Mitä tehdä nirsolle lapselle?

Olin aina luullut, että lapsi oppii syömään sitä, mitä kotona syödään, mutta kolmas lapsemme, nyt 6 v, on selvästi nirsompi kuin sisaruksensa. Me muut syömme mielellämme muutakin kuin makaronilaatikkoa, mutta nuorin ei edes suostu maistamaan mitään vähänkään erikoista tai maustettua, vaan pitäisi aina olla tarjolla ihan perusruokaa. Olen nyt antanut periksi ja teen aina hänelle oman ruuan, jos tiedän, että meidän muiden ruoka ei hänelle maistu, mutta mietin aina, onko se väärin. Ei ole kiva pitää toista nälässäkään tai syömässä pelkkää riisiä. Onko jotain vinkkiä, miten voi saada lapsen maistamaan ruokia?

 

Hei Pauliina ja kiitokset tärkeästä kysymyksestäsi.

Lapset ovat yksilöitä myös syömään oppimisessa ja uusien makujen hyväksymisessä. Toiset maistelevat ennakkoluulottomasti melkein kaikkea ja toisilla uusiin makuihin totuttelu vaatii joskus aikaa ja kärsivällisyyttä. Erityisesti karvaan maun aistimisessa on myös suuria yksilöllisiä eroja ja osa lapsista maistaa ruoassa olevat karvaat yhdisteet muita voimakkaammin. He ovat usein ennakkoluuloisempia ja haluttomampia syömään esimerkiksi karvaalle maistuvia vihanneksia. Tottuttelun kautta näidenkin lasten on ajan kanssa mahdollista oppia hyväksymään karvaita makuja. Uuden maun hyväksymiseen saatetaan kuitenkin tarvita jopa 10-20 maistamiskertaa.

Hyväksymistä voi helpottaa totuttamalla lasta uusiin ruoka-aineisiin yksitellen. Esimerkiksi erikseen tarjotut kasvikset rohkaisevat helpommin maistamaan kuin valmiiksi sekoitetut salaatit. Samoin aterian kokoaminen lautaselle raaka-aineittain, jolloin lapsi näkee ja tunnistaa mitä syö voi auttaa.

Toisaalta uuden ruoan tarjoaminen yhdessä tutun ruoan kanssa helpottaa hyväksymistä. Ensimmäisellä kerralla uutta ruokaa ei tarvitse vielä edes maistaa, vaan lapsi voi rauhassa totutella sen ulkonäköön ja tuoksuun. Tuttu ruoka vie nälän ja muun pöytäseurueen esimerkki näyttää, että uusi ruoka-aine on turvallista ja maistuvaa syötävää. Uuden ruoan tarjoamista kannattaa jatkaa sinnikkäästi useita kertoja saman viikon aikana. Näin lapsi vähitellen tottuu ja ehkä hyväksyy uuden maun.

Uuden hyväksymistä helpottaa myös, kun tutustumisvaiheessa voi käyttää kaikkia aistejaan. Ruokiin tutustuessa voi pysähtyä kuuntelemaan miten porkkana rouskuu, tunnustella miltä leipä tuntuu, haistella miltä mansikka tuoksuu tai maistella sitruunan kirpeyttä.

Lapsen kanssa voi miettiä miltä oma lempiruoka näyttää, tuntuu suussa tai maistuu. Tai haistella erilaisia hajuja kuten vaniljaa, kahvia, kanelia, oreganoa tai appelsiinia. Tai tutkia ruoka-aineita suurennuslasilla. Tai tunnustella, miltä erilaiset ruoka-aineet tuntuvat esim. omena, salaatinlehti, banaani tai riisi. Tutkiva ihmettely auttaa ruokiin tutustumisessa, hälventää ennakkoluuloja ja lisää rohkeutta kokeilla.

Myös ruokapuhe ja ruokapuuhastelu motivoi lasta tutustumaan ruokaan. Ota lapsi mukaan kauppaan ja pyydä häntä valitsemaan esim. vihannestiskiltä yksi tuote, jota kotona sitten tutkitaan ja maistellaan. Monesti myös itse valmistettu ruoka maistuu helpommin, joten tehkää ruokaa yhdessä. Satokautena itsepoimitut kasvikset, marjat ja hedelmät tuntuvat myös tekevän paremmin kauppansa.

Ruokailutilanteessa muiden esimerkki, myönteinen huomio ja ruokahetken leppoisa tunnelma kannustavat lasta. Uusien ruokien kanssa voidaan tarvittaessa tehdä maistamissopimus ja kiittää lasta maistamisesta. Rohkaisu ja kehuminen auttavat lasta.

Toivottavasti saitte tästä jotain vinkkejä. Kärsivällisyyttä ja pitkämielisyyttä ruokamatkalle. Lisää tietoa kaikin aistein tapahtuvasta ruokaan totuttelusta löydät SAPERE-menetelmän sivuilta Vanhemmille

Kesäisin terveisin

Sinikka