Mitä veisin lahjaksi juuri synnyttäneelle äidille, jonka vauva ei ehkä jää eloon?

  • Viestiketjun aloittaja 2n äiti
  • Ensimmäinen viesti
"Kaisa"
Mä olen aina tallaisten tilanteiden kohdalla leivonnaisten kannalla, eli veisin pussin joka sisältäisi itseleivottuja, sämpylöitä (tai hiivaleipää), pullaa ja piirakkaa tai sit jotain suolaista
 
"Lissu"
Mä en haluaisi itse mitään "pysyvää" muistuttamaan niistä päivistä. Kukat olisi hyvä, tai sitten vaikka lehti/kirja mikä voisi viedä ajatuksia muualle jos joutuu odottamaan ja jännittämään miten käy.
 
"kolmen äiti"
En lukenut koko ketjua joten en tiedä josko tätä jo ehdotettu mutta itse voisin ajatella vieväni sellaisen valokuvakehyksen jonka vieressä on paikka kipsivalokselle johon voi painaa käden- tai jalanjäljen.
 
olisiko medaljonki liian kallis? äiti voisi pistää siihen lapsen kuvan, kävi miten kävi.. tai sellainen soittorasia/kuvakehys-homma jonka näin kultasepän liikkeessä kerran. ja ehdottomasti suklaata, jos tämä ihminen pitää suklaasta :)
 
Tuollaisessa tilanteessa ite varmaan toivoisin ruokaa tai jotain suolaista leivonnaista. Millään härpäkkeillä ei tee mitään, ja ruokaan ei ehkä jaksa panostaa - on helpompi syödä valmista. Tai vaikka siivousapua tms.
 
"mä"
jos perhe kerran on uskonnollinen niin mä uskovaisena haluaisin ehkä kaikkein mieluiten sen enkeli tai jonkun soittorasian yms. mut se laulu pitää olla sit oikeesti ihana.

voimia myös sulle.
 
Aloittaja kirjoitti esimmäisellä sivulla ystäväperheen olevan uskonnollisella vakaumuksella varustettu, joten enkeli ei ehkä ole niin loukkaava kuin sen moni muu tulkitsisi. Siinä voi kuitenkin mennä herkästi pieleen.
Minä veisin hyvälle ystävälleni vastaavassa tilanteessa lahjaksi pienen peiton tai viltin, vauvalle tarkoitetun. Tekisin sen todennäköisesti itse.
 
"vieras"
Joo,musta nuo kaikki enkelijutut on vähän kuin ennustaisi kuolemaa...
En tykkäis ite.
Vaikea...

Nalle,ennemmin jotain mitä muutenkin sillä todella iso suru siitä jää jos vauva kuolee.Surutyössä auttaa käydä läpi niitä lapseen liittyviä tunteita ja tavaroitakin.
Veisin vaikka jonkun soittorasian,siitä jäisi vanhemmille konkreettinen muisto vauvastaan.

Mulla siskolla oli sellainen soittorasia jossa joutsenet meni ympyrää.Hänen kuoleman jälkeen oli iso lohtu sitä soittaa ja itkeä.Sillä itkeä pitää että saa surun surtua.
Soittorasia! Kas kun ei haitari.
 
km
mä veisin ruokaa sit ku äiti (ja mahdollisesti myös lapsi) on kotiutunu. teet itse jotain hyvää kotiruokaa tai leivot jotain. jää vauva eloon tai ei niin valmis ruoka synnytyksen jälkeen on tervetullutta, saa äiti vain lämmittää ja syödä.
 
"vieras"
Okeestikko heittäisit lahjat roskikseen jos eivät olisi mieleisiä?? :eek:
Ei jumalauta, mitä moukkamaisuutta. Teethän sen vielä niin että lahjanantaja näkee?
Kyllä lentäisi enkelit roskiin täälläkin, tai ehkä kiikuttaisin vaikka kirpputorille kun seuraavan kerran sinne muuta tavaraa veisin. Ei, en heittäisi lahjoja roskiin antajan nähden, en ole idiootti.:) Mutta en myöskään ala kerätä kaappeihin joutavaa roinaa, sitä olisi muuten jo melkoiset määrät jos kaikki syntymäpäivä-, nimipäivä-, ylppäri- ja häälahjat sun muut olisin säästänyt. Säästän ne joista pidän, tai joilla on jotain tunnearvoa. Jos se on sinusta moukkamaista niin voihan kyynel.:D
 
yksi näkökulma
Me olemme uskovia, mutta emme kirkon emmekä minkään lahkon jäseniä, emmekä ole kauhean innostuneita enkelinkuvista, varsinkin mies niitä vastustaa varmaan vahvemmin kuin moni ateisti. Tietysti, jos ystäväsi muuten pitää seinillään tuollaisia uskonnollissävytteisiä kuvia, mikäs siinä, mutta mieluummin veisin vain jonkun neutraalimman kauniin riipuksen, soittorasian tai valokuvakehyksen. Enkelivalokuvakehys tuntuisi sikälikin hankalalta, että lapsen toivon mukaan jäädessä eloon tuntuisi erikoiselta pitää hänen kuvaansa sellaisessa.
 
"vieras"
Minä veisin Anna-Mari Kaskisen jonkin runokirja, esim "pienokaisen omat runot", mutta hänellä on paljon muitakin kirjoja jotka sopisivat tähän tilanteeseen. Sopivat mielestöni erityisesti kun perheellä on uskonollinen vakaumus, vaikka eivät sinänsä hengellisiä runoja olekaan!
 

Yhteistyössä