Hellou typyt pitkästä aikaa! Kovin olen jälleen lueskellut teidän kaikkien kuulumisia, mutta omat kirjoitukset on jäänyt vaiheeseen.
Kiitos
Babygreenille uuden pinon luomisesta ja tervetuloa tänne masua kasvattelevien joukkoon! Mullakin taisi ekoina viikkoina suurin oire olla juurikin rintojen arkuus. Rintavarustus tuntui niin pinkeältä, että olivat ihan kosketusarat
Jossain vaiheessa ne kivut kuitenkin vaimeni ja vähitellen alkoi ruokahalu hävitä ja alkoi jäätävä väsymys ja migreenit. Me käytiiin muistaakseni viikolla 7 varhaisultrassa yksityisellä. Kyllä siitä ilosta hieman halusi maksaa kun yritystä oli pidempään takana ja hoidotkin oli juuri ehditty aloittaa. Muistan niin hyvin vielä tuon ensimmäisten viikkojen jännityksen ja ajan matelemisen. Jossain keskivaiheilla aika alkoi kulua niin lujaa, että olisi halunnut välillä painaa Pause- nappia
Miten
Iiris_lorealla menee? Onhan pikkuinen pysynyt matkassa? :hug:
Onnea
Kirpukka hyvistä varhaisultra kuulumisista! :heart: Kuten joku aiemmin sanoikin, jos tuossa ultrassa kaikki mallillaan, on riskit taas huomattavasti pienemmät. Suklaahimokin varmasti vielä palaa, voin kokemuksella luvata
Onnea
Joikulle plussasta ja tervetuloa joukkoomme! Kiva saada kuumeiluista tuttua väkeä lisää tälle puolelle!
Tervetuloa
Nemelia!
Olettekos te loppusuoralla olevat täyttäneet jo
esitietolomaketta synnytystä varten? Sain sen viimeksi neuvolasta tehtäväksi enkä oikein tiedä mitä siihen kirjoittaisiin toiveisiin jne. Olen luonteeltani sellainen, että haluan aina suunnitella kaiken tarkkaan ja pohdin paljon asioita. Jotenkin ole synnytytyksestä kuitenkin ajatellut, että turha sitä on miettiä niin tarkkaan. Omilla ennakkosuunnitelmilla ei juurikaan kuitenkaan ole vaikutusta siihen miten lopulta kaikki sujuu. Uskon, että helvetisti se ainakin sattuu, mutta en oikein sitäkään jaksa murehtia. Eniten ehkä pelkään mahdollisia repeämiä, kipulääkkeiden laittoa neuloilla jne. Myöskin mietityttää vauvan hoitoon liittyvät asiat. Miten imetys lähtee sujumaan, miten käytännön "arki" sairaalassa menee jne.
Vilja-Maaria mulla on Anitan tukivyö. Tilasin netistä ja hinta taisi olla about 40 ellen ihan väärin muista? Olen juurikin lenkkeillessä pitänyt ja joulun aikaan, kun tuli tehtyä pidempiä ostosreissuja. On maksanut itsensä takaisin. Istuessa se ei ole paras mahdollinen mutta kävellessä ollut ehdoton. Nyt parina viikkona olen käyttänyt kylläkin sitä vähän vähemmän, kun tuntuu, että se on jotenkin vaan saanut olon tukalaksi. En tiedä enkö ole osannut huomioida masuni kasvua ja olen laittanut sen liian tiukalle? Siitähän saa kireyttä säädelty aika hyvin masun kasvun myötä. Minunkin "lenkkeily" on jo aikamoista taapertamista. Pari kertaa kesken kauppareissunkin on tullut niin viiltäviä kipuja, että melkein itkien olen laahustanut autolle.
Milk@ täälläkin tohinalla tehty valmisteluja vauvaa varten. Eilen hypistelin vaatteita ja yritin inventoida mitä pitäisi vielä hankkia. Vaikea kuitenkaan sanoa paljonko niitä ihan pieniä vaatteita tarvitsee. Varsinkin kun olen henkisesti yrittänyt valmistautua yli 4kiloisen vauvan synnytykseen. Itsekin olen ollut hieman yli 4kg, joten en usko ihan pientä vauvaa masussa kantavani.
Vaunut ja kaukalo saatiin vasta nyt hankittua ja mulla alkoi kieltämättä iskeä kauhea stressi, että vauva syntyy ja meillä ei ole edes tärkeimpiä hankintoja tehtynä. Niiden hankkimisin myötä stressi hieman helpotti
Nyt kun vointi on aika paljon heikentynyt, olen kironnut mielessäni miksi en aloittanut valmisteluja aiemmin. Olen aikamoinen kiirepirkko ja kaikki yrittivät toppuutella hankintojen ja valmistelujen kanssa. Nyt se kyllä hiukan harmittaa kun energiatasot ei ole huipussaan. Ensi kerralla en kuuntele muiden toppuutteluja
Miss_piggy, kaikenlaisia kipuja löytyy täältäkin suunnalta. Keskiraskaus sujui niin ihanan vaivattomasti ja sain jopa kuulla hehkuvani. Kieltämättä olo olikin silloin tosi hyvä ja nautin raskaudesta aivan täysillä. Ennen joulua kroppa alkoi kuitenkin sanomaan sopimustaan irti. Portaiden kävelystä tuli yhtäkkiä jäätävää urheilua ja joulun jälkeen lenkkeilykin muuttui taapertamiseksi. Selän ja lantion vaivat alkoi tosissaan ennen joulua ja on viikko viikolta pahentunut. Myös mulla on kipua ollut nivusissa. Olen nyt sairaslomalla äitiysloman alkuun asti, jotta voi elellä oman tahdin ja kunnon mukaan. Tulee kyllä todella tarpeeseen. Vaikka olotila on välillä todella kurja, olen silti niin onnellinen. Esim. vauvan liikkeitä kuulostelen samalla innolla kuin keskiraskaudessa
Bling 33+5