Nainen näki lapsen pohjassa - ei uskaltanut nostaa

Aijaa, no mun käymällä ei. Enkä mä muutenkaan sokeasti luottaisi mitä mulle sanotaan, ilman ettei ole jotain perusteita. Olen sen sortin ihminen, että kaipaan aina jotain faktaa , ennen kuin muhun menee läpi. Toki jos kahdelle on kursseilla näin kerrottu, voi kai jo luottaa että asia saattaa olla näin.

Ainakin kolmella kurssilla on näin kerrottu; mä en oo ollut vain yhdellä.

Ja vaikka mä kovasti tykkäänkin kyseenalaistaa, niin en mä oo ea-kursseilla alkanut vänkäämään kouluttajalle vastaan asioista, joita se vuosien kokemuksella opettaa

Ei kai se kyseenalaistaminen tarkoita vastaan vänkäämistä? Omassa harkinnassa voi kuitenkin suodattaa tietoa ja kysyä lisää jos mietityttää ja epäilyttää. Ei mun tyylini ainakaan ole vängätä opettajalle vastaa, mutten todella luottanut kouluaikoinakaan kaikkeen opetukseen, mulla kun oli tuoreempaa tietoa toisista asioista kuin mitä sieltä tarjottiin.

Mä todella olen ollut kahdella kurssilla, ensimmäisellä tosi nuorena ja toisella sitten lukioikäisenä 7 vuotta sitten.

Se että opettaa vuosien kokemuksella ei kerro välttämättä ainakaan mulle vielä kaikkea, voihan sitä opettaa vaikka vuoden 1974 tiedoilla, jos rutiinilla heittää

 

Taas se nähtiin. Mies on luomakunnan kruunu ja osaa toimia oikein joka tilanteessa: mitä tiukempi tilanne sitä paremmin.

 

Tarkistin asian joutessani. Liikenneonnettomuuksien kuolonuhreista noin kolmannes olisi jäänyt henkiin, jos hengitystiet oltaisiin avattu. Se 50% vaatii sitten jo muidenkin ensiaputaitojen käyttämistä.

No aivan, kuulostaakin jo suorastaan hurjalta jos 50% autononnettomuuden uhreista olisi voitu pelastaa. Joku siinä mättää. Kun osa kuolee välittömästi, osalta taittuu niskat, osa menee lähes jauhelihaksi. Se kolmasosa voi kuulostaa kieltämättä jo vähän realistisemmalta.

Siis kolmannes sillä, että nostaa pään. 50% sillä, että osaa sen, mitä ea1 opettaa

 

Jos yrittää kaikkensa, ei tule taakkaa ammattilaisenakaan. Tiedän. Olen alalla.

js höpön löpön.. kyl joka kerta ku oon ollu hoitoalan ammattilaisena auttamassa ja joku kuolee ns. siihen käsiin.. oot tenyt kaiken mitä siinä tilanteessa on tehtävissä ja ehkä jopa enemmänkin. Tulee sellainen tunne että kaikkeni tein, mutta ihmeisiin emme pysty!
Jos hoitoalalla olet, ni olet jo melko kylmettyny sydämestäsi jos kuolema ei sinua työelämässäsi kosketa! Oli nuoresta tai vanhasta kyse, ni kyl se koskettaa vaikka niitä on nähnyt paljon!

 

En tiedä miten reagoisin jos tapaisin pohjasta jonkun, lapsen tai aikuisen. Turha alkaa syytellä toista ja huudella miten minä sitä ja tätä.Jos löytäjä on shokissa tms niin hyvä että menee sitten sanomaan toiselle. Ja kuka tosta vaan menee sukeltamaan ja nostamaan ihmisen ylös? Koskaan edes koettanut sellasta.

 

Ei kai se kyseenalaistaminen tarkoita vastaan vänkäämistä? Omassa harkinnassa voi kuitenkin suodattaa tietoa ja kysyä lisää jos mietityttää ja epäilyttää.

Se että opettaa vuosien kokemuksella ei kerro välttämättä ainakaan mulle vielä kaikkea, voihan sitä opettaa vaikka vuoden 1974 tiedoilla, jos rutiinilla heittää

No mä tarkoitin sitä, että jos kouluttaja sanoo että hengitysteiden avaaminen pelastaisi ison osan (tai vaikkapa tietyn prosenttiluvun) kolariuhreista, niin mä en alkaisi pyytämään tilastotietoja tuon väitteen tueksi, vaan painan takaraivooni tiedon: muista hengitystiet.

Ja eiköhän nuo kouluttajat päivitä tietojaan; ainakin mun kouluttajat ovat olleet siviiliammatiltaan ensiavun sairaanhoitajia tai ensihoitajia, tekemisissä tällaisten asioiden kanssa joka päivä.

 

En tiedä miten reagoisin jos tapaisin pohjasta jonkun, lapsen tai aikuisen. Turha alkaa syytellä toista ja huudella miten minä sitä ja tätä.Jos löytäjä on shokissa tms niin hyvä että menee sitten sanomaan toiselle. Ja kuka tosta vaan menee sukeltamaan ja nostamaan ihmisen ylös? Koskaan edes koettanut sellasta.

Ei voinut olla syvä tai muutenkaan paha paikka sukeltaa lapsi ylös.

"Nainen johdatti Vuoren muutaman metrin päähän rannasta ja osoitti kaislikon edustaa. Jyrkästi syvenevässä rantavedessä vesi on kirkasta, ja Vuori näki välittömästi, mistä on kyse."

 

Häpeäisitte itse, kun olette niin jälkiviisaita aina |O

Iso PEESI

 

No mä olisin luultavasti saanut jonkinlaisen kauhukohtauksen enkä uskoisi silmiäni. Nainen teki tilanteessa paremmin kuin hyvin! Hyvät traumat varmaan sai...

 

Summa summarum; jos nainen olisi tyynesti vaan uinut pois ja teeskennellyt ettei nähnyt mitään, ei häntä oltaisi joukkolynkattu netissä.

Sen sijaan hän meni pyytämään apua, ja nyt hän on suuri syntinen. Ou jee.

 

Täysjärkinen sukeltaisi välittömästi pelastamaan nähdäkseen onko jotain tehtävissä. Tämä nainen, jos tuo kertomus pitää paikkansa, on... noh... enpähän lausu mitään.

 

On paljon ihmisiä, joita kuolleen näkeminen kauhistuttaa. Puhumattakaan siitä, että vielä koskisivat vainajaan. Taitaa olla nykyisin vähenemään päin sekin vanha tapa, että läheiset menisivät vainajaa nk viimeisen kerran katsomaan. Mua piti aikoinaan kaverit vähäjärkisenä, kun vein lapsenikin katsomaan. "Kuolema, vainaja...hyi yök, en halua nähdä" on varsin yleinen ajattelutapa. Joten ymmärrän ihan hyvin tätä naista, joka ei lasta sieltä veden alta nostanut. Jos taas on ennenkin käsitellyt vainajia ( esim monet sairaanhoitajat ovat ) , sitä kammoa ei ole ja silloin vainajaakin pitää ensisijaisesti ihmisenä eikä ruumiina. Ja mitä tulee siihen jonun lausahdukseen "liha irtoaa luista", niin mätänemistilassa olevan vesikropan erottaa kyllä hiljattain hukkuneesta jo ihan silmämääräisesti.

 

Ei kai se kyseenalaistaminen tarkoita vastaan vänkäämistä? Omassa harkinnassa voi kuitenkin suodattaa tietoa ja kysyä lisää jos mietityttää ja epäilyttää.

Se että opettaa vuosien kokemuksella ei kerro välttämättä ainakaan mulle vielä kaikkea, voihan sitä opettaa vaikka vuoden 1974 tiedoilla, jos rutiinilla heittää

No mä tarkoitin sitä, että jos kouluttaja sanoo että hengitysteiden avaaminen pelastaisi ison osan (tai vaikkapa tietyn prosenttiluvun) kolariuhreista, niin mä en alkaisi pyytämään tilastotietoja tuon väitteen tueksi, vaan painan takaraivooni tiedon: muista hengitystiet.

Ja eiköhän nuo kouluttajat päivitä tietojaan; ainakin mun kouluttajat ovat olleet siviiliammatiltaan ensiavun sairaanhoitajia tai ensihoitajia, tekemisissä tällaisten asioiden kanssa joka päivä.

Aivan, mutta kouluttajia on erilaisia. Osa kouluttajista on liikunnanoopettajana tai muissa hommissa kuin pelastustehtävissä. Mä en epäile että sulla olisi ollut syytä kyseenalaistaa opettajasi sanomaa, eiköhän sen nyt jokainen osaa arvioida. Mä kun en ole tällaista kuullut, en myöskään ensisijaisesti luottanut siihen , että palstalla joku sanoo miten asia on. Koulutuksessakin olen törmännyt, ettei kaikkien tieto ole ajantasalla. Ja mun tapani kyseenalaistaa on ajatella asiaa ija kysyä lisätietoja tai lukea lisää luotettavista lähteisä, ei alkaa vänkäämään opettajan kanssa.

 

Meitä on moneen junaan. Jotkut jäi jo asemalle

Tässä vähän viitteitä siitä mitä olisin saattanut lausua.

 

Minä olen sattunut hätätilanteisiin useasti ja joutunut soittamaan ambulanssia monta kertaa, ja olen aina toiminut hyvin rauhallisesti ja selkeän määrätietoisesti ja järkytys on tullut vasta myöhemmin. Yksi kerta, joka ei mitenkään olennaisesti eronnut muista tilanteista esim. järkyttävyydellä, oli kuitenkin erilainen. Hätäkeskuksesta kysyttiin, onko kyseessä omakotitalo vai kerrostalo, enkä sitten millään osannut vastata kysymykseen, vaikka kaikkeni yritin! Muistan myöskin katsoneeni monta kertaa kelloa yrittäen ymmärtää sitä, turhaan. Näin kyllä aina silloisen kellonajan, mutta en ymmärtänyt ajan kulkua. Olisi mielenkiintoista tietää, mistä tuo yhden kerran erilaisuus johtui.

 

Whatever. Evvk kun ei liity siihen mitä pohdin. En siltikään usko, että kovinkaan moni todellisuudessa lähtisi samantien sukeltamaan pohjaan kaislikon reunassa nostaakseen sieltä ruumiin (tai ihmisen). Ei kaikki edes osaa sukeltaa.

Sinä voit vaikuttaa itseesi.

Asennoidu siten, että jokainen on juuri vajonnut. Ei sitä tarvitse miettiä, paljonko on kulunut aikaa. Itse olet hoitoalan ammattilainen. Huuda apua ja yritä nostaa. Todennäköisesti pelastat ihmisen.

Ihminen menee helposti shokkiin ,tuollaisessa tilanteessa harva siviili loppujen lopuksi pystyy nostamaan pohjassa olevaa ihmistä, shokissa oleva ihminen ei tiedä mitä tehdä saati ajattele järkevästi, kuten ammattilaisena tiedät asian.

 

Mä uskon että kaikki täällä arvostelijat olis osanneet nostaa lapsen vedestä. Mun mielestä se nainen teki tosi väärin kun ei nostannut lasta vedestä ja viivytteli vielä...

Sä et itsekään tiedä miten toimit tollaisessa tilanteessa ellet ole sellaisessa aiemmin ollut. Ihmiset reagoi niin täysin eri tavalla eikä siitä voi syytellä toisia jos ne vetäytyy.

Mä itse luulisin (sanon näin koska en tosiaan voi olla satavarma) olisin nostanut lapsen. Oon aiemmin hätätilanteessa toiminut heti, mut ne on ihan hämärän peitossa ollu jälkikäteen. Olen myös nähnyt tyyppejä jotka lamaantuu tai lähtee juoksee pois tilanteesta, kirkuu tai käyttäytyy sangen rauhallisesti. Loistavaa että tuo nainen osasi delegoida asian eteenpäin tajuttuaan että ei itse kykene tekemään mitään.

Sukeltaa osaan hyvin ja uida,siitä ei ois kiinni ollu. Mut kokematon kuoleman edessä enkä koskaan ole joutunu sellaseen tilanteeseen joten en tiedä itsestäni. Halu on kyllä auttaa ja puuttua jos toisella on hätä/sattunu jo peruuttamatontakin.

 

Mä todella olen ollut kahdella kurssilla, ensimmäisellä tosi nuorena ja toisella sitten lukioikäisenä 7 vuotta sitten.

Se että opettaa vuosien kokemuksella ei kerro välttämättä ainakaan mulle vielä kaikkea, voihan sitä opettaa vaikka vuoden 1974 tiedoilla, jos rutiinilla heittää

Ymmärräthän, että osa porukkaa käy enemmän kuin kaksi kurssia vuodessa?

 

Summa summarum; jos nainen olisi tyynesti vaan uinut pois ja teeskennellyt ettei nähnyt mitään, ei häntä oltaisi joukkolynkattu netissä.

Sen sijaan hän meni pyytämään apua, ja nyt hän on suuri syntinen. Ou jee.

Mees nyt katsoon oisko karvarantees vääntänyt sulle kebabit.

 

Ihminen menee helposti shokkiin ,tuollaisessa tilanteessa harva siviili loppujen lopuksi pystyy nostamaan pohjassa olevaa ihmistä, shokissa oleva ihminen ei tiedä mitä tehdä saati ajattele järkevästi, kuten ammattilaisena tiedät asian.

Hmm... itse asiassa shokkiin joutunut nimenomaan on ihan toimintakykyinen. Kädet toimii ja järkikin, ihan samalla tavalla kuin ennenkin. Itse olen joutunut elämässäni kaksi kertaa sellaiseen tilanteeseen. Mieli vaan blokkaa tunteet pois pelistä ja suodattaa tilannetta tietoisuuteen sen verran kuin pystyy käsittelemään sillä hetkellä.

 

On paljon ihmisiä, joita kuolleen näkeminen kauhistuttaa. Puhumattakaan siitä, että vielä koskisivat vainajaan. Taitaa olla nykyisin vähenemään päin sekin vanha tapa, että läheiset menisivät vainajaa nk viimeisen kerran katsomaan. Mua piti aikoinaan kaverit vähäjärkisenä, kun vein lapsenikin katsomaan. "Kuolema, vainaja...hyi yök, en halua nähdä" on varsin yleinen ajattelutapa. Joten ymmärrän ihan hyvin tätä naista, joka ei lasta sieltä veden alta nostanut. Jos taas on ennenkin käsitellyt vainajia ( esim monet sairaanhoitajat ovat ) , sitä kammoa ei ole ja silloin vainajaakin pitää ensisijaisesti ihmisenä eikä ruumiina. Ja mitä tulee siihen jonun lausahdukseen "liha irtoaa luista", niin mätänemistilassa olevan vesikropan erottaa kyllä hiljattain hukkuneesta jo ihan silmämääräisesti.

Tuo on tosiaan jännä että lapsille nykyään kuolema on hyvin vieras asia,pelätään vainajia jne. Minä olen nähny kuoleita, olen haistanu ns."kuoleman",mikä ei muuten nenästä lähde ihan heti. Mutta silti en ole pelännu. Miehen veli on vpk:ssa ja siivonnu onnettomuuden uhreja ja kalastanu ruumiita vesistöistä, hän sanoi että ei hän mieti että se ruumis on ihminen, kuten murskana oleva ruumis on aika kaamea näky mutta sanoi ettei hän mieti, vaan toimii.
Mutta siviili voi mennä helposti shokkiin.

 

Ihminen menee helposti shokkiin ,tuollaisessa tilanteessa harva siviili loppujen lopuksi pystyy nostamaan pohjassa olevaa ihmistä, shokissa oleva ihminen ei tiedä mitä tehdä saati ajattele järkevästi, kuten ammattilaisena tiedät asian.

Hmm... itse asiassa shokkiin joutunut nimenomaan on ihan toimintakykyinen. Kädet toimii ja järkikin, ihan samalla tavalla kuin ennenkin. Itse olen joutunut elämässäni kaksi kertaa sellaiseen tilanteeseen. Mieli vaan blokkaa tunteet pois pelistä ja suodattaa tilannetta tietoisuuteen sen verran kuin pystyy käsittelemään sillä hetkellä.

Minä kuulun myös noihin ihmisiin jotka kykenee toimimaan tilanteessa jossa on menty shokkiin,mutta kaikki ei pysty.

 

Aivan, mutta kouluttajia on erilaisia. Osa kouluttajista on liikunnanoopettajana tai muissa hommissa kuin pelastustehtävissä.

lol

 

Summa summarum; jos nainen olisi tyynesti vaan uinut pois ja teeskennellyt ettei nähnyt mitään, ei häntä oltaisi joukkolynkattu netissä.

Sen sijaan hän meni pyytämään apua, ja nyt hän on suuri syntinen. Ou jee.

Mees nyt katsoon oisko karvarantees vääntänyt sulle kebabit.

suosittelen besserwisser kowalskille tätä lämpimästi myös minä

 

Mä todella olen ollut kahdella kurssilla, ensimmäisellä tosi nuorena ja toisella sitten lukioikäisenä 7 vuotta sitten.

Se että opettaa vuosien kokemuksella ei kerro välttämättä ainakaan mulle vielä kaikkea, voihan sitä opettaa vaikka vuoden 1974 tiedoilla, jos rutiinilla heittää

Ymmärräthän, että osa porukkaa käy enemmän kuin kaksi kurssia vuodessa?

Mistäs minä etukäteen ymmärtäisin miten monta kurssia kukakin on käynyt? Enkai minä sitä ole epäillyt ensinnäkään!

En vaan osaa vielä lukea tähän ikään toisten ajatuksia, joten nämä asiat tulee ilmi sitten keskustellessa kunika monta kurssia kukakin on käynyt.