Must tuntuu, että mies elää vain itselleen...

Antaisin sinuna miehesi hoitaa jatkossakin raha-asiat. Kaikista meistä ei vaan ole käyttämään rahaa, se on taito joka opitaan ja jossa auttaa myös vanhempien esimerkki, koulutus ja älykkyys.

Tottakai sinunkin tulee osallistua kuluihin. Mieshän kustantaa suurimman osan, talon, autot ja lomat. Ymmärrän ettei anna sinulle yhteistä tiliä käyttöön. Rivien välistä luin että "sisustusjuttuja ja muuta" eli tykkäät näköjään törsätä. Ulkonäöstäkin huolehditaan joten oletan että ostelet vaatteita ja sisustusasioita kohtuullisen paljon.

Puolet miehen omaisuudesta kuuluu sinulle. Neuvoisin sinua kuitenkin käyttämään omaa miestäsi sijoitusneuvojana ja raha-asioiden hoitajana koska hänellä näyttäisi olevan siihen enemmän näkemystä. En ymmärrä mikä tässä on ongelmana?

 

Tämmösiä tietyt naiset vaan on. Ja todellakin sanon, että tietyt naiset, ei kaikki. Muistuttaa mua exästä, joka aina tuhlasi kaiken. Oikein vitutti välillä, onneksi ei kyseisen naisen lumous kestänyt mun aivoissa liian kauaa eikä tullut mitään perhettä perustettua hänen kanssaan. Seurusteltiin suunnilleen mun opiskeluaika, itse olin 20-25-vuotias, tyttö vuoden nuorempi.

Tyttö teki paljon töitä oman opiskelunsa ohessa, joten tienasi kivasti. Alkuvuosina selvästi enemmän kuin minä. KAIKKI yhteiset jutut maksettiin puoliksi, mutta yllättäen tyttöystävältäni tuntui aina olevan rahat loppu.

Viimeinen yhteinen kesämme oli huvittava. Itse pääsin valmistumisen kynnyksellä hyväpalkkaiseen kesäduuniin. Tyttöystävä tienasi ekan kerran elämässän vähemmän kuin minä. Muija valitti koko ajan, että mun miehenä pitäis maksaa sitä ja tätä. Kyllä mä itseasiassa usein maksoinkin.

Oikeestaan kyseinen nainen käyttäytyi kuin prostituoitu. Jos mä maksoin ravintolalaskun, seksiä oli illalla tarjolla. Jos maksettiin puoliksi, niin ei välttämättä ollut.

Seuraavana keväänä valmistuin ja sain erittäin hyvä työpaikan toiselta paikkakunnalta. Siinä vaiheessa muija oli sitä mieltä, että voisin maksaa ton suht. ison kämpän vuokrasta yhä oman osani kun hän asuu siinä. Meillä oli kämppä Töölössä kohtuuvuokralla suhteilla saatuna. Totesin, että nou can do. Siihen se sitten jäi se suhde.

No kyseinen nainen on nykyään tommosen IT-nörtin kainalossa. Täysin hyväksikäyttösuhde. Lapsia ei heillä vielä ole, mutta jää nähtäväksi.

Onnea sinulle pääsit pyrkyristä eroon! Kunpa veljenikin olisi päästänyt hutsun menemään... ennenkuin meni suvun perinnöt ja kaikki muut ulosottoon...

 

Siis sun mieshän on tosi järkevä kun kontrolloi sun rahankäyttöä. Muuten varmaan tuhlaisit kaikki ja kohta olisitte hirveissä veloissa. Jos haluut enemmän rahaa niin hanki parempipalkkainen työ.

Tällainen mielikuva minullekin tuli kirjoituksesta. Yhteiset rahat eivät toimi, jos ollaan eri mieltä rahankäyöstä. En ottaisi itsekään yhteisiä rahoja sellaisen kanssa, joka tuhlaa tilin tyhjäksi. Teillä mies maksaa kuitenkin asuntolainan ja auton, joten uskon, että asiat ovat tasapainossa.

 

Miehtet ny vaan on... Joo. Tai kai niitä jotain pehmoukkoja jossain on. Mun mieskin kyykyttää mua puolihuolimattomasti eikä myönnä sitä. Viime vuosina olen vältellyt sitä tekemällä välillä mitä huvittaa pitämättä suurta numeroa siitä. Mutta ei kukaan meistä täydellinen ole, plussat voittaa miinukset.

 

En nyt suoraan sanoen ymmärrä, missä ongelma on. Mieshän maksaa jo valmiiksi melkein kaiken. Kertoo paljon, että koet mainitsemisen arvoisena, että maksat omat bensasi... Pitäisikö miehen siis mielestäsi maksaa kaikki loputkin kulusi ja ostoksesi? Tai antaa varansa vapaasti käyttöösi? Onko se kohtuullista?

 

Toivooko ap, että mies viettäisi aikaansa enemmän perheen kanssa? Vai mikä on ongelma? Taloudellisesti menee hyvin. Mies maksaa enemmän kuin vaimonsa. Koko poppoo pääsee lomillekin joka vuosi kiitos miehen järkevien sijoitusten ja raha-asioitten järkevän hoidon. Ja ap käy kampaajalla ja kosmetologilla miten usein tahtoo?
Sijoittamisessa voi menettää kaiken, jos hölmöilee, kyllä. Mutta osingot satasia? Hyvin menee. Jos saisi tonnin vuodessa osinkoja, pitäisi olla melkoinen omaisuus osakkeita.

Itellä jäi töissä ollessa säästöön jotain. Nyt ei, kun olen työtön. Mieheni elättää minut, tuskin enää löydän vakityötä. Tai löytäessäni työn matka- ym kulut vievät kaiken. Ei pidä valittaa turhasta, kun kaikki on hyvin!