Miten toimisitte tässä tilanteessa...Harmittaa. Teini ei suostu perheen yhteiselle lomamatkalle mukaan :(

Kyllä oletan että meillä 13-vuotias kestää tarvittaessa pitkätkin lennot. Lapset saavat meilläkin osallistua päätösten tekoihin, mutta enemmänkin sitten sellaisiin että mitä siellä lomakohteessa tehdään.

Meillä 13-vuotias on täysin lapsi, joka ei tee vielä isoja päätöksiä.

Kyllä 13 v ymmärtää mität arkoittaa puolivuorokautta koneeseen sullottuna, ja kun hän ei sellaista halua, silloin pitäisi kunnioittaa myös hänen haluaan, vaikkei nyt aikuinen olekaan.

 

[QUOTE="vieras";25820476]Ap tuossa alkuosassa kertoi teinin sanoneen syyksi liian pitkän lennon, silloin minun mielestäni ainakin on syytä miettiä lyhyempää lentoa, kun se teini kerran on aivan pakosti sinne ressulle mukaan ottaa. Itse olen lentänyt ykkösluokassa Thaimaahan ja siinäkin oli kestämistä, saatikka turistilennoilla, huh huh, en yhtään ihmettele lapsen halua jäädä lennolta pois.[/QUOTE]Okei, en osannut siitä päätellä kuinka pitkä lento on kyseessä, pitkä ja pitkä, eri ihmisille eri juttu. Minäkään en kauheasti pidä pitkistä lennoista, jolloin kun niitä on ollut, on myös kyseessä ollut ajallisesti pitkä reissu, joten tavallaan sen lennon sietäminen on suhteessa enemmän vaivan väärti. No, sekin on tietysti makukysymys.

Mutta luulenpa, että olen jo sanonut tässä ketjussa tarpeeksi, on ollut tosi kiinnostavaa nähdä miten eritavoin ihmiset ajattelevat ja uskon kyllä, että nämä erilaiset tavat toimivat ihan hyvin, kunhan tosiaan ei ihan tyrannimeininkiä ole. Eikä varmaan olekaan. Ainahan sitä ajattelee, että näin on fiksua ja hyvä tehdä, kun minä näin kerran ajattelen, mutta toisten ajatuksissa on yhtälailla niitä hyviä pointteja, kun malttaa kuunnella.

 

Okei, en osannut siitä päätellä kuinka pitkä lento on kyseessä, pitkä ja pitkä, eri ihmisille eri juttu. Minäkään en kauheasti pidä pitkistä lennoista, jolloin kun niitä on ollut, on myös kyseessä ollut ajallisesti pitkä reissu, joten tavallaan sen lennon sietäminen on suhteessa enemmän vaivan väärti. No, sekin on tietysti makukysymys.

Mutta luulenpa, että olen jo sanonut tässä ketjussa tarpeeksi, on ollut tosi kiinnostavaa nähdä miten eritavoin ihmiset ajattelevat ja uskon kyllä, että nämä erilaiset tavat toimivat ihan hyvin, kunhan tosiaan ei ihan tyrannimeininkiä ole. Eikä varmaan olekaan. Ainahan sitä ajattelee, että näin on fiksua ja hyvä tehdä, kun minä näin kerran ajattelen, mutta toisten ajatuksissa on yhtälailla niitä hyviä pointteja, kun malttaa kuunnella.

No ihan matkan mittaa ja nykymieltymyksiä miettien mietin Thaimaata, toki se voi olla vaikka Amerikka tai vaikka Lissabon tai vaikka Tukholma, mutta kuitenkin lento on teinin mielestä liian pitkä, jolloin hänenkin mielipidettään tulisi kunnioittaa ja tehdä se lomareissu lyhyemmän lennon päähän, tai antaa sen lapsen jäädä isovanhempiensa hoidettavaksi.

 

[QUOTE="vieras";25820490]Kuulostat jotenkin epävarmalta vanhemmalta. Ikään kuin aikuisuus otettaisiin sinulta pois, jos lapsi saa päättää jotakin.[/QUOTE]

Itse kyllä ajattelen ennemminkin että en ota lapselta lapsuutta pois. Ehtivätähän olla vielä niitä aikuisiakin. Kuten sanottu, olisi eri asia jos olisi kyse "oikeasta teini-ikäisestä. Mutta toki siis sitä vanhemmuuden epävarmuttakin minulta jossain määrin löytyy.

Minun mielipide on nyt tullut selväksi, mutta nyt ei ole kyse minusta. Meni vähän taas turhan vänkäämiseen tämä ketju.

 

Itse kyllä ajattelen ennemminkin että en ota lapselta lapsuutta pois. Ehtivätähän olla vielä niitä aikuisiakin. Kuten sanottu, olisi eri asia jos olisi kyse "oikeasta teini-ikäisestä. Mutta toki siis sitä vanhemmuuden epävarmuttakin minulta jossain määrin löytyy.

Minun mielipide on nyt tullut selväksi, mutta nyt ei ole kyse minusta. Meni vähän taas turhan vänkäämiseen tämä ketju.

Se nyt vain johtuu siitä että täällä palstailee myös vanhempia, joille lapset ovat muutakin kuin kapuloita joita viedään paikasta aa paikkaan bee, ja jos erehtyy jotain vikisemään, ei sitä ainakaan huomioida millään tavalla.

 

Minulla oli aina niin, vaikkei kiinnostanut lähteä lomalle mukaan mulle vaan sanottiin että niin kauan kun oot ala-ikäinen niin sä et sitä päätä. Että sitten kun oot täysikäinen saat itse päättää. Mä en ymmärrä mikä siinä on nii vaikeaa pitää kuria nykyään. Ja sitte hölmönä ihmetellä ku teini on mikäkin kunnioittamaton kuspää.

 

kun kerran välttämättä haluaa ja asia on isovanhemmillekin ok. Miksi ihmeessä pitäisi raahata vastahakoinen nuori mukaan? Tuon ikäinen kyllä tietää, mistä jää paitsi, kun on kerran vastaavilla matkoilla aiemminkin ollut.

 

Jossuu; Mä olen niin samaa mieltä sun kanssa!!! Nää nykyajan kukkahattu-kaverivanhemmat - sit ollaan kusessa ja ihmetellään kun 15-kesäinen tekee mitä haluaa. Saihan hän jo 13-v päättää itse omista menemisistään ja tulemisistaan.

Meillä eivät ole itse päättäneet, miepiteen olen kyllä kuunnellut, mutta tehnyt päätökset. Ja nyt ovat 15 ja 14 ja meillä on todella lämpimät ja ihanat välit. Ja lasten käytös on hienoa- toki välillä otetan asioista yhteen, mutta se on normaalia elämää. Säännöt + rakkaus = välittämistä!

 

Ei sentään nyt noinkaan. Mielestäni 13-vuotias lapsi ei vain ole kykeneväinen tekemään perheen matkasuunnitelmia, vaan aikuiset päättää niistä. Ja lapset tulevat mukaan. Eri asia on sitten "oikeasti" teini-ikäinen, n. 16-17-vuotias. Enkä todellakaan ymmärrä miten niinkin monet antaisivat lapselle niin paljon valtaa perheessä, että päättäisi koko perheen lomamatkoista.

Matkasuunnitelman tekisin minäkin vanhempana itse, mutta en pitäisi huonona ajatuksena sitä, että alkujaan esittelisin pari kolme mahdollista matkakohdetta ja niistä sitten valittaisiin yhdessä joku. Mikä jottei vaikka se 13v. saisi valita, tai vaikka 10v, kunhan se tapahtuu aikuisen asettamissa puitteissa. Ei kai kukaan tälläisi lapsen eteen maailmankarttaa, että "no, Petteri, mihin mennään?"

Aika moni ketjussa sanoo, että lasta voidaan kyllä kuunnella. Näistä tosi harva antaa ymmärtää, että se kuunteleminen johtaa kuitenkaan ikinä muuhun kuin siihen, että alkuperäinen suunnitelma toteutetaan pilkulleen silti. Pienilläkin muutoksilla lomasta voisi kuitenkin saada kaikille mieluisan.

Moni tuntuu ajattelevan niinkin, että osaa kyllä kuunnella lasta, mutta kompastuu sitten siihen, että "aikuisen pitää päättää asiasta" eikä sitten pokka pidäkään toteuttaa lapsen ehdotusta. Ihan kuin epäiltäisiin, että se on sittenkin jollain tasolla lapsen päätös eikä oma ja lapsi saisi tilanteessa ei-toivotun voiton. (*)

Minusta taas siinä on hyvä hetki opettaa lapselle, miten neuvotellaan. Jos argumentit ovat kyllin hyvät, matkasuunnitelmassa voidaan joustaa lapsen ehdoilla ja hän saa kokemuksen siitä, että voi fiksusti käyttäytymällä vaikuttaa asioihin. Sen sijaan lauseella "Mutsi, sä oot kusipää enkä mä lähde teidän kanssa minnekään ***** lomalle" pääsee takuuvarmana vaikka väkisin mukaan. On eri asia, neuvotteleeko jälkikasvu vai yrittääkö saada tahtonsa läpi uhoamalla.

(*) Tiedän ikäväkseni tapauksen, jossa perheenisällä meni pahasti överiksi, kun hän yritti ansaita kunnioitusta ja opettaa lapsille, että aikuinen päättää asioista, ei lapsi. Touhu meni järjettömyyksiin siihen mittakaavaan asti, että jos vaikka lapsi halusi ottaa kaakaota, hän sai korkeintaan maitoa tai vettä. Jos hän halusi maitoa, tarjolla oli mehua tai vettä. Appelsiinimehua ei saanut, marjamehua sai juuri sillä kerralla. Eli pyysi mitä tahansa, juuri sitä ei saanut vaan jotain sinnepäin. Selityksenä tosiaan se, että lapsi ei itse päätä mistään ja että he oppisivat samalla sietämään pettymyksiä. Tässä ketjussa ei vielä ainakaan ole menty näin pitkälle, mutta muutamasta viestistä huokuu justiinsa samatyylinen asenne.

 

[QUOTE="vieras ap";25819415]Miten ihmeessä pakotan 13 vuotiaan. Ei kuulemma kiinnosta. Ei HALUA lähteä.
Kuka raahaa VÄKISIN 13 vuotiaan etelään????:O:O:O

Harmittaa minuakin, kun on niin ehdoton, ettei lähde .[/QUOTE]

Millaista matkaa teini itse haluaisi viettämään? Meillä nuo lapset ei oikein perusta noista hotellinpolskuttelulomista vaan haluavat muuta. Joten jos kohde on tuollainen niin onko mahdollista saada jotain häntä kiinnostavaa lomaan mukaan?

 

Meillä jopa 4 v ja 7v saavat vaikuttaa meidän reissusuunnitelmaan. Teemme kesällä yhden isomman noin viikon mittaisen reissun ja lapset saivat valita vaihtoehdoista mihin mennään. Ja he valitsivat Naantalin ja Muumimaailman, Väskin, Turunlinnan yms. eikä minun auktoriteettini siitä kärsinyt vaikka mielelläni itse olisinkin jo vaihtanut kohdetta tuon Muumimaailman sijaan tuonne Jyväskylään Peukkulaan ja siitä sukulaisten luokse itäsuomeen ja Visulahteen.

 

No eikö koko perheen lomamatkalla ole ideana se, ettö kaikki viihtyvät ja kaikilla on mukavaa?? Eli kyllä lastenkin mielipidettä voi kuunnella ja mahdollisuuksien mukaan toteuttaa. Ap:na yrittäisin keskustella lapsen kanssa mikä tekisi matkasta vähemmän epämiellyttävää (musiikkia lennolle? Vesipuistossa käynti? tms.). Ei lasten kunnioittaminen yksilöinä tarkoita sitä, että ne saavat päättää kaikesta ja tehdä mitä haluavat!

 

[QUOTE="...";25820033]En tiedä teidän perheestä, mutta kyllä meidän perheelle ne yhteiset lomat ovat nimen omaan niitä tärkeitä asioita. Lomalla on aikaa olla yhdessä, mikä arkena usein jää vähemmälle. Jos perheen yhdessä olo ja yhteinen hauska tekeminen ei ole mielestäsi tärkeää, niin mikä ihme on?[/QUOTE]

Vain perheessä, jossa ei ole ollut EHDOTTOMASTI kieltäytyvää teiniä, voidaan puhua noin. Mulla on kaksi pikkuveljeä, teinejä, joista toinen reissaa mielellään perheen mukana ja toinen ei. Käytiin tosi kivalla reisulla viime kesänä, jolla oltiin mukana myös me aikuiset sisarukset perheinemme. Oli IHAN TUSKAA kun yksi pisti vastaan kaikkea. Siis tuli mukaan, mutta kivaa lomafiilistä se yhden väkisin mukana raahaaminen kyllä söi. Ja me ei juoda, keksitään paljon kivaa, joka kiinnostaa kaikkia, ei maata turistirysissä, jne.

Mitähän kivaa yhdessäoloa tämä kommentoija tarkoitti kun mikään mitä me tällä harvinaisen hauskalla reissulla tehtiin, ei saanut teiniä kiinnostumaan. Ainoa hyvä hetki teinile oli kun päästiin kotiin. Me muut, myös tuo toinen teini, taas muistelemme reissua yhä tosi kivana ja suunnittelemme seuraavaa. Kukaan meistä muista sisaruksista ei ole ollut teininä tuollainen jääräpää-ilonpilaaja (suoraan sanoen .

Eli kerropa, mitä oltaisiin voitu tehdä toisin?

 

Tietääkö että on sitten isovanhemmilla? Jos haaveilee saavansa olla kotosalla...

 

Tietääkö että on sitten isovanhemmilla? Jos haaveilee saavansa olla kotosalla...

Sekin on tullut kertaan jos toiseenkin ketjussa selville.

 

Meillä lähtisi mukaan ja piste. Ei ole vielä tarpeeksi vanha päättämään moisesta itse. Eri asia, jos lomaa ei ole varattu, voidaan asiasta neuvotella, mitä kukin haluaisi tehdä, mutta jos matka varattu ja sitten tulee moinen ilmoitus, niin en korvaani lotkauttaisi.

 

pitää kommentoida vaikka onkin jo eilinen ketju...

Mutta jäin ihmettelemään että jos matkaa on suunniteltu jo pidämpään niin miksi matkalle pitää lähteä kouluaikana? miksi ei voi odottaa lomaa??? Ja on mahtanut olla tylsä edellinen matka jos teini on silloin sanonut ettei halua enää matkalle...

Meillä 13 v ei päättäisi haluaako mukaan vai ei, paitsi jos on pätevä syy olla lähtemättä

 

[QUOTE="vieras ap";25819549]Meillä on eläimiä, jotka jäävät kotiin ja isovanhemmat muuttavat siksi aikaa meille. Lapsen perään ei katsota vain silloin tällöin vaan valvonta on kokoaikaista ja lapselle tehdään selväksi, että kun me vanhemmat olemme poissa, meillä saa yökyläillä viikonloppuna mutta lapsi ei saa mennä muualle yökylään.

Melkein jo tiesinkin ennenkuin avauksen täle palstalle tein, että muut lapset oplisivat innoissaan matkasta. En ymmärrä tuota lastani. On niin ehdoton. Miksi ihmeessä hankin lipun lapselle, jota ei kiinnosta, joka omien sanojensa mukaan EI TULE mukaan. Kysyin, lähtisikö lapsi sitten, jos saisi ottaa kaverin mukaan, ei kuulemma lähtisi siltikään...

Olen aika neuvoton...ja enemmän kuin surullinen. Olisin halunnut että perheelle tulee kiva matka YHDESSÄ.[/QUOTE]

Hei kyllähän se niin on, että teininne haluaa joko juhlimaan viikonloppuna tai sitten hänellä on jotain muuta mielessä. Vanhemmat suhtautuvat niin luottavaisesti tuon ikäisiin, vaikke ei kyllä kannattaisi.

Itse halusin tuon ikäisenä viettää viikonloput juhlien ym. poikien kanssa ja oli kyllä liian aikaista semmoisille touhuille. Kehottaisin ottamaan teinin joko mukaan tai jättämään tiukasti valvovan silmän alle.

Ja valitettavasti tuo vaan kuuluu ikään, että ei haluta viettää vanhempien kanssa aikaa ja heitä voidaan jopa "hävetä", eli ei haluta näyttäytyä vanhempien kanssa. Aivan luonnollista ja hän taatusti teitä rakastaa, mutta varmaankin osa irtautumisprosessia tmvs.

Mutta alkaisin kyllä teinä katsomaan aika tarkkaan esim. kotiintuloaikoja, haiseeko alkoholi ym.

 

Mä sain päättää jo alle kouluikäisenä. Jäin aina paljon mieluummin maalle mummolaan kuin lähdin vanhempieni ja siskoni kanssa ulkomaille. Vain yhden kerran - olin silloin 9-vuotias - halusin lähteä mukaan. Ihan kiva reissu se oli, mutta seuraavana kesänä menin taas mieluummin mummolaan.

 

Ei jokainen teini tahdo pitää kauheita bileitä tai ryypätä heti kun vanhemman silmä välttää. Voin ihan lähiajan kokemuksella sanoa, että niitä stereotypisia nuoria on oikeasti todella pieni osa. Kyllä jo 13-vuotias osaa ajatella ja jos ei mitään tyhmää tee usein, niin miksi niin kovasti häntä epäilet. Itsekin olen nyt vasta 16 ja vanhemmat luottavat sen verran, että muutin lukion perässä omilleni. Jos teidän tyttö ei ole aiemmin bileitä järjestänyt, niin miksei hänellä ole yhtään luottoa. Jos ei halua lähteä, niin ei halua. Persoonia on erilaisia, eikä sille voi mitään. Ihan hyvin voi tyttö olla kotosallakin, kunhan käy aina aikuinen katsomassa, että homma sujuu tai nukkuu vaikka siellä. Eihän häntä normaalistikaan voi vahtia 24/7. Jos jotain tyhmää tekee, on juttu ihan eri, mutta ei ilman syytä saa syyllistää. Tuntuu oikeasti tosi pahalta.

 

13-vuotiaan kanssa pitäisi jo keskustella, minkälainen matka olisi mukava kaikille.

Jos 2 viikkoa on liikaa (niin kuin varmaan monille on), niin olisiko viikko sopivampi.

Fiksu nuori kun pitää koulunkäyntiä tärkeämpänä! Onhan koululaisilla paljon lomaa, miksi vaaditte että pitää olla pois koulusta!!??

Aivan hirveää että moni vielä kasvattaa tuolla periaatteella että sinä alaikäinen tulet mukaan koska minä määrään! Nuoria pitää rohkaista sopimaan, keskustelemaan - ei alistaa noin.

Vaihtohtoja olisi varmasti ollut, jos olisi keskusteltu.