Miten toivuitte sektiosta?

Minkälaiset olivat sektion jälkeiset päivät? Kauanko kesti ennenku olotila oli suhteellisen normaali? Oliko kamalat kivut? jne jne jne? Jälkivuotoa oliko minkä verran?

 

Ei kestänyt muistaakseni kovin kauan toipua.. Aluksi toki oli arka se haava yms, mutta suhteellisen nopeaan sitä oli normaalielämässä mukana.
Sairaalassa olin 5 pv ja sen ajan olo oli aika heikko.
Jälkivuotoa oli noin kuukauden verran.

 

Ei kestänyt muistaakseni kovin kauan toipua.. Aluksi toki oli arka se haava yms, mutta suhteellisen nopeaan sitä oli normaalielämässä mukana.
Sairaalassa olin 5 pv ja sen ajan olo oli aika heikko.
Jälkivuotoa oli noin kuukauden verran.

Sulla oli noinkin kauan jälkivuotoa sektiosta huolimatta? Monesti oon kuullu, ettei vuoto kestä kovin kauan. Onko sulla kokemusta alatiesynnytyksestä? Jos on niin kumman valitsisit mieluummin?

 

Joo, niin se kesti pitkään.
Ei ole kokemusta alatiesynnytyksestä. Sitä kyllä yritettiin tuon synnytyksen kohdalla, mutta se pitkittyi ja tuli ongelmia niin jouduin sektioon.
Olisin halunnut synnyttää alakautta kyllä mieluummin.
Mutta jälkikäteen ajatellen tuntui, että pääsin tosi helpolla tuon sektion kanssa ja ehkä näin ollen nyt mietin seuraavaa synnytystä hieman pelokkaana, jos se on alatiesynnytys.

 

Jouduin olemaan jalkeilla 8 tunnin kuluttua sektiosta vauvaani kantaen. Siitä lähtien hain sitten myös itse ruuat aulasta ja hoidin vauvani. Olihan se haava kipeä, mutta kivun kanssa pärjäsi hampaita kiristellen. Olin sairaalassa pakolliset 2 yötä. Kipulääkityksenä Burana 600mg ja Panadol 1g. Haava oli tosi kipeä n viikon ajan.
Jälkivuotoa oli sektion jälkeen 6 viikkoa. Alatiesynnytyksen jälkeen mulla oli kanssa jälkivuotoa 6 viikkoa.

 

1.sectio: sairaalasta kotiin viidentenä päivänä, muutamana ekana yönä erittäin kipeitä jälkipolttoja, mihin auttoi kipupiikit kyllä erittäin hyvin. Samana iltana kävin ite vessassa ja siitä lähtienkin kävely ok, ainoastaan nouseminen makuulta vaikeaa. Kotona jo ihan normivointi! Tietenki välttelin nostamista jne Jälkivuotoa yli 8vkoa
2.sectio: sairaalasta olisin itse kotiutunut jo kolmantena päivänä, mutta vauva oli keltainen Erittäin nopea toipuminen, illalla jo ite suihkuun ja siitä lähtien kirmailua pitkin osastoa, ei mitään ongelmia! Nostelemista välttelin vielä kotona jonkin aikaa, mutta olihan se väliin vähän vaikeaa hellyydenkipeän esikoisen takia. jälkivuoto n.4vkoa
Kummallakin kerroilla kätilöt/hoitajat kehuneet kuinka olen nopeaan parantunut ja kuinka minusta ei koskaan voisi uskoa että iso leikkaus vasta tehty Kai ne on ne hormonit jotka auttaa

 

Voi räkä, tuo jälkivuoto on kyllä perseestä jos ei edes sen osalta pääse helpommalla :kieh: Mä oikeesti oon niin monelta kuullu, että vuoto kestää tosi vähän aikaa sektion jälkeen mutta ilmeisesti ei kaikilla sitten.

 

4 sektiota ja hyvin olen toipunut. Tosin vastustuskyky ollut heikko ja tullut parissa hengitystietulehduksia, mutta lääkkeillä parantunut. Vuodot kestäny reilu 2 viikkoa.

 

Mulle tehtiin hätäsektio joten voi olla et ihan sen takia olin niin kamalan kipeä. Ja heikossa kunnossa runsaan verenvuodon takia. Kesti 2 päivää päästä edes sängystä ylös omin avuin.
Jälkivuoto kesti muistaakseni 6 viikkoa eli saman ku alatiesynnytyksienkin jälkeen.
Jos sais valita niin ottaisin alatiesynnytyksen koska vaan, vaikka yhden lapsen oon synnyttäny täysin ilman kivunlievitystä.

Ja sellanen vielä, et kuukautiset on sektion jälkeen jääny todella runsaiksi.

 

Voi ei, nää vastaukset ei kyllä auta päätöksenteossa yhtään :ashamed: Kuulostaa aika hurjalta jos viikonkin on tosi kipeä sektion jälkeen, vielä jos jaloissa pyörii muitakin lapsia niin siinä on varmasti taiteleminen

 

Voi ei, nää vastaukset ei kyllä auta päätöksenteossa yhtään :ashamed: Kuulostaa aika hurjalta jos viikonkin on tosi kipeä sektion jälkeen, vielä jos jaloissa pyörii muitakin lapsia niin siinä on varmasti taiteleminen

Mulla oli ensimmäinen synnytys sektio eikä tuo viikko kipuja olisi mun tapauksessa riittänyt alkuunkaan! Mulla oli vaikeaa istua ja nousta seisomaan monta viikkoa. Haava oli kipeä monta kuukautta ja vielä tänäänkään (4 vuotta aikaa) ei haavan kondassa ole mitään tuntoa. Ja aivan hirveältä se näyttää vaikka bikinirajaan onkin tehty.

Toisesta synnytyksestä (alatie) mulla on aikaa 3 kk ja vointi on erinomainen. Siitä toivuin viikossa. Jälkivuoto keski molemmissa kuukauden päivät.

Jos mulla olisa valta valita oma synnytystapani niin alatie ehdottomasti.

 

Viikossa olo oli jo aika normaali. Muutamat ekat päivät olivat niitä kivuliaimpia, mutta sairaalan kipulääkitys oli kyllä ihan riittävä. Jälkivuotoa oli viikkoja, en muista sen tarkemmin. Kaiken kaikkiaan mielestäni isoksi leikkaukseksi siitä toipui yllättävän nopeasti ja ihan hyvä mieli jäi (mulla kiireellinen sektio).

 

Toivuin todella nopeaan ja seuraavana aamuna kipittelin jo itse suihkuun ja haava ei ollut lainkaan kipeä ja parani hyvin.Lääkäritkin ihmettelivät kuinka reipas olin.5päivää olin sairaalassa sillä tytön bilirubiiniarvot oli korkeat ja oli siinä valokaapissa tai mikä se nyt onkaan.
Ai niin ja jälkivuotoa oli jotakuinkin parisen viikkoa

[/URL][/IMG]

Siinä se sectiolla syntynyt tyttönen köllöttelee lämmössä

 

Mulla sektiosta aikaa 11kk, haavaa en edes tunne. Tai siis ei ole tunto lähtenyt vaan ei tunnu mitenkään ikävältä. Ensimmäiset pari päivää oli tosi kipeä ja vähitellen helpottui kun aloin liikkumaan seuraavana päivänä. Kävely ei sattunut juurikaan mutta makuulta nouseminen ylös sattui. Viidentenä päivänä pääsin pois ja en olisi enää kipulääkkeitä tarvinnut pariin päivään mutta söin niitä kun kuulemma estää tulehdusta. Kun ompeleet otettiin viikon päästä pois, haava oli tosi hyvä ja siistin näköinen. Mulla parantui hyvin ja nopeasti. Jälkivuotoa tuli noin 5vkoa mutta pari viimeistä tosi niukkaa. Seuraavaa synnytystä en tiedä miten käy mutta sektio ei ainakaan pelota. Ehkä alatiesynnytys pelottaa enemmän. Kun kovista supistuksista on kokemusta, koetettiin käynnistää ensin. Ja 30h päästä sitten kiireelliseen sektioon päättyi.

 

Olen synnyttänyt sekä alateitse että sektiolla. Sektiosta toivuin huomattavasti nopeammin. Kävin samana iltana jo suohkussa ja kotiin pääsin neljän päivän päästä .

 

Mulla kesti toipuminen kuukauden verran, sen ajan söin päivittäin särkylääkkeitä (Burana ja Panadol). Sairaalassa olin sen 5pv, sain siellä noiden em. lääkkeiden lisäksi myös Oxynormia ja Oxycontinia, tuli kyllä tarpeeseen! Vauvaa en pystynyt nostelemaan pariin päivään, kun en kärsinyt istuakaan kunnolla. Ensimmäinen ylösnousu sektion jälkeen tuntui aivan hirveälle, ihan kuin joku olisi sahalla leikannut sisukaluja. Jälkisupistukset ja kohdunpainelut oli kidutusta. En enää koskaan halua sektioon, vaikka eipä siihen voi itse vaikuttaa :/

Haavassa/arvessa oli repimiskipuja puoli vuotta joka ikinen päivä, alkuun parin kuukauden ajan mahanseutu oli kosketusarka eikä esim farkkuja voinut kuvitellakaan pitävänsä. Sängyltä ylösnousu oli tuskaa ekan kuukauden, samoin lapsen kantelu. Potilaatikolle (15m) pääsin ekan kerran parin viikon päästä, sitä ennen noin pitkän matkan kävely tuotti kipulääkkeistä huolimatta suunnatonta tuskaa. Pikkuhiljaa pidensin kävelymatkoja, mutta kuukauteen en saanut vaunuja työnnettyä ylämäkeen ilman että teki mieli huutaa kivusta.

Hyi kamala kun muistelee tuota aikaa, olin jo työntänyt kauaksi mielestä :/

 

Ai niin ja jälkivuoto kesti viisi viikkoa, josta ekat pari viikkoa tosi runsasta ja muuten tiputtelua.

 

Kiitos vastauksista. Ei kyllä kauhean lohduttavaa luettava ollut :/