fvfuvyj
[QUOTE="a p";22464883]Yritin puhua menneisyydestä, kertoa esim. isän alkoholismista ja pettämisistä ja porukoiden kamalasta erosta johon minut vedettiin.. mutta se jäi noiden mainitsemisen tasolle, en osannut kertoa siitä eteenpäin, en muistoista että olen ihan pieni ja pelkään ihan helvetisti kun isä murtautuu huoneeseen oven läpi ja sammuu minun huoneen makkarille tai siitä että isä on pettänyt meidän perhettä parhaan kaverin äidin kanssa (kuinka keneenkään voisi enää luottaa?!) enkä siitä että lukiosta päästyäni makasin 3 viikkoa sängyssä, ettei minun tarvitsisi nähdä ketään.. ..enkä siitä, että oma mieheni on joskus väkivaltainen. Siinä. Noita en ole kertonut kenellekään enkä kerro, ellei sitä pakoteta ulos minusta.
Psykiatrin mielestä minulla ei ole mitään traumaa josta pitäisi puhua ja josta puhumalla voisi parantua.
Olen aina ihmisten edessä vahva ja tekoiloinen, jopa psykiatsini. "Ei tässä mitään" -asenne. Ehkä minua ei sitten voi auttaa.[/QUOTE]
onhan sinulla ihan selvä trauma taustalla, jos et siitä osaa psykiatrille puhua niin hankala se on toisen auttaa jos et ota apua vstaan
Psykiatrin mielestä minulla ei ole mitään traumaa josta pitäisi puhua ja josta puhumalla voisi parantua.
Olen aina ihmisten edessä vahva ja tekoiloinen, jopa psykiatsini. "Ei tässä mitään" -asenne. Ehkä minua ei sitten voi auttaa.[/QUOTE]
onhan sinulla ihan selvä trauma taustalla, jos et siitä osaa psykiatrille puhua niin hankala se on toisen auttaa jos et ota apua vstaan