olen kyllästynyt mieheni rajoittuneeseen tunteiden ilmaisuun,miten aikuinen ihminen ei kykene

Viestiketju alueella 'Mitäs nyt? Aihe vapaa' , aloittaja "ellu", 09.05.2014.

  1. "ellu"

    "ellu" Vieras

    joko ei ilmaise ollenkaan tunteita tai sit sanoo että tuntuu pahalta
    mikä ei kerro vielä yhtään mitään: kun pahalta tuntuu ahdistus,pelko,suru ja viha,pettymys,häpeä, huoli,apeus jne.

    En oikeasti voi tajuta sitä että ikävuosina 21-28 ei mitään kehitystä ole tapahtunut, mies perustelee sitä sillä ettei tiedä mikä siinä on vaikeaa. Minä taas en käsitä miten se voi olla vaikeaa, kyllä kai aikuinen ihminen osaa erottaa tunteet toisistaan sitten vaan sanoo tai kirjoittaa ääneen tunteen/tunteet ja se on siinä.. tottakai minulle olisi apua myös siitä että mies kertoisi miksi tuntee niin.

    Mut mies ei sano mitään, jos kysyn häneltä hän vastaa joko hyvältä tai pahalta,tai ei mitään. eipä paljon auta,kai minä itsekkin näen että onko miehellä hyvä vai pahaolla,mutta sitä minä en näe mikä se tunne on tarkemmin,enkä myös osaa lukea ajatuksia.

    Tuntuu niin tyhjältä suhteelta jos 7:ssä vuodessa ei yhtään tule syvyyttä
     
    #1
  2. astrolabe

    astrolabe Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    19.09.2011
    Viestejä:
    19 681
    Saadut tykkäykset:
    2
    Ei sitä syvyyttä ole tullut myöskään sinun osaksesi, jos et ole seitsemässä vuodessa oppinut ymmärtämään yksilöllisiä persoonallisuuseroja. Ajattele, että se voisi olla lapsesi, se joka ei ehkä tunnista tunteitaan tai ei vain koe tarvetta tai osaa avautua niistä. Ei painostamalla asiaa auteta lainkaan.

    Se, ettei pysty kertomaan tunteistaan ei tarkoita etteikö tunteita voisi olla. Voisit vaikka yrittää syventää omaa persoonaasi miettimällä miten voit olla hyvä puoliso, vaikka ette ole samanlaisia luonteiltanne.
     
    • Tykkään Tykkään x 2
    • List
    #2
  3. vierasss

    vierasss Vieras

    En itse jaksais myöskään miestä, joka vatkaa ja vatkaa tunteitaan. Etenkin negatiivisia tunteita.

    jos hän puhuu, niin osoita ymmärtämystä äläkä tivaa.
     
    #3
  4. "mies1"

    "mies1" Vieras

    Mut sä itsehän hänet valitsit. Kyllä meitä tunteista puhuvia miehiäkin on. Jos itse halusit perinteisemmän suomalaismiehen etkä esim. intohimoista miestä, joka on samalla rehellinen, turhaan valitat sillä sitä saa mitä tilaa.
     
    #4
  5. Data

    Data Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    31.05.2006
    Viestejä:
    15 466
    Saadut tykkäykset:
    0
    Rakentavassa tunteiden ilmaisussa meillä on kaikilla oppimista.

    Miehesi suhteen hän ei tunnista tunteitaan eikä osaa eritellä niitä taikka syitä. Tämä olisi hyvä opetella jotta hän voisi ohjailla käytöstään kohti miellyttävämpiä tunteita. Mutta kaikki eivät halua tätä tai sitten he eivät tiedosta siitä saatavia hyötyjä. Toisaalta jotkut menevät liikaa sisään tunteisiinsa ja hukkuvat niihin, se on toinen ääripää.
     
    #5
  6. "ellu"

    "ellu" Vieras

    kuule astrolabe aikuinen on aikuin en,eikä lapsi. Huolimatta siitä mikä on ongelma aikuisella on vastuu itsestään ja avioliitossa/parisuhteessa myös parisuhteestaan! jos jotain ei osaa sitten opetellaan.

    Ei pariterapeutitkaan sano että pitää vaan hyväksyä se että toinen ei edes yritä. Nimenomaan pariterapeuttikin on sanonut että ihanteellista on se että molemmat opettelee puhumaan.

    minä en jaksa elää vuodesta toiseen pinnallista elämää, haluan syvällisen tunneyhteyden ja se ei synny vaan olemalla
     
    #6
  7. ymmärrän

    ymmärrän Vieras

    Minä olen tuskaillut vähän samaa oman mieheni kanssa ja ymmärrän mitä tarkoitat. On hankalaa, kun toinen on kärttyinen eikä osaa käsitellä sitä. Silloin helposti kaataa tunteensa vain toisen niskaan, mutta toinen on avuton, kun ei saa kiinni onko toinen turhautunut, väsynyt, suuttunut jostain vai mistä edes on kyse.

    Lapsen kasvatuksessa pidetään tärkeänä, että lapsi oppii tunnistamaan ja nimeämään tai sanoittamaan tunteensa. Siinä yhteydessä törmäsin hyvään työkaluun, jossa oli lueteltu paljon eri tunteita, joita voi käyttää tunnistamisen opettelemisen apuna. Jäi valitettavasti käyttämättä, mutta ideana oli hyvä ja silloin ajattelin, että sitä voisi kokeilla koko perheellä.

    Tämä linkissä oleva ei ole sama, mutta tätä tai jotain vastaavaa voisi varmaan kokeilla aikuisenkin kanssa. Kartta eteen ja siitä haarukoimaan sopivaa kuvausta sen hetken mielentilalle.
    http://www.keepandshare.com/doc/1945005/tunnekartta-105k?da=y

    Tässä samasta aiheesta lisää:
    http://tunnekartta.blogspot.fi/2013/03/nain-luet-tunnekarttaa.html
     
    #7
  8. Echo

    Echo Tunnettu jäsen

    Rekisteröitynyt:
    01.09.2008
    Viestejä:
    20 448
    Saadut tykkäykset:
    1 400
    Onko miehen lapsuuudenperheessä yhtään semmoinen keskusteleva ilmapiiri?
     
    #8
  9. "mies1"

    "mies1" Vieras

    [QUOTE="ellu";29876547]kuule astrolabe aikuinen on aikuin en,eikä lapsi. Huolimatta siitä mikä on ongelma aikuisella on vastuu itsestään ja avioliitossa/parisuhteessa myös parisuhteestaan! jos jotain ei osaa sitten opetellaan.

    Ei pariterapeutitkaan sano että pitää vaan hyväksyä se että toinen ei edes yritä. Nimenomaan pariterapeuttikin on sanonut että ihanteellista on se että molemmat opettelee puhumaan.

    minä en jaksa elää vuodesta toiseen pinnallista elämää, haluan syvällisen tunneyhteyden ja se ei synny vaan olemalla[/QUOTE]

    Mut sä meet nähdäkseni metsään siinä, että oot ottanut miehen omaksi projektiksesi. Paljon vähemmällä pääsisit, jos mies heti alusta alkaen riittävällä tasolla olisi "valmiina", mitä haet. Kukaan ei voi koskaan olla juuri sellainen kuin itse haluaa, mutta jokainen voi olla jollekin _tarpeeksi sellaisenaan_ kuin itse haluaa. Toisen miellytys ei ole se, mitä kukaan kannattaa suhteen perustaksi.
     
    #9
  10. vierass

    vierass Vieras

    Elän samanlaisen miehen kanssa, tosin takana reippaasti enemmän vuosia kuin sinulla. Jossakin vastaavassa vaiheessa kuin sinulla nyt koin syvää turhautumista, jolloin jouduin päättämään haluanko jatkaa vai lähdenkö ratkomaan asiaa minullekin uudella tavalla. Päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon ja jälkikäteen olen vahvasti sitä mieltä, että myös itseni kasvattaminen oli kannattavaa. Asiat eivät olisi edistyneet sillä, että olisin ilmaissut pelkästään oman tahtoni ja mies väkisin äkistänyt jotakin mielikseni.
     
    #10
  11. "ellu"

    "ellu" Vieras

    [QUOTE="mies1";29876569]Mut sä meet nähdäkseni metsään siinä, että oot ottanut miehen omaksi projektiksesi. Paljon vähemmällä pääsisit, jos mies heti alusta alkaen riittävällä tasolla olisi "valmiina", mitä haet. Kukaan ei voi koskaan olla juuri sellainen kuin itse haluaa, mutta jokainen voi olla jollekin _tarpeeksi sellaisenaan_ kuin itse haluaa. Toisen miellytys ei ole se, mitä kukaan kannattaa suhteen perustaksi.[/QUOTE]

    kuule mies ei menetä siinä mitään että opettelee ilmaisemaan itseään, mutta jos mies ei opettele puhumaan niin mies menettää siinä itsekkin.

    Ei kukaan osaa autoakaan ajaa, jättääkö ihmiset opettelematta tuon hyödyllisen taidon koska ei osaa sitä valmiiksi? ei kukaan osaa tunnsitaa tunteitaan syntymälahjana, se pitää opetella, itsetuntemuksesta on siis mielestäsi jotain haittaa? ei mies muutu toiseksi silllä että opettelee jotain uutta.

    Se on miehen itsensäkin parhaaksi että avautuu, samoin meidän yhteinen hyvä. En minä ala elää loppuelämää ihmisen kanssa joka ei edes viitsi yrittää, tahdostahan siinä on kiinni. Se ei ole negatiivinen asia jos haluan olla perillä siitä mitä puolisoni tuntee/tarvitsee jne.
     
    #11
  12. "ellu"

    "ellu" Vieras

    http://www.vahvistamo.fi/vahvistamo/tunnetaidot/tunteet
     
    #12
  13. "mies1"

    "mies1" Vieras

    [QUOTE="ellu";29876617]kuule mies ei menetä siinä mitään että opettelee ilmaisemaan itseään, mutta jos mies ei opettele puhumaan niin mies menettää siinä itsekkin.

    Ei kukaan osaa autoakaan ajaa, jättääkö ihmiset opettelematta tuon hyödyllisen taidon koska ei osaa sitä valmiiksi? ei kukaan osaa tunnsitaa tunteitaan syntymälahjana, se pitää opetella, itsetuntemuksesta on siis mielestäsi jotain haittaa? ei mies muutu toiseksi silllä että opettelee jotain uutta.

    Se on miehen itsensäkin parhaaksi että avautuu, samoin meidän yhteinen hyvä. En minä ala elää loppuelämää ihmisen kanssa joka ei edes viitsi yrittää, tahdostahan siinä on kiinni. Se ei ole negatiivinen asia jos haluan olla perillä siitä mitä puolisoni tuntee/tarvitsee jne.[/QUOTE]

    Psykologisesti asetat kärryt hevosten eteen. Tunne-elämä on vähemmän taidon asia ja enemmän persoonan ja temperamentin asia. Tietenkin jokainen voi oppia ilmaisemaan tunteita eri tavoin, mutta asian ydin on persoonassa, jota ei voi muuttaa ihminen, joka ei ole skitsofreenikko tai toisen miellyttäjä. Eli tähän perussyyhyn sä et voi vaikuttaa, voit ainoastaan tehdä persoonan sisällä muutoksia.

    Esimerkiksi "murahteleva" mies "murahtelee" hiukan tiheämpään tai eri tapaan, mutta mitään suurta muutosta hänessä ei tapahdu, koska hän on mitä hän on. Suuren muutoksen saat vain olemalla miehen kanssa, jonka persoonaan ja temperamenttiin "murahtelu" ei kuulu.
     
    #13
  14. "mies1"

    "mies1" Vieras

    Mä oon mm. ollut naisen kanssa, jonka persoonaan kuuluu etäisyys. Juuri siksi koska hän ei ole skitsofreenikko eikä itsetunnoltaan heikko "miellyttäjä", hän ei ala olla jotain muuta, minunkaan vuokseni. Eli vain pikku viritykset niissä ihmisen identiteetin raameissa ovat mahdollisia. Jos haluat erilaista koko ilmaisun dynamiikkaan, sun täytyy vaihtaa miestä. Ja siksi se mies kannattaisi heti valita sopiva, ei proggista. Mut moni nainen ei osaa asiaa niin nähdä :)
     
    #14
  15. "tunteeton"

    "tunteeton" Vieras

    Meillä mies on tunteissa taitavampi. Hän tuntee monenlaisia tunteita ja osaa nimetä ne. Minä olen enemmän tuollainen sun miehes tapainen. Useimmiten en osaa sanoa, miltä tuntuu. Jos joltain tuntuu, en osaa kuvata sitä kuin oikein epämääräisesti: hyvä, paha -tasolla. Helpommin saan kyllä kiinni siitä, mikä tunteen aiheuttaa.

    Mutta ei kaikki siis niitä tunteita niin vain tunnista tai osaa niistä puhua. Varmasti hyödyllinen taito toki olisi niitä osata tunnistaa ja käsitellä, mutta se vaatisi vaivannäköä. Nuo edellä linkitetyt tunnekartat saattaa olla hyödyksi. Itseäni auttaisi ehkä joku sellainenkin lista, missä olisi kuvattu, miltä perustunteet tuntuu kehossa, fyysisinä tuntemuksina, ja jotain yleisiä tilanteita mitkä niitä aiheuttaa.
     
    #15
  16. positiiivista

    positiiivista Vieras

    No, se ei kuitenkaan ilmeisesti lähe ryyppäämään purkaakseen niitä tunteitaan.
     
    #16
  17. vietsssd

    vietsssd Vieras

    Jos mies on kyvytön tuolla saralla niin ei ikää myöten ainakaan parane, näin meillä. Perusolemusta vaikea muuttaa. Tosin kokemukset vaikuttaa, valitettavan usein negatiiviseen suuntaan, näin taas itselläni. Jos tunteiden ilmaisu ei tuo minkäänlaista tulosta tai ymmärrystä niin miksi vaivautua.
     
    #17
  18. Minni:)

    Minni:) Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    28.12.2011
    Viestejä:
    4 646
    Saadut tykkäykset:
    9
    Mä olen itse vähän sellainen, etten kaikkia tunteita jaksa seikkaperäisesti analysoida ja niistä jauhaa. Joskus tuntuu pahalta, eikä itsekään välttämättä tiedä miksi, tai vasta jälkeenpäin tajuaa mistä se oma olo johtui.

    Opettelen parhaillaan sitä, et jos esim. väsyttää ja v*tuttaa, niin ilmoitan miehelle et tämmönen nyt on tän hetken fiilis, johtuu luullakseni väsymyksestä ja stressistä, enkä ensin hymyile ja nyökyttele vaan pingottuneesti ja sitten vedä vuosisadan kilareita jostain lopulta aika pikkujutusta tai tiuski.
     
    #18
  19. ddd

    ddd Vieras

    Onko tunteista pakko osata puhua puolisolle?
    Käsittelemättömät tunteet vaikuttaa tietysti aiheuttaa monenlaisia ongelmia, mutta onko ainut tapa niitä käsitellä puhuminen.
     
    #19
  20. Vieras..

    Vieras.. Vieras

    Meillä mies käy mtt:lla juttelemassa jos ahdistaa, vituttaa tai muuten korpee. Ollaan katsottu se parhaaksi vaihtoehdoksi, koska mies ei osaa luontevasti jutella mulle negativiisista tunteistaan. Ja mä en halua lisätä sitä ahdistusta yhtään tivaamalla, että mikä vaivaa.

    Ilmoittaa mulle kyllä aina, että nyt on tarvetta juttelulle ja varaa ajan. Näin mä tiedän, että ei tarvitse olla huolissaan.
     
    #20
  21. "..."

    "..." Vieras

    [QUOTE="ellu";29876547]kuule astrolabe aikuinen on aikuin en,eikä lapsi. Huolimatta siitä mikä on ongelma aikuisella on vastuu itsestään ja avioliitossa/parisuhteessa myös parisuhteestaan! jos jotain ei osaa sitten opetellaan.

    Ei pariterapeutitkaan sano että pitää vaan hyväksyä se että toinen ei edes yritä. Nimenomaan pariterapeuttikin on sanonut että ihanteellista on se että molemmat opettelee puhumaan.

    minä en jaksa elää vuodesta toiseen pinnallista elämää, haluan syvällisen tunneyhteyden ja se ei synny vaan olemalla[/QUOTE]

    Samaa mieltä.

    Ei liity taas mitenkään aikuinen/lapsi -asetelma, lapsella on kehittymätön ilmaisutaito tottakai. Tuolla mentaliteetilla pitäisi vain aina hyväksyä toinen virheineen päivineen; jos toinen ei halua/osaa/huvita kommunikoida, niin se hyväksyttäköön?
    Kyllä parisuhteesta ja sen hyvinvoinnista on molemmilla vastuu.

    Kommunikointi on kuitenkin mielestäni suhteen perusta. Valtaosa avioliitoistakin kariutuu huonoon kommunikaatioon.

    Itse en pystyisi olemaan suhteessa, jossa mies ei osaa kommunikoida. Sehän se koko idea on, että jaetaan puolison kanssa ilot ja surut ja keskustellaan asioista. Muutenhan suhde olisi alkuhuuman jälkeen pelkkää yhteistä arjen pyörittämistä. (Tulee väkisinkin mieleen Klikkaa mua -sarjan Lasse, josta vaimo yrittää ottaa eroa :D)
     
    #21
  22. "ellu"

    "ellu" Vieras

    ei,hänen lapsuuden perheessä kaikki vaan lakaistiin maton alle ja esitettiin että asiat on hyvin. Minä taas olen perheestä jossa voi herättää vaikka keskellä yötä isän/siskon/veljen ja puhua vaikka seksistä.. siis ihan kaikesta ja tunteet on aina näytetty ja jälkikäteen puhuttu asioista.

    Ehkä jotain siitä kumpi tapa toimii kertoo se että omat vanhempani ovat olleet yhdessä 34vuotta a miehen vanhemmat eronneet ajat sitte...

    Muttta vaikka ymmärrän että se on opittua jo lapsuudesta mies ei kutienkaan ole lapsi ja ymmärtää että se ei paranna asioita jos vaan mököttää hiljaa eikä puhu
     
    • Tykkään Tykkään x 1
    • List
    #22
  23. ddd

    ddd Vieras

    [QUOTE="ellu";29877205]ei,hänen lapsuuden perheessä kaikki vaan lakaistiin maton alle ja esitettiin että asiat on hyvin. Minä taas olen perheestä jossa voi herättää vaikka keskellä yötä isän/siskon/veljen ja puhua vaikka seksistä.. siis ihan kaikesta ja tunteet on aina näytetty ja jälkikäteen puhuttu asioista.

    Ehkä jotain siitä kumpi tapa toimii kertoo se että omat vanhempani ovat olleet yhdessä 34vuotta a miehen vanhemmat eronneet ajat sitte...

    Muttta vaikka ymmärrän että se on opittua jo lapsuudesta mies ei kutienkaan ole lapsi ja ymmärtää että se ei paranna asioita jos vaan mököttää hiljaa eikä puhu[/QUOTE]

    Jos puhumaan ei ole oppinut lapsuudessa, tavan oppia puhumaan tunteistaan pitää oppia/opetella aikuisena, jos siihen on tarvetta. Automaattisesti siihen ei tarvetta synny ihmisellä jolla ei aikaisemminkaan ole tarve tunteistaa ole ollut puhua. Tarve siihen että puoliso puhuu tunteistaan on myös hyvä osata perustella. Minusta tuntuu tältä kun et puhu minulle tai kerro siitä miltä sinusta tuntuu. Haluan että puhut tunteistasi koska...

    Tunteiden tunnistamisesta, käsittelystä ja tunteista puhumisesta vastuu on toki jokaisella itsellään. Samoin siitä että tavat sekä käsitellä että puhua asioista opettelee (vastuu opettamisesta siis on tietysti vanhemmilla, mutta jos nyt kyse on aikuisesta). Parisuhteessa sitä oppimista voi kuitenkin puoliso edistää yhtä hyvin kuin myös tukahduttaa tunteiden ilmaisua. Kuunteleminen, kuulluksi tuleminen silloin kun tunteista puhutaan on tärkeää. Kokemusta kuulluksi tulemisesta ei edistä (opettelu vaiheessakaan) se että asioita tivataan, osaamattomuudesta syyllistetään nimeä tunne, ai et osaa, miksi et osaa, sä et vain osaa puhua, sä oot aina tommonen jne.
     
    #23
  24. "mies1"

    "mies1" Vieras

    [QUOTE="...";29877098]Itse en pystyisi olemaan suhteessa, jossa mies ei osaa kommunikoida.[/QUOTE]

    Toi onkin hyvä!

    En sit tiedä tulkitsenko väärin, mutta jotenkin tuntuu, että moni suomalainen nainen EI toivo tai odota mieheltä kommunikointitaitoja vaan mennään sillä vanhemmalla kaavalla, jossa mies ei paljoa puhellut. Mäkin oon tätä oudoksunut aina. Onneksi ainakin täällä etelässä monet nuoret naiset pitää tärkeänä miehen kommunikointia.
     
    #24
  25. ddd

    ddd Vieras

    Jos mies huomio ja vastaa rakastuneen naisen tunteisiin, moni nainen ei odota tai edellytä sitä että mies puhuisi omista tunteistaan. Se riittää että saa puhua omistaan.
    Arjen jakamisessa ihan kiva olisi että mies osaisi keskutella asioista tai puhua siitä miltä vaikka lasten kasvaminen miehestä tuntuu. Parempi tietysti olisi että mies jakaa tunteet eli että hän esim. tuosta lasten kasvamisesta tuntee samalla tavalla kuin nainen.
     
    #25
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti