miksei voi antaa olla

niin miksi pitää roikkua menneesä? ja nyt heti siis alkuun tää ei koske kaikkia!!! mut tuntuu että monella uus perheellä on ongelmana tuo roikkuva ex-äiti!!! meillä ainakaan vielä 5 vuodenkaan jälkeen oo alottanut kunnolla oma elämää vaan roikkuu jossaan vanhoissa, ja kostaa sitä meille, milloin milläkin konstilla, ja kun tuntuu että tää on just naisten ongelma!! ja niiden jotka ei oo päässy elämässään eteenpäin!!
meillä äiti on edelleenkin siinä pisteessä mihin jäi erossa!! no meillä on jo lapsia uus perhe talo ym.. siis voi sanoa että miehellä menee hyvin... ja tätä äiti siis meille kostaa , varsinkin minulle olenhan se kamala nykyinen miehen vaimo!! ja juuri se mitä #&%?$!*ä meidän elämä kuuluu hänelle, tai mihin rahamme käytämme missä käymme!! se minua ihmetyttää, kun tuntuu että monen mielestä se kuuluu?????? tuskimpa kovin moni uutelee tuttujensa ym tekemisiä? tuskimpa.. miksi siis me olisimme äidille mitenkään tilivelvollisia.. vaikka kuinka olisi yhteisiä lapsia!! so what!! ei kuulu pennin vertaa hänelle!! ,mutta ei kaikki pitää tietää ym.... kun taas harvemmin miehiä kiinnostaa entisiensä tekemiset, no ehkä jodenkin äitien toive ajatelussaan!! ei kai pääsekkään etenpäin jos käyttää kaiken energiansa exäänsä!!! meillä äiti ainakin tekee kaikin mahdollisin keinoin että saisi olla edes jotenkin yhteydessä.. ylensää siis jänkkäää tapaamisistä voi siis ihan minuuteista jänkätä ei käy tasan vaan 15 yli ym.. siis ihan lapsellisia!! miksi? en jaksa enää ymmärtää!! tää varmaan rönsyilee nyt asiasta toiseen.. mut oon niin täynnä tota exää ja hänen oikkujaan ja katkeruuttaan... että enää ei jaksa antaa minkäänlaista sympatiaa koko eukolle...käy vaan lapsia sääli kun joutuvat olemaan siinä.. ja kuuntelemaan äitinsä juttuja.. kun jokainen eläisi omaa elämäänsä ja antaisi toiseten olla, sillä kun et perheeseen kuulu, ei asiat kuulu sinulle!! voi kun jokainen tajuaisi tämän, niin olisi tosi monella helpompaa!!!!!
 
niinpä
Samat koettu täällä. Meillä miehen ja exänsä erosta on 2,5 v. (eli ei kai siis paljon), enivei, me on ostettu talo, menty naimisiin jne., mutta exä käyttäytyy juuri samalla tavalla kuin "alussa". Uutena ilmiönä on vaan tullut se, että kun ei saa enää mieheeni otetta, niin takertuu epätoivon vimmalla mieheni sukulaisiin! Tulee koko ajan tunne, että hän veljeilee näiden sukulaisten kanssa niin tiiviisti, että saisi urkittua sitä kautta tietoja (onkin onnistunut) ja myös siksi, että haluaa osoittaa meille, että hän on edelleen kuvioissa mukana. Miestä loukkaa se, miten exä juoruilee heidän lapsestaan miehen sukulaisille. Myös negatiivisia asioita. Inhottaa!

:ashamed:
 
mie oon
kokenu ja koen edelleen samaa kuin molemmissa kirjoituksissa..
meilläkin exä katkeruuksissaan j lasta aseena käyttäen koittaa pakkaa minkä kerkee, ja yllätrys syy kaikkeen olen minä, minä nyksä!! minähän se lapselta olen isän vienyt, ja perheen rikkonut vaikka tapasin mieheni 2v heidän eronsa jälkeen..ei mahdu kaaliin miksei voi tosiaankaan elää omaa elämää,ja antaa menneiden olla, luulisi´jo paha olla itselläkin,kun kaikki energia menee miettimiseen miten olisi mieheen yhteydessä,mistä tikusta milloinkin tekisi asiaa, tapaamisia tarvii venklata joka vko, ja aikoja muutella juurikin..jne..loputonta soittelua,ja kun aisasta koittaa vaivihkaa ja nätistikkin sanoo, niin käännetään niin ettei isä haluukkaan olla osa lapsen elämää ja miestä ei kiinnosta!

myös meillä miehen exä takertunut sukulaisiin, jopa kesällä kun kämpässään oli vesivahinko soitti mieheni suvun anoppiani myöten läpi,oisko voinu mennä asuun pariksi vkoksi..onneksi suku on järkevä ja kieltäytyi kohteliaasti, ja kyse ei ollut etteikö omasta suvusta olisi apua ollut,meni lopulta äidilleen..mutta oishan se ollu onnenpotku päästä häärään suvun kautta, sekä mulle näyttöä että mihin kuuluu..

anopille tilittää jatkuvasti ja soittelee, ja sukujuhlien vieraslistaan kuuluu,voitte kuvitella kun siellä koitetaan leikkii perhettä mun miehen kustannuksella, ja koitetaan järjestellä perhekuvia perheestä joat ei ees oo enään..
hankkis elämän!!!! yhdyn teihin täysin!!
 
joo
Meilläkin ex otti itse ja lähti eikä hallunnu tulla takas vaik mies lapsen takia oli yhden mahdollisuuden antanu. Ex sopi viel lapsen isän kanssa, että lapsi käy koulunsa syntymäpaikkakunnallaan jossa isä asuu, eli jos ex ei asu ks. paikkakunnalla lapsi asuu sit isällään.

Minä astuin kuvioihin vuosi heidän eron jälkeen. Oltiin seurustelltu varmaan kaksi vuotta kun ex oli anopilleni ruikkuttanut kuinka on ikävä "perhettä" :headwall: Anoppi oli ihmetellyt että ex:n sukulaisethan asuvat ihan lähellä johon ex sitten, että poikaa jaentistä miestään.

Miksi jos itse lähtee, eikä tule takaisin vaikka saa tilaisuuden pitää alkaa ruikuttamaan kuinka surkean ikävää elämä on.

Minun onnihan se vain oli ettei se eukko silloin tajunnut minkä miehen jätti :D
 
niinpä
Siinähän se onkin. Mies, joka kelpaa muillekin naisille, alkaisi ykskaks yllättäen kelvata taas exällekin :D Kun on kerännyt tarpeeksi kokemuksia ikävistä irtosuhteista, olis kiva palata ex-miehen kainaloon, mutta kun uusi muija on tiellä...

Tukeutuminen miehen sukuun on hyvä tapa näyttää uudelle muijalle, mistä kana *piip*. Sekin on vallankäyttöä, varsinkin, jos uusi ei ole ehtinyt tutustua ollenkaan miehensä sukuun. Minä en ole. Hankalaa se on tässä ilmapiirissä, missä exä on jo tehnyt voitavansa mustamaalaamisekseni. Hienoa. :headwall:
 
Meillä miehen exä on saanut raivareita, jos mies ei tee hänen tahtonsa mukaan... siis kun mies kuulemma tanssii minun pillini mukaan. Hah. No on miehellä omatkin aivot, ja ei kai ainakaan exän pillin mukaan tarvitse tanssia? Akka yrittää tosiaan käyttäytyä kuin ei exä olisikaan. Myös miehen sukulaisissa roikutaan. Minulle rouva taannoin ilmoittikin, että aikoo pitää huolen, että hänellä pysyy miehen vanhempien kanssa paremmat välit kuin minulla tulee koskaan olemaan. Vaan eipä minun mustamaalaamiseni onnistunut, miehen vanhemmat onneksi minusta pitävät ja exään haluavat pitää välimatkaa. Jotenkin säälittävää touhua, vaan säälin sijasta tunnen kyllä aika usein raivoa...
Exä heittäytyy myös aika ajoin hyvin avuttomaksi, ja siis lapsia käyttämällä saa mieheni menemään tekemään palveluksia. Joskus edes lääkkeiden anto lapsille ei onnistu. Hohhoijaa. Ongelma on vaan siinä, etteivät nyt ihan tuossa nurkan takana asu (toisaalta onneksi!), miehelle kertyy ajokilometrejä mukavasti.
 
uskomatonta
Siis uskomatonta, kuinka samankaltaista meillä on, edellinen, ja muutkin tässä ketjussa olevat! Meillä miehen exä on haukkunut miestäni, että minä vien miestä kuin pässiä narusta, ja jopa opastanut, että "älä anna sen viedä, tee omat päätöksesi". Juu-u, niin on mies tehnytkin, mutta koska ne ei ole exälle mieleisiä, ne eivät ex-vaimon mukaan olekaan sitten miehen omia päätöksiä. Kaikki tapahtuu vain minun tahdostani, eikä miesparalta kysytä mitään :LOL:
 
elisa
Tutulta kuullostaa... mutta kun meillä myös mieheni koko suku mukaanlukien miehen veljet ja sisko eivät osaa päästää irti menneestä eli ex-rouva on uuden miehensä kanssa mukana kuvioissa täysillä. He vierailevat ja ottavat osaa sukujuhliin, joulun viettoon jne. .... suvun mielestä asia on ihan ok. Jotenkin vielä ymmärtäisin asian, jos olisin aikoinaan ollut se kolmas osapuoli, mutta tutustuessani mieheeni olivat he jo virallisesti eronneet. Ja eron syy oli se että, ex-vaimo oli löytänyt uuden rakkauden ja halusi erota. Uusi suhde ei kestänytkään .. no nyt hän asuu lastensa (ja tietenkin mieheni lasten kanssa) ja avopuolisonsa kanssa yhdessä ja ovat siis täysillä mukana mieheni suvussa. Olen ollut naimisissa mieheni kanssa kohta neljä vuotta ja tunteneet olemme viisi vuotta ja tänä päivänäkään en tunne "sukulaisiani" eivätkä he minua... he eivät edes tiedä ammattiani tai juuri mitään muuutakaan minusta. Olemme yrittäneet (olen jopa katsonut peiliin ja miettinyt mikä minussa on vikana :) kutsua sukulaisia kylään, käydä itse heillä jne. mutta kun mikään ei oikein ole tuottanut tulosta. Tavallaan olen jo tottunut tilanteeseen ja en jaksa sillä enää kovin paljon päätäni vaivata, oli vaan pakko kirjoittaa, kun huomasin, että muillakin on samanlaisia kokemuksia.
 
uskomatonta
Elisa: tuo kertomasi on kuin minun tekstiäni. Aivan samanlainen on kuvio meillä. Paitsi että ei olla ihan neljää vuotta vielä oltu naimisissa, vaan vasta vuosi! Mutta juuri samalla tavalla miehen ex on mukana miehen sukulaisten elämässä. Hän pitää tiiviisti yhteyttä näihin sukulaisiin, ja on miehelleni suoraan ilmoittanutkin, ettei "uusi akka voi häntä estää pitämästä vanhoihin YSTÄVIIN yhteyttä". No ei kai voikaan. Minkä sille voi, että hän soittelee sisaruksille ja näiden puolisoille, ja on niin maireaa, niin maireaa... Näillä sukulaisilla ei liioin tunnu olevan mitään tätä peliä vastaan.

Sukujuhlia saa pelätä, koska aina on mahdollista että exä on siellä. Niissä hän käyttäytyy "pokalla", seurustelee kaikkien kanssa, ihan kuin olisi miehen nykyinen vaimo. Uutta miestä hänellä ei ole. Koen tämän kauhean kiusalliseksi ja noloksi. En tiedä, mitä uskallan kenellekin puhua, kun koskaan ei voi tietää, mitä kukakin kertoo tälle exälle. Samalla exän läsnäolo tekee tilanteista jäykkiä ja vaikeita. Kaiken tämän seurauksena minäkään en tunne mieheni sukulaisia, vaikka on kolmisen vuotta yhdessä oltu. Tutustuminen on vaikeaa, kun tämä exä pyörii välissä, ja yrittääkin tietysti pitää huolen siitä, etten minä pääse tutustumaan miehen sukuun.

Vaikuttaa ikävältä, että teillä exä ei ole luovuttanut, vaikka kuvioissa on uusi mies. Luulisi, että mielenkiinto kohdistuisi nyt uuden miehen sukulaisiin ja entisten kanssa veljeily vähenisi! Mutta jokin motiivi näillä naisilla käytökseensä on. En vain ymmärrä, mikä se voisi olla, jos uusi mies on kuvioissa. Itse en ymmärrä sitäkään, eikö näitä exiä yhtään hävetä...? Luulisi olevan noloa roikkua mukana, kun miehellä on jo uusi vaimo! Äärimmäisen kovasta ja kostonhaluisesta luonteesta tällainen kyllä kertoo...

:eek:

Masentavaa, mutta koetamme elää näiden asioiden kanssa ja olla vahvoja!
 
Siis toihan on ihan naurettavaa ettei sais pitää miehen sukulaisiin yhteyttä eron jälkeen! Mitäs jos mä eroon nyt miehestäni, enkö saa enää pitää yhteyttä hänen siskoonsa, joka on yksi parhaimmista ystävistäni? Tai mies ei sais pitää yhteyttä mun veljeen ja siskoon, jotka on hänen ystäviään. Hei haloo, relatkaas vähän naiset. :D
 
bnakg
Kai sitä voi pitää yhteyttä, mutta kenties rajansa kaikella. Mun mielestä tässä edelliset ei ihan tavallisesta yhteydenpidosta hermoilleet lainkaan, vaan nimen omaan vallan käytöstä ja entisen elämän ylläpitämisestä. Ihan kannattaa varmaan miettiä, että miksi pitää yhteyttä. Ystävyydestä ja omasta henkilökohtaisesta suhteestaan näihin ihmisiin - ok ja hyvä homma silloin. Miehen asioiden setvimiseksi - ei käy. Senkin voi tehdä niin monella tavalla...
 
mimmuliini
rajansa tossa sukulaisten kanssa vehtaamiseenkin..mun miehen exä on röyhkeyden perikuva, mä en jaksa välittää enään, vaikka todellakin jopa nolottaa sen puolesta!!
eli hänelläkin on lapsia uuden miehensä kanssa, ja tämä tapaus vierailee sukujuhlissa,synttäreillä jne, joten usein häneen törmään, hän kutsuu anoppiani näille uudne miehen lapsille MUMMOKSI!! "meneppä mummon syliin", "pyydä että mummo hekee"..anoppi on kierrellen sanounut ettei hän nyt ihan ole näiden lasten mummo, mutta joo kun on mieheni lapsen mummo, niin tottakai näiden sisartenkin.. :eek:
mua tuommonen sieppaa oikeesti!!
sitten tuppaa juhlissa leikkiin perhettä miehelleni, esim.saattaa sanoo "isiii syötäppäs tyttö"..ja tyttö jota tarkoittaa ei ees ole mieheni lapsi, eikä mieheni ole ikinä näiden lapsien kanssa aikaansa mitenkään viettänyt,sillä ovat syntyneet exän uudessa liitossa..mua nolottaakin usein nämä hänen temput,voitte arvata miksi jää tämän kesän sukubileet väliin..nyt kun meillä yhteinenkin.. :headwall:
niin ja olihan mieheltäni tivannut,että pitäis saada kaikki MUMMON ostamat vauvanvaatteet hänelle kiertoon, kun odottaa nyt, mieheni ei ymmärtänyt miksi niin vastaus että " kun on mummon ostamia,ei teidän"..kysyin anopilta ja meinas saada pa..kahalvauksen,ei todellakaan mennyt näin!!
mutta tämän naisen tempaukset kun kaikki kirjoittas menis viikko,tässä siis esimakuu, kuinka oikeesti exä ei meilläkään päästä irti..ja erosta alkaa olla jo useempi vuosi (oisko 4 vuotta).. :eek:
 
ei pääse eroon
Tässä se taasen on.
Nää EXÄ_NYXÄT pyrii omissa ympyröissään
ja kaikki on kaikkein kanssa naimisissa.

Nai vanha YH-raakki niin saat koko sopan
kyytipoikana.


:LOL:
 
Mun miehen exä ilmoitti, ettei hän ole mikään exä vaan nykyinen ja aikoo sellaisena pysyäkin :LOL: . Oli vielä parin vuoden jälkeenkin ihan varma, että kyllä se mies sieltä kotiin palaa... Ja siinä vaiheessa mies siis oli jo asunut minun kanssani aika pitkäänkin. Kesälomareissujakin suunnitteli "perheelle", eli miehen olisi pitänyt unohtaa minut ja lähteä hänen ja lasten kanssa. Voi jösses!
 
aloittaja
kivaa tajuta että ei ooainut mutta samalla karmeaa että meitä on muitakin ja ihan liian paljon!! ihan oikeesti noille exille, eikö teillä oo minkää laista itsekunnioitusta?
juu ymmärän tietynlaisen yhteyden pidon, mutta tuo mitä on lukenut on jo sairasta. kyllä se suku on miehen ja nykyisen ei exän ja eroat myös siitä kun eroat miehestäsi, et todellakaan kuulu enää sukuun tai sukujuhliin!!! säälittävää tuo väkisin roikkuminen.. meillä jaa ex yritti ekan meidän yhteisen joulun siis mun ja mieheni, roikkua miehen vanhempien luona, mutta hänelle suku teki selväksi, etä tänne et kuulu, pysy omienvanhempiesi luona. säälittävää, kun tämä yritti roikkua miehessä ja leikkiä jotain perhettä, rukkaa sääliksi kävi kun ei tajunnut vaan tunki seuraavana päivänä takas, jolloin sit appeni heitti pihalle, kun siis alkoi pokkana #&%?$!* meille kahvipöydässä, sit lens akka kuin leppäkeihäs pihalle!!! nyt on luojan kiitos lopettanu, tajus kai että kaikki todellkin vihaavat häntä!!! no nyt sit kostaa lasten kautta!! miksei siis todellakin voi antaa olla ja kasvaa aikuiseksi!!
mut koitetaan jaksaa vaikka ei aina helppoa oo!!
 
tyhmä minä
Tulipa mieleen, miten naivi minä olin aikoinani. Kuvittelin, että me aikuiset eroamme, mutta lapset saavat tavata isänsä sukua ja olla tekemisissä heidän kanssa, ja lisäksi onneton tyhmä vielä kuvittelin, että voisin jatkaa yhteydenpitoa, kaveruutta, eronkin jälkeen, siis että lasteni myötä , lasten kautta ja lasten takia olisin minä myös osa sukua, voisimme olla ystäviä ja tekemisissä toistemme kanssa, erosta huolimatta.

Lapset olivat kuitenkin hurjan pieniä kun erosimme joten kaikki asiat piti hoitaa aikuisten kautta, tapaamiset ja lomat ja peruuttamiset yms.

Ajattelin, että olin ollut hyvin nuori teini-tyttö kun aloitimme seurustelun, olimme olleet tiiviisti miehen perheen parissa ja minulla ei ollut omia vanhempia.

Mihinkään jouluaaton juhlaan en odottaut kutsua, mutta kuvittelin, että hautajaisiin ja häihin (ei exän, vaan muun sukulaisen) saisin kutsun, kun lapsetkin saavat. Tai että voisin käydä heillä kylässä, mummolassa esim.

No, eihän se toiminut näin.
ei se toiminut mitenkään.
Eihän siinä toiminut yhteistyökään.
Eivät he minusta sen enempää alkaneet pitämään, vaikka eroon pääsivät mitättömästä ihmisestä, vaikka eron hetkellä olivat niin mielin kielin..

ja exä kuvittelin että palaisin takaisin..

ja sitten vuosia myöhemmin siis kun erosta oli kulunut jo vaikka miten monta vuotta, sain kuulla neuvon "pitäisi päästää jo irti"

Irti mistä?
Exän luo en ollut ikinä kaivannut takaisin, tms. Hyvä vaan kun uuden löysi rinnalleen.
Lasten tapaamiset eivät voi mennä niin, että lapsi ja isi tai mummo sopii keskenään, etenkin jos minun pitää huolehtia kuljetuksesta.

Joten jos kerran lasten äiti on väleissä lasten sukulaisiin, se ei välttämättä ole roikkumista tai yritystä saada mies takaisin. Siitä on turha olla mustasukkainen.
Eikö voi eronkin jälkeen olla väleissä ja tekemisissä, onhan takana yhteinen historia ja lapset, jotka kuluvat sukuun.


 
aloittaja
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.03.2007 klo 14:58 vieras kirjoitti:
Mun miehen exä ilmoitti, ettei hän ole mikään exä vaan nykyinen ja aikoo sellaisena pysyäkin :LOL: . Oli vielä parin vuoden jälkeenkin ihan varma, että kyllä se mies sieltä kotiin palaa... Ja siinä vaiheessa mies siis oli jo asunut minun kanssani aika pitkäänkin. Kesälomareissujakin suunnitteli "perheelle", eli miehen olisi pitänyt unohtaa minut ja lähteä hänen ja lasten kanssa. Voi jösses!
a meillä jaa kun pisteli viestejä ym niin laitoi toivoo:vaimosi.... säälittävää ja kun erokin voimassa jo monen monta vuotta!! ja meillä oma perhe ja yhteinen lapsi!! ei sen puolen kuvittelee raasu että tuo mies edelleenkin hänen luo palaa!!! :kieh: :kieh:
ei varmaan koskaan pysty aloittaan kunnolista elämää tai perustaan uutta perhettä, kun elää tuol jossain vanhoissa!! ja tosiaan erosta yli 5 vuotta et silleen.......
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.03.2007 klo 22:37 aloittaja kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.03.2007 klo 14:58 vieras kirjoitti:
Mun miehen exä ilmoitti, ettei hän ole mikään exä vaan nykyinen ja aikoo sellaisena pysyäkin :LOL: . Oli vielä parin vuoden jälkeenkin ihan varma, että kyllä se mies sieltä kotiin palaa... Ja siinä vaiheessa mies siis oli jo asunut minun kanssani aika pitkäänkin. Kesälomareissujakin suunnitteli "perheelle", eli miehen olisi pitänyt unohtaa minut ja lähteä hänen ja lasten kanssa. Voi jösses!
a meillä jaa kun pisteli viestejä ym niin laitoi toivoo:vaimosi.... säälittävää ja kun erokin voimassa jo monen monta vuotta!! ja meillä oma perhe ja yhteinen lapsi!! ei sen puolen kuvittelee raasu että tuo mies edelleenkin hänen luo palaa!!! :kieh: :kieh:
ei varmaan koskaan pysty aloittaan kunnolista elämää tai perustaan uutta perhettä, kun elää tuol jossain vanhoissa!! ja tosiaan erosta yli 5 vuotta et silleen.......
Juu, ja sitten unohtui vielä mainita sellainen, että tämä ex-akka soitteli miehelleni, kun mies ei tule viettämään hääpäivää!! Ja mies kun oli lähtenyt jo aikaa sitten.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.03.2007 klo 22:24 tyhmä minä kirjoitti:
Tulipa mieleen, miten naivi minä olin aikoinani. Kuvittelin, että me aikuiset eroamme, mutta lapset saavat tavata isänsä sukua ja olla tekemisissä heidän kanssa, ja lisäksi onneton tyhmä vielä kuvittelin, että voisin jatkaa yhteydenpitoa, kaveruutta, eronkin jälkeen, siis että lasteni myötä , lasten kautta ja lasten takia olisin minä myös osa sukua, voisimme olla ystäviä ja tekemisissä toistemme kanssa, erosta huolimatta.

Lapset olivat kuitenkin hurjan pieniä kun erosimme joten kaikki asiat piti hoitaa aikuisten kautta, tapaamiset ja lomat ja peruuttamiset yms.

Ajattelin, että olin ollut hyvin nuori teini-tyttö kun aloitimme seurustelun, olimme olleet tiiviisti miehen perheen parissa ja minulla ei ollut omia vanhempia.

Mihinkään jouluaaton juhlaan en odottaut kutsua, mutta kuvittelin, että hautajaisiin ja häihin (ei exän, vaan muun sukulaisen) saisin kutsun, kun lapsetkin saavat. Tai että voisin käydä heillä kylässä, mummolassa esim.

No, eihän se toiminut näin.
ei se toiminut mitenkään.
Eihän siinä toiminut yhteistyökään.
Eivät he minusta sen enempää alkaneet pitämään, vaikka eroon pääsivät mitättömästä ihmisestä, vaikka eron hetkellä olivat niin mielin kielin..

ja exä kuvittelin että palaisin takaisin..

ja sitten vuosia myöhemmin siis kun erosta oli kulunut jo vaikka miten monta vuotta, sain kuulla neuvon "pitäisi päästää jo irti"

Irti mistä?
Exän luo en ollut ikinä kaivannut takaisin, tms. Hyvä vaan kun uuden löysi rinnalleen.
Lasten tapaamiset eivät voi mennä niin, että lapsi ja isi tai mummo sopii keskenään, etenkin jos minun pitää huolehtia kuljetuksesta.

Joten jos kerran lasten äiti on väleissä lasten sukulaisiin, se ei välttämättä ole roikkumista tai yritystä saada mies takaisin. Siitä on turha olla mustasukkainen.
Eikö voi eronkin jälkeen olla väleissä ja tekemisissä, onhan takana yhteinen historia ja lapset, jotka kuluvat sukuun.
No, nämä exät, joista tässä ketjussa kirjoitetaan, eivät olekaan sinun kaltaisiasi. Kyse ei ole asiallisesti tekemisissä olosta, vaan ihan jostain muusta...
 
Vaikka lapsia olisikin niin en kyllä ikinä änkeisi exälään kyläilemään eron jälkeen!!!
Jotain rajaa hei...juhlapyhät ym. on perhejuhlia ja eron jälkeenhän EI kuulu enää perheeseen, oli sitten niitä uusia puolisoita tai ei.Musta olisi niinkun ihan itsestäänselvää et sit ei änkeillä esim.ex anoppilaan pilaamaan kaikkien muidenkin tunnelmia.(etenkään niin et vierailis exän kans yhtä aikaa)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.03.2007 klo 16:40 katja kirjoitti:
Vaikka lapsia olisikin niin en kyllä ikinä änkeisi exälään kyläilemään eron jälkeen!!!
Jotain rajaa hei...juhlapyhät ym. on perhejuhlia ja eron jälkeenhän EI kuulu enää perheeseen, oli sitten niitä uusia puolisoita tai ei.Musta olisi niinkun ihan itsestäänselvää et sit ei änkeillä esim.ex anoppilaan pilaamaan kaikkien muidenkin tunnelmia.(etenkään niin et vierailis exän kans yhtä aikaa)
mut voihan ne sukulaiset haluta tän ex:n sinne? itse en ex:n sukuun yhteyttä pidä. ehkä nää sukulaiset ei potki ex:ää samoin pihalle kuin entinen puoliso on tehnyt tai jos on itse lähtenyt. kyllä mä ymmärrän jos yhetyttä halutaa pitää puolin ja toisin. koska eiköhän siellä suvussakin joku näiden ex:ien mukana oloa halua jos yhteyttä pidetään viel vuosia eron jälkeen, tuskin kukan edes pystyisi roikkumaan mukana suvun tapahtumista jos joku ei sinne kutsuisi. koska jos häntä ei oikeasti haluttaisi paikalle niin miksi hänelle onjuhlista ylipäänsä kerrottu? ja eikai kukaan täysjärkinen edes tunge itseään vuosi toisensa jälkeen paikkaan jonne KUKAAN ei häntä halua.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.03.2007 klo 22:06 mirena04 kirjoitti:
Siis toihan on ihan naurettavaa ettei sais pitää miehen sukulaisiin yhteyttä eron jälkeen! Mitäs jos mä eroon nyt miehestäni, enkö saa enää pitää yhteyttä hänen siskoonsa, joka on yksi parhaimmista ystävistäni? Tai mies ei sais pitää yhteyttä mun veljeen ja siskoon, jotka on hänen ystäviään. Hei haloo, relatkaas vähän naiset. :D

Oli ihan hyvä ketju, kunnes tää meni taas tähän... Johan tuo aloittaja kirjoitti, että ei hänen asiansa koske kaikkia. Ei pitäisi takertua sanoihin, kun kuiteskin näitä juttuja kelataan tänne usein tunnepuuskissa, tai ainakin minä "purkaannun" yleensä just silloin kun kiukuttaa jokin asia. Silloin tulee lyöntivirheitä, sotkuisia, sekavia ja ristiriitaisiakin lauseita, ja kaikennäköistä takkua tekstiin kauhean helposti! Ei nämä tänne kirjoitetut jutut ole muuta, kuin yksi näkökulma yhteen asiaan. Mutta kuten jokainen ymmärtää, voi siinä yhdessäkin asiassa olla useampia puolia. Mutta nyt tällä kertaa niitä katseltiin vain siltä yhdeltä kantilta.

Ei sinua kukaan ole kieltänyt pitämästä ex-miehesi sukuun yhteyttä, jos tunnet siihen kauheasti tarvetta. Mutta näissä jutuissa pitäisi muistaa olla hienotunteinen, ja muistaa ennen kaikkea se, ettei ex-vaimo enää kuulu siihen ex-miehensä sukuun. Hän on ex, ei enää entisen miehensä vaimo. Tämä tarkoittaa, että hänen pitäisi muistaa olla hienotunteinen myös ex-miehensä uutta vaimoa kohtaan. Entisen miehen sukujuhliin työntyminen ei välttämättä ole enää hienotunteista. Se voi olla kaikille osapuolille kiusallista, mutta etenkin ex-vaimoja kohtaan pyritään olemaan ystävällisiä, jotteivät he loukkaantuisi.

Mutta koska sinä et ole eronnut, et voi näitä asioita ymmärtää. Ehkä et myöskään ymmärrä, että jos olisit eronnut, et tod.näk. enää tuntisi niin suurta tarvetta kaveerata ent. miehen sukulaisten kanssa. Sinua kiinnostaisivat uuden miehen sukulaiset! Siis, normaalisti
:)
 
Vähän käytöstapoja
Yleensä kannattaisi miettiä näitä asioita ennen kuin ottaa eron B) . Jos haluaa olla niin kuin ennenkin, niin ei kannata ottaa eroa ;) . Minä en ainakaan ilahdu kovin paljon, jos entiset heilat roikkuvat kiinni esim. minun vanhemmissani.
 
elisa
On näköjään asiat rönsyilleet suuntaan jos toiseenkin, Ja täytyykin muistaa, että mielipiteitä on yhtä monta kuin on tänne kirjoittajaa ja sitten vielä ne jotka eivät ole tänne kirjoittaneet...
Eihän kukaan kiellä eikä voikaan kieltää exää pitämästä yhteyttä ex miehensä sukuun, jos siihen kovasti tarvetta tuntee. Kyse onkin siitä, että miten ja millä kokoonpanolla sitä yhteyttä pidetään. Olen itsekin exä ja en ole kokenut minkäänlaista tarvetta veljeillä ex mieheni sukulaisten kanssa. Ex mieheni on hoitanut yhteydenpidon omiin sukulaisiinsa ja käynyt lasten kanssa sukulaisissa kyläilemässä. Tietenkin lasten rippi- ja ylioppilasjuhlat ovat asia erikseen, kotiimme (siis nykyisen mieheni ja minun) ovat lasten kummit olleet tietenkin tervetulleita. Eli varmaankiin tässä nyt peräänkuulutetaan hienotunteisuutta ja jonkinlaisia käytöstapoja.
..... mutta sitten tämä meidän tapaus, meillä kun mieheni suku on myös täysillä hyysäämässä exää ja tämän uutta avomiestä perheineen, nämä menevät jopa ohi oman veljen/pojan. ..siis mieheni vanhemmat ovat saaneet uuden vävyn ja lapsenlapsia :) Esimerkkinä viime joulu: meidän piti mennä tapaninpäivänä tapaamaan mieheni vanhempia (asuvat 50 km päässä) , no exä soitti ja halusi varmistaa , että mihin aikaan olemme tulossa, että jos emme kumminkaan ihan samaan aikaan tulisi (mistä tiesi, että olimme menossa, oli tietysti soittanut ex-anopilleen).. no siitä sitten mieheni äitikin vähän estelemään, että kun on nyt niin paljon porukkaan tulossa..... no jätimme sitten sen vierailun väliin. Jälkeenpäin kuulimme, että anoppilassa oli paikalla koko "suku" eli exä uuden miehensä ja perheensä kanssa , sekä mieheni veljet ja sisko perheineen.
.. eli näin meillä.. ja matkaa exällä ex-anoppilaan oli 200km/suunta.
En ihan aina jaksa ymmärtää, kun en ole edes heidän liittoaan rikkonut.
minulle ei tulisi mieleenikään lähteä ex-anoppilaan vierailemaan lasteni ja mieheni lasten kanssa , haluaisin tutustua näihin uusiin sukulaisiin, mutta kun he eivät anna siihen mahdollisuutta. Näin on jatkunut jo lähes viisi vuotta ja kuten aikeisemmin jo mainitisn, tilanne vaan on tämä ja en sitä jaksa enää kamalasti pohtia. Me elämme omaa elämäämme ja mieheni exä ja mieheni suku omaa elämäänsä. ON vaan helpottavaa huomata, että tätä on liikkeellä muuallakin..
 
Elisa: no huhhuh, mitä touhua! Meilläkin asiat on valitettavasti vähän tähän tyyliin. Eli siis miehenisisarusparvessa on pari tapausta, jotka pitävät todella tiiviisti yhteyttä mieheni exän kanssa. Soittelu ja juoruilu on molemminpuolista. On tullut ilmi, että siinä vatvotaan myös mun ja mieheni asioita, eikä niinkään ystävällismieliseen sävyyn. Esim. kun menimme naimisiin, miehen exä oli irvailemassa meille, että eivät nämä sukulaiset meidän häihin välitä tulla. Hän on heidän kanssaan niin hyvää pataa, että oli ihan varma asiasta. No, sukulaiset tulivat kumminkin, eikä asiasta enää puhuttu...

Vastaavia esimerkkejä löytyy vaikka miten. Yksissä häissä miehen exä sijoitettiin miehen sukulaisen, hääparin viereen, kun sen sijaan me istuttiin mieheni kanssa syrjäisessä nurkkapöydässä. En sitten tiedä, onko se mustasukkaisuutta vai mitä, mutta tottakai tällainen harmittaa. Harmitti se miestäkin, sekä tämä exän röyhkeys, että hänen sisarustensa typeryys, mutta minkäs sille voi. Tämän jälkeen minä kyllä ilmoitin, etten tule enää yksiinkään sukupippaloihin, joissa exä on läsnä. Kekkaloikoon siellä sitten. Mies myös niiden häiden jälkeen esitti toiselle sisarukselleen toiveen, että exää ei enää kutsuttaisi juhliin, koska se ei tunnu hänestä hyvältä. Joten saa nähdä, onko tällä vaikutusta.

Ongelmia kyllä tulee, mitä tehdään sitten, kun miehen ja hänen exänsä lapsella on esim. yo-juhlat. Mutta sinne on vielä aikaa... \|O

Ongelmallisia juttuja!
 

Yhteistyössä