Miten eroon kynnysmattona olemisesta?

Ollaan vanha pari, yhdessä noin 40v. Aina kun tulee riitaa niin mies pakenee paikalta - mihin tahansa, töihin, äidilleen, autoa korjaamaan jne. Kun tulee takaisin, hän olettaa, että olen iloinen ja aurinkoinen ja riita on unohdettu.

Tästä on puhuttu: kun hän loukkaa minua, odotan häneltä aloitetta ja anteeksipyyntöä. Joka kerta kun puhutaan asiasta niin hän LUPAA, että ENSI KERRALLA hän kyllä pyytää anteeksi ja tekee aloitteen.

Niinpä niin. Taas riita, mies teki samaa asiaa, millä on loukannut minua monta kertaa. Tietää, että asia loukkaa minua ja tietää, että hänen pitäisi pyytää anteeksi.
Mutta ei, mitään ei tapahdu. Jos minä en tee aloitetta sovintoon ja jos MINÄ EN PYYDÄ ANTEEKSI sitä, että hän loukkasi minua ja minä loukkaannuin niin olemme tässä jääkaudessa ikuisesti.

Ihan oikeesti. En vaan enää jaksa.
En jaksa olla se kynnysmatto, jonka yli kävellään joka halvatun kerta.

 

JSSAP

 

Pakene itse ensin jatkossa

 

No aika kovapäinen tyyppi, jos ei useammasta keskustelukerrasta ymmärrä.
Mutta joo, kokeile tuota, että pakenet itse ensi kerralla. Ja toimi muutenkin samalla tavalla kuin mies. Et vain ota ensimmäistä askelta, etä nyt ainakaan pyydä anteeksi, jos ei ole mitään pyydettävää. Ehkä mies tajuaa siitä.

 

Miehesi on tottunut siihen, että sinua saa kohdella huonosti. Kun hän jatkaa käyttäytymistään samalla tavalla niin vaikuttaa siltä, ettei hän aidosti sinua rakasta. Jos rakastaisi, hän muuttaisi käytöstään.

Olette olleet pitkään yhdessä. Haluatko viettää loppuelämäsi miehen kanssa, jolle et merkitse mitään?

 

Tällä palstalla ainoa oikea neuvo kaikkiin parisuhteessa ilmeneviin ongelmiin ja erimielisyyksiin on aina ero. Ja kaikki on aina, poikkeuksetta miehen syytä. Jokainen itseään kunnioittava nainen ottaa välittömästi eron, jos miehen käytös ei miellytä, se on sitä modernia voimaantumista. Jos on hieman epävarmuutta asiasta, niin ei muuta kuin väsäämään pieni stoori johonkin nettifoorumille niin kanssasiskot kyllä antavat täyden tukensa ja kannustavat savustamaan kumppanin ulos välittömästi sen kummempia harkitsematta.

40 vuotta parisuhteessa jo ollut nainen onkin todella kuuminta hottia parisuhdemarkkinoilla, joten ei muuta kuin ukko pihalle ja uutta matoa koukkuun! Ja jos ei uutta körilästä löydykään, niin ainahan voi alkaa vaikkapa uutena harrastuksena aktiivisesti painostamaan nettifoorumeilla muita naisia tuhoamaan omat parisuhteensa.

 

Tällä palstalla ainoa oikea neuvo kaikkiin parisuhteessa ilmeneviin ongelmiin ja erimielisyyksiin on aina ero. Ja kaikki on aina, poikkeuksetta miehen syytä. Jokainen itseään kunnioittava nainen ottaa välittömästi eron, jos miehen käytös ei miellytä, se on sitä modernia voimaantumista. Jos on hieman epävarmuutta asiasta, niin ei muuta kuin väsäämään pieni stoori johonkin nettifoorumille niin kanssasiskot kyllä antavat täyden tukensa ja kannustavat savustamaan kumppanin ulos välittömästi sen kummempia harkitsematta.

40 vuotta parisuhteessa jo ollut nainen onkin todella kuuminta hottia parisuhdemarkkinoilla, joten ei muuta kuin ukko pihalle ja uutta matoa koukkuun! Ja jos ei uutta körilästä löydykään, niin ainahan voi alkaa vaikkapa uutena harrastuksena aktiivisesti painostamaan nettifoorumeilla muita naisia tuhoamaan omat parisuhteensa.

Miten se on sinulta pois, että ihminen on mieluummin yksin kuin huonosti kohtelevan ihmisen kanssa? Vain läheisriippuvainen jää huonoon parisuhteeseen.

 

Eikö mies ole kynnysmatto, jos hän joutuu pakenemaan riitatilanteissa? Molempien käytöksessä on luultavasti parantamisen varaa. Jos haluaa muutosta aikaiseksi 40 vuoden ja useiden aihetta koskevien keskustelujen jälkeen, niin on viisainta miettiä, miten muuttaa omaa käytöstä, jotta tilanteeseen saa parannusta.

 

Eikö mies ole kynnysmatto, jos hän joutuu pakenemaan riitatilanteissa? Molempien käytöksessä on luultavasti parantamisen varaa. Jos haluaa muutosta aikaiseksi 40 vuoden ja useiden aihetta koskevien keskustelujen jälkeen, niin on viisainta miettiä, miten muuttaa omaa käytöstä, jotta tilanteeseen saa parannusta.

Jos sovinnonteko ja myönnytykset jäävät aina yhdelle osapuolelle, on aika selvää, että se myönnytyksiä tekemätön ei ole se kynnysmatto. Kannattaa lukea aloitus ajatuksella.

 

Jos sovinnonteko ja myönnytykset jäävät aina yhdelle osapuolelle, on aika selvää, että se myönnytyksiä tekemätön ei ole se kynnysmatto. Kannattaa lukea aloitus ajatuksella.

Yritän lukea, mutten ymmärrä. Miksi ap:n pitää pyytää anteeksi, jos mies loukkaa häntä. Eikö ap:n pitäisi muuttaa käytöstään tämän suhteen.

Meneekö tilanne niin, että
1. Mies loukkaa
2. Tulee riita
3. Mies pakenee
4. Mies tulee takaisin
5. Ap pyytää anteeksi

 

Riitoja ei ratkaista keskittymällä siihen, mitä tapahtui riidan aikana tai riidan jälkeen, vaan keskittymällä siihen, mitä tapahtui ennen riitelyä. Teillä on ollut 40 vuotta sama kaava riitelyssä. Osaat varmasti sanoa, mistä se riita lähtee kehittymään, ja mitkä siihen vaikuttavat. Olitteko ottaneet alkoholia, olitteko väsyneitä, oliko stressiä. Tai onko teillä vain siellä tuttu ja turvallinen tapa purkaa toiseen se oma paha mieli. Onko teillä tietyt roolit, joissa on tarve nähdä toinen tietynlaisena, koska se palvelee sitä omaa ajatusmaailmaa. Vastasi se toiselle ja itselle varattu rooli sitten todellisuutta tai ei. Ylipäänsä teidän pitää miettiä, mihin riitelyä tarvitsette. Asiat, jotka eivät ole riitelemällä muuttuneet vuosikymmenissä, eivät tule ikinä riitelemällä muuttumaan.

Turha ja typerä, samaa kaavaa noudattava riita pysäytetään jo ennen kuin riidellään, kun ne ensimmäiset riidan merkit tulevat. Kerrotaan, että huomaatko miten käyttäydyt juuri nyt. Tiedän mitä teet seuraavaksi. En hyväksy sitä. Lopeta. Ota vastuu asioista jotka aiot sanoa. En suostu teeskentelemään, että olen syyllinen sinun pahaan oloosi. En suostu menemään tähän mukaan. Ratkaise itse ongelmasi, pärjää itse tunteidesi ja pääsi kanssa, kun ne eivät ole minun syyni.

Ja sitten, sinä voit olla se, joka "pakenee". Hyppäät autoon ja ajelet pienelle päänselvittämismatkalle. Huomaat että kun teet jotain, etkä jää odottamaan että mies toimisi tietyllä lailla, muutut pasiivisesta toiminnan kohteesta aktiiviseksi toimijaksi. Pystytkin itse lohduttamaan itseäsi. Tekemään itsellesi paremman mielen. Et tarvitsekaan siihen miehen anteeksipyyntöä. Kun toinen lakkaa olemasta uhri, koko kuvio heittääkin iloisesti häränpyllyä. Mies menettää aseensa sinua kohtaan, sinä lakkaat katkeroitumasta. Oli se asia, millä mies sinua loukkaa, sitten ihan millainen vain, sinä olet se, joka sen ominaisuuden tai teon itsessäsi arvotat sellaiseksi, että et osaa suojata sitä osaa itsessäsi, vaan päästät arvostelun ihan siihen herkimpään kohtaan. Tuskin olet tehnyt tai ollut mitään niin kamalaa, että sua voi lyödä sillä asialla 40 vuotta. Jos sulla on joku trauma, johon yhä edelleen sattuu, kannattaa keskustella siitä jonkun ulkopuolisen kanssa. Jonkun, joka on empaattinen ja lämmin, ja auttaa ymmärtämään ettei toista saa koskaan lyödä vyön alle, missään ihmissuhteessa.

Kun molemmat pystyvät katsomaan itseään sekä kriittisesti, että kuitenkin ymmärtäen, voidaan sitä parisuhteen roolijakoa muuttaa. Ainakin tehdä se näkyväksi, jolloin päästään käsiksi siihen, mistä riitelyssä usein on kyse; vallankäytöstä ja kyvyttömyydestä ilmaista ajoissa omia tarpeitaan ja ajatuksiaan.

 

Miten se on sinulta pois, että ihminen on mieluummin yksin kuin huonosti kohtelevan ihmisen kanssa? Vain läheisriippuvainen jää huonoon parisuhteeseen.

Luuletko sinä oikeasti, että näillä tarinoilla on oikeasti vain yksi puoli eli se, jonka naispuolinen aloittaja anonyyminä anonyymeille ihmisille kertoo hakiessaan vertaistukea? Luuletko, että kaikkien näiden tarinoiden miehet ovat niitä tunteettomia ja tarkoituksellisen ilkeitä ja naista huonosti kohtelevia roistoja joiksi heidät liki poikkeuksetta näissä tarinoissa maalataan? Luuletko, ettei ikinä tarinan toisessa osapuolessa eli naisessa ja tarinan kertojassa voi olla juuri se juurisyynä oleva vika? Luuletko, etteivät naiset harjoita henkistä väkivaltaa tavoilla, jotka usein johtavat niihin konflikteihin joista sitten tullaan kertomaan oma väritetty versio ja yksipuolinen näkymä näille palstoille? Luuletko, että useisiin vastaaviin konflikteihin ei ole syynä se, että vielä tänä päivänäkään nainen ei osaa aina katsoa peiliin, punnita omaa käyttäytymistään miehen näkökulmasta ja ymmärtää, että tyypillinen mies käyttäytyy samoissa tilanteissa usein päinvastaisella tavalla kuin nainen itse tekisi tai odottaa toisen tekevän.

Minä en luule.

 

Yritän lukea, mutten ymmärrä. Miksi ap:n pitää pyytää anteeksi, jos mies loukkaa häntä. Eikö ap:n pitäisi muuttaa käytöstään tämän suhteen.

Meneekö tilanne niin, että
1. Mies loukkaa
2. Tulee riita
3. Mies pakenee
4. Mies tulee takaisin
5. Ap pyytää anteeksi

Veikkaan, ap pyytää anteeksi koska: jos ap ei pyydä anteeksi tilannetta niin koko perhe-elämä on yhtä helvettiä. Mies kiukuttelee, ei puhu, ei kosketa, ei tee kotitöitä, ei tee mitään perhe-elämän hyväksi.
Tähän lukkiutuneeseen tilanteeseen ap haluaa muutoksen ja silloin ainoa ratkaisu on ollut tähän asti pyytää anteeksi, vaikka ap:n mielestä se olisi miehen tehtävä (kun mies on käyttäytynyt loukkaavasti).

Noin pitkässä suhteessa mahdolliset lapset ovat varmaan jo lentäneet pesästä. Ehkä ap:n ei enää tarvitsisi ajatella kodin ilmapiiriä lasten kannalta vaan itsensä kannalta: mikä tekee ap:n onnelliseksi? Onko se anteeksipyytäminen ja kynnysmattona jatkaminen vai mahdollisesti eroaminen ja yksin oleminen?

 

Luuletko sinä oikeasti, että näillä tarinoilla on oikeasti vain yksi puoli eli se, jonka naispuolinen aloittaja anonyyminä anonyymeille ihmisille kertoo hakiessaan vertaistukea? Luuletko, että kaikkien näiden tarinoiden miehet ovat niitä tunteettomia ja tarkoituksellisen ilkeitä ja naista huonosti kohtelevia roistoja joiksi heidät liki poikkeuksetta näissä tarinoissa maalataan? Luuletko, ettei ikinä tarinan toisessa osapuolessa eli naisessa ja tarinan kertojassa voi olla juuri se juurisyynä oleva vika? Luuletko, etteivät naiset harjoita henkistä väkivaltaa tavoilla, jotka usein johtavat niihin konflikteihin joista sitten tullaan kertomaan oma väritetty versio ja yksipuolinen näkymä näille palstoille? Luuletko, että useisiin vastaaviin konflikteihin ei ole syynä se, että vielä tänä päivänäkään nainen ei osaa aina katsoa peiliin, punnita omaa käyttäytymistään miehen näkökulmasta ja ymmärtää, että tyypillinen mies käyttäytyy samoissa tilanteissa usein päinvastaisella tavalla kuin nainen itse tekisi tai odottaa toisen tekevän.

Minä en luule.

Eli oletat *aina* vian olevan naisen syy, vaikka tekstissä ei missään niin sanottu. Ei sinullakaan hyvin mene.

Aloituksen voi erittäin hyvin kyseenalaistaa myös siten, että neuvoo aloittajaa sen mukaan, että kaikki aloituksessa sanottu on totta. Jos se parisuhde kerran on täyttä helvettiä, ei siihen kannata jäädä, vaan kannattaa lähteä. Jos aloittaja ei halua lähteä, hän varmastikin alkaa miettiä myös sitä toista puolta. Monesti jopa jatkaa ketjua kertomalla, ettei tilanne sittenkään ole niin paha. Tai jos ei jatka, ehkäpä tilanne sitten on juuri niin paha.

Sinähän et voi mistään tietää, onko AP:n aloitus täysin totta vai ei, joten on erittäin ennakkoluuloista väittää oletuksena sen olevan valetta, ja että naisen valittaessa vika on aina naisen.

 

Eli oletat *aina* vian olevan naisen syy, vaikka tekstissä ei missään niin sanottu. Ei sinullakaan hyvin mene.

Aloituksen voi erittäin hyvin kyseenalaistaa myös siten, että neuvoo aloittajaa sen mukaan, että kaikki aloituksessa sanottu on totta. Jos se parisuhde kerran on täyttä helvettiä, ei siihen kannata jäädä, vaan kannattaa lähteä. Jos aloittaja ei halua lähteä, hän varmastikin alkaa miettiä myös sitä toista puolta. Monesti jopa jatkaa ketjua kertomalla, ettei tilanne sittenkään ole niin paha. Tai jos ei jatka, ehkäpä tilanne sitten on juuri niin paha.

Sinähän et voi mistään tietää, onko AP:n aloitus täysin totta vai ei, joten on erittäin ennakkoluuloista väittää oletuksena sen olevan valetta, ja että naisen valittaessa vika on aina naisen.

Luepa uudestaan ja mieti hetki. Se, että joku kyseenalaistaa tarinan yksityiskohtia sen tosiasian pohjalta että keskimäärin näissä tarinoissa aloittaja yrittää maalata miehen roistoksi ja peittää omat hölmöilynsä ei tarkoita sitä, että oletuksena väitän juuri tämän tarinan aloittajan valehtelevan.

Sinulta joko meni nyt pointti ohi korkealta ja kovaa tai sitten haluat kategorisesti vähätellä sitä, että joku uskaltaa kyseenalaistaa sen jokapäiväisen palstamenttaliteetin tilanteissa joissa ensin yksi nainen kertoo yksipuolisen tarinan jossa on mies on roisto ja nainen viaton marttyyri, ja sen jälkeen muut nielevät stoorin sellaisenaan ja alkavat lähtökohtaisen miesvastaisella asenteella kannustamaan aloittajaa tuhoamaan parisuhteensa. Minusta moinen on sairasta, ja ongelman juurisyy ei taatusti joka tapauksessa ole pelkästään miehessä niinkuin se käytännössä aina täällä saadaan enemmistöllä tuomittua.

 

Minun tulkintani tilanteesta on se, ettei mies kestä riitelyä. Siksi hän lähtee pois. Takaisin tullessaan hän odottaa, että kaikki olisi jo unohdettu, mutta ap haluaa jatkaa asian käsittelyä. Siksi tilanne ajautuu siihen, että ap pyytää anteeksi, että saa tilanteen normaaliksi.

Peruskysymys on, miksi mies ei siedä riitelyä. Miten riidan aiheuttaneen asian käsittelyä voi muuttaa siten, että mies pystyy osallistumaan siihen.

 

Luepa uudestaan ja mieti hetki. Se, että joku kyseenalaistaa tarinan yksityiskohtia sen tosiasian pohjalta että keskimäärin näissä tarinoissa aloittaja yrittää maalata miehen roistoksi ja peittää omat hölmöilynsä ei tarkoita sitä, että oletuksena väitän juuri tämän tarinan aloittajan valehtelevan.

Sinulta joko meni nyt pointti ohi korkealta ja kovaa tai sitten haluat kategorisesti vähätellä sitä, että joku uskaltaa kyseenalaistaa sen jokapäiväisen palstamenttaliteetin tilanteissa joissa ensin yksi nainen kertoo yksipuolisen tarinan jossa on mies on roisto ja nainen viaton marttyyri, ja sen jälkeen muut nielevät stoorin sellaisenaan ja alkavat lähtökohtaisen miesvastaisella asenteella kannustamaan aloittajaa tuhoamaan parisuhteensa. Minusta moinen on sairasta, ja ongelman juurisyy ei taatusti joka tapauksessa ole pelkästään miehessä niinkuin se käytännössä aina täällä saadaan enemmistöllä tuomittua.

Suurella todennäköisyydellä parisuhde on tuhoutunut jo aikaa sitten, eikä sitä mikään keskustelupalstaviesti sen enempää tuhoa. Olet varmaan yksi niistä, joiden mielestä parisuhde on hyvä siihen sekuntiin asti, kunnes toinen muuttaa pois, ja sen jälkeen olet superloukkaantunut, kun poismuuttoon ei kysytty sinun lupaasi. Kyllä sen nyt jokainen tietää, onko parisuhde hyvä vai ei ja noudattavatko osapuolet parisuhteen pelisääntöjä vai eivät. Jos on tunne, ettei parisuhde ole hyvä, tai jättää noudattamatta parisuhteen sääntöjä, niin nämä ovat niitä syitä parisuhteen loppumiseen, ja se jättämispäätös on seuraus näistä syistä. Jättämispäätöksestä et mitenkään pysty saamaan eron syytä.

 

Suurella todennäköisyydellä parisuhde on tuhoutunut jo aikaa sitten, eikä sitä mikään keskustelupalstaviesti sen enempää tuhoa. Olet varmaan yksi niistä, joiden mielestä parisuhde on hyvä siihen sekuntiin asti, kunnes toinen muuttaa pois, ja sen jälkeen olet superloukkaantunut, kun poismuuttoon ei kysytty sinun lupaasi. Kyllä sen nyt jokainen tietää, onko parisuhde hyvä vai ei ja noudattavatko osapuolet parisuhteen pelisääntöjä vai eivät. Jos on tunne, ettei parisuhde ole hyvä, tai jättää noudattamatta parisuhteen sääntöjä, niin nämä ovat niitä syitä parisuhteen loppumiseen, ja se jättämispäätös on seuraus näistä syistä. Jättämispäätöksestä et mitenkään pysty saamaan eron syytä.

Pelottavinta on, että yhtä yksinkertaisesti ajattelevia on kanssasi näillä palstoilla paljon. Vielä pelottavampaa on se, että monet naiset oikeasti kuuntelevat tällä menttaliteetilla jaettuja anonyymejä ohjeita ja antavat niille painoarvoa päätöksissään. Tällä palstalla on paljon henkisesti epävakaita ihmisiä, joiden omaan ajatusmaailmaan jopa sinunkaltaistrn ihmisten suoltamat anonyymit kommentit saattavat vaikuttaa.

On yksi asia kysyä mielipidettä tosielämässä esim. ystävältä joka tuntee henkilön itsensä, ehkä myös miehen. On täysin toinen asia värittää pelkästään oman yksipuolisen näkemyksen mukainen ja itselle mieluinen tarina anonyymille nettifoorumille ja antaa sen jälkeen yksinkertaisten pölvästien, uusfeministien, mielenterveysongelmaisten, teinien ja trollien palstakommenttien vaikuttaa omiin mielipiteisiin, asenteisiin ja elämän suuriin päätöksiin.

 

Minun tulkintani tilanteesta on se, ettei mies kestä riitelyä. Siksi hän lähtee pois. Takaisin tullessaan hän odottaa, että kaikki olisi jo unohdettu, mutta ap haluaa jatkaa asian käsittelyä. Siksi tilanne ajautuu siihen, että ap pyytää anteeksi, että saa tilanteen normaaliksi.

Peruskysymys on, miksi mies ei siedä riitelyä. Miten riidan aiheuttaneen asian käsittelyä voi muuttaa siten, että mies pystyy osallistumaan siihen.

Itse kallistun myös tähän, ettei mies kestä riitelyä.

Ehkä mies on saanut tämän mallin lapsuudenkodistaan? Lapsuudenkodin mallit istuvat meissä yllättävän syvässä jos emme niistä tietoisesti pyri pois.
Miten miehen äiti ja isä riitelevät? Antaako äiti aina periksi ja myötäilee isää? Näin mies on oppinut, että nainen myötäilee - tapahtui mitä tahansa.

 

Onneksi se ei meitä liikuta, jättääkö ap miehensä 40 vuoden suhteen jälkeen vai ei. Ihan sama siis, miten tämä päättyy.

Jos eroon haluaa, niin kannattaa kiinnittää huomio miehen käyttäytymisessä oleviin puutteisiin ja vaatia miestä muuttamaan käytöstään. Jos haluaa jatkaa parisuhteessa ja saada tilanteen korjaantumaan, niin kannattaa miettiä, mitä voi itse tehdä ja mitä voi muuttaa omassa käytöksessään, jotta parisuhde korjaantuu. Oman käytöksen muuttaminen ei tarkoita sitä, että jättää pyytämättä anteeksi, vaan etsii keinon, jolla siihen tilanteeseen ajautuminen voidaan välttää. Käytöksen muuttaminen ei tarkoita myöskän sitä, että vaikeat asiat jätetään käsittelemättä.

Itseäni ihmetyttää, miten tämä on yleensäkin jatkunut jo 40 vuotta. Jos sama kaava toistuu aina, niin mitä järkeä on edes aloittaa riitely, kun se päättyy siihen, että joutuu pyytämään anteeksi mieheltä sitä, että on loukkaantunut miehen käytöksestä. Kannattaa kokeilla jotain muuta ratkaisutapaa.

 

Pelottavinta on, että yhtä yksinkertaisesti ajattelevia on kanssasi näillä palstoilla paljon. Vielä pelottavampaa on se, että monet naiset oikeasti kuuntelevat tällä menttaliteetilla jaettuja anonyymejä ohjeita ja antavat niille painoarvoa päätöksissään. Tällä palstalla on paljon henkisesti epävakaita ihmisiä, joiden omaan ajatusmaailmaan jopa sinunkaltaistrn ihmisten suoltamat anonyymit kommentit saattavat vaikuttaa.

On yksi asia kysyä mielipidettä tosielämässä esim. ystävältä joka tuntee henkilön itsensä, ehkä myös miehen. On täysin toinen asia värittää pelkästään oman yksipuolisen näkemyksen mukainen ja itselle mieluinen tarina anonyymille nettifoorumille ja antaa sen jälkeen yksinkertaisten pölvästien, uusfeministien, mielenterveysongelmaisten, teinien ja trollien palstakommenttien vaikuttaa omiin mielipiteisiin, asenteisiin ja elämän suuriin päätöksiin.

Unohdit vastaajien listasta vielä ne, joiden mielestä vika on aina valittajan syy. Se vasta epäterve asenne onkin, ja kuten sinä olet osoittanut, heitäkin vastaajien joukosta löytyy.

 

Unohdit vastaajien listasta vielä ne, joiden mielestä vika on aina valittajan syy. Se vasta epäterve asenne onkin, ja kuten sinä olet osoittanut, heitäkin vastaajien joukosta löytyy.

Totta. Omalle mielenterveydelle vahingollisinta on nähdä itsensä syyllisenä. On parempi nähdä syy toisessa.

Mutta tarvitseeko syyllistä etsiä? Se voi olla tarpeen, jos haluaa oikeutuksen ja syyn erolle. Mutta jos haluaa parantaa parisuhdetta, niin silloin syyllistä ei tarvita lainkaan vaan ainoastaan korjaavia toimenpiteitä.

 

Unohdit vastaajien listasta vielä ne, joiden mielestä vika on aina valittajan syy. Se vasta epäterve asenne onkin, ja kuten sinä olet osoittanut, heitäkin vastaajien joukosta löytyy.

Uskomatonta. Tarkennatko, mitä haluat sanoa sillä, että minä olen niin osoittanut? Yritätkö vakavissasi väittää, että minä olen jossain kohtaa väittänyt vian olevan aina, siis poikkeuksetta valittajassa itsessään? Ole hyvä, ja osoita se kohta, missä olen näin sanonut.

 

Uskomatonta. Tarkennatko, mitä haluat sanoa sillä, että minä olen niin osoittanut? Yritätkö vakavissasi väittää, että minä olen jossain kohtaa väittänyt vian olevan aina, siis poikkeuksetta valittajassa itsessään? Ole hyvä, ja osoita se kohta, missä olen näin sanonut.

Itsepä käytät logiikkaa, että koska on mahdollista, että yksikin aloittaja valehtelee, vastaat sen perusteella kaikille kuten he valehtelisivat. Ei se niin mene. Jos on mahdollista, että yksi valehtelee, pitää niitä kaikkia muita kohdella kuten he eivät valehtelisi. Sinä taas levität sen koskemaan kaikkia. Eli siinä se sinun perustelusi sille, miksi oletusarvoisesti aina vastaat kuten valehtelijoille.

 

Itsepä käytät logiikkaa, että koska on mahdollista, että yksikin aloittaja valehtelee, vastaat sen perusteella kaikille kuten he valehtelisivat. Ei se niin mene. Jos on mahdollista, että yksi valehtelee, pitää niitä kaikkia muita kohdella kuten he eivät valehtelisi. Sinä taas levität sen koskemaan kaikkia. Eli siinä se sinun perustelusi sille, miksi oletusarvoisesti aina vastaat kuten valehtelijoille.

Miten ihmeessä saat vääristeltyä kantani ja mielipiteeni noin totaalisesti? Unohda nyt vähäski aikaa asenteellinen jänkkääminen, ja mieti oikeasti syvällisemmin, yritä edes. Kyseenalaistaminen ja useamman näkökulman hakeminen ei ole ollenkaan sama asia kuin valehtelijaksi väittäminen. On selvää, että ihmiselle on luontaista kertoa pelkästään oma näkemyksensä asioista ja siitä usein unohtuu kaikki muut näkökulmat kuin se oma. Se, että ihminen tuo esiin oman näkökulmansa muille pitäisi olla lähtökohta sille, että ihmistä autetaan eri tavoin ratkaisemaan se juurisyy esilletuotuun ongelmaan eikä lähtökohtaisesti vain myötäillä tai olla hakematta perspektiiviä koska siinä tapauksessa itse ongelma jää helposti ratkomatta. Miten arvokkaana ja hyödyllisenä pidät sitä, että ihmistä lähtökohtaisesti kannustetaan rikkomaan parisuhteensa ja jäämään joko yksin tai ehkä toistamaan samat virheet seuraavassa suhteessaan? Mitä jos se mies ei ollutkaan yksinään syypää kaikkeen ja ongelma ei korjaantunutkaan yksinkertaisesti vaihtamalla uuteen, vaan kas kummaa samat ongelmat seuraavat uuteen suhteeseen? Mitä sitten tehdään, huudetaan taas kuorossa tukea että eroa äkkiä sisko hyvä, älä suotta kärsi!

Et varmaan tarkoituksella halua vaikuttaa läpeensä ymmärtämättömältä ja sokealta, mutta voi jumaliste että sellainen kuva kyllä tulee ja vahvasti. Jos tuolla asenteella taaperrat läpi elämän, niin toivotan onnea sekä sinulle että etenkin mahdolliselle puolisollesi. Sama koskee aloittajaa.