Oliko se se juttu vanhassa ihanasti kunnostetussa koulussa asuvasta perheestä?
Selatessani naureskelin mielessäni, että "Eiköhän tästäkin jollain palstalla joku pelihousunsa revi, kun ovat aivan liian onnellisen ja tasapainoisen oloisia?"
Viimeksi muokattu:
hihå
minusta koko juttu oli jotenkin ahdistava.antoivat lasten tosiaan toteuttaaitseään.piirtääkin sai seiniin. huh. ja tosiaan isukki ei muista antaa ruokaa jos ei muistuta.
Saraldo
Mä en itse pystyisi olemaan noin "rennossa" paikassa, tai siis en voisi elää sellaisen kanssa, jonka kasvatussysteemit ovat noinkin suurpiirteiset. Mä en myöskään haluaisi olohuoneeseeni mitään tankoja tai köysiä taikka puolapuita, liian boheemi mun makuuni.
Mutta mitä tulee tuohon miehen hajamielisyyteen, niin onneksi hänellä on kärsivällinen puoliso. Mä en kykenisi samaan.
Mutta mitä tulee tuohon miehen hajamielisyyteen, niin onneksi hänellä on kärsivällinen puoliso. Mä en kykenisi samaan.
[QUOTE="vieras";23947036]Olis ihanaa olla mies tuollaisessa perheessä, sais olla yksi lapsista ja äiti huolehtisi.[/QUOTE]
Luitko jutun vai oliko tämä reaktio väärin tulkittuun lempeän ironiseen lauseeseen?
Luitko jutun vai oliko tämä reaktio väärin tulkittuun lempeän ironiseen lauseeseen?
"Gemma"
Mun mielestä se vapaa kasvatus meni jo hieman yli, mut tapansa toki kullakin, eikä tuo nyt mun pyllyäni kutita. Se sänky oli kyl aivan ihana! <3
Mut ite oon sen verran kurin ja järjestyksen ihminen, et hermo menis ja lujaa jos mun mies olis tollanen
Mut ite oon sen verran kurin ja järjestyksen ihminen, et hermo menis ja lujaa jos mun mies olis tollanen
"vieras"
En oo lukenutLuitko jutun vai oliko tämä reaktio väärin tulkittuun lempeän ironiseen lauseeseen?
Mut kyllä mulle kelpais silti, jos ei siitä huolimatta että synnytän ja imetän lapset tarttis olla perheessä äidin vaan isän roolissa. Eli se, jonka ei tartte muistaa neuvola-aikoja eikä lahjojen hommaamista kaverisynttäreille, ellei se perheen päävastuullinen niistä muistuta ja jolta olis erityisen ihailtava suoritus osallistua lastensa elämään tai viettää aikaa näiden kanssa verrattuna siihen että sitä pidettäisiin ihan itsestäänselvyytenä.
suurperheen äiti myös
En ole lukenut kyseistä juttua. Mikä siinä siis ahdisti? Tuo syömisjutu???
Meillä mies lasten kanssa päivisin kotona, ja kun tulen kotiin, tiedustelen onko syöty ruokaa.
Yleensä ei ole, joten laitan sapuskat pöytään ja sitten syödään. Eikä ahdista.
Mulle on tärkeintä että kaikki ovat olemassa ja elävinä ja suht terveinä.
Meillä mies lasten kanssa päivisin kotona, ja kun tulen kotiin, tiedustelen onko syöty ruokaa.
Yleensä ei ole, joten laitan sapuskat pöytään ja sitten syödään. Eikä ahdista.
Mulle on tärkeintä että kaikki ovat olemassa ja elävinä ja suht terveinä.
Mä en vielä kerennyt lukea koko juttua, vaikka lehti mulle tuleekin ja nyt se unohtui maalle...mutta silmäillessäni sivuja aattelin, että onpa ihanaa kun on lapsilla tilaa toteuttaa itseään..ja mitä tohon miehen muistuttamiseen tulee, olen mä sitä itsekin tehnyt ja jos en ole niin kotona on ollut vastassa nälkäinen lauma.:xmas:Luitko jutun vai oliko tämä reaktio väärin tulkittuun lempeän ironiseen lauseeseen?
"vieras"
Mistä mä löytäisin ittelleni tommoisen MIEHEN kuin sä? Joka vielä suostuis pykäämään mun kanssa suurperheen siitä huolimatta, että joutuis olemaan päävastuussa siitä et lapset ylipäänsä kestää hengissä?Alkuperäinen kirjoittaja suurperheen äiti myös;23947083:
[QUOTE="vieras";23947079]En oo lukenut
Mut kyllä mulle kelpais silti, jos ei siitä huolimatta että synnytän ja imetän lapset tarttis olla perheessä äidin vaan isän roolissa. Eli se, jonka ei tartte muistaa neuvola-aikoja eikä lahjojen hommaamista kaverisynttäreille, ellei se perheen päävastuullinen niistä muistuta ja jolta olis erityisen ihailtava suoritus osallistua lastensa elämään tai viettää aikaa näiden kanssa verrattuna siihen että sitä pidettäisiin ihan itsestäänselvyytenä.[/QUOTE]
Ei se aina mene ihan noinkaan.
Meillä esim mies voisi hyvin unohtaa lasten ruoka-ajat, mutta sen sijaan pysyy paremmin selvillä milloin kelläkin hammaslääkäri, jokin treeni tai peli, neuvola tms.
Jos oikein muistan (en jaksa mennä hakemaan lehteä alakerrasta) niin tuossa perheessä se isän hajamielisyys oli sitä, että upposi kodinkunnostus- tms projekteihin niin että unohti ruoka-ajat.
Ja aivan ihanan kodin oli kunnostanutkin. Jäi olo, että syvästi niin elämää, rakkautta kuin lasta kunnioittava paikka.
Mut kyllä mulle kelpais silti, jos ei siitä huolimatta että synnytän ja imetän lapset tarttis olla perheessä äidin vaan isän roolissa. Eli se, jonka ei tartte muistaa neuvola-aikoja eikä lahjojen hommaamista kaverisynttäreille, ellei se perheen päävastuullinen niistä muistuta ja jolta olis erityisen ihailtava suoritus osallistua lastensa elämään tai viettää aikaa näiden kanssa verrattuna siihen että sitä pidettäisiin ihan itsestäänselvyytenä.[/QUOTE]
Ei se aina mene ihan noinkaan.
Meillä esim mies voisi hyvin unohtaa lasten ruoka-ajat, mutta sen sijaan pysyy paremmin selvillä milloin kelläkin hammaslääkäri, jokin treeni tai peli, neuvola tms.
Jos oikein muistan (en jaksa mennä hakemaan lehteä alakerrasta) niin tuossa perheessä se isän hajamielisyys oli sitä, että upposi kodinkunnostus- tms projekteihin niin että unohti ruoka-ajat.
Ja aivan ihanan kodin oli kunnostanutkin. Jäi olo, että syvästi niin elämää, rakkautta kuin lasta kunnioittava paikka.
"vieras"
Mä olen samanlainen uppoutuja, saatan unohtaa itsekin syödä koko päivänä mitään kunnes meinaan pyörtyä. Nautin todella paljon siitä että saan täysin antautua jollekin projektille enkä varmaan huomais vaikka talo sortuisi ympäriltä. Mut jos olen se, jonka vastuulla on pääasiallisesti lasten tarpeista huolehtiminen, se ei onnistu. Ja se tarkoittaa sitä, että multa riistetään täysin mahdollisuus tuohon ihanaan tilaan. Ihan kuin saisin olla vaan puoleksi olemassa.Jos oikein muistan (en jaksa mennä hakemaan lehteä alakerrasta) niin tuossa perheessä se isän hajamielisyys oli sitä, että upposi kodinkunnostus- tms projekteihin niin että unohti ruoka-ajat.
Ja aivan ihanan kodin oli kunnostanutkin. Jäi olo, että syvästi niin elämää, rakkautta kuin lasta kunnioittava paikka.
Siksi kadehdin miehiä niin, joilla on vaimot joiden vastuulla loppujenlopuksi on kuitenkin enemmän se hälytysvalmiudessa oleminen lasten voinnin suhteen ja omista jutuista tinkiminen, jotta se onnistuisi.
"vieras"
No jutun ohessa oli isolla teksti, että "Ei lasta tarvitse kasvattaa, lapsi kasvaa itsekseen." Mulla kyllä nousi niskakarvat pystyyn. Kyllä niitä nimenomaan pitää kasvattaa, että oppivatkin jotain!
Vai mitä hittoa tuo muka tarkoittaa?
Vai mitä hittoa tuo muka tarkoittaa?
"vieras"
Ei aina voi muistaa ruokaa, jos uppoutuu johonkin asiaan. Lapset kyllä sanovat jos on nälkä. Vai oliko noilla niin peiniä lapsia että eivät osaa puhua?
[QUOTE="vieras";23947221]No jutun ohessa oli isolla teksti, että "Ei lasta tarvitse kasvattaa, lapsi kasvaa itsekseen." Mulla kyllä nousi niskakarvat pystyyn. Kyllä niitä nimenomaan pitää kasvattaa, että oppivatkin jotain!
Vai mitä hittoa tuo muka tarkoittaa?[/QUOTE]
Että jos lapsi saa turvalliset rajat, kunnioitusta, rakkautta, hyvän mallin ja poikkeuksellisen hyvät olosuhteet itsensä toteuttamiselle, niin ei tarvitse "kasvattaa" vaan kasvaa oikeaan suuntaan ihan luonnostaankin?
Vai mitä hittoa tuo muka tarkoittaa?[/QUOTE]
Että jos lapsi saa turvalliset rajat, kunnioitusta, rakkautta, hyvän mallin ja poikkeuksellisen hyvät olosuhteet itsensä toteuttamiselle, niin ei tarvitse "kasvattaa" vaan kasvaa oikeaan suuntaan ihan luonnostaankin?
Mamahemuli
Se oli kummallinen perhe jotenkin, mutta onnellisia taitavat olla, joten mikäpä siinä.
Ei tuo syömisjuttu niin kummoinen ole, ei ne lapset päivän aikana nälkään kuole ja aika pienetkin jo osaavat pyytää jos on pahasti nälkä. Tai ainakin ovat niin kiukkuisia että siitä jo luulis muistavan, et jaa, pitäisköhän tolle antaa ruokaa. Näin ainakin meillä.
Aika hulda huoleton kyllä oli se isä jotenkin. Ahdistaisi kyllä elää sellaisen ihmisen kanssa.
Ei tuo syömisjuttu niin kummoinen ole, ei ne lapset päivän aikana nälkään kuole ja aika pienetkin jo osaavat pyytää jos on pahasti nälkä. Tai ainakin ovat niin kiukkuisia että siitä jo luulis muistavan, et jaa, pitäisköhän tolle antaa ruokaa. Näin ainakin meillä.
Aika hulda huoleton kyllä oli se isä jotenkin. Ahdistaisi kyllä elää sellaisen ihmisen kanssa.
Mun exä osaa olla aika muistamaton tapaus, mutta eipä ole ikinä tarvinnut peljätä etteikö likka saisi ruokaa. Muutenkin osannut hoitaa lasta alusta asti kun on ollut kokemusta lasten hoitamisesta entuudestaan.
Mä en haluaasi elää miehen kanssa joka ei muistaasi ruokkia lapsia.
Mä en haluaasi elää miehen kanssa joka ei muistaasi ruokkia lapsia.
suurperheen äiti myös
[QUOTE="vieras";23947107]Mistä mä löytäisin ittelleni tommoisen MIEHEN kuin sä? Joka vielä suostuis pykäämään mun kanssa suurperheen siitä huolimatta, että joutuis olemaan päävastuussa siitä et lapset ylipäänsä kestää hengissä?[/QUOTE]
Höh höh! Mää kyllä pykäisin niitä lapsia vielä lisääkin, ei ole vielä edes tusina täynnä.
Ja kyllä mun mies ottaa paljonkin vastuuta lasten hengissäpysymisestä, vaikkei välttämättä ruokaa väsääkään.
Eihän se muutaman tunnin ruuansyömättömyys nyt kenenkään hengen päälle käy
Höh höh! Mää kyllä pykäisin niitä lapsia vielä lisääkin, ei ole vielä edes tusina täynnä.
Ja kyllä mun mies ottaa paljonkin vastuuta lasten hengissäpysymisestä, vaikkei välttämättä ruokaa väsääkään.
Eihän se muutaman tunnin ruuansyömättömyys nyt kenenkään hengen päälle käy
plöp
No meidän perheessä se olen minä, joka unohdan antaa lapsille ruokaa Ennen kuin hankittiin lapsia, mieheni muistutteli, että söin itse.
Ennen kuin hankittiin lapsia, mieheni muistutteli, että söin itse.