Mitä tekee lapsi, jolla ei ole koulun jälkeen kavereita?

poika on toisella luokalla, eikä vaan löydy kaveria, kenen kanssa olla koulun jälkeen. Hän on huono ystävystymään ja epäurheilullinen, eikä osaa mennä tarjolle mihinkään pallopeliin tai vastaavaan.
On kai tässä maassa joku muukin lapsi, joka on koulun jälkeen vaan kotona?
Mitä teidän lapset tekee? tässä ei ole talossakaan kuin pari lasta, eikä löydy yhteistä säveltä poikani kanssa, vaikka muut leikkivät kyllä keskenään.

 

entäs te, jotka asutte kaukana kaikesta? Mitä teidän lapset hommailee koulun jälkeen?

 

Eikö teillä ole perhetutuissa lasta jonka kanssa vähän tehdä parempaa tuttavuutta?

 

ei oo, kaikki on isompia eikä ole sukulaisiakaan.
Niin mä arvelinkin, että ainoa yksinäinen lapsi hän taitaa olla.

 

ei oo, kaikki on isompia eikä ole sukulaisiakaan.
Niin mä arvelinkin, että ainoa yksinäinen lapsi hän taitaa olla.

Meillä kyllä tokaluokkalainen tyttö ja ei ole juuri koulun jälkeen ikäisiään kavereita lähellä, joskus pyydetään koulukaveri leikkimään kotiin, mutta täytyy sanoa ettei hän kauheasti kaipaa kaveria joka päivä. Päinvastoin kun koulussa on täysi meno päivän on mukava touhuta omia juttuja kotona itekseen. On kova leikkimään omilla tavaroillaan.

 

Mun veljeni on tuollainen. Varhaisteininä sitten löysi internetin ja pelit ja siinähän se on nuoruus vierähtänyt pojalla... Itse aion huolehtia omille lapsilleni harrastuksia ja kontakteja siis muualtakin kuin koulusta. Että jos jostain saisivat ystäviä, eivätkä vain kotona nysväisi

 

Mun tytöllä on kavereita ja osaksi menee koulun jälkeen iltapäivähoitoonkin, mutta mun vapaapäivinä pidän tytön mielellään kotosalla lähelläni. Ensin syödään välipala ja tehdään läksyt, sit tyttö voi puuhailla jotain askartelua tai lukea (kuten nyt tekee) ja jos käy pihalla hiukan aikaa happea haukkaamassa niin sitä vastaan voi 'ostaa' dvd-aikaa tai tietokoneaikaa..

 

Mun veljeni on tuollainen. Varhaisteininä sitten löysi internetin ja pelit ja siinähän se on nuoruus vierähtänyt pojalla... Itse aion huolehtia omille lapsilleni harrastuksia ja kontakteja siis muualtakin kuin koulusta. Että jos jostain saisivat ystäviä, eivätkä vain kotona nysväisi

Ai no kyl harratukset on sit meillä erikseen vielä, ajattelin vastauksessani vaan jos on vaan leikkikaveria kotiin vailla. Murra kyllä läksyjen jälkeen ennen illan harrastuksia tyttö viihtyy ihan leikkien itekseenkin ja pikkusiskon kanssakin välillä touhuten.Harrastuksia on monenlaisia ettei tarvi kaikista urheilijaksi olla esim. kerhoja ym. missä on ohjaajat jotk usein auttaa jos tuntuu että jää syrjään tms. ainakin täälläpäin toimii hyvin nuo seurakunnan eri kerhot.. Ja sekin on kyllä totta vaikka kuinka ite ajattelee "viedä" ja "huolehtia" harrastuksia lapselleen niin ei sekään välttämättä kaikilla toimi.
Meillä ei tää tietokonehomma kiinnosta muita kun äitiä ;o)

 

meidän ekaluokkalainen on kans yksin paljon. Asumme aika kaukana, lisäksi hänellä ei ole haluja lähteä mihinkään harrasteisiin, on vähän arka tutstumaan ja osallistumaan mihinkään, koulussa on kavereita mutta kuulemma joskus on välituntisinkin yksinään (omasta halustaan). Vielä ei tästä yksinolosta ole tullut mitään ongelmia, mielipahaa tms. mutta minua jo hiukan huolettaa että jääkö pikku hiljaa sivuun ja sitten vanhemmiten tulee pulmia (kiusaamista tms kun ei ole hengaillut porukoiden mukana). Viikonloppuisin kyläillään tutuilla ja silloin leikkii muiden kans ihan intona. Kotona ollessaan katselee dvd.tä, lueskelee, piirtelee, leikkii pikkuveljen kanssa, on ulkona tms.

 

No eikös joku harrastus pitäisi olla jo ton ikäisellä jotta sais kavereita?

 

on sillä kaksikin harrastusta, mutta se van käy niissä, ei sieltä tartu yhtään kaveria mukaan, ohjaajien mukaan tekee, eikä paljon edes puhu muille saman ikäisille. ei kysy edes muiden nimiä...

 

Meidän epulla ei kanssa ole kavereita koulun jälkeen. On käsittääkseni ihan sosiaalinen koulussa ja iltapäiväkerhossa, jossa on klo 15.30 asti. Meillä ei vaan asu ketään lapsiperhettä tässä lähistöllä, luokkakaverit asuvat pääosin koulun lähellä, joka on siis himpun vajaa 3km päässä. Lapsi ei jaksa enää lähteä, kotiin tultuaan, takaisin koulullepäin.
Pelailee, piirtelee, katsoo lastenohjelmia. Tehdään yhdessä iltaruoka, kolataan pihaa/ajetaan nurmikkoa, vuodenajasta riippuen. Touhuaa myös välillä yksin pihassa mielikuvitusleikkejään.
Lapsi ei tunnu kärsivän tilanteesta, siis että on illat itsekseen (ei ole sisaruksia) ja olenkin yrittänyt ajatella niin, että saa sen "sosiaalipläjäyksen" koulussa ja ip-kerhossa. Vähän samaan tapaan kun ei itsekään jaksa kyläillä töitten jälkeen.

 

Itse olen 13-vuotias poika, eikä minulla ole ollenkaan kavereita koulun jälkeen..Koulussa on pari hyvää kaveria..Mutta jos ne on vaikka lähössä kavereiden kanssa kaupungille, niin minua ne eivät kutsu sinne..Viime vuonna ne ottivat vielä minut.Syksystä asti ei ole ollut yhtään kaveria koulun jälkeen.En ole edes käynyt kenenkään luona kylässä.Netissä minulla on kyllä valtavasti kavereita mutta eivät ne korvaa kyllä ''oikeita'' kavereita.Tässä mun lähellä asuu yks ihan kiva koulukaveri, mutta nekin muuttaa pois tässä kesällä..Toiset kaverit asuvat sitten yli 3-kilometrin päässä.Vielä kesällä olin jatkuvasti yhen kaverin luona kylässä, mutta sekin meni sitten yläasteelle..Toisin sanoen mulla on hemmetin harvoin kavereita enään..
Pahoittelen että viesti oli sekalainen..