tuntia nukuin ja heräsin kahta kauheempiin supistuksiin.. pyysin hoitajan paikalle, joka käski soittaa miehen takas (oli just lähteny kotiin nukkuun, kun ei osastolla saanu olla yötä) ja sano, et nyt kyl lähetään synnytyssaliin.. hoitaja lähti pois ja tuli hetken päästä takas ja sano, et lääkäri olikin päättäny, et mulle laitetaan kipupiikki viä kerran ja odotetaan yön yli.. et aamulla vasta synnytyssaliin.. aargh.. no, mies oli jo matkalla sairaalaan (meiltä ajaa tayssiin reilun puolisen tuntia), niin hoitaja sano, et mies saa yöpyä mun huoneessa.. nojatuolissa se sit nukku sen yön..aamulla vihdoin noin klo 6 päästiin synnytyssaliin.. edelleen olin sen 1,5cm auki,vaikka lapsivesien menosta oli jo 30 tuntia.. et kyl siinä oli aika epätoivonen fiilis.. varsinkin kun kivut oli kauheet.. sain sit synnytyssalissa ilokaasua, josta tuli mukavasti sekaisin, mut ei se kipua suoranaisesti pois vieny..mut sen jälkeen alkaa oleen aika paljon sumussa..jossain vaiheessa huomattiin,et olin 3cm auki ja sain vihdoin epiduraalin.. se autto NIIN paljon..kivut hävis täysin hetkeks ja ei tarvinnu ilokaasua käyttää.. mut pari tuntia se ilo vaan kesti ja kivut alko taas.. sit sain uutta epiduraalia, joka ei enää auttanukaan niin paljon.. kyl se helpotti, mut kyl mua silti sattu aikalailla..sen jälkeen aloin oleen ilokaasusta niin sekaisin, et näin näkyjä ja en ees kuullu mitään muuta kun ihmeellistä tä-tä-tä-tä-ääntä..
Luulin jossain vaiheessa jo synnyttäneenikin, kun heräsin ilokaasukoomastani.. mut ei.. sain vaan epiduraalia lisää ja jotenkin olo pikkusen helpotti.. tulin tajuihini siis.. 4 kertaa ehdin saada epiduraalia ennen kun pääsin ponnistaan.. ja yllätys yllätys, ponnistusvaiheessa ne kauheet supistukset yhtäkkiä lieveni.. välillä mietin, et pitääkö nyt ponnistaa vai ei, kun oli niin vaisuja suppareita.. se ponnistusvaihe kesti 1h15min.. ja tuntu, ettei se edistyny yhtään.. sanoin jo miehellekin itku kurkussa, ettei tästä tuu mitään.. vaik siis siinä synnytyksen aikana tuli hempeiltyä ja itkettyä monet kerrat.. ja varmasti puhuttua kaikkee sekavaa.. mut sit kun tytön pää saatiin pihalle, niin loput tuli kauheella vauhdilla.. hyvä, että hoitajat sai tytöstä kiinni.. sit sain pikkusen rinnalle hetkeks aikaa.. se oli niin ihmeellisen ihanaa..:heart: vihdoin 42 tuntia myöhemmin meidän prinsessa oli ulkona! :heart: Kyl sitä nyt miettii kaks kertaa ennen kun toisen lapsen tekee.. Oli se sen verran "mielenkiintoinen" kokemus!seuraavana päivänä tytöltä otettiin verikokeet ja huomattiin, että oli tulehdusarvot tosi korkeella.. oli ihan kauheeta viedä meidän pikkunen lasten teho-osastolle ja kun tiesi, et pääsee sairaalasta ennen sitä kotiin.. se vasta hirveetä oli, kun pääsin kotiin sunnuntaina ja tyttö joutui oleen viä sen jälkeen kaks päivää.. itku oli herkässä koko ajan tolloin.. mut onneks tyttö toipu tosi nopeesti ja tulehdusarvot lähti laskuun! Itellä oli tossa kohtutulehdus, joka onneks huomattiin alussa.. ja sit päälle kaks rintatulehdusta.. joten kaikki mahdollinen tuntuu sattuneen, mut onneks kaikki on nyt hyvin!
Arki on alkanu rullaan hyvin! Tyttö on ollu helppo tapaus tähän mennessä.. kitisee vaan pikkusen nälkäänsä tai jos on ilmavaivoja..ei muuten turhia itkeskele.. nukkuu paljon..mut on kyl välillä pitkiä pätkiä hereilläkin ja seurailee kauheesti jo.. on aivan ihana nyytti! :heart: yöllä sais syödä vähän ripeemmin ja nukkua pidempiä pätkiä, mut kyl se aika hyvin nukkuu sillonkin.. et se on vaan siitä kiinni, kun itelle on vaikeeta heräillä yöllä syötteleen..
Muutaman kerran oon jo käyny ite jumppaileen..
rauhaksiin oon ottanu, kun toi alapää on viä vähän erikoisen tuntuinen, mut yllättävän hyvin oon palautunu.. Onnea kaikille synnyttäneille!
Nellielli ja tyttö 3vk ja 4pv