**Marraskuun muruset 2010** kesäkuu

Alkuperäinen kirjoittaja Eveny:
Te jotka odotatte esikoista, kuinka moni on miettinyt miten suhde mieheen muuttuu vauvan tulon jälkeen. Itsellä tämä käynyt tälläviikolla usein mielessä.

Eveny ja rantapallo (hanke sai uuden kutsuma nimen) 18+4
Mä mietin ennen useinkin, mut sit erottiin jo. Taitaa liittyä isän ikäki siihen, että ei ole niin valmis vielä. En tiedä. Mutta nyt tuntuu kyl et oikee ratkaisu tehtiin. :)

Joku oli kysynyt et saako ottaa ultraa mukaa teini-ikäisen, mun mielestä saa ottaa. :) En sano ihan varmaks, voi olla myös ultrapaikasta kiinni, ainakin täällä saa ottaa. :)

Heräsin aamulla kamalaa mahakipuu, mutta ei ollu onneks mtn. vakavaa. :) 9 yötä ultaa enää, onneks. :)

mibetsy ja mara 18+3

 
Justindelle ja Lumi-Marjalle kovasti jaksamisia! :hug:

Mulla supparit jatkuu ja soitin sitten nevolaan josta käskettiin soittaan Valkeakosken naistentautien polille, no ne oli sitä mieltä et TAYS.iin vaan. sieltä ei kukaan vastaa joten varasin ajan sitten yksityiselle. Ihan sama mitä maksaa, kunhan saan selvyyden tähän tilaani! Ärsyttää vaan suunnattonasti toi pompottelu, ketään ei kiinnosta pysyykö pieni matkassa vai ei :'(
Neuvolakin toitottanut 15+ viikoista, ettei voi mitään jos menee kesken... Vaikka hoitohenkilökuntaa ei kiinnosta niin mua kyllä kiinnostaa saanko synnyttää elävän vai kuolleen lapsen! Itkun itku.
 
sairasloman viimeinen päivä täällä käsillä, tuli kyllä todella tarpeeseen. no, nyt olisi sitten 4 vkoa töitä ja sitten kesäloma B) Täällä muuten kaikki hyvin, vatsa kasvaa kovin ja liikkeitä tuntuu lähes päivittäin. :heart:

tsemppiä OP, lumimarja ja justinde! :hug: toivotaan että kaikilla raskaus sujuu hyvin loppuun asti!

ai niin, mulla rakenne uä on vasta heinäkuun 8. pvä, kuulemma mukavampi sitten rv vkolla 21 niin näkyy paremmin! ei vaan taas jaksais oottaa :D

rattaista onko joku tilannu tai tietääkö muuten saako emmaljungan rattaita netin kautta esim. saksasta tai jostain muualta?

saana & 17+3
 
Täällä ollaan heräilty auringonpaisteeseen ja lievään ketutukseen. Miehen menojalka alkaa aina kummasti kevään/kesän tullen vipattaa, ja joka viikonloppu se on baarissa. Ilmeisesti se on sula mahdottomuus kieltäytyä kavereiden kutsuista. Ja luonnollisesti, jos mä avauduin näistä omista fiilareistani niin olen kauhea nalkuttava akka. Siispä puren hammasta ja koitan niellä kiukkuni. Ottaa vaan päähän ku ne miehen ainoat vapaapäivät eli sunnuntait menee siihen, että se makaa krapuloissaan koko päivän. Eilen meidän piti viettää päivää kaksistaan ja viedä poika hoitoon, mutta mua risoi sen verran ku mies oli vielä klo 13 taju kankaalla että vein pojan hoitoon ja lähdin yksin leffaan.
Tää on ollu samanlaista koko sen 5 vuotta mitä ollaan yhdessä oltu. Eli ei mikään uusi juttu, mutta kyllä tää silti aina ottaa kupoliin |O
Tulipas rutistua!! Anteeksi vaan kaikki, oli pakko avautua jonnekin ;)

Puolen tunnin päästä lähdetään käppäilemään neuvolaan rd-infoon. Saan nyt sen sokerimittarin kotiin. Ties vaikka saisin kuulla sydänääniäkin :heart:
 
Eveny, tuosta ultraan mukaan ottamisesta niin se varmaan vaihtelee paikkakunnittain. Meillä tuo ultra tehdään nykyään sairaalalla ja siinä oli mukana kutsussa ja huomautus että ultraan saa seurata mukaan yksi aikuinen tukihenkilö. Eli jos isä ei ole paikalla niin voi sitten olla joku muukin.

Ennen nuo ultrat tehtiin omalla neuvolalla ja meillä kuopuksen kohdalla oli esikoinen mukana tuolla käynnillä. Sanoivat että vauva saa isän kanssa seurata tutkimushuoneeseen mutta jos tätä alkaa pelottaa tai muuten häiriä toimenpidettä niin he siirtyvät sitten käytävään odottelemaan. Muitakin ultria tuossa raskaudessa tehtiin ja tosissaan omalla neuvolalla kerran pikkuveljeni oli miehen lisäksi mukana ja sai tulla tutkimushuoneeseenkin.

Mutta tosissaan kannattaa soittaa ja kysyä mitä tykkäävät.

Madicken 15+0
 
Poksumaan tulin nopeasti.

Halit ja jaksut suppailijoille ja vuotajille :hug:

Mä olen ajatellut monta kertaa mitä RouvaPapuselle kuuluu, kun mä otin sen paikan päivittäjänä, kun hänellä oli muuttoa sun muuta ja hänen piti tulla sitten takaisin päivittäjäksi kun pääsee nettiin taas.
Mut hänpä onkin vaihtanut odotuspinoa, olisi nyt ollut kohteliasta ilmoittaa ettei enää päivitä tätä pinoa :/
No, onneksi meillä on nyt hyvä päivittäjä :flower:

BV ja Chilli 19+0 *poks*
 
Bad Virgin Jos tarkoitit tuota Kymppitalven hoidoista plussanneiden pinoa niin Rouva Papunen on siellä kirjoitellut kokoajan tämän pinon kanssa samaan aikaan. Joten eiköhän hän palaile myös tähän meidän pinoon. :)

Eveny eikö se sukulaistyttö voi odotella vaikka odotushuoneessa teidän ultran ajan? Miksi se sinne tutkimushuoneeseen pitää ottaa mukaan? Kai teini-ikäinen sen aikaa yksin odotushuoneessa pärjää?

omaan napaan ei kuulu mitään uutta. Kovasti vain odotellaan viikkojen kulumista ja mahan kasvamista entisestään. Huomenna saakin taas poksua. :)

AaVee ja Baby 14+6
 
Täälläkin poksuu viikot :) Tämä viikko ja ensi ma on vielä saikkua ja jos sitten koittais taas työntekoa. Suoraan sanottuna motivaatio on täysin kadoksissa... :ashamed:

Saana, mun tietääkseni Emmaljungaa saavat myydän vain valtuutetut jällenmyyjät eli Suomessa Lastentarvike. Saksasta tai muualta ei pysty tilaamaan. Korjatkaa, jos olen väärässä.

Tänä aamuna tuli taas ykä :x Mulla onkin nämä aamut kaikkein pahimpia, kun vatsa on tyhjä. Illalla söin vielä kymmenen aikaan vatsan täyteen täytettyjä paprikoita ja seitsemän aikaan jo laattasin. Nälkä oli ihan järkyttävä. Kai tää joskus helpottaa :D

aletheia 16+0
 
Heippa kaikille!
Mä oon lueskellu, mut en hirveesti kommentoinu, mut nyt otin itseäni niskasta kiinni =) Täällä 12 viikon työharjoittelu-urakka on saatu päätökseen ja nyt jännään ensimmäistä työiltaa tänään :x B) Toivottavasti on kiva paikka, kun siellä kuitenkin seuraavat 8 viikkoa hommaillaan.
Liikkeitä tuntuu aika paljon jo ja myös harjoitussupistuksia. Toivottavasti pysyykin sellaisina eikä tule mtään kipuja.
Meillä myös ultrat tehdään keskussairaalassa ja sinne ajanvarauksella. Ei kuulemma saa kuin yhden henkilön ottaa mukaan.Eikä lapsia.
Meillä ei juuri suhde muuttunut esikoisen jälkeen, vaikka lapsella oli iltahuuto 4 kuukautta. Silti sitä jaksoi aina panostaa toisiinsa. Se onkin sellanen mies kenen kanssa tykkään olla tosi paljon :heart:

Mulla rakenne ultra 3 viikon päästä...tasan silloin kun 21. viikkoa tulee täyteen =)

mutta nyt ahistelemaan lähtöä.

Riikka & öttis 17+5 :heart:
 
Saiskohan lääkäristä saikkua, jollei vaan ole motivaatiota tehdä töitä?

Säikähdin aamulla, kun nousin sängystä ja ensimmäisen kerran ilmeisestikin supisti, vatsa meni ihan kivikovaksi palloksi ja mua sattui jonkun 5 sekunnin ajan. Onneksi meni heti ohi, ja dobblerilla tarkistin tilanteen niin kaveri ilmeisesti nukkui kun syke oli vaan 132 :)

Tanya & hukkapätkä 19+3 (3 yötä rakenneultraan) <3
 
mun masennus ei taida ilman lääkkeitä avittaa..kävin taas aamulla tuol psykiatrian poliklinikalla ja hoitaja sanoi ettei näistä viikottaisista jutteluista ja pelkästä levosta ole apua mun tilanteeseen joten ottaa nyt lääkärin kans puheeks tuon lääkityksen ja sairasloman jatkumisen. hirveesti ei innostais näin raskaus aikana masennuslääkkeitä syödä mutta mun masennus on kuitenkin vuosia vaivannut niin eihän se voi yhtäkkiä vaan kadota. hoitosuhdekin kuulemma jatkuu vielä pitkään..
pelottaa vaan syödä noita lääkkeitä mutta ei mun vointi voi näinkään enää jatkua kun koko ajan olen sietokyvyn rajoilla ja pinna palaa jos mistäkin asiasta, yleensä ihan turhan päiväisestä :|

joo, eipä mulla nyt muuta..

kurpitsa rv17+2
 
Tulin kanssa poksumaan =)

Meilläkin päin tehdään ultrat sairaalassa ja vain yhden henkilön saa ottaa mukaan.

OP:lle ja kurpitsalle jaksamisia!!! :hug:

Mä en tunne vielä potkuja. Tai ainakaan sellaisia mitä voisin selvästi niiksi sanoa :p Mutta odottelenkin niitä aikasintaan 16 viikolla, jos silloinkaan. Esikoisesta tunsin ekat 19 viikolla :)

Joku mietti parisuhteen muuttumista vauvan syntymän jälkeen. Meillä ei miehen kanssa mielestäni mitenkään erityisesti ole muuttunut suhde esikoisen jälkeen. Syntymän dramaattisuus ehkä jopa lähensi entisestäänkin välejä. Mutta se täytyy myöntää, että petipuuhat on pikkuisen vähentynyt :p Se nyt on aika perinteinen juttu ja jo ajanpuute vaikuttaa asiaan. Ja vauva-ajan alkuaikoina kaikki mahdollinen muu kipuilu, hormonimyräkkä jne. ;) Mun mies osallistuu kumminkin aika paljon lastenhoitoonkin, joten saa useinkin myös omaa aikaa itselleni. Ja välillä poika on mummulassa yötä, niin on omaa aikaa sitten vanhemmillakin keskenään =) Mutta kyllä se parisuhde työtä vaatii ja vaalimista, vaatii yleensäkin, mutta vauvan syntymän jälkeen vielä enemmän. Ja tosi tärkeää on antaa miehen osallistua myös siihen lastenhoitoon jo vauva-aikanakin, vaikka me äiteinä usein ajatellaan, että vain minä osaan hoitaa lastani parhaalla tavalla. Tunnistan tämän myös itsestäni alkuaikoina :whistle: Kyllä he miehetkin homman handlaa, ehkä hieman eri tavalla kuin me äidit, mutta kumminkin ;)

Mutta kyllä sitä tulee mietittyä, että miten sitä pärjää sitten useamman lapsen kanssa ja onnistua vaalimaan sitä parisuhdettakin vielä. Mutta uskon sen kumminkin onnistuvan :)

vaimo 15+0 :heart:
 
Justinde, paljon jaksamista ja voimia kaikkiin pohdintoihin. Toivottavasti kaikki menis ok :hug:

kojootti, aika huonosti mullekkin mitään tuosta asiasta kerrottiin. Sanoi vain, että tällaisesta voi mennä kesken, tai sitten ei. No, valaisipa paljon. Kyllä mullakin kävely tekee herkästi kipeetä, samoin vatta on jonniin verran kosketusarka. Sitäkään ei kerrottu, voiko istukanreuna kkiinnittyä takas vai ei. Kysyin kyllä, mutta vastausta en saanut. Lääkäri vain seposti koko ajan kauheesti kandilaumalleen ja viidelle kätilöopiskelijalle. Olin kuulemma lääketieteelliseltä kannalta hyvä opetustapaus :| Oli siinä kiva olla reppu levällääk sellasen aluman keskellä ja yrittää vielä pitää pokka, kun itketti koko ajan. Olen yrittäny googlata asiasta jotain ihan siis oikeata tietoa, mutta heikosti tuppaa löytymään. Tai sitten mulla on väärät hakusanat.

Pimpula, hienoa, että sulla on jo noin hyvässä mallissa noi vuodot/tuhrut. Toivottavasti ei takas tulekkaan.

Iiirah, voipi olla, etten ole tähän pinoon pahemmin taustoistai kertoillu. Mulla on usemapi keskenmeno takana. Kaksi niistä rv 15+5. Eka alko rajulla vuodolla ja pikkuinen syntyi kotona käsiin, ennen kuin sairaalaan ehdittiin. Toinen 15+5 oli geneettinen keskeytys, syynä anenkefalia. Isot aivot ja kallonluut puuttuivat. Ei elinmahdollisuuksia kohdun ulkopuolella. Tämä oli todella kova järkytys. Sit on näitä alun, 5-7 viikon keskenmenoja kolme ja neljä varmaa kemiallista. Kaikkia ei ole tiedossa, kun ei ole tullu testattua. Mut menkat viikon myöhässä ja järkky vuoto klöntteineen kertoo jo paljon. Sit on eneklityttö, vuodelta -92. toinen kaksosista menehtyi, poika jäi eloon. Ei mitään kivaa luettavaa, eikä kivaa muisteltavaa, mutta osa minun elämää, jota ei pois pyyhityksi saa.

(.) Tällä hetkellä olo on suhteellisen ok tilanteeseen nähden. Verinen vuoto on kokonaan loppunut ja tulee enää vähäistä ruskeaa töhnää. Ei edes joka vessareíssu jää päperiin mitään. Pikkuinen murunen (tällä rakkaudella on jo monta nimee :) ) liikkuu paljon ja tunnen sen hyvin. Sykekkin on tallella, kun kuuntelin taas aamulla. Vähän ne siellä sairaalanmäellä meinasivat, että tyttö olis tulossa, mutta varmaks ei mitään sanoneet, kun sen verran huonosti kuitenkin oli näkyvyyttä, kun toinen temmelsi koko ajan. Huomenna olis neuvola. Terkkari kovakoura vois kyllä ottaa nyt oikeesti huomioon tän tilanteen, ettei aivan jauhelihaks taas mahaa jauha. Toivottavasti siellä olis sijainen, en tule toimeen tuon vakituisen kans. Eikä voi edes vaihtaa, kun on talon ainoo äippäneuvolan terkka :(

Tänään viikkojen poksuminen tuntuu erityisen hyvältä =)

Lumi-Marja ja Nuppunen 15+0 POKS :D
 
Mua kans tuo sisarusistuin systeemi kiinnostais, en välttämättä haluaisi ruveta ostelemaan taas uusia vaunuja.. Ei ole tiloja missä säilyttää. Koittanut netistä ettiä, muttei kyllä hirvesti ole löytynyt..
En sitten tiedä miten toimisi tuo seisomalauta.. Noh, onhan tässä aikaa vielä miettiä!

puhnalle 15+4
 
Kurjaa, kun niin monella teistä on kova jännitys päällä. Tsemppiä nyt tosi kovasti kaikille, jotka kärsii vuotojen ja suppareiden yms. kanssa. Pidetään kaikki peukkuja, että menee loppuun saakka hyvin! :hug:

Omaa napaa: mun ummetus vaan pahenee.. kävin hakemassa apteekista Levolacia, mutta viikonloppuna oli sit vatsa eka kuralla, ja jatkuvasti tosi kipee, nyt ei oikein meinaa tulla tosta levolacistakaan huolimatta ulos kunnolla mitään. Eniten huolettaa kun vuoron perään alavatsalla molemmilla sivuilla on painetta ja kipua, ja välillä koko alavatsa tuntuu pitkiä aikoja ihan tosi kovalta. Eilen yritin tunnustella varovasti tuota alavatsaa illalla, ja siinä keskeltä vähän oikealle tuntui pieni kova möykky, en tiedä onko se suolta, johon on pakkautunut tavaraa, vai kohtu vai mitä! Luulisi sen kohdun toisaalta olevan jossain keskemmällä, eikä sen tosiaan pitäis olla niin kovan tuntuinen!! Oon miettinyt jo niitä harjoitussuppareitakin, mutta toisaalta tuntuu, että se kovuus kestää tosi pitkään, ellei ole peräti nyt koko ajan päällä.. pelottaa tosi kovasti, että liittyykö tää kaikki nyt vaan tähän ummetukseen ja sen hoitoon, vai aiheuttaako se jotain hämminkiä nyt tuolla masussa asukille? :( Paha mieli, kun ei tiedä missä mennään. Seuraava neuvola on vasta ens viikon keskiviikkona, ja en viitsis ihan joka asiasta neukkarin tädille soittaa.. jos tää ei rupee huomiseen mennessä helpottaan niin on varmaan pakko ettei tuu mitään vaarallista tästä :(

Siilinlapsi ja öttis 15+1
 
:hug: Lumi-Marjalle, olipas rankka kirjoitus :'(
Ja Kurpitsalle myös hali. Mun äiti on bipo eli maanis-depressiivinen, ja sairastunut 3 kertaa psykoosiin. Mun odotusaikana on ollut lääkityksellä. Ja tämmönen helmi musta tuli! :D Älä pelkää sitä lääkityksen aloittamista, toivotaan vaan että sulle löytyy nopeasti oikea lääke ja sopivat määrät, jotta toipuminen alkaa ja pääset nauttimaan elämästä täysin siemauksin.
Mun äiti söi lääkkeitä yhtäjaksoisesti n. 30 vuotta, mutta nyt on lopettanut muutaman lääkkeen ottamisen. Viimeisestä psykoosista on jo yli 20 vuotta, mutta masennusjaksoja on toisinaan vieläkin, samoin kuin noita mania-vaiheita. Lääkkeiden ottaminen ja säännöstely on kuitenkin sujunut äidiltäni pitkään niin, että jos huomaa masennuksen painavan päälle, hän tietää itse kasvattaa tietyn lääkkeen annostusta jne.

(.) Tulin neuvolasta ja nyt mulla on sitten ihkaoma sokerimittari. Mä luulin että saan sen vaan lainaksi, mutta sen saikin ihan omaksi! Näppärä pieni kone, mahtuu tosi pieneen tilaan.
Ja sykkeetkin kuunneltiin, ja mikä parasta, kurkattiin masukkia :heart: Pulssi oli reilu 150, ja kaveri näytti olevan vähän ahtaasti asettunut. Jalat kyllä viuhtoi, mutta ei sitä tilaa mitenkään liikaa ollut. Toi on ihana ku meidän äitiysneuvolassa on vanha ultrakone, jolla kattellaan kohtuun melkeen joka kerta ku neuvolassa käydään. Taitaa olla ainoa neuvola Turussa jossa on oma kone.
Perjantaina on esikon 2,5-vuotisneuvola, ja musta jotenkin tuntuu että meitin nuori mies ei oo ihan yhteistyökykyinen.. Se on semmonen änkkäjooseppi että ei varmasti suostu tehdä mitään, mitä pyydetään. Sitten ehkä suostuu, jos mä en oo samassa huoneessa, mutta yleisesti ottaen linjaus on nyt se, että äiteelle laitetaan kapuloita rattaisiin joka välissä :whistle:
 
siilis: ummetus on kyllä inha vaiva, kunpa nyt löytyis joku apu tuohon

lumi-marja: kovia menetyksiä olet omalla kohdallasi saanut kokea :hug: hyvä että vuoto on rauhoittunut

kojootti: :D huojentavaa lukea että lääkityksestä huolimatta syntyy helmiä ;)

kaikille supistuksista kärsiville halitukset!!

omaa napaa: ei vielä ole supistellut mutta sellainen inha paineentunne on alapäässä mut sellaista oli toisenkin raskauden aikana, uudelleensynnyttäjän vaiva kaiketi..

innolla tos tein raparperipiirakkaa ja sit huomasin et olin unohtanut margariinin vallan :headwall: tos tuo sulanut rasva on kattilas levyllä..voi ketutus..
 
Heipparallaa!!

..oho, tulipa se pirteästi vaikka olo on ihan muuta... :ashamed: täällä vaan tylsistytään saikulla ja on vaan sellainen olo että kaikesta jään paitsi kun en mitään pysty tekemään, saati nauttimaan... Potkutkaan ei oikein vielä tunnu, mutta se johtunee siitä että mulla taitaa istukka olla tuossa edessä... Ihanasti kyllä selällään maatessa tuossa masulla tuntuu sellainen kumpu, joka on vähän väliä eri asennoissa ja välillä sitä mollukkaa ei tunnu oikeastaan lainkaa, eli eiköhän siellä joku myllää :heart:

Kurpitsa: mulla myös samanoloista painetta alapäässä, enkä esikoisesta moista muista, joten se tosiaan lienee uudelleensynnyttäjän vaiva. Ja mietipä jos sittä piirakasta tuleekin tooosi hyvää niin sitä voi vedellä hyvällä omalla tunnolla tuplamäärän kun se on niin kevyttäkin ;)

Lumi-Marjalle kovasti voimia!

Ummetuksesta: mulla moista vaivaa aina välillä, sitten taas maha toimii liiankin liukkaasti. Silloin tällöin mä turvaudun luumunektariin koska se toimii paaaaljon paremmin kuin luumut ainakin mulla ja lakritsi on kanssa melkoisen hyvä lääke.

Ai niin, ensimmäinen himotuskohde: VIILI, sitä mä hamstraan kaupasta ja ihan parasta on ruusunmarja tai ne muut kerrosviilit...oi nam!

Vaahtis 16+5
 
Mä olen ostellut luumunektaria tästä oman kylän s-marketista ja k-superista. VAikka olenkin s-ketjun boikotoija niin pakko myöntää että ainakin täällä se on halvempaa ässässä. Siis se on muistaakseni Marlin luumunektaria ja hinta 3 euron molemmin puolin.
 
Kurpitsalle jaksamisia, toivottavasti lääkkeet auttavat masennukseen :hug:

Lumi-Marja, ompa teitä elämä kohdellut rankalla kädellä. Täällä on koko sakin peukut ja varpaat pystyssä ( vaatimattomat 64 kpl ), että saisitte tämän vauvan pitää.

( . ) käväsin siellä yksityisellä ja kohdun suu on luojan kiitos kiinni ja kiinteä. Vaavi vastasi viikkoja 17+4, menkkojen mukaan 17+0. Vaikka supisteleekin, niin eivät ole saaneet mitään aikaiseksi kohdun suulla ( olen varmaan toella kipeä kun synnytys alkaa, kun nyt jo irvistyttää :( )
Voin siis lääkärin mukaan jatkaa ihan normaalia elämää, sairaslomaa ei kirjoittanut. No kai tää tästä, sit varmaan saikkua kun pää on kainalossa tai lapsivedet menneet :eek:

Nyt nautin liikkeistä :)
Jaksamisia kaikille!

OP ja TiTi-Uuu 17+5
 
Kojootti siis sähän oot varsinainen helmi! :D Ihan tosi.

Lumi-Marja teillä on ollut todella rankka kohtalo, mä oon todella pahoillani. :hug:

Kuka kyseli suhteen muuttumisesta? Meillä mies osallistuu valtavasti lapsen hoitoon ja meillä on lapsen syntymän jälkeen vaan parisuhde parantunut. Synnytys oli jonku verran traumaattinen mulle, mutta mies koki sen valtavan ihanana tapahtumana. No sen myönnän, että kun lapsen sain ulos ponnistettua loppujen lopuksi, niin siinä kohtaa mä olin samatien toinen. Mies ei nähnyt mitään muuta kuin vastasyntyneen ja mä tosiaan jäin totaalisesti toiseksi. Ennen mies olis vaikka hakenut kuun taivaalta mulle, nyt tekis sen esikolle, mä saisin ehkä vaan kaupasta nannaa. :LOL: Mutta siis, meillä on parisuhde vaan parantunut!!

Mua on tänään sattunut mahaan ja selkään aika kovasti, mutta en jotenkaan haluis jäädä töistäkään pois saikulle...

Liirah + Sissi 15+ ( vai oisko jo 16+)
 

Yhteistyössä