NYT

Turkilmas
oon ajatellu ihan samaa. Ei enää ees normaalia.
No ei tosiaan ole normaalia ja alan olla tosiaan ihan rikki tähän jatkuvaan sairasteluun. Aika kummaa tosin olisi jos talossa olisi hometta. Ihan jo siksikin, että oltiin tosi tarkkoina rakentamisen aikana ja pidettiin huoli ettei takuulla tehty mitään oikaisemalla jne.

Mutta mietin josko olen allerginen tolle meidän kissalle. Aivan hemmetin karmeaa jos niin on. Tähän asti olen koittanut "parantaa" itse itseni, mutta nyt on pakko jo lähteä testeihin. Edelleenkään en usko että ongelma on talossa, mutta ehkä siinä väliaikaisessa asuinpaikassa raksa-aikana tai sitten kissassa...tai meidän sängynpäädyssä jota en käsitellyt niin kuin olisi pitänyt.

Voihan se tietty olla niinkin, että kaksi antibioottikuuria söi vastustuskyvyn tai sitten stressi, joka on aiheutunut kaikista vastoinkäymisistä on aiheuttanut tämän. En tiedä. Mutta tänään on "rai rai", huomenna super huono olo ja maanantaina sitten soitto lekuriin.
 
Turkilmas
miten sängyn päädyssä voi hometta olla?
Entisöin vanhan sohvan poistamalla maalin ja pesemällä homepesulla. Mutta en pintakäsitellyt sitä. Appiukko ainakin oli huolissaan, sillä esim. lakkaaminen olisi kenties estänyt homeen leviämistä.

Toisaalta hassua edes miettiä tuollaista, sillä mies, joka nukkuu samassa sängyssä, ei ole sairastanut yhtä paljon kuin minä. Kun taas esikoinen, joka ei ole yleensä koskaan kipeänä, on sairastellut aika paljon nyt talven ja kevään aikana.
 
oh
Pohjimmiltaan kai sen tajuaminen että tulen tapaamaan (toistaiseksi) nuorinta lapsenlastani vain kerran, pari viikossa muutaman tunnin kerrallaan.
Eli en saa koskaan aidosti elävää suhdetta häneen - eikä hän minuun.

Se sattuu.
Se sattuu VAIKKA syyt ymmärrän.
:)

Kerran tai pari kertaa viikossa?

Se kuulostaa paljolta. Ihanaa jos tapaat muita lapsenlapsiasi useammin!

Omat lapseni näkevät isovanhempiaan (asuvat kaukakana) vain kerran kuussa ja toisia isovanhempia parin kuukauden välein.
 
  • Tykkää
Reactions: Mummeliisa
Pohjimmiltaan kai sen tajuaminen että tulen tapaamaan (toistaiseksi) nuorinta lapsenlastani vain kerran, pari viikossa muutaman tunnin kerrallaan.
Eli en saa koskaan aidosti elävää suhdetta häneen - eikä hän minuun.

Se sattuu.
Se sattuu VAIKKA syyt ymmärrän.
:)
No hyvinhän se on, jos pari kertaa viikossa muutaman tunnin kuitenkin tapaa vauvaa. Monet isovanhemmat joutuvat (kenties niiden ainoiden lastenlasten kohdalla) tyytymään paljon vähempään.
 
No hyvinhän se on, jos pari kertaa viikossa muutaman tunnin kuitenkin tapaa vauvaa. Monet isovanhemmat joutuvat (kenties niiden ainoiden lastenlasten kohdalla) tyytymään paljon vähempään.
Tajuan sen.
Samoin kuin tajuan tilanteen rajoitteetkin.

Ihana muksu kumminkin on.
Uskomattoman ihana - ja se täysin mummien arkea rajoittavista reunaehdoista huolimatta.

:)
 
"eee"
Pohjimmiltaan kai sen tajuaminen että tulen tapaamaan (toistaiseksi) nuorinta lapsenlastani vain kerran, pari viikossa muutaman tunnin kerrallaan.
Eli en saa koskaan aidosti elävää suhdetta häneen - eikä hän minuun.


Se sattuu.
Se sattuu VAIKKA syyt ymmärrän.
:)
Siis oikeastiko uskot, ettei teille tule koskaan muodostumaan oikeaa suhdetta, jos tapaatte VAIN 1-2 kertaa viikossa?

Mitä mieltä siinä tapauksessa olet esimerkiksi avioerolapsista, jotka tapaavat toista vanhempaansa vain tuon verran (usein harvemminkin)? Eikö heille sinun käsityksesi mukaan muodostu koskaan oikeaa suhdetta esim. isäänsä?
 
"vieras"
Voiko olla säälittävämpää kuin palstakännit? Alahan mennä sen miehes luokse ettei sen tarvi nuorempiin lähteä kun muija istuu vaan plussalla. (ja ei, minun mies ei ole kotona)
 
Turkilmas
Mulla olis tarjota useampi pullo ja pari laatikkoa punaviiniä.
Tasan ei käy palstan lahjat...

Ja pakko kerran vielä mainostaa, jotta tällä mummelilla poikkeuksellisen hyvät miniät, jotka pitkälti vastuussa illan tarjotttavista.

:)
Mä luulen että mulla on itselläni enemmän kuin tarpeeksi. Oikeasti en tarttis enää pisaraakaan lisää, mutta silti sitä löytyy kaapista lisää. Mutta ihania on sun miniät :). Mä viihtyisin hyvin teidän tiiviissä piirissänne :)
 
  • Tykkää
Reactions: erinys
olut sihahti, jo toinen, mukana olaan siis... mummeliisa, kysymys, miksi mun "anoppini" (emme ole miehen kanssa naimisissa) koskee meidän kuivumassa oleviin pyykkeihin, siis miksi laittaa puolikuivat pyykit myttyyn lapsen laatikkoon, josta joudun ne ottamaan ulos, kuivaamaan ja oikomaan??? mä olen ihan ällikällä tän asian kanssa, auttaakseenko? on hoitanut nyt esikoisainokaista 6vkon aikana tosi usein, kun itse sairaslomalla ja me kolmivuorossa baari/sairaala linjalla... vähän OT mut tulit mieleeni, kun asiaa mietin =) neuvoja tilanteen hoitamiseen?
 
Täälläkin oli tarkoitus muutama siideri ottaa. Mutta se vaihtui teehen. Himpun flunssainen olo. No pääasia, että pojun (siis vanhiman) synttärit on nyt pidetty :). Ehkäpä isäntä antaa huomenna ottaa muutaman jos olo vaikka olisi jo parempi hyvin nukutun yön jälkeen.

Nautihan Mummeliisa vapaasta ja humalasta. Kuten myös kaikki muutkin nautiskelijat palstalla :D
 
Ole kunnolla =)
Onnex olkoon, koita olla ihmisiksi täällä ettei huomenna ole palstamorkkis :) Kännissä ei kannata olla missään palstoilla eikä Facebookissa vaikka FB:stä saa kommenttinsa poiskin :D Taitaa saada varmaan täältäkin en tiedä kun en ole rekannut itseäni :)
 
"vieras"
Pohjimmiltaan kai sen tajuaminen että tulen tapaamaan (toistaiseksi) nuorinta lapsenlastani vain kerran, pari viikossa muutaman tunnin kerrallaan.
Eli en saa koskaan aidosti elävää suhdetta häneen - eikä hän minuun.

Se sattuu.
Se sattuu VAIKKA syyt ymmärrän.
:)
Ookke.. Että tuo on niin raskasta, että puoli sukua kantaa sulle viinaa, kun et kestä.

Ryyps ryyps.

=)
 
Jep, nyt naiset jotain äksöniä :D Tilanne on jo melko surullinen: lasi kädessä, läppäri sylissä, telkassa LOTR, joten ihan vaan sen takia et mä en ihan luuserilta vaikuttaisi, yritetään edes jotain villiä keskustelua saada aikaiseksi, eikö vaan? :D
 
  • Tykkää
Reactions: erinys

Yhteistyössä