Olen kyllä avuttomuuden huippu tämän raskauteni kanssa :D

Lääkäri teki tänään sisätutkimuksen ja pyöräytteli sitten paikkoja sormellaan ja sanoi
että synnytys voikin lähteä käyntiin jo tänään kun paikat on parille sormelle auki ja kaulaa ei enää ollenkaan jäljellä.
Mun tuntemukset on sitten availleet paikkoja, en vaan ole tajunnut niitä sellaisiksi kivuiksi

Nyt mulla on paineen tunne aika kova ku olen pystyasennossa ja menkkamaista jomotusta on alaselässä, alavatsalla ja reisissä. Tällaista jomottelua on kyllä ollu välillä jo usean viikon ajan. Tosin vain hetkittäin ja vatsalla vain.

Mua pelottaa etten tajua lähteä sairaalaan ajoissa :ashamed: Mun mittakaavan mukaan nää ei ole kipua vaikka tukala olo jo onkin.

kyllä sitä tuntee itsensä taas äärimmäisen tyhmäksi Olen varmaan ensimmäinen nainen joka ei osaa edes synnyttää

 

ensisynnyttäjä harvoin lähtee synnärille liian myöhään Lähde sitten, kun olo on liian tukala olla kotona tai kun vedet hulahtaa housuun. Onnea matkaan!

 

Oih, ole onnellinen jos vauva syntyy huomaamatta ja pienestä jomottelusta. Sehän on sitten kiva juttu jos ihan yllättäen putkahtaa.

 

[QUOTE="vieras";28435078]Oih, ole onnellinen jos vauva syntyy huomaamatta ja pienestä jomottelusta. Sehän on sitten kiva juttu jos ihan yllättäen putkahtaa.[/QUOTE]

Ennemmin sitä silti olis siellä sairaalassa

 

On tietenkin poikkeuksia mutta noin yleensä sen kyllä tuntee kun on "tosi kyseessä". Onhan niitäkin kuulemma joilla synnytyskivut koko ajan vähäiset, mutta pienen pieni prosenttiosuus (näin mulle joku ammattilainen esikoisen kohdalla sano).

 

Luultavasti se synnytys on käynnistymässä, mutta kyllä yleensä supistukset muuttuu selkeämmiksi ja säännöllisiksi. Onko matkaa paljon? Voisitko käydä näytillä? Voisit myös soittaa synnärille.
Mun yksi kaveri ei ollut tunnistanut supistuksia, mutta onneksi sillä sattui olemaan neuvola juuri sinä päivänä.

 

En älynnyt itsekään kun synnytys alkoi että ne supistukset olikin sitä menkkamaista jomottelua, jossakin vaiheessa kun ne paheni aloin seurailemaan kellosta ja kysyin asiasta täältä, luulin että ne supistukset ois ollu jotenkin enemmän supistusmaisia

 

On parempi viel vaan kotona odotella,kyllä kerkeät sinne ja tunnet kun oikeat kivut alkaa ja siitäkin se voi kestää viel monta tuntia,tietty eriasia jos vedet menee niin sit sairaalaan vaan heti mut ei mikään ambulanssi kiire

 

[QUOTE="vieras";28435103]En älynnyt itsekään kun synnytys alkoi että ne supistukset olikin sitä menkkamaista jomottelua, jossakin vaiheessa kun ne paheni aloin seurailemaan kellosta ja kysyin asiasta täältä, luulin että ne supistukset ois ollu jotenkin enemmän supistusmaisia [/QUOTE]

Mulla on tullut nyt 20 minuutin aikana kolme sellaista aaltomaista tuntemusta joka voisi olla supistus? Mutta kun kaikki puhuu että vatsa kovettuu ja mulla ei ole mitään sellaista kyllä :O
Mulle on monessa paikkaa sanottu että mulla on poikkeuksellisen hyvä kipukynnys. Pidin sitä hyvänä asiana mut en enää ole siitä niin varma

 

Usko pois kyllä tiedät ku se synnytys alkaa toen teolla...mene nyt vaan vaikka lämpimään suihkuun yms rentoudu,nuku,jos joudut yöllä tositoimiin niin riittää voimia

 

Mulla on tullut nyt 20 minuutin aikana kolme sellaista aaltomaista tuntemusta joka voisi olla supistus? Mutta kun kaikki puhuu että vatsa kovettuu ja mulla ei ole mitään sellaista kyllä :O
Mulle on monessa paikkaa sanottu että mulla on poikkeuksellisen hyvä kipukynnys. Pidin sitä hyvänä asiana mut en enää ole siitä niin varma

Kuulostaa supistukselta. Sellainen aaltomainen menkkakipu nimenomaan. En muista että itselläkään olisi vatsa niistä kovettunut, mutta omasta on 2,5 vuotta aikaa.

Ensisynnyttäjällä neuvotaan usein tulemaan sairaalaan vasta kun suppareita tulee alle 5 min välein ja ovat niin kipeitä ettei kotona enää kestä. Mulla oli synnärille matkatessa 2-3min välit ja sen verran tuskaisia ettei kärsinyt istua tai maata vaan kävelin edestakaisin kun se helpotti. Olin synnärille saapuessa 3,5cm auki ja pääsin saliin heti. Jotain 6h sen jälkeen oli lapsi ulkona. (kokonaiskesto 10,5h)

 

Niin ja mulla tuli tiheästi supistuksia su iltana pari tuntia mutta laantuivat siitä, ma ja ti tuli 30-60min väleillä suunnilleen kipeitä supistuksia ja ke aamuna lähti tihenemään ja keskiviikkona synnytin eli voi mennä vielä päiviäkin

 

Mulla on tullut nyt 20 minuutin aikana kolme sellaista aaltomaista tuntemusta joka voisi olla supistus? Mutta kun kaikki puhuu että vatsa kovettuu ja mulla ei ole mitään sellaista kyllä :O
Mulle on monessa paikkaa sanottu että mulla on poikkeuksellisen hyvä kipukynnys. Pidin sitä hyvänä asiana mut en enää ole siitä niin varma

Harvemmilla se menee niin kivutta että pitää arpoa milloin tosi kyseessä... vaikka olisikin korkea kipukynnys. Mutta toki niitäkin on. Se muutama eka sentti voi aueta ilman suurempia kipuja kyllä.

 

Supistukset on nimenomaan aaltomaisia. Alkaa pikkuhiljaa ja sitten tulee huippu joka kestää hetken, ja jälleen taas laantuu.

Itsellä tässä kolmannessa synnytyksessä supistuksia oli rv 36 asti. Ne ei silti mitään olleet tehneet (sisätutkimuksessa 39+2 paikat vielä kypsymättömät supistuksista huolimatta..). 40+3 niitä samanlaisia supistuksia taas tuli. Ei kipeitä, eikä tuntunut ollenkaan että vauva syntyisi kohta. Klo 22 katselin kellosta, että supistusten väli oli 3-4min. Ei edelleenkään kipeitä. Sitten irtosi limatulppa ja soitin synnärille, jossa sanoivat vaan, että jos ei kerta kipeää tee niin ole kotona.
No kuuntelin omaa vaistoani ja lähdettiin kuitenkin synnärille, siellä oltiin vähän jälkeen 23. Tyttö syntyikin sitten 01.
Jos oisin odottanu sitä synnytyskipua, olisi vauva syntynyt kotiin

Lisäys vielä, että tuolloin 23 aikaan synnärille mennessämme ei kohdunsuulla ollut edelleenkään tapahtunut suurempia Kanavaa oli hieman hävinnyt (kolmesta sentistä 1,5cm). Kätilö mietti, että lähettääkö meidät takaisin kotiin kun synnytys ei tainnut olla edes käynnissä. Sitten menikin vedet ja tyttö syntyi.

 

Mulle on sanottu jokaisen kohdalla että "Odottele vielä ja ota panadolia" kun olen sitten kuitenkin mennyt synnärille niin ekasta olin auki 6cm, tokasta 7cm ja viimeisimmästä 5cm, että synnytys on kyllä ollut jo ihan hienosti käynnissä... Mutta kun mä oon jutellut ihan normaalisti vaikka on ollut supistuksia, esikoisen kohdalla vielä höpöttelin kätilön kanssa niitä näitä vaikka olin 8 senttiä auki ja se sanoi että uskomatonta

Mutta ei mulla noin yleisesti ottaen mikään kovin kova kipukynnys ole, ja viimeisimmän kohdalla olin jo siinä viidessä sentissä niin kipeä että luovuin hienosta luomusynnytyksen ajatuksestani sillä sekunnilla kun alko kunnolla kärvistämään Ekojen kohdalla ehkä on vaikuttanut se että olin kärsinyt elämäni todella kovista menkkakivuista, eikä supistukset mun mielestä hirveästi niistä eronnut. Kolmanne kohdalla sitten en ollut enää tottunut samanlaiseen kipuiluun kun menkkakivutkin katosivat kahden ekan raskauden jälkeen..

 

[QUOTE="vieras";28435103]En älynnyt itsekään kun synnytys alkoi että ne supistukset olikin sitä menkkamaista jomottelua, jossakin vaiheessa kun ne paheni aloin seurailemaan kellosta ja kysyin asiasta täältä, luulin että ne supistukset ois ollu jotenkin enemmän supistusmaisia [/QUOTE]


ihana toi "supistusmaisia". sellasia minäkin olen kuvitellut niiden olevan. t rv38+0

 

Ensisynnyttäjä voisi mennä turvallisesti lämpimään suihkuun. Mene sinne rentoutumaan. pyörittele lantiota ja suihkuta lämmintä vettä selkään ja vatsalle, joissa kipu tuntuu. Se rentouttaa ja auttaa avautumisessa. Jospa homma vauhdittuisi sen verran, että ei ole enää epäselvyyttä siitä, onko synnytys käynnissä vai ei

Nyt vaan teet niitä asioita, jotka tuntuvat mukavilta. Älä lähde kauas kotoa kuitenkaan, ja pidä kassi pakattuna. Hyvin kaikki menee. Ainoa asia, jota sinuna ehkä alkaisin miettimään viimeistään huomenissa on se, että saat riittävästi lepoa jaksaaksesi synnyttää. Joskus nimittäin käy niin, että noita avaavia ja ennakoivia (jotka lopulta sitten eivät kuitenkaan riittävästi avaa) supistuksia tulee monta päivää, ja kipu ei anna nukkua, mutta ei kuitenkaan ole niin kovaa jotta tulisi lähdettyä sairaalaan. Silloin voisitte poiketa sairaalassa ja kätilöt tarkastaisivat tilanteen -avautuminen on saattanut pysähtyä, mutta synnytys lasketaan kuitenkin käynnissä olevaksi. Voit saada vaikka epiduraalipuudutuksen, joka auttaa täydelliseen rentoutumiseen ja jopa nukahtamiseen. Näin kävi minulle: Ja kun heräsin parin tunnin päästä, olin 10 cm auki. Sitten vaan ponnistamaan.

Muoks!! Myt vasta luen, että supistelee jo 7 minuutin välein (3 x 20 minuutin aikana). Lepäilepä mieluummin ilman sitä suihkua ja laske, jos tahti tiivistyy ja supistuksia tulee vielä seuraavan tunnin ajan säännöllisesti.

 

Mulla ei kyllä ollu epäselvyyttä supistusten kans, kun en oikeet avaavat alko. Kotona kumminkin jaksoin suihkun ja liikkumisen kanssa pari tuntia, olinki sitte 5cm synnärille mennessä auki.

Nyt toinen raskaus menossa, vkoja 32+. Välillä olis kyl kova hinku jo synnytämään, toivottavasti pääsis viimestään 6 viikon päästä tositoimiin (esikoinen synty 37+).

 

Juu mut älä silti jää liian kauaksi aikaa odottelemaan kotiinkaan. Esikoista odottaessa koko ajan joka paikassa sanottiin että sitten vasta sairaalaan kun ei enää niiden kipujen kanssa pärjää kotona. No minähän odottelin ja odottelin ja lopulta ei sit sairaalassa enää keretty kivunlievitystä juuri laitella. Se kivun tunteminen kun on niin yksilöllistä. Mä siis ainakin meinasin olla niin"tyhmä" etten meinannut älytä koska pitää mennä synnyttämään. Ja se kivun kanssa kotona pärjääminenkin on ehkä vähän huono mittari. Kai sitä pärjää, mun äitini (ja varmasti aika monen muunkin) on syntyny saunaan. Pärjätty on silloinkin, ihan loppuun asti kotona... Että lähde ihmeessä ainakin vähän ennemmin kuin tuntuu siltä "ettet enää pärjää"

 

Esikoista odottaessa koko ajan joka paikassa sanottiin että sitten vasta sairaalaan kun ei enää niiden kipujen kanssa pärjää kotona.

Toi on niin totta, ja vähän ikävää. Esim. täällä Tampereella neuvotaan (synnytyssairaalan ruuhkistahan nyt on uutisoitu jo pitkään) että olkaa vaan kotona niin kauan kun pystytte vaan mitenkään tajuissanne olemaan. Sitten on suoraan odottajulle kerrottu, että "suuri osa ensisynnyttäjistä joudutaan käännyttämään ovelta, tulevat turhan aikaisin, ja se vasta on ikävää tulla turhaan sairaalaan...". Eli jo ohjeistetaan alun alkaenkin siihen, että "älkää tulko valittamaan turhasta, koska me lähetetään teidät kotiin". Siinä onkin sitten ekaa synnyttävällä hieno itsekseen miettiä, että mitä tasoa ne kivut mahtavat olla: pitääkö lähteä, saako lähteä, voiko lähteä? Joutuuko tyrmätyksi ja takaisin kotiin, onko sitä ihan idiootti ja luulosairas kun ajattelee, että nyt pitäisi mennä jo? Paskamaista, että tuollaisia neuvoja ja vaatimuksia ladataan synnyttäjien niskaan. Ja sitten pahimmassa tapauksessa käy juuri niin, että synnyttäjä tosiaan kärvistelee kotona tappiin asti, menee viimeisillä voimillaan sairaalaan ja ajattelee, että ihanaa, nyt saa kipuun helpotusta. Mutta kuinka ollakaan, käy ilmi, että synnyttäjä on jo niin paljon auki ettei mitään helpotusta kipuun enää voida antaa. Tähän sitten sopii vielä se, että synnytyksen jälkeen kätilö ikään kuin leikkisästi toruu, että "olisit tullut aikaisemmin".

 

Mulla on tullut nyt 20 minuutin aikana kolme sellaista aaltomaista tuntemusta joka voisi olla supistus? Mutta kun kaikki puhuu että vatsa kovettuu ja mulla ei ole mitään sellaista kyllä :O
Mulle on monessa paikkaa sanottu että mulla on poikkeuksellisen hyvä kipukynnys. Pidin sitä hyvänä asiana mut en enää ole siitä niin varma

Minäkin harkkasupistusten perusteella luulin että vatsa ois kovettunu vaan ei.. Mulla nuo tuollaiset alkoi siinä ennen kahdeksaa illalla (tasan kaksi vuotta sitten ) ja kipu paheni ja tuo aaltoilu tiheni ja muksu syntyi seuraavana aamuna

 

Minulla samanlainen kokemus. Ekan synnytyksen alkaessa, kun ensin tajusin että ne alaselkäkivut, jotka siirtyi tuntumaan vatsan puolella aina vaan kovempina, oli NIITÄ suppareita. Oli vielä lasketun ajan aamu. Ja soitin sitten synnärille, että tarviiko tulla. Matkaa sairaalaan oli kuitenkin 90km. Ja minun käskettiin oleen kotona vielä ihan rauhassa, jopa tunteja. Sanottiin vielä että harvemmin ne vauvat juuri sinä laskettuna syntyy. Tuosta soitosta meni vajaa 1h, kun MIES sanoi että nyt lähetään. Minä siinä vielä koitin rauhoitella miestä, että ei vielä voida lähteä. No, onneks mies oli tuollainen hätähousu, kun synnytys kokonaisuudessaan kesti vain 4,5h. Sairaalassa ei kauaa keretty olemaan, kun vauva oli jo maailmassa. Eikä puhettakaan kivunlievityksistä. Automatkalla ja sairaalassa oksensin kivusta. Mutta kaikenkaikkiaan kaikki meni hienosti, ja jäi hyvät muistot koko synnytyksestä.

 

Nyt on supistukset koventuneet jonkin verran voimakkuudeltaan. Mies laskee jääkiekkopelin katselun lomassa kuinka usein supistelee välillä menee se 10 minuuttiakin ja välillä vain 4 minuuttia väliä supistusten välissä.

Otin 1g panadolia mutta enpä mä siitä ole mitään apua huomannut.

Vähän hirvittää että tässä joutuu yötä vasten ainakin soittamaan synnärille.

 

Nyt on supistukset koventuneet jonkin verran voimakkuudeltaan. Mies laskee jääkiekkopelin katselun lomassa kuinka usein supistelee välillä menee se 10 minuuttiakin ja välillä vain 4 minuuttia väliä supistusten välissä.

Otin 1g panadolia mutta enpä mä siitä ole mitään apua huomannut.

Vähän hirvittää että tässä joutuu yötä vasten ainakin soittamaan synnärille.

Kannattaa soitellakin, tulee otselle sit varmempi olo.

Hirveesti tsemppiä loppukiriin :wave:

 

Nyt on supistukset koventuneet jonkin verran voimakkuudeltaan. Mies laskee jääkiekkopelin katselun lomassa kuinka usein supistelee välillä menee se 10 minuuttiakin ja välillä vain 4 minuuttia väliä supistusten välissä.

Otin 1g panadolia mutta enpä mä siitä ole mitään apua huomannut.

Vähän hirvittää että tässä joutuu yötä vasten ainakin soittamaan synnärille.

Siitä se lähtee Onnea matkaan ja toivon sulle ihanaa synnytystä!