Marraskuussa 2011 syntyneitten elämää

Tervehdys taas!

Nyt täällä on sitten korvatulehdus! Poika oli pari päivää aika kiukkuinen ja välillä hieroskeli korvaa. Lisäksi tuli taas sitä öistä huutelua, mitä oli aiemminkin sen flunssan aikana. Käytin sen sitten lääkärissä ja lievä tulehdushan sieltä löytyi, antibioottikuuri saatiin. Onneksi tajusin käyttää heti lääkärissä, ettei ehtinyt pahaksi.

Kyllä ne hulinat taitaa kuulua tähän ikään, kun niin monella tosiaan on jotain hulinaa meneillään.

Mä kyllä allekirjoitan ton, mitä Nitrodisco kirjoittaa. Meillä ihan sama, tän lapsen saaminen ei todellakaan ollut meille mikään itsestäänselvyys. Alussa pojalla oli sitä koliikkia ja se oli melko raskasta aikaa sen ympärivuorokautisen huudon takia. Silti vaan, vaikka olinkin tosi poikki välillä, olin vaan niin onnellinen siitä, että vaikka raskasta onkin, meillä ylipäänsä on se lapsi. Kai ne alun hormonihöyrytkin edesauttoi sitä jaksamista. Nyt kuitenkin, vaikka elämä pojan kanssa on niihin alkuaikoihin verrattuna toooosi paljon helpompaa, välillä vaan väsyy. Kai ne hormonihöyrytkin on jo kaikonneet ja järki toimii suht normaalilla tavalla. Välillä tosiaan tulee mielessään kiroiltua, vaikkapa eilen, kun pojan päiväunet kesti 45 min. Ei ehditty edes kärrylenkiltä kotiin, kun sieltä jo naureskeltiin. Olis kyllä saanut nukkua pidempään, että mamma ehtis tehdä jotain juttujaan. Eli kyllä mä olen sitä mieltä, että täällä voi ihan vapaasti tuulettaa ajatuksiaan, eiköhän me kaikki mammat tiedetä että välillä vaan on raskasta olla tollaisesta pienestä vastuussa sen 24/7.

Tintin galluppiin vastaan, että taitaapa jäädä tämä meidän ainokaiseksi. Kuten aiemmin mainitsin, meillä ei ylipäänsä lapsen saaminen ollut mikään helppo homma, vaan siinä projektissa vierähti useampia vuosia. Eli on todella ihme, että me tämä pienokainen saatiin. Ja enpä usko tähän perheeseen tosta ihmettä osuvan. Sit tässä tulee vastaan se ikäkin, kun tämänkin saamiseen meni niin kauan.

Meillä samaa kun jäkättirastaalla, lapsi löytyy mitä ihmeellisimmistä asennoista sängystään joka aamu. Myös täällä on ajatuksena ihan lähipäivinä laskea pinniksen pohja alas, ei yhtään tiedä koska sieltä keksitään lähteä kiipeämään ylöspäin, niin on vauhdikasta meno.
 
Meilläkin on haaveissa, että joskus vielä toinen lapsi siunaantuisi. Mutta se on vasta haave-asteella. Haluan ihan rauhassa keskittyä tämän esikoisen kasvattamiseen. Jos tulisi pienellä ikäerolla lapset, niin eihän ensimmäisen lapsen kasvua, kehitystä ja temmellystä ehtisi edes hämmästellä samalla tavalla :)

Napsukka , täällä on kanssa kiirettä pitänyt, kun tyttö viipottaa menemään. Ei tosiaan uskalla jättää yksinään touhuamaan, kun pitää päästä seisomaan kaikkea mahdollista vasten. Ja eihän pieni ymmärrä että esim. kevyt lelukori ei ehkä kestä paikallaan jos sitä vasten nousee.. =) Mutta huima on kyllä kehityksen vauhti tosiaan! Nyt tyttö tapailee jo muutamia askelia ja pääsee vähän etenemään tukea vasten seisoskellessa. Saisi kyllä vielä ihan tuolla konttaamislinjalla pysytellä jonkin aikaa.. :D Koirakin on ihan raukka kun ei pääse minnekään turvaan perässä konttaavaa ihmisenpentua, nykyisin kun ei edes sohvalla saa rauhassa olla :D

Ja juttua tulee meilläkin pieneltä ihan eritavalla kuin ennen. Hauska kuunnella kun toinen selittää suu tötteröllä ti-ti-ti-ti-tii tai sihisee niinkuin pikkuruinen käärme :) Muutenkin tulee enemmän erilaisia tavuja ja äänteitä. Mun kummityttö (3v) tykkää aina suomentaa likan juttuja, "se haluaa jäätelöä/karkkia!", "se sano ihan selvästi että haluaa ulos minun kanssa" :LOL:

Aivan huippua kun kesäsäät löyti tänne meidänkin leveysasteille :) Nyt ollaan monta päivää vietetty pihalla aamusta iltaan. Ja onnistuin jopa polttamaan itseni auringossa, amatööri... :LOL: Tänään käytiin tivolissa ihmettelemässä likan kanssa. Kotoa lähtiessä oli ihan väsyksissä, mutta kummasti unohtui väsy kun oli niin paljon härveleitä joka puolella. Ehkä ensi vuonna päästään mekin jo laitteisiin huvittelemaan =)
 
Viimeksi muokattu:
Hihii!!!

Täytyy tulla hihkumaan koska a)nyt on jo kahtena iltana peräkkäin pieni nukahtanut omaan sänkyyn pienen tassutuksen saattelemana ja b)ekaa kertaa piti lopettaa soseen syöttö kesken koska toinen raaka-aine oli uusi. Tänään tuntuu taas että kaikki on toooosi kivaa tässä hommassa :LOL:

Ja bonuksena ihana iskä joka on kai huomannut että äippä pysyy paremmalla tuulella kun lapsi pääsee joskus iskän kanssa muutamaksi tunniksi touhuamaan... :heart: Tosin siihen vaadittiin muutama sanallinen tönäisy mutta yhtä kaikki, tulos on tosi hyvä.

Ei saisi valittaa mutta ihanaa kun helteet hellittää. En tosiaan ole mikään kuuman ystävä, huoh!

Viikonloppua :cool:
 
Onpas täällä hiljaista, kaikki lienee kesästä nauttimassa ulkona? Sinne kyllä ihan pian itsekin säntään :D

Mukavan lämmintä on nyt ollut, paitsi eilen kun satoi. En mäkään ole mikään helteen ystävä, täällä kyllä ei vielä ole hellettä ollutkaan. Silti se ulkona nukuttaminen on mielenkiintoista. Ulkona mittari näytti +20 astetta, laitoin mielenkiinnosta vaunuihin mittarin ja siellä mittari näytti olevan +25, vaikka vaunut oli varjossa. Vielä siellä on kuitenkin saanut nukutettua, kun laittaa vaan lyhythihaisen bodyn päälle. Pian on kuitenkin se koppa heivattava siitä pois.

Kyllä tuntuu olevan paljon eroa lapsukaisilla, osa jo koittaa ottaa askeliakin :O Meillä vielä ryömitään mittarimato-tekniikalla ja harjoitellaan konttausasentoa.

Mulla oli tossa taas sosetehdas pystyssä, ja mieleeni tulikin kysellä teiltä, millaisia soseita te teette? Pakastatteko ne valmiina aterioina vai erikseen? Mä olen tähän asti pakastanut jokaisen maun erikseen, niistä saa sitten koottua erilaisia annoksia. Kuitenkin esim toi kesäkurpitsa on niin vetistä laittaa pelkiltään. Ja vielä jatkokysymyksenä, mihin pakastatte ne? Oon laittanut jotain ihan jääpalamuotteihin (vaikka lihat) ja jotain, mitä menee enemmän per annos (esim porkkana), oon laittanut ihan pilttipurkkeihin.

Tällästä tällä erää, nyt säntään sinne ulos :)
 
Kiitos muuten Jäkättirastaalle vinkistä, minäkin virittelin päiväpeiton pinnasängyn ympärille. Olen vain aiemmin pähkäillyt että mitenhän sais sen vähän pimeemmäksi, mut eipä tullut päiväpeitto mieleen. :D

En ehkä uskalla vielä huokaista, mutta jos ujosti sanon ääneen ja koputan puuta samalla. Meillä on yöt jo puoliksi rauhallisempi kuin viime aikoina yleensä. Nyt tyttö nukkuu taas johonki 3 asti heräämättä, mutta sen ekan heräämisen jälkeen pompitaankin sit loppuyö 1-2 tunnin välein. Se tuntuu jo suurelta helpotukselta, että edes sen yhden pidemmän pätkän saa nukuttua. Alkaa jo kyllä huomaamaan, että pitkä tovi on taas huonoilla unilla menty. Olen ollut aika räjähdysherkkä ja hermot menee ihan pienistäkin asioista. :ashamed: No, jospa se tästä pikkuhiljaa.. Ja anoppini on kyllä ehkä maailman paras! Ollaan menossa juhannukseksi heidän mökilleen koko porukka, ja hän ehdotti että voi ottaa tytön yöksi tai vaikka kahdeksi hoitoonsa heidän huoneeseen että saan nukkua edes yhden yön kunnolla. :)

Iines, minä teen yleensä kasviksista soseet erikseen. Ja pakastan ne jääpalamuotteihin ja esim. muovirasian kanteen. Siitä sit jäätyneenä paloittelen sen pienemmäksi. Joskus laitan pienin minigrip-pusseihin jos jääpalamuotteihin ei kaikki mahdu. Nyt viimeksi tein valmiiksi kana-kasvissosetta. Sen laitoin pestyihin pilttipurkkeihin ja minigrip-pusseihin. Minigpipeistä on tosi kätevä sulatella ne, nopsaan sulaa lämpimässä vedessä.
 
On tosiaan kesäsäät pitänyt kiireisenä, ei malta olla kotona vaan koko ajan on touhotettu jonnekin :)

Iines* Minä oon tehny kasvissoseista erilaisia yhdistelmiä ja pakastanut parin annoksen kokoisina erinä ja lihat sitten erikseen jotta niitä on helppo yhdistellä...Nyt on tosin tullut paljon syötyä kaupan soseita kun jossain vaiheess tökki pahasti nuo omatekemät : /

Meillä on nyt vuorostaan flunssa vaivana. Oltiin viikonloppu reissussa ja poika ollu pari päivää tosi räkäinen ja huonotuulinen. Ei viihtyisi oikein mitenkäänpäin missään, eikä muitten kuin äitin sylissä :headwall: Onneksi miehellä alkoi loma tänään niin saan vähän enemmän omaa aikaa. Aletaan myös totuttaa poikaa enemmän siihen että isi nukuttaa. Kiitos vuorotyön, se olen yleensä aina minä joten ei ole tottunut muitten nukutukseen.

Hurjaa on kyllä seurata miten tuo väkkärä kehittyy. Nyt ei enää riitä, että nousee tukea vasten seisomaan vaan kaiken päälle pitäisi kiivetä :O itse olin kuulemma pienenä aivan mahdoton kiipeilemään, vuoden ikäisenä äitini oli löytänyt minut istumasta pianon päältä :LOL: eipä tosin naurattaisi jos oma semmoisen tempun tekisi! Konttausta harjoiteltiin myös kovasti viikonlopun aikana, nyt jalat jo liikkuu mutta kädet ei vielä hoksaa ottaa "askelia" vaan lösähdetään massulleen ja vedetään sitten käsillä eteenpäin :heart: on se niin hassun ja suloisen näköistä!

Tintti Ikävää, että teillä(kin) on yöt levottomia, mutta onneksi on anoppi joka on apuna! Itse olen monta kertaa miettinyt, missä sitä olisi ilman tuollaista äitiä kuin minulla on. Hän kun asuu vielä ihan lähellä niin on helppo mennä ja tulla. Vaikka hän ei kuntonsa puolesta pysty enää poikaa nostelemaan, on hän silti korvaamaton tuki! Myös anoppi ja appi ovat niin pojan lumoissa, että sieltä saa kyllä myös aina apua kun tarvitsee.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä ollaan tällä viikolla testailtu kantorinkkaa, tosi kiva kapistus, olis pitänyt hommata jo aikaisemmin! Mutta ehtiihän tuota vielä käyttää. Melko rankkaa puuhaa kyllä, ainakin äidin kunto nousee kohisten kun raahaa lapsukaista selässä :LOL: Ja neiti on kyllä mainion näköinen kun katselee ylhäisen näköisenä maisemia isin selästä. Mutta viihtyy ainakin paljon paremmin kuin rattaissa ja toisaalta pääsee itsekin metsään ym.

Ryömimistaidot on kehittyneet viikossa paljon, melko vauhdilla neiti jo etenee huoneesta toiseen. Koiran vesikupissa läträäminen on erityisen mielenkiintoista ja kaikki mahdollisimmat isot tavarat mitä pystyy liikuttelemaan. Eli tarkkana saa olla, tyttö kaatoi melkein jalkalampun jo päällensä... Yllättävän vahvoja on pikkuihmiset!

Minä oon tehnyt soseet ihan valmiiksi eli samaa makua löytyy sitten pakkasesta aina esim. 10 annosta. Lihat ja kasvikset kaikki sekaisin vaan. Mulla on sellaisia ikean pikkuisia muovirasioita mihin menee aina just yksi annos. Mutta välillä annan kyllä ihan noita valmispurkkejakin. Ja sormiruokailua harrastetaan myös siinä sivussa.

Yöunet vaihtelee, välillä nukutaan aika pitkiäkin pätkiä esim. 4h, mutta välillä heräillään tosi monesti yön aikana. Viime yönä tuntui että likka kitisi ja potkiskeli meitä vähän väliä ja hyöri pitkin sänkyä. Sen verran levotonta menoa, etten jaksanut taas pinnasängyssä roikkua vaan luovutin suosiolla ja silittelin tyttöä sitten meidän vieressä. Ei hermo kestä, kun aina kun luulen toisen rauhoittuneen/nukahtaneen siihen silittelyyn, niin saman tien kun pääsen itse pitkälleen niin valitus alkaa taas, argh.

Mutta päivisin on mukavaa, kun neiti leikkii tohinalla jo itsekseen aika paljon, pitää vaan katsoa perään ettei keksi mitään vaarallista tutkittavaa..
 
Mammat on olleet kiireisiä :D

4 iltaa jo menty tassun saattelemana unten maille, iiihaanaaaa!!

Meillä asuu pieni elinkautisvanki joka kurkkii aamuisin pinnojen välistä. Tyty keksi kuinka se päiväpeitto menee pois edestä kun nappaa reunasta kiinni ja sitten vaan silmät tapilleen "eikö kukaan tule noutamaan...."

Juu, kantorinkka kyllä ihan kivasti pistää massan muuttamaan muotoaan :LOL: huomasin tossa kun fillaroitiin että ylämäet menee istuen ylös asti, eli jotain on ahterissa tapahtunut!

Hiukset alkaa pysymään jo aavistuksen paremmin päässä vaikka vieläkin tarvii sukia ulkona muutaman kerran viikossa. Jo tätä on jatkunut 4 kuukautta, luulisi jo riittävän hiustenlähdön.

Jaahas, nukkumatti kaipaa, Yötä!
 
Nyt se päivä sitten koitti, meidän pikku-ukko rupesi konttaamaan :O Äitihän se oli sitten tarpeeksi vetoava houkutin että pakko oli liikkeelle lähteä :D ekan kerran myös tänä aamuna kupsahti sängyssään nurin kun en ehtinyt napata kainalosta kiinni kun nousi seisomaan ja heitti kädet irti, siispä pyllylleen ja takaraivo kopsahti pinnoihin :stick: eipä noilta kupsahteluilta taida kukaan välttyä täysin, eikös se kokemus parhaiten opetakin ;)

Mariska* Miettinyt olen moneen kertaan, mikä siinä koiran vesikipossa oikein viehättää! Meillä ukko nykäisi kerran jo kupin nurin kun yritti kurkistaa sisään :headwall: siinäpä sitten lätsytteli hädissään vesilammikossa kun hyökyaalto iski!

Ja voimaa noilla naperoilla tosiaan piisaa! Tuntuu että nyt kaikkein mukavimpia "leluja" on kaikki vähintää itsensä kokoinen, mistä lähtisi vielä kiva ääni kun heiluttaa ja paukuttaa. Herttaista seurattavaa pienen ihmisen isot touhut :heart:
 
Jäkättirastas, hienoa että teillä nukahtaminen sujuu hyvin! Se helpottaa kyllä kummasti kun saa lapsen suoraan sänkyyn nukahtamaan. :)

Meilläkin parhaimpia "leluja" on juuri ne kielletyt ja mahdollisimman isot tavarat. Tv-tason hyllyt on kiva tyhjentää monesti päivässä, ja varsinkin kukkaruukku ja koiran lelukori on kivoja. Sieltä kun kaivelee sen puruluun niin ai että onkin herkkua... ;) Ja mulla oli aiemmin paha tapa kerätä kaiken maailman tavaroita sohvapöydälle, mutta nyt nekin löytyy lattialta jos siihen jotain jää. No, onpahan pakko pitää pöytä siistinä! :D Pitää vissiin tehdä siivouksen lomassa vähän uudelleenjärjetelyjä niille tavaroille, mihin ei lapsen tarttis päästä. Ja se koiran vesikippo.. Meillä on onneksi sellainen ettei sitä saa kaadettua, mutta silti siellä on kiva loiskutella koko kättä. Ja kerran kun menin hakemaan tyttöä pois siitä, niin oli märkä naama kupin päällä, oli vissiin sit maistellutkin vähän vettä koiran tyylillä. :popcorn:

Kaatumisilta on tosiaan hankala välttyä, mutta onneksi se opettaa lastakin. Ja yleensä itse kaatuminen ei edes satu niin paljon, mutta säikähdys on suurempi. Tasapaino kehittyy kyllä hurjaa vauhtia, meilläkin vain viikko-kaksi siitä kun nousi itse ylös, oli sitä jatkuvaa muksahtelua ja sen jälkeen on pysynyt tosi hienosti kaatumatta. :)

Aamulla tytön suusta löytyi kolmas hammas, tällä kertaa ylhäältä. :) Nyt on sitten entistäkin terävämpi puruote.. :D
 
Juhannusterveiset täältä idästä! Lämmintä ei varsinaisesti ollut mutta mökillä miehen sukulaisten kanssa oli lämmin tunnelma ja paljon lapsenhoitoapua :saint: Taisi olla pojallekin sopivasti kaikkea kivaa touhua mökillä, lähti nimittäin tuo konttaus ihan uusille urille. Nyt jo saa itse kontata perässä hyvää vauhtia =)

Jäkättirastas hienoa, että teillä nukuttaminen helpottanut! Meilläkin tuota autuutta kesti jopa viikon verran, mutta onneksi sentää syliin nukahtaa lähes ilman itkuja. Eiköhän tämä itse kullakin tästä pikkuhiljaa helpota?!

Tintti301
Meillä on myös aika paha tapa kerätä sohvapöydälle kaikkea tarpeellista ja ei todellakaan tarpeellista! Eikä varsinkaan lapsen käsille tarpeellista :whistle:
Ajattelinkin nyt kun mies on lomalla, tehdä PIENEN kesäsiivouksen ja järjestää paikat lopullisesti vauvaturvalliseksi!
 
Hiphei ja Juhannukset kaikille!

Napsukka, meilläkin nukutus lipui pari askelta takaisinpäin johonkin sylin ja sängyn välimaastoon. Mutta helpompaa edelleen kuin aiemmin :D

Muutama viikko meni taas täysillä yöunilla ja tällä viikolla onkin sitten harjoiteltu konttaamista! Alkuun ihmettelin että miten siellä taas heräillään kontillaan harva se yö mutta eilenpä tyttönen nosti itteään oikein tosissaan konttausasentoon :D Onneksi uni tulee kun saa sapuskaa, en ole jaksanut yrittää tassutella öisin... Helpompaa tuo tissittely :LOL: Ja nälkä tuntuu olevankin.

Syöminen on edennyt puolueelliselle tasolle! Iskä syötti eilen ainakin puoli desiä puuroa marjasoseella ja tyttö oli kuin pikkulintu suu auki :popcorn: Itse otin parin päivän aikalisän tuohon lusikoimiseen.

Päiväunien kanssa on mietintä päällä, periaatteessa kahdet on tarpeen mutta ne alkavat olemaan kiven alla... Täytyy seurailla ja koittaa hivuttautua yksiin kunnollisiin päiväuniin. Suunnitellahan siis voi mitä vaan! Ja koska ne unet on päivällä lyhyitä niin pihassa alkaa olemaan melkoinen viidakko, viherpeukkua pakottaa :kieh:
 
Heipat!

Juhannukset tosiaan tuli vietettyä :)

Kiitokset sose-galluppiin vastanneille. Mietiskelin siinä tosissaan, et miten se helpompi olis toteuttaa.

Täällä on sama ongelma, kun jäkättirastaalla. Piha alkaa olla aikamoinen viidakko ja viherpeukkua pakottaa pahasti. On tosiaan ne päiväunet nykyään niin kovin lyhyet, ettei ehdi oikein mitään touhuta. Ja hiusten kanssa myös samaa, vähän paremmin pysyy hiukset päässä jo. Luulis, että sillä hiusten tippumisella olis kalju jo :kieh:

Ne päiväunet on nyt meillä ollut vaan 1,5-2 tuntia. Toiset unet sitten myöhemmin on lyhyemmät, vaan jonkun puolisen tuntia. Yöt onneksi ollaan nukuttu kokonaan, yleensä nukkuu 8-9 tuntia. Tosin viime viikolla nukkui 11,5 tuntia :O Moneen kertaan kuului liikettä, mutta kun menin katsomaan, siellä nukuttiin täyttä päätä, asentoa vaan välillä vaihdettiin.

Muutenkin meillä nyt on taas se päivärytmi hakusessa. Tuntuu vaihtavan koko ajan rytmiä, eikä pysty millään ennakoimaan milloin kannattaisi edes kokeilla sitä ruokaa ja milloin voisi saada päikkäreille.

Meillä myös yksi kiinnostavammista asioista on koirien vesikuppi. On sellainen malli, ettei sitä saa kaadettua, mutta siinä on kiva kättä läiskyttää. Ja sinne mennään lujaa, ryömimisvauhti on jo melkoinen.

Syöminen on ollut nyt taas muutaman päivän tosi vaikeeta. Ei oikein meinaa mikään kelvata. Siinä syöttötuolissa touhutaan ihan kaikkea muuta paitsi syömistä. Välillä ollaan kansin kerroin, kurkitaan lattialle et missä ne koirat on, välillä taas suuhun tungetaan mitä vaan käsiin saadaan, vaikka ruokalappu. Koita siinä sitten saada osuttua sinne suuhun lusikalla |O Sit siitä saadaan riita päälle, kun kesken kaikkien mielenkiintoisempien juttujen tullaan lusikan kanssa. Hoh hoijaa.
 
Heippa kaikille!

Nyt on juhannuskin vietetty ja talviturkkikin heitetty. Olikin mukava käydä mökillä sukuloimassa, tyttökään ei juuri vierastanut vaan viihtyi hyvin isovanhempien ja serkkujen kanssa, luksusta vanhemmille, kun muut innolla häntä hoivasivat ja sylissä kanneskelivat :) Kaikenkaikkiaan mökkireissu sujui automatkoineen (n. 3,5 h/ suunta) hyvin, yöt nyt oli aikamoista hulinaa ja tankkausta, mutta se nyt ei ole uutta tässä perheessä...

Iineksen ruokagalluppiin en ehtinyt osallistumaan, muutoinkin tullut vähän vähemmän oltua koneella, aika paljon ollaan oltu menossa ja ollut kaikenlaista ohjelmaa. Yöt siis edelleen tankataan, mutta päätin, että antaa kesän mennä, en stressaa siitä nyt, vaan syksyllä katsotaan, onko tarvetta unikouluun tai muuta vastaavaa. Neuvolassakin olivat sitä mieltä, että jos vaan itse jaksaa, niin yösyöttöjä ei vielä kannata hirveästi rajoittaa, sen verran reilusti mennään miinuskäyrillä, kun tuo meidän pirpana on aika pieni ollut syntymästä asti.

Hyvin hänelle kyllä ruoka maittaa, että jos väliin nukkumisten kanssa on ongelmia, niin syömisen suhteen ei. Kaikki menee, mitä eteen pistetään. Sekä itse tehdyt, että kaupan. Päiväunia meillä nukutaan vaihtelevasti, vieläkin periaatteessa kolmet / pvä. Ehkä jossain kohtaa päästään kaksiin, nyt mennään näillä kolmilla.

Kesän alussa istuttelin kesäkukkia, sen jälkeen olen ehkä joskus muistanut niille vähän vettä antaa ja mies välillä ajanut nurtsin, meidän pihanhoito ei todella ole mistään strömsöstä, mutta en voi laittaa sitä vauvavuoden piikkiin, aina ollaan yhtä huolettomia oltu. Keväällä aina orastavaa viherpeukalo- yritystä, joka sitten kesän mittaan hiipuu kummasti :)

Kohta alkaa miehellä loma ja sen jälkeen ollaankin melkein koko ajan menossa, reissua pukkaa ulkomaille ja sitten mökkeilyä maaseudun rauhassa. Siksipä toivottelen nyt kaikille hyvää & aurinkoista kesää,koska voi olla, että tulee harvemmin koneen ääressä oltua.

Nitrodisco& tyttö 7 kk
 
Tosiaan juhannus mennä hurahti ohi, ja me jäimme vielä mökille senkin jälkeen. :) mikäs täällä ollessa kun anoppi mielellään hoitaa lasta, niin saan minäkin vähän huokaista. Tosin silloin kun itse olen näkösällä, ei kelpaa muut kuin äiti. Kun lähden muualle, niin hienosti pärjää mummon kanssa. Onneksi vierastusta ei ole huomattavissa, vaikka ties kuinka monen sukulaisen sylissä onkin pyöritelty viimepäivinä. :) Juhannuksena pääsi pikkuneitikin kunnolla saunomaan ja taisipa hän heittää talvitossutkin jalasta. Ei vielä sentään koko talviturkkia, vesi kun oli +15 lämmintä. :D

Tää mamma tilasi tytölle taaperokärryn, eikä malta odotella milloin posti sen tuo. :p Ja ollaankin jo vähän kuivaharjoteltu muilla työnnettävillä leluilla ja sepäs onkin kivaa, kun pääsee pystyasennossa eteenpäin! Eli hyvin alkaa sujua tuen kanssa kävelykin. Seisoskelu on jo hyvin hallussa, usein tueksi riittää yksi käsi tai vaikka kylki tai kyynärpää joka nojaa sohvaan. :D Muutaman kerran on tyttö yllättänyt sekä äitin ja itsensä, kun on seisoessa laskenut molemmat kädet irti, hetken aikaa seisonut silmät ymmyrkäisinä ilman tukea ja sit äkkiä pyllylleen kun tajunnut mitä tekee. :popcorn:

Päiväunet ja päivärytmi on meilläkin heitellyt vähän miten sattuu. Toissapäivänä nukkui päiväunia 2h+2h+1h, ja silti kävi ajoissa yöunille. Ja joinakin päivinä se 2h yhteensä riittää. :O Eli otapa tästä nyt sitten selvää! Jäkättirastas, suunnitella tosiaan aina voi, mutta lapset kyllä tehokkaasti aina ne suunnitelmat sotkee. :D

Aurinkoisia kesäpäiviä mammoille ja naperoille! :cool:
 
Meille ilmaantui juhannuksen kunniaksi ensimmäiset kaksi hammasta :) No, ihan vähän vasta näkyy mutta kyllä ne siellä nyt on. Ihan hirveästi ei oo onneksi vaivanneet, äkillisiä itkunpuuskia tullut, mutta ne on olleet lyhyitä.

Juhannusviikko oltiin kokonaan mökillä ja vasta tänään tulin kotiin. Oli kyllä hauskaa kun pikkuneidillä oli seuraa ja leikittäjiä riitti, kummasti maistui unet yöllä kun päivällä tuli puuhattua ja ulkoiltua paljon. Siis 11h nukuttu öisin :whistle: vaikkakin parilla syötöllä, mutta ei haittaa kunhan nukkuu siinä välissä kunnolla. Ihan mahtavan levännyt olo itselläkin, vaikka tuli valvottuakin välillä ihan aikuisten ihmisten kansa :D

Meillä on nyt viime viikot ollut vaihteeksi taas aika säännöllinen rytmi, tunnin päikkärit aamupäivällä ja tunnin päikkärit iltapäivällä. Joskus enemmän - joskus vähemmän, mutta kyllä päikkärientarve on selvästi vähentynyt.

Jussia viettämättä oli myös meidän likan vähän vanhempi serkkutyttö, hauska seurata kun tytöt toheltaa omia menojaan lattialla ja välillä vaan kiskovat sitten samaa lelua ym. Toista pitää käydä myös vähän tökkimässä ja nyhtämässä sukkia tms... Vahtia kyllä saa, kun otteet on väliin vähemmän hellävaraisia...

meillä myös aletaan nyt vähän hakemaan sitä konttausasentoa välillä ja ryömimisvauhti on melkoinen. Ipanasta oikein näkee kun se ottaa itselleen jonkun kohteen ja sitten hirveetä kyytiä määrätietoisesti sinne. Paitsi että kiinnostavia olis just kaikki kielletyt tavarat kuten hiilihanko, läppärit, kännykät, sähköjohdot jne.

Äidin perään ollaan kyllä tosi kovasti tällä hetkellä. Ihan iloisesti leikkii mummin tai jonkun muun kanssa, mutta jos äiti vilahtaakin jossain niin kauhea huuto alkaa äidin perään. Ja välillä on pakko päästä hetinyt syliin vähäksi aikaa ja sitten vois taas mennä touhuumaan :)

Tänään käytiin vähän ale-ostoksilla. Matkarattaissa pitäis istua naama menosuuntaan ja se alkaa sitten ehkä vähän hermostuttaa/jännittää kaupoissa, toisaalta enimmäkseen katselee ihan innoissaan. Aina välillä pitää siis päästä syliin ja toimintaakin pitäis olla, kun ei siellä rattaissa jaksa kökkiä... Onneksi oli apukäsiä mukana!
 
Hihiiii!

Meillä syödään!! Siis oikeasti syödään lusikkaruokaa 0,5-1 dl kerrallaan ja maidot päälle :LOL: Loppuviikosta otan toisen aterian päivään mukaan. Olin NIIIN varma että maidän ipana on se maailmanhistorian eka muksu joka menee mamman tissillä läpi elämän :headwall: Pienessä päässä naksahti jotain ja nyt sitten mennään ilman mitään välipäristyksiä tai lelujen hamuamisia. Ahhhhhhhh! Seuraavaksi olisi listalla se nokkamuki... Siihen on jo tutustuttu, sisällä on vettä, maitoa en ole viitsinyt ruveta pumppaamaan "turhan" takia, opetelkoon pikkuinen nyt mukin tekniikkaa tovin. Mutta onneksi nyt voi jo ruveta tosissaan tekemään sapuskoita itse. En ole suoraan sanoen viitsinyt kun se syönti on ollut mitä on. Hölmöähän se ostoruoka on kun kuitenkin kaikki "aikuisten" ruuat tulee tehtyä alusta asti itse.

Ryömintä on jees ja tyttö nostaa itseään vakuuttavasti siltaan, somien ja varpaiden varaan. Konttausasento on siis aavistuksen hakusessa vielä :p Istumaan ei vielä myöskään lyyli ite nouse, mutta pysyy tosi hyvin ja korjaileekin jopa asentoaan jos alkaa kaatumaan.

Ans kattoa lähteekö ipana kävelemään parin kuukauden päästä niinkuin äitinsä :D Pikkuisen sitä toivoisi ettei ihan vielä...

Vierastusta ei ole ja tuntuukin jo siltä että meillä se jääkin väliin, onneksi. Sama juttu äidin perään olemisessa - ei mitään merkkejä moisesta.
 
Taitaa äipät olla kesälaitumilla =) täällä mies lomilla joten tulee huiskittua paikasta toiseen niin, ettei ehdi/jaksa aina koneella notkua!

Ja pitää tuo poikanen sen verran kiireisenä ettei päivisin kyllä kerkiäkään keskittymään mihinkään kovin kauaa kerrallaan. Täällä mennä kontataan nimittäin jo aikamoista kyytiä, mikä tarkoittaa sitä, että joka neliösentti kodista on tutkittava :headwall:

Jännä huomata, miten poika alkaa jo ymmärtämään jos jokin on kiellettyä (lähinnä koiran pedissä myllääminen, joka olisi niiiiin mukavaa). Välillä jää katsomaan huomaanko, jos on menossa koiran sänkyyn ja kun kieltää, lähtee kiljuen konttaamaan täyttä vauhtia ja oikein pyörii ja kiehnää ennen kuin joku nappaa kainaloista ja siirtää loitommas :LOL: vielä ei osaa/jaksa suuttua poika vaikka viedään pois, onhan tämä maailma (vielä) täynnä muutakin mielenkiintoista!

Jäkättirastas
, mukavaa että teillä alkaa syömähommat luistaa! Meilläkin vasta muutaman viikon pojan suu on auennut sen verran, että sinne menee koko lusikka :D välillä turhautti vähän kun ruokaa olisi uponnut mutta suu ei auennut kunnolla joten syöminen kesti kauan kun meni vain pieni kökö kerrallaan.

Mariska* "onnittelut" ekojen hampaitten johdosta :) täällä edelleen odotellaan ekaa puhkeavaksi. Alhaalla edelleen pullottaa mutta ei tule millään läpi ja toisen ylähampaan kohdalta kuultaa ien valkoisena mutta ei vielä pullota joten odotellaan odotellaan...

Hauska oli seurata tänään kun poika tutustui sylissäni kiviin. Istuttiin patjalla kivisellä pihalla, pikkuinen räpelsi pitkään hiljaa kiviä, otti kouraan ja pudotti pois, otti kouraan ja pudotti pois :LOL: välillä yritti maistellakin vähän mutta kurja äiti kielsi ;)
 
Kiva kuulla, Jäkättirastas, että teilläkin syöminen lähti luistamaan! :) Meilläkin on yritetty nokkamukista juoda, mutta eipä kelpaa, ei vesi eikä maito. Ja olen kokeillut venttiilillä ja ilman, mutta eipä vaikutusta. Saattaa viedä mukin suuhun, mutta heti kun vettä tulee niin ottaa sen pois. Mukilla on paljon kivempi paukuttaa pöytää niin että se vesi roiskuu ympäriinsä. :headwall: No, eipä tuollakaan mikään kiire ole.

Napsukka, tuossa tyttöä nukuttaessa tuli yhtäkkiä mieleen, että miten teidän pojan vointi on nyt ollut? Tai siis onko ollut tukkoisuutta ja onko teillä nyt lääkkeitä vielä käytössä? Meillä on sama juttu tuon kiellettyjen juttujen kanssa! :D Kiljuen painelee niin kovaa kun pääsee, luulee varmaan raukka että on äitiä nopeampi. ;) Ne koiran kupit on edelleenkin niitä kaikista kivoimpia, ja välillä suuttuu kun ei pääse niihin käsiksi. Kumma kun omia leluja on vaikka muille jakaa vaan eipä kelpaa. :whistle: Huomasin että ulkona maailmaa (=hiekkaa, heinää ja kiviä) tutkiessa tutti on aika jees! Se kun on suussa niin ei mene kaikki käsiin joutuva suuhun heti. Toimii ainakin vähän aikaa, mutta jos tutti kerran tipahtaa, niin sitä ei kyllä enää takaisin saa.. :D

Melkoinen peuhaaja on tuo pieni kyllä unissaan. :) Ennen nukkui jalat pinnojen välistä sojottaen, nyt mahallaan pylly pystyssä, uniriepu kainalossan. Ei voi olla paljon suloisempaa näkyä! <3

Nyt on otettava hetki omaa rauhaa ja kaivauduttava sohvan nurkkaan. :)
 
Tänään koitin tarjoilla tosi hyvää (oikeasti...) kasvissosetta mamman kyökistä mutta ei. Huomenna sekotan sen puuroon, kjäh kjäh :D. Jos onnistuisi hivuttaminen... Puuro on se mikä uppoaa ja mieluiten jollain marjasoseella. Onneksi alkaa jo mansikkaa tulemaan ja muut perässä niin ei tarvi kaupasta kantaa. Pikkuisen kun on tällaista viherpiipertäjän vikaa.

Nokkamuki alkoi "maistumaan" (ilman venttiiliä) kun annoin ensin snapsilasista hörpyttämällä vettä. Ihan vaan kokeilin lasia ja sehän sujui melko hyvin. Pikku haastetta teki nopeat ja voimakkaat kädet, mutta tästäkin selvittiin, huh. Nokkamuki olikin sitten iisimpi juttu kokeilla. Jännä että tarvittiin se lasi ensin, ota tuosta nyt selvää...

Ipana on kasvanut pituutta ihan silmissä, painoa ei ole juurikaan tullut (kotipunnituksen mukaan, ensin äiti yksin ja sitten tyttö kainalossa) mutta nlantäti sanoi taannoin että jos mittaa tulee niin sapuska riittää.

Meilläkin tuntuu siltä että "ei"-sana tunnetaan jo =) Joskus sitä tulee mietittyä että mitä ihmettä tuo pieni oikein jo ymmärtää, joskus oikein pelottaa kun tuntuu että hoksottimet pelaa kuin aikuisella. Kun saisi sen 5 minuuttia vaihtaa ajatuksia...

Kohta alkaa paukkumaan jo 8 kk:n pyykit rikki, onnea vaan kaikille ja yhteinen kysymys: Kuinka se aika on kulunut näin äkkiä! Vastahan oli marraskuu ja käärö sylissä ekaa kertaa :heart:
 
Heissan taas!

Tulinpa huikkaamaan, että nyt meillekin tuli viikonloppuna ekat pari hammasta :D

Ihmeen pienillä kiukuilla selvittiin siitä, ainoastaan ruokahalu oli vähissä muutaman päivän.

Nokkamuki meilläkin on käytössä, ilman venttiiliä. Sen venttiilin kanssa ei tunnu osaavan siitä juoda. Ja lause "otaks vähän vettä" tuntuu olevan tuttu, suu aukeaa jo valmiiksi kun kysyy. Myöskin se "ei" on tuttu. Toiminta lakkaa kun kuulee sanan ei, mutta jatkuu hetken kuluttua kun luulee ettei mamma näe.

Koirien lelut on ihan parhaita. Paljon mielenkiintoisempia kun omat lelut. Siinä ne sitten leikkii yhdessä samoilla leluilla, poika ja koira. Meillä siis yksi nuori koira, joka vielä viitsii koiranleluilla leikkiä. Hauska myöskin katsella, kun koira tuo niitä omia lelujaan pojalle ja antaa sen vinguttaa niitä, odottaa nätisti vieressä omaa leikkivuoroaan.

Tosin toimii tää toisin päinkin, pojalla on yksi sellainen saatu lelu, jossa paljon erilaisia painikkeita ja joka painikkeesta kuuluu mitä ihmeellisempiä ääniä. Tämä samainen nuori koira käy leikkimässä sillä lelulla, painelemassa siis niitä painikkeita! Kuonolla painelee niitä nappeja ja istuu pää kallellaan kuuntelemassa :LOL:

Niin, ajatella että tässä kuussa tosiaan tulee lapsukaisille jo 8 kk täyteen! Meillä ei tosin ihan vielä, vasta saatiin se 7 kk mittariin.

Ihania kesäpäiviä kaikille marraskuisille mammoineen!
 
Me käytiin jo aamutuimaan neuvolassa. Tyttö on nyt 8650g ja 72cm. Painoa oli tullu nyt 2kk aikana vähemmän, käyrät meni miinukselle. Lääkäri kysyi halutaanko käydä 9kk iässä kontrollissa tuon painon suhteen, mutta kun tyttö liikkuu niin huimasti josta tuo varmaan johtuu niin ei käydä. Tyttö pisti kyllä varsinaisen show'n pystyyn lääkäritätille! Lattialla konttasi niin kovaa kun pääsee, kiipesi lasten pöytää vasten seisomaan ja sieltä huuteli, naureskeli ja vilkutteli lääkärille. Eli vierastusta ei näköjään ole. :popcorn: Muutenkin tuo vilkuttelu on nyt kova juttu kotonakin. Muutenkin kaikki oli ihan ok, lääkäri kehui että on tosiaan vilkkaasti liikkuva ja tomera likka. Ainiin, ja lääkäri löysi suusta neljännenkin hampaan, nyt on ylhäällä ja alhaalla etuhampaat. Varmaan viime viikolla on se neljäs ilmestynyt, koska oli vielä aika pieni. Ilmeisesti se ei ole suurempia tuskia aiheuttanut kun en ole huomannut tarkistaa ikeniä. :)

Eilen posti toi kauan odotetun taaperokärryn. Neiti lähti sillä heti viipottamaan niinkuin vanha tekijä! :) Ainut vaan, että ilo jäi kovin lyhyeksi. Olin juuri ottamassa kuvaa, kun neiti rupesi innoissaan hihkumaan ja nojasi liikaa taaksepäin. Ja kuinkas sit kävikään, selälleen lensi sekä tyttö että kärri. :headwall: Onneks selvittiin (taas) vaan säikähdyksellä. Pitää kokeilla jos tänään ei enää muista kaatumista. :)
 
Jopas on ilmestynyt hampaita kaikille...Paitsi meille :LOL: täällä irvistellään vieläkin paljailla ikenillä mutta hälläkös väliä, eipähän pure tissistä!

Tintti301 Poika on voinut ihan hyvin lääkkeiden aloituksen jälkeen. Parina yönä on annettu sitä avaavaa lääkettä kun on ollut tukkoinen. Juuri oli viikon verran tosi räkäinen, muttei aiheuttanut onneksi sen kummemin sitä tukkoisuutta tai ahdistusta. Kuukausi vielä käytetään sitä astmalääkettä (kortisooni) ja sitten jätetään pois ja kokeillaan palaako oireet.

Meillä on huomenna huomenna tuo 8 kk neuvola, jännää nähdä lukuina miten poika on taas kasvanut! Jännityksellä odotellaan myös, mitä lääkäri sanoo tuosta varvastamisesta, edelleenkään kun jalkapohja ei kosketa lattiaa ja nuo ukkovarpaat on vieläkin kippurassa suurimman osan ajasta : /

Pitääpäs käydä tuon neuvolan jälkeen kertomassa lisää kuulumisia, pitää hyökätä syömään ennen kun on iltapuuhien aika! Vaikkei tuosta ukkelista kyllä nykyään taas(kaan) yhtään tiedä mihin aikaan käy nukkumaan :)
 
Meillä tuli jo 8kk mittariin :) Pitääpä soitella huomenissa neuvolaan, kun sieltä piti ilmoitella meille neuvola-aikaa, mutta ei oo mitään kuulunut... Siihen malliin kyllä ruoka maistuu, että luulisin että likka on kasvanutkin jonkun verran. Ja vaatteita on ainakin jäänyt taas pieneksi.

Käytiin lomailemassa Tahkolla taasen ja kiipeiltiin pitkin rinteitä ja latupohjia, rinkka oli tosi mainio kyllä ja tyttö viihtyy siellä pitkiäkin lenkkejä toisin kuin rattaissa. Mutta vähän paremmin menee jo rattaissakin, kokeiltiin kääntää välillä naama menosuuntaan. Käytiin myös ekaa kertaa leikkipuistossa keinumassa, tuntui olevan tosi hauskaa! :D pitäis ehkä hommata keinu kotipihallekin.

Uusi juttu on ääneen nauraminen, aikaisemmin tosi tosi harvinaista, mutta nykyään nauretaan jo useammin ja kutittelemalla saa ihania kikatuksia aikaan :D
 
Johan tuosta neuvolastakin vierähti muutama päivä ja toissapäivänä tuli sitten virallisesti 8 kk mittariin :cool: Herran mitat oli 72,5cm/9,5 kg, sekä pituutta että painoa oli tullut kiitettävästi joten ateriat/imetys lienee aika hyvässä tasapainossa!

Varvastamiseen ei lääkäri sanonut oikein mitään, lienee niin yleistä tämän ikäisellä/tässä vaiheessa ettei tarvitse huolestua kun kuitenkin saa jalkaterän normaaliin asentoon. Vauhti liikkeelelähdössä on ollut sen verran kova ettei vaan ole oikein "ehtinyt" vielä hoksata oikeaa tekniikkaa =) kovasti taaperokärrylläkin (tai millä tahansa esineellä joka on sopivan korkuinen) tapailee askelia eteenpäin mutta ei tuo reppana noilla varpaillaan keikkumalla oikein pystyssä pysy!

Mariska*
Minustakin on mahtavaa kun pääsee liikkumaan nykyään niin huolettomasti. Herra kun viihtyy rattaissa todella hyvin ja kun ei tuosta julki-imetyksestäkään tarvitse enää stressiä ottaa kun syö niin hyvin jo kiinteitä. Ihanaa lähteä nauttimaan kesäsäästä kahviloihin ym. pojan kanssa.

Tintti301 Meillä tuntui olevan vähän samaa vikaa neuvolassa. Ukko pärisytteli ja riekkui kun viimeistä päivää, yritti syödä sen laitteen kun kuunteli keuhkoja ja kikatteli kun lääkäri kokeili kiveksiä :LOL: Muutenkin huomaa selvästi pientä esiintymistä jos on pajon ihmisiä ympärillä. Tarkistaa välillä että hänet varmasti huomataan ja saa vaan lisää vettä myllyyn kun häntä kehutaan ja taputetaan hänen hienoille tempuille :popcorn:

Vielä/taas palaan näihin nukutusasioihin. Meillä on nyt tilanne se, ettei poika huoli isiä nukuttamaan OLLENKAAN! Huutaa vaan ihan hysteerisenä kun isin kanssa pitäisi nukahtaa. Eilenkin mieheni yritti turhaan vartin rauhoitella poikaa joka oli siis aivan tiltissä jo, tuloksetta. Minä otin pojan syliin, itku lakkasi kuin seinään ja poika oli unessa parissa minuutissa. Todella turhauttavaa meille molemmille ihan jo senkin takia, että kahden kuukauden päästä minun pitäisi palata töihin kun mies jää isäkuukaudelle ja tuolloin en olekaan sitten pelastamassa kun teen kahta vuoroa. Turhauttavaa, kun ei oikein tiedä miten pitäisi toimia, mennäkö vaan pois jotta pojan on pakko tyytyä isään vai mitä. Toivottavasti tämä on taas yksi niistä nopeasti ohi menevistä vaiheista...
 

Yhteistyössä