Mua vit....aa joskus tuo ylivilkas lapsi

[QUOTE="kysyn";28633514]Eikö lapsi liikkuessaan väsy sitten lainkaan? Mietin vaan että jos vie liikkumaan pariksi tunniksi, eikö siinä väsy sen vertaa, että jaksaa keskittyä muihin juttuihin sen jälkeen? Vai huiteleeko päättömänä sitten väsyneenäkin? Ja valjaita suosittelen ehdottomasti, säästää sinua ylimääräisiltä sydämentykytyksiltä. Jostain syystä Suomessa näitä näkee vähemmän, en tajua miksi.[/QUOTE]

Kyllä meidän lapsi väsyy, ainakin jonkin verran. Mutta aamupäiväulkoilun jälkeen on päiväunien aika, eli se väsyttävä vaikutus "sulaa" sitten päiväuniin. Mutta itse asiassa ei täällä kotonakaan lapsi kauhean kauaa jaksa sellaista silkkaa huoneesta toiseen juoksemista. Jonkin aikaa on kiva leikkiä hippaa tms. mutta aikansa peuhattuaan lapsi rauhoittuu esimerkiksi rullailemaan autoillaan.

Lapsi on aamuvirkku ja etenkin keväällä-kesällä ollaan pyritty ulkoilemaan hänen kanssaan kaksi kertaa päivässä siinä toivossa, että iltaulkoilu auttaisi pidentämään yöunia. Sillä ei näytä olevan mitään vaikutusta asiaan! Lapsi nukkuu suunnilleen saman verran öisin riippumatta siitä onko edellisenä päivänä ulkoiltu 1x 1,5 h vai 2 x 2 h.

Eniten tosiaan huolettaa ja häiritsee lapsen riehaantuminen ja levottomuus juuri silloin, kun olisi jotain ohjelmaa. Tarkoitan ohjelmalla siis kerhoja, muskaria ym. -tai vaikka sitä Sea Lifeä. En voi kuvitellakaan että voisin tuon lapsen kanssa mennä teatteriin tms. lastentapahtumaan, vaikka eihän sitä voi 100% varmaksi tietää miten se menisi. Voisko oikeasti olla kyse vain siitä, että tuo lapsi vaan on niin toiminallinen tyyppi, että ei kerta kaikkiaan malta istua paikoillaan (vaikka esimerkiksi tykkää kovasti käydä muskarissa).

 

Kyllä meidän lapsi väsyy, ainakin jonkin verran. Mutta aamupäiväulkoilun jälkeen on päiväunien aika, eli se väsyttävä vaikutus "sulaa" sitten päiväuniin. Mutta itse asiassa ei täällä kotonakaan lapsi kauhean kauaa jaksa sellaista silkkaa huoneesta toiseen juoksemista. Jonkin aikaa on kiva leikkiä hippaa tms. mutta aikansa peuhattuaan lapsi rauhoittuu esimerkiksi rullailemaan autoillaan.

Lapsi on aamuvirkku ja etenkin keväällä-kesällä ollaan pyritty ulkoilemaan hänen kanssaan kaksi kertaa päivässä siinä toivossa, että iltaulkoilu auttaisi pidentämään yöunia. Sillä ei näytä olevan mitään vaikutusta asiaan! Lapsi nukkuu suunnilleen saman verran öisin riippumatta siitä onko edellisenä päivänä ulkoiltu 1x 1,5 h vai 2 x 2 h.

Eniten tosiaan huolettaa ja häiritsee lapsen riehaantuminen ja levottomuus juuri silloin, kun olisi jotain ohjelmaa. Tarkoitan ohjelmalla siis kerhoja, muskaria ym. -tai vaikka sitä Sea Lifeä. En voi kuvitellakaan että voisin tuon lapsen kanssa mennä teatteriin tms. lastentapahtumaan, vaikka eihän sitä voi 100% varmaksi tietää miten se menisi. Voisko oikeasti olla kyse vain siitä, että tuo lapsi vaan on niin toiminallinen tyyppi, että ei kerta kaikkiaan malta istua paikoillaan (vaikka esimerkiksi tykkää kovasti käydä muskarissa).

Tuohon viimeiseen kappaleeseen. Voi olla kai toiminnallinenkin, mutta voi myös olla että juuri noissa tilanteissa on liikaa aistiärsykkeitä, joista lapsi menee "sekaisin". Oma lapseni ei koskaan esim. muskarissa tai leikkipuistojen lauluhetkissä istunut minuuttia pidempään paikallaan tuon ikäisenä, kaikki muut samanikäiset istuivat. Sittemmin kun on selvinnyt että lapsella on mm. yliherkkä kuulo, niin en yhtään ihmettele ettei silloin istunut paikallaan. Nykyään kun osaa sanoa/ilmaista ettei tykkää mun laulamisesta, soittimien äänistä tai vaikka kaupan hälystä...niin tilanne on toinen. Tosin ei se käyttäytymistä ole juurikaan muuttanut...

 

[QUOTE="mamma";28633519]Ei kai kukaan toivo lapselleen mitään diagnoosia!?
Jos lapsi todetaan ylivilkkaaksi ja että hänellä on keskittymisvaikeuksia niin sehän ei takoita että voi unohtaa kasvatuksen, päinvastoin!

....

Jos lapsesi on vasta menossa päiväkotiin tulevat he kiinnittämään huomiota siihen, osaako lapsi leikkiä omaa leikkiään vai vaihtaako kokoajan leikistä toiseen. Voi jopa olla että menee tuhoomaan muiden leikkejä ja ottaa leluja muiden käsistä. Sellainen ei ole sallittua.
Kaikki tuo pukeutuminen pitäisi sujua jo heti kun on täyttänyt 2v joten siihen kyllä panostavat ja hienotunteisesti ohjaavat vanhempiakin opettamaan niitä asioita myös kotona.
Meidän lapsukainen on ollut 1-vuotiaasta asti päiväkodin "opissa" ja edelleenkin on hankalaa saada sukat oikeinpäin jalkaan. Vetoketjuja ei osaa vetää ellei aikuinen pidä kiinni ja laittaa alun. Napit on todella vaikeita pujottaa.

...

Itse kuitenkin ole tyytyväinen että olemme saaneet kaikki tuet mitä tarjolla on, aivan sama mitä muut sanovat.[/QUOTE]

Juu, ei kai kukaan toivoisi lapselleen diagnoosia. Tarkoitin teksitlläni sitä, että täällä palstalla hyvin usein kaikkiin ADHD:ta koskeviin keskusteluihin tullaan huutelemaan muotidiagnoosia ja diagnoosien kalastelua. Ja sitä, että laiskat vanhemmat haluavat piiloutua lapsen diagnoosien taakse. Siksi halusin erikseen mainita, että en ole tässä kalastelemassa mitään diagnooseja.

Lapsi leikkii omia leikkejään, jos on saanut käsiinsä kiinnostavan lelun. Mutta saattaa kyllä myös olla aina juuri sen tavaran tai lelun perään, mikä jollakulla toisella lapsella on ja saattaa yrittää ottaa lelun toisen kädestä (varsinkin jos kyseessä on lapsen oma lelu) vaikka asiasta on sanottu sen tuhat kertaa. Sen vuoksi jännittää päiväkodin aloitus aika tavalla.

Pukeutumiseen pitää sitten meidän alkaa kiinnittää huomiota ts. opettaa lapsi omatoimiseksi.

 

Tuohon viimeiseen kappaleeseen. Voi olla kai toiminnallinenkin, mutta voi myös olla että juuri noissa tilanteissa on liikaa aistiärsykkeitä, joista lapsi menee "sekaisin". Oma lapseni ei koskaan esim. muskarissa tai leikkipuistojen lauluhetkissä istunut minuuttia pidempään paikallaan tuon ikäisenä, kaikki muut samanikäiset istuivat. Sittemmin kun on selvinnyt että lapsella on mm. yliherkkä kuulo, niin en yhtään ihmettele ettei silloin istunut paikallaan. Nykyään kun osaa sanoa/ilmaista ettei tykkää mun laulamisesta, soittimien äänistä tai vaikka kaupan hälystä...niin tilanne on toinen. Tosin ei se käyttäytymistä ole juurikaan muuttanut...

Ok. Eli mielestäsi meidänkin lapsella voisi olla kyse jonkinlaisesta aistiyliherkkyydestä?

Tuli mieleen, että viime kesänä (ollessaan vähän alle 2 v) lapsi viihtyi huvipuistolaitteissa niin, ettei häntä meinannut millään saada niistä pois. Tänä kesänä yllätyimme aika tavalla kun on selvinnyt, että lapsi ei halua mihinkään laitteeseen missään huvipuistossa, ikäänkuin kaikki se huvipuiston hälinä ja vilinä ja melu veisivät kaiken huomion. Huvipuistossa lapsi haluaa nyt lähinnä juoksennella ympäriinsä tai istua syömässä jäätelöä, muu ei kiinnosta. Paitsi Tykkimäen reissulla lapsi -todella yllättäen- tykkäsi siitä suuresta vesiliukumäestä, mihin itsekään en oikein "uskalla" mennä. Lapsi kävi sitten liukumäessä isänsä kanssa varmaan 5 kertaa peräkkäin, vaikka omassa kotipuistossa ei vielä keväällä suostunut laskemaan yksin ihan tavallista, vähän isompaa liukumäkeä. Kovin valikoivia on lapsen mieltymykset! Ja Tykkimäen sisäpeuhupaikka oli myös lapselle mieluinen, mutta mikään muu ei kiinnostanut.

 

Meillä aistiyliherkkä 5-vuotias usein menee ihan sekaisin julkisilla paikoilla, jossa on paljon hälyä, ihmisiä, visuaalista ärsykettä yms. Silloin menee ihan levottomaksi: saattaa mölistä (=tehdä vastamelua), heiluttaa käsiään, lähteä juoksemaan hervottomasti, ei pysty kuuntelemaan ohjeita. Oikeasti silloin ei auta mikään sanominen. Liialliset ärsykkeet sekoittavat päänupin. Sen vuoksi aina mahdollisuuksien mukaan emme mene kauppaan hänen kanssaan. Toki ärsykkeille pitää siedättää sopivin annoksin.

Oli myös taaperoikäisenä jatkuvasti liikkeellä, ei KOSKAAN istunut hiekkalaatikolla minuuttia kauempaa. Vaelteli ympäriinsä. Sealifessakin käytiin just ehkä hänen ollessaaan 3-vuotias. Teki varmaan Sealifen läpijuoksuennätyksen.

Käy toimintaterapiassa noiden herkkyyksien vuoksi ja lähete vetämässä tarkempiin tutkimuksiin. Tosiaan 3-vuotiaille ei sen kummempia diagnooseja jaella, mutta aistiyliherkkyys on asia, jota voi tutkituttaa ja siihen saada myös toimintaterapiaa taapero & leikki-ikäisenä ja mitä aiemmin aloittaa, sen parempi. Ap, lainaapa kirja "Aistimuksen aallokossa" ja katso löytyykö sieltä jotain tuttua.

Täytyypä lainata tuo kirja. Meidänkin lapsi tuntuu välillä menevän ihan "lukkoon" niin että mikään sanottu/pyydetty/neuvottu ei mene perille, mutta hän tosin on pari vuotta nuoermpi kuin sinun lapsesi joten sekin saattaa osaltaan vaikuttaa.

Kauppaeissuissa ei ole koskaan ollut ongelmia ja kyllä lapsi tosiaan saattaa viihtyä hiekkalaatikolla jonkin aikaa. Rakentelee itse/minun kanssani hiekkakakkuja tai puuhailee muuta. Mutta muistan sen, miten hankala oli yrittää käydä puistossa lapsen kanssa tämän ollessa 1v molemmin puolin. Lapsi ei tykännyt keinua, vaan itki ja valitti surkeasti kun taas tutuilla tuollaiset 10 kk+ ikäiset lapset keinuvat ihan mielissään (nykyään kyllä keinuminen on lapsen mielipuuhaa). Sen ikäisenä lapsi ei viihtynyt hiekkalaatikollakaan kuin 5 minuuttia ja hermostui sitten totaalisesti. Mutta se asia kyllä koheni ajan myötä.

 

Hei ap: lapsesi kuulostaa kyllä ihan tavalliselta vilkkaalta pikkulapselta. Sulla taitaa olla enemmän ongelmana lapsen vertaaminen muihin.

 

Vilkkaissa lapsissa on keskenäänkin sellainenkin merkittävä ero, miten vanhemmat ottavat lapsistaan vastuun. Jos näkee, että vanhemmilla on järki päässä ja vastuuntunto kohdallaan ymmärtävät vieraatkin ihmiset lapsen tarttevan tilaa touhuta. Sellaiseen lapseen, ainakin, minä suhtaudun hyväntuulisen humoristisesti ja saatan jopa vieraana ihmisenä vähän katsoa lapsen peräänkin. Kaikilla on turvallinen olo, että lapsen asiat ovat kunnossa. Mutta sitten on niitä vanhempia, jotka viis veisaavat lapsistaan ja antavat pienten terroristien tehdä ihan mitä vain. Kyllä se herkästi nostattaa ärtymystä lapsia kohtaan, koska sellaiset tietävät usein hankaluuksia.

Mielestäni lapsi on terve, jos touhuaa.

 

[QUOTE="vieras";28633782]Hei ap: lapsesi kuulostaa kyllä ihan tavalliselta vilkkaalta pikkulapselta. Sulla taitaa olla enemmän ongelmana lapsen vertaaminen muihin.[/QUOTE]

Tällainen kommentti on kiva kuulla. Mutta sen verran "puolustan" itseäni, että melkein pakostakin sitä vertaa lastaan muihin kun huomaa, että poikkeuksetta kerhoissa ja muskareissa muut lapset osaavat olla rauhallisesti ja nätisti ja oma lapsi ei. Toivon tosiaan että kyse on vain keskimääräistä vilkkaammasta lapsesta, joka iän myötä vähän rauhottuisi.

 

Ok. Eli mielestäsi meidänkin lapsella voisi olla kyse jonkinlaisesta aistiyliherkkyydestä?

Tuli mieleen, että viime kesänä (ollessaan vähän alle 2 v) lapsi viihtyi huvipuistolaitteissa niin, ettei häntä meinannut millään saada niistä pois. Tänä kesänä yllätyimme aika tavalla kun on selvinnyt, että lapsi ei halua mihinkään laitteeseen missään huvipuistossa, ikäänkuin kaikki se huvipuiston hälinä ja vilinä ja melu veisivät kaiken huomion. Huvipuistossa lapsi haluaa nyt lähinnä juoksennella ympäriinsä tai istua syömässä jäätelöä, muu ei kiinnosta. Paitsi Tykkimäen reissulla lapsi -todella yllättäen- tykkäsi siitä suuresta vesiliukumäestä, mihin itsekään en oikein "uskalla" mennä. Lapsi kävi sitten liukumäessä isänsä kanssa varmaan 5 kertaa peräkkäin, vaikka omassa kotipuistossa ei vielä keväällä suostunut laskemaan yksin ihan tavallista, vähän isompaa liukumäkeä. Kovin valikoivia on lapsen mieltymykset! Ja Tykkimäen sisäpeuhupaikka oli myös lapselle mieluinen, mutta mikään muu ei kiinnostanut.

No ei sitäkään vaihtoehtoa kannata pois sulkea. Voihan se olla että ipanasi kuitenkin iän mittaan rauhottuu, onhan hän vielä pieni. Mutta aistiyliherkkyydet on ainoa asia johon tuon ikäiselle voi saada jotain "hoitoa", siis jos tuntuu että siihen on tarvetta. Oman lapseni tt sanoi, että hänellä on pienimmät olleet 2-vuotiata. Tosin meidän tapauksessa aistiongelmat haittaavat myös motorista kehitystä (tasapainoaisti) ja en sit tiedä kuinka helposti tt:aa saa jos on vaikka kuuloyliherkkä.

Mutta lainaa "aistimuksen aallokossa". SUosittelen.

 

Rauhoittavaa kuulla, että muiltakin löytyy tämmöisiä tykinkuulia, kun meiltä. Moni juttu oli kuin suoraan meidän tytöstä kirjoitettua. Tytöllä on vielä sekin, että useimmiten on salamannopea ja liikkuu niin hitaasti, että kun katsoo koko ajan tyttöä ja sekunniksi erehtyy vilkaisemaan muualle niin on hävinnyt tai vaihtanut paikkaa tyyliin leikkipuiston toiselle puolelle. Sen tekee erittäin huomaamattomasti. Kurja juttu on ettei lapsen isovanhemmat jaksaisi häntä enää luokseen hoitoonkaan ottaa. Pari tuntia ja ovat jo että huh huh. Todella paska äiti - fiilikset kun on niin turhautunut ja epätoivoinen. Ja joka paikassa toitotetaan kun on kurittomat lapset. Mulla ei vaan ole enää keinoja kun kaikki perheneuvolankin keinot jo kokeiltu!

 

tyttö siis 3v ja 10kk oppi kävelemään jonka jälkeen onkin mennyt ilman päätä ja häntää ja tekee pahojaan ihan tahallaan vaikka kuinka opettaisi ja kieltäisi! Päiväkodistakin tulee välillä turhautunutta viestiä.

 

[QUOTE="mörkö";28697747]Rauhoittavaa kuulla, että muiltakin löytyy tämmöisiä tykinkuulia, kun meiltä. Moni juttu oli kuin suoraan meidän tytöstä kirjoitettua. Tytöllä on vielä sekin, että useimmiten on salamannopea ja liikkuu niin hitaasti, että kun katsoo koko ajan tyttöä ja sekunniksi erehtyy vilkaisemaan muualle niin on hävinnyt tai vaihtanut paikkaa tyyliin leikkipuiston toiselle puolelle. Sen tekee erittäin huomaamattomasti. Kurja juttu on ettei lapsen isovanhemmat jaksaisi häntä enää luokseen hoitoonkaan ottaa. Pari tuntia ja ovat jo että huh huh. Todella paska äiti - fiilikset kun on niin turhautunut ja epätoivoinen. Ja joka paikassa toitotetaan kun on kurittomat lapset. Mulla ei vaan ole enää keinoja kun kaikki perheneuvolankin keinot jo kokeiltu![/QUOTE]

korjaus tekstiin: liikkuu niin hiljaa

 

Minusta on ihan normaalia, ettei 3-vuotias jaksa istua paikallaan ja katso kaloja. Meillä on kaksi villiä poikalasta, jotka ovat "normaaleja", mutta tuollainen rauhallinen kalojen ihailu taitaa olla enemmän aikuisten hommaa. Vilkkaat lapset kaipaavat mieluummin toimintaa, hoplop, leikkipuisto, uinti, jalkapalloilu jne. Ehkä kannattaa unohtaa noin rauhalliset harrastukset ja yrittää löytää lapselle lisää aktiviteettejä.

 

kuulostaa omalta adhd lapseltani,vieläkin sa aolal silmät selässä ja ennakoida valtavasti,vieläkin se kateellisuus nostaa päätään välillä..mutta lohdutuksen sana lääkitys auttoi valtavasti ja ainakin 8vuoden iästä lähtien on saanut juoda kylässä kahvinsa rauhassa!

 

[QUOTE="Lilla";28697839]Minusta on ihan normaalia, ettei 3-vuotias jaksa istua paikallaan ja katso kaloja. Meillä on kaksi villiä poikalasta, jotka ovat "normaaleja", mutta tuollainen rauhallinen kalojen ihailu taitaa olla enemmän aikuisten hommaa. Vilkkaat lapset kaipaavat mieluummin toimintaa, hoplop, leikkipuisto, uinti, jalkapalloilu jne. Ehkä kannattaa unohtaa noin rauhalliset harrastukset ja yrittää löytää lapselle lisää aktiviteettejä.[/QUOTE]

ai,no miten sä selität sen että kaikki muut lapset ovat esimerkiksi päiväkodin joulujuhlissa,istunut kiltisti äidin sylissä 3vuotiaina,mutta omani ei,ei millään.

kyllä suurinosa 3vuotiasta pystyysiihen jnkun aikaan.. adhd lapsi ei pysty siihen ollenkaan.

kun meidän adhd lapsi oli 5v merimaailmassa..niin muut lapset kulki kiltisti vanhempien mukana.. mutta tää säntäili päättömästi sinne sun tänne!

 

Meillä raivokohtaukset, ylivilkkaus ja kärttyisyys, ja tottelemattomuus yms. hullu meno paikasta toiseen oli 3-vuotiaalla maito- ja vehnäallergiaa. Ainakin nämä kaksi, myös mahd. muut allergiat, voivat tällaista todella haastavaa käyttäytymistä aiheuttaa. Kokeiltiin kerran muista kuin allergiaepäily syynä maidotonta ja viljatonta ruokavaliota kahden viikon ajan, ja poika muuttui täysin eri ihmiseksi! Sitten tämän oman kokeilun jälkeen mentiinkin sitten allargiatesteihin. Verkokeissa kumpikaan ei näkynyt, mutta tuli selville ns. altistuskokeissa, kun ensin oltiin ilman ko. tuotteita, sitten otettiin käyttöön. Muutaman päivän tai parin viikon sisällä poika muuttui taas ylivilkkaaksi ja tosi haastavaksi, kun maito ja vehnä otetttiin käyttöön.... (eli riehumista, tavaroiden heittämistä, haastamista eli tulee läpsimään, vaikea nukuttaa nousee ylös jopa 20 kertaa vaikka rauhallisesti hiljaa laittaa takaisin sänkyyn, ei kykene leikkimään rauhassa yhden jutun parissa, menee ympäriinsä ja voi juosta päikyssä ja kotona paikasta toiseen monta tuntia.. joka päivä., on myös itkuinen todella helposti, miehen kanssa jo puhuttu, että ns. mahdoton lapsi, puhuisin itse jo itse jopa adhd:stä tai muusta käytöshäiriöisestä) Ei siis ollut oireina perusihottumaa, vain joitakin kertoja oksentanut, ja joskus satunnaisesti löysää/kovaa kakkaa tai pientä vatsan väännettä (joka voi muutoinkin olla ihan normaalia), jotka ovat perusoireita maitoallergiassa. Eli pääoireena tämä käyttäytymisen muutos, joka tulee siis viiveellä ruokavalion aloittamisesta. Tätä maidotonta ainakin, ehkä myös viljatonta(meillä vehnätön ja muitakin viljoja joskus korvataan muilla kuten hirssillä tattarilla kauralla ja riisillä tms., eli kannattaa kyllä kokeilla ainakin viimeisimpänä keinona, jos voisi johtua allergiasta, jos muut jutut ei auta. Tai ehkä jo ensimmäisenä? Ja tietysti voi olla muutakin allergiaa? Meillä poika muuttui heti tuhoajasta ja riehujasta ja ylivilkkaasta sovinnonhaluiseksi ja ihanaksi reippaaksi pikkumieheksi, kun maito ja vehnä jää pois. Tämän jälkeen on tietysti perusuhmaa, mutta ei mitään tällaista "mahdotonta". Ja tämä käyttäytymisen muutos on aivan uskomaton. Lääkärille tätä selitettäessä saatiin olla tosi tiukkana, että uskoi oireiden johtuvan ruoka-allergiasta. Oikein vaadittiin maitoaltistukseen pääsyä (jossa ei oireet heti näkyneet) vaan vasta alkoivan noin viikon päästä.

 

Meillä raivokohtaukset, ylivilkkaus ja kärttyisyys, ja tottelemattomuus yms. hullu meno paikasta toiseen oli 3-vuotiaalla maito- ja vehnäallergiaa. Ainakin nämä kaksi, myös mahd. muut allergiat, voivat tällaista todella haastavaa käyttäytymistä aiheuttaa.

Meillä poika muuttui heti tuhoajasta ja riehujasta ja ylivilkkaasta sovinnonhaluiseksi ja ihanaksi reippaaksi pikkumieheksi, kun maito ja vehnä jää pois. Tämän jälkeen on tietysti perusuhmaa, mutta ei mitään tällaista "mahdotonta". Ja tämä käyttäytymisen muutos on aivan uskomaton. Lääkärille tätä selitettäessä saatiin olla tosi tiukkana, että uskoi oireiden johtuvan ruoka-allergiasta. Oikein vaadittiin maitoaltistukseen pääsyä (jossa ei oireet heti näkyneet) vaan vasta alkoivan noin viikon päästä.

No eihän ne lääkärit muuta usko, kuin sen, mitä niille jossakin kongressissa on opetettu;-)

tarkkaavaisuush

Luomumaidossa ei saa olla kasvuhormonijäämiä mut onhan niissä tavallisisaa varmaan paljon muitakin lääkejäämiä? Tuon linkin takana on yks radio-ohjelma.

Hyvä, et selvis teillä