Moi!
Tilanteeni on semmoinen, että olen tehnyt positiivisen raskaustestin, mutta pelkään olevani jo raskaudessa todella pitkällä.
Viime kesänä sain kaksosraskaudessa keskenmenon viikoilla 10+3. Tällöinkin raskaus huomattiin vasta viikolla 9. En viime kesänä enkä myöskään nyt ole saanut juuri minkäänlaisia raskausoireita. Tässä raskaudessa "kuukautiset" ovat tulleet kuukausittain, mutta vuoto ollut todella niukkaa, en kuitenkaan ole huolissani ollut, koska olen syönyt pillereitä (tosin vähän huolimattomasti..). Ei pahoinvointia, rintojen arkuutta tms. Nyt huolestuin ja tein testin, koska olen kärsinyt todella kovista alavatsakivuista ja huomasin vatsani pyöristyneen. On mahdollista, että olen jo tosi pitkällä raskaudessa.
Vaikka lasta olen aina toivonutkin, mutta tällä hetkellä elämäntilanteeni ei olisi loistelias vauvalle. Mitä jos olen jo niin pitkällä, että en enää voi saada raskaudenkeskeytystä?
Pelkään, että neuvolassa minua katsotaan kieroon, kun menen sinne asiani kertomaan ja pyytämään että saisin raskaudenkeston määrityksen. Pelkään että he nauravat tai ilkeilevät minulle, kun en ole aiemmin raskautta huomannut.
Antakaa jotain tsemppaavaa viestiä mulle! Oon tosi stressaantunut tästä tilanteesta ja tosiaan, vaikka lapsirakas olenkin ja lapsista aina haaveillut niin tällä hetkellä ajatus tuntuu tosi kaukaiselta ja ahdistavalta
Tilanteeni on semmoinen, että olen tehnyt positiivisen raskaustestin, mutta pelkään olevani jo raskaudessa todella pitkällä.
Viime kesänä sain kaksosraskaudessa keskenmenon viikoilla 10+3. Tällöinkin raskaus huomattiin vasta viikolla 9. En viime kesänä enkä myöskään nyt ole saanut juuri minkäänlaisia raskausoireita. Tässä raskaudessa "kuukautiset" ovat tulleet kuukausittain, mutta vuoto ollut todella niukkaa, en kuitenkaan ole huolissani ollut, koska olen syönyt pillereitä (tosin vähän huolimattomasti..). Ei pahoinvointia, rintojen arkuutta tms. Nyt huolestuin ja tein testin, koska olen kärsinyt todella kovista alavatsakivuista ja huomasin vatsani pyöristyneen. On mahdollista, että olen jo tosi pitkällä raskaudessa.
Vaikka lasta olen aina toivonutkin, mutta tällä hetkellä elämäntilanteeni ei olisi loistelias vauvalle. Mitä jos olen jo niin pitkällä, että en enää voi saada raskaudenkeskeytystä?
Pelkään, että neuvolassa minua katsotaan kieroon, kun menen sinne asiani kertomaan ja pyytämään että saisin raskaudenkeston määrityksen. Pelkään että he nauravat tai ilkeilevät minulle, kun en ole aiemmin raskautta huomannut.
Antakaa jotain tsemppaavaa viestiä mulle! Oon tosi stressaantunut tästä tilanteesta ja tosiaan, vaikka lapsirakas olenkin ja lapsista aina haaveillut niin tällä hetkellä ajatus tuntuu tosi kaukaiselta ja ahdistavalta