Olenko todellakin julma äiti?

  • Viestiketjun aloittaja Julma vai ei?
  • Ensimmäinen viesti
Julma vai ei?
Vasta tältä palstalta olen saannut ajatuksen että ehkä olenkin julma äiti kun laitan lapseni hoitoon heti kun vanhempainrahakausi päättyy, eli vauvani on silloin 8.5 kk. Oikeassa elämässä en ole arvostelua kuullut.

Joten olenko julma jos laitan lapseni hoitoon; kuitenkin niin että tulen olemaan töissä vain kolme päivää viikossa ainakin usean vuoden ajan. Lisäksi ostan lisälomia eli varmasti voin olla ainakin 2 kk per vuosi lomalla?
 
e
Kuten tänään jo aikaisemmin on todettu, palstan mielestä olet julma äiti, jos laitat vessaan mennessäsi oven lukkoon. Että palstan mielipiteen voit päätellä siitä, yleinen mielipide (esim. koulutettujen ihmisten) onkin sitten ihan eri asia.
 
niin
hyvä äiti on onnellinen äiti, jos äiti ei ole onnellinen ei ole lapsikaan. Itse nautin siitä että voin olla töissä, auttaahan se raha asioissakin paljon.
Miksi vauvalle tärkeät ihmiset pitää juuri olla oman perheen jäsenet? Yhtä hyvin voi vauva muodostaa siteen omaan hoitajaan tarhassa, onko se jotenkin äidiltä pois? No ei ole!
3 lasta mulla, kaikki laittanut hoitoon viimestään 10kk ja mennyt töihin. Jokaisen oma valinta, älä mieti mitä muut on mieltä vaan mieti sitä mitä sinä haluat ja mikä teille on parhaaksi
 
ap.
Alkuperäinen kirjoittaja ElämääniEksynyt:
Minusta et ole, mutta voi olla, että palstan yleinen mielipide on eri :)
Varmasti, nyt kun olen palstaa pidempään lukenut. Jotenkin tuntuu että tuttavapiirini mielipiteet kuitenkin eroavat kovasti palstasta, joten alkaa oikeustaju hämärtyä :).

Olen kuitenkin ulkomailla, joten jos en mene töihin, en saa mitään tukia ja lisäksi menetän työpaikkani...
 
Mipika
Meillä pakko laittaa neiti suht nopeasti hoitoon koska tulot tippuu valtavasti, ei ole varaa asuntovelallisen jäädä kotiin moneksi vuodeksi. Näin vaan meillä, nauttikaa te kenellä on varaa hoitaa lasta kotona, niin mielelläni minäkin tämän viimeisen vauvan haluaisin hoitaa kotona ainakin 2 v asti.
 
e
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Alkuperäinen kirjoittaja ElämääniEksynyt:
Minusta et ole, mutta voi olla, että palstan yleinen mielipide on eri :)
Varmasti, nyt kun olen palstaa pidempään lukenut. Jotenkin tuntuu että tuttavapiirini mielipiteet kuitenkin eroavat kovasti palstasta, joten alkaa oikeustaju hämärtyä :).

Olen kuitenkin ulkomailla, joten jos en mene töihin, en saa mitään tukia ja lisäksi menetän työpaikkani...
Ehkäpä se johtuu siitä, ettei tuttavapiirisi koostu pelkistä siivoojista, lähihoitajista, kotiäideistä ja työttömistä... :whistle:
 
a
Et ole. Ajattelet myös lapsen fyysistä hyvinvointia. Katto pään päällä ja ruoka kun ovat lapselle ihan yhtä tärkeitä kuin äiti pitelemässä kädestä. Ja ainakin meidän tarhassa on ihan mahtavat hoitotädit! Lapset ovat mukautuvia olentoja ja on hyvä että oppivat sosiaalisen toiminnan pelisäännöt jo pienestä pitäen. Ihan yhtä terveitä ja onnellisia olentoja kasvaa niin kotona kuin hoidossakin kunhan äiti itse on valintaansa tyytyväinen.
 
Itse en pitänyt kummoisenakaan viedä 1v4kk hoitoon opintojeni jatkuessa, mutta nyt jälkeenpäin ajatellen ystävän alle 2v katsellessa olen kauhistellut että oliko se omakin todella noin pieni.
Elämäntilanne velkoineen on järjestelykysymys, lapsen kasvu ei - se vaan etenee on vanhemmat läsnä tai ei.
AP:n tilanne kuitenkin aika ideaali, kuitenkin vain kolmena päivänä viikossa töissä.
 
ap.
Alkuperäinen kirjoittaja e:
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Alkuperäinen kirjoittaja ElämääniEksynyt:
Minusta et ole, mutta voi olla, että palstan yleinen mielipide on eri :)
Varmasti, nyt kun olen palstaa pidempään lukenut. Jotenkin tuntuu että tuttavapiirini mielipiteet kuitenkin eroavat kovasti palstasta, joten alkaa oikeustaju hämärtyä :).

Olen kuitenkin ulkomailla, joten jos en mene töihin, en saa mitään tukia ja lisäksi menetän työpaikkani...
Ehkäpä se johtuu siitä, ettei tuttavapiirisi koostu pelkistä siivoojista, lähihoitajista, kotiäideistä ja työttömistä... :whistle:
Kuinka niin? Yhtään ketään arvostelematta, en tunne ketään jolla olisi ylläoleva ammatti.
 
vieras
Täällä on monestakin asiasta niin kummallisia mielipiteitä, etten koskaan ole irl törmännyt moisiin. Yksi syy on varmaan se, että anonyyminä on helppo laukoa mitä sylki suuhun tuo ja jotkuthan haluavat vaan pahoittaa toisen mielen. Joku vikahan tämmöisissä ihmisissä on, en ole vielä keksinyt mikä?

Itsekin menin töihin kun kuopus oli 9kk, en näe siinä mitään pahaa. Ihan tasapainoinen lapsi hänestä on tullut (nyt 8 v. ) :)
 
ap.
Tämä palsta on tuonnut minulle tosiaan vain murhetta, ennen tämän lukemista tosiaan kuvittelin että on hyvin normaalia viedä esim. 9 kk lapsi hoitoon, enkä kokenut siitä mitään omantunnontuskia. Täällä ulkomailla jopa paljon nuorempana.
 
ap.
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Täällä on monestakin asiasta niin kummallisia mielipiteitä, etten koskaan ole irl törmännyt moisiin. Yksi syy on varmaan se, että anonyyminä on helppo laukoa mitä sylki suuhun tuo ja jotkuthan haluavat vaan pahoittaa toisen mielen. Joku vikahan tämmöisissä ihmisissä on, en ole vielä keksinyt mikä?

Itsekin menin töihin kun kuopus oli 9kk, en näe siinä mitään pahaa. Ihan tasapainoinen lapsi hänestä on tullut (nyt 8 v. ) :)
Juuri tätä minä ihmettelinkin. Onko mielipiteet Suomessa todella muuttuneet näin jyrkästi, eli vain kotihoito on hyvä lapselle, vai pesiytyykö palstalle vain marginaaliryhmiä?
 
voi juku
Alkuperäinen kirjoittaja niin:
Miksi vauvalle tärkeät ihmiset pitää juuri olla oman perheen jäsenet? Yhtä hyvin voi vauva muodostaa siteen omaan hoitajaan tarhassa, onko se jotenkin äidiltä pois? No ei ole!
TÄMÄ KALSKAHTI AINAKIN MINUN KORVAAN..
Ei se äidiltä pois ole tietenkään, jos sen noin haluaa ajatella,
mutta onhan se jessus sentään VAUVALTA pois.
Kyseessä ei ole edes muutaman vuoden ikäinen taapero,
joka voisi jo ymmärtää miksi asioita tapahtuu, mitä niistä seuraa tms..
kuten äiti lähtee aamulla töihin, lapsi menee hoitoon ja sitten äiti hakee.
Mun tyttö on nyt 10kk, enkä voisi kuvitellakkaan, että olisin pari kk sitten päiväkotiin heivannut.
Kotihoidossa on 3v saakka.
Oma perhe on kuitenkin se tärkein ja sen on tarkoitus olla läheisin ja pysyvin kiintymyssuhde..MUN MIELESTÄ. :)
 
Jokaisen oma valintahan se on laittaako hoitoon vai ei enkä mä nyt sitä niin jyrkästi tuomitse. Mutta silti se on minusta julmaa, vauvaa on vielä pieni eikä sitä aikaa saa myöhemmin enää takaisin. Kyllä mä olen kantani tehnyt selväksi myös irl elämässä, varsinkin kun hoidin yhteen aikaan 9kk ikäistä vauvaa ja se tuntui pahalta kun vauva oli niin pieni ja mammalla kiire töihin.
 
no itsestä tuntui että oma lapsi oli 9kk vanhana vielä ihan vauva, imetyksineen ym ja omassa tuttavapiirissä (johon sisältyy äitejä siivoajista kasvatustieteiden maistereihin) niin on lähes poikkeuksetta kaikki hoitovapaalla tai olleet silloin kun lapset on olleet sen ikäisiä. Yksi sairaanhoitajakaverini meni töihin kun lapsi oli 9kk. Kuitenkin harva on jäänyt kotiin enää sen jälkeen kun lapset yli 3v. Itse olen nyt kotona kun lapsi 1v4kk mutta kohta alkaa kyllästyttää pennin venytys ja varmaan pitää jotain töitä alkaa miettiä. olisi tosi ihanaa jos voisi työskennellä täältä kotoa käsin koska itse olen kotona viihtyvää tyyppiä enkä tule hulluksi vaikka olisn 24/7 lapsen kanssa mutta tosiaan aika tiukoille vetää taloudellisesti joinain kuukausina vaikka ollaan yritetty yksinkertaistaa menoja että vois lapsi olla kotona mutta kun esim hammaslääkärilasku kaataa koko budejetin niin ei oo kauheen mielekästä enää
 
lellimistä ei ole koskaan liikaa
Hoida ihmeessä lastasi kotona niin pitkään kuin mahdollista, saadaan lisää näitä uusavuttomia pullamössösukupolvia, jotka eivät tajua esim. työnteosta ja toisten huomioon ottamisesta yhtään mitään, valittamisesta sitäkin enemmän.
 
niin
Alkuperäinen kirjoittaja voi juku:
Alkuperäinen kirjoittaja niin:
Miksi vauvalle tärkeät ihmiset pitää juuri olla oman perheen jäsenet? Yhtä hyvin voi vauva muodostaa siteen omaan hoitajaan tarhassa, onko se jotenkin äidiltä pois? No ei ole!
TÄMÄ KALSKAHTI AINAKIN MINUN KORVAAN..
Ei se äidiltä pois ole tietenkään, jos sen noin haluaa ajatella,
mutta onhan se jessus sentään VAUVALTA pois.
Kyseessä ei ole edes muutaman vuoden ikäinen taapero,
joka voisi jo ymmärtää miksi asioita tapahtuu, mitä niistä seuraa tms..
kuten äiti lähtee aamulla töihin, lapsi menee hoitoon ja sitten äiti hakee.
Mun tyttö on nyt 10kk, enkä voisi kuvitellakkaan, että olisin pari kk sitten päiväkotiin heivannut.
Kotihoidossa on 3v saakka.
Oma perhe on kuitenkin se tärkein ja sen on tarkoitus olla läheisin ja pysyvin kiintymyssuhde..MUN MIELESTÄ. :)
No johan

Kyllä mulla on läheisin suhde omiin lapsiini edelleenkin vaikka tarhassa ovatkin, mä en rajoita lasteni sosiaalisia kontakteja vain perheenjäseniin kuten eräät, vaan mun mielestä se on rikkaus että lapsi osaa tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, muidenkin kuin omien perheenjäsenten.
Eikä se tosiaan vauvalta ole pois, mun lapseni ovat ihan normaaleja eikä häiriintyneitä
 
Esim. mua ei ole luotu kotiäidiksi ja lapsi meneekin nyt 1v3kk päiväkotiin. Vaikka keksisin päivällä paljon tekemistä/virikkeitä, koen olevani jollain tasolla masentunut ja haluan töihin. Silti en koe itseäni huonoksi äidiksi, vaikka suku päivitteleekin tuota ikää jolloin laitan lapsen hoitoon.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja niin:
Alkuperäinen kirjoittaja voi juku:
Alkuperäinen kirjoittaja niin:
Miksi vauvalle tärkeät ihmiset pitää juuri olla oman perheen jäsenet? Yhtä hyvin voi vauva muodostaa siteen omaan hoitajaan tarhassa, onko se jotenkin äidiltä pois? No ei ole!
TÄMÄ KALSKAHTI AINAKIN MINUN KORVAAN..
Ei se äidiltä pois ole tietenkään, jos sen noin haluaa ajatella,
mutta onhan se jessus sentään VAUVALTA pois.
Kyseessä ei ole edes muutaman vuoden ikäinen taapero,
joka voisi jo ymmärtää miksi asioita tapahtuu, mitä niistä seuraa tms..
kuten äiti lähtee aamulla töihin, lapsi menee hoitoon ja sitten äiti hakee.
Mun tyttö on nyt 10kk, enkä voisi kuvitellakkaan, että olisin pari kk sitten päiväkotiin heivannut.
Kotihoidossa on 3v saakka.
Oma perhe on kuitenkin se tärkein ja sen on tarkoitus olla läheisin ja pysyvin kiintymyssuhde..MUN MIELESTÄ. :)
No johan

Kyllä mulla on läheisin suhde omiin lapsiini edelleenkin vaikka tarhassa ovatkin, mä en rajoita lasteni sosiaalisia kontakteja vain perheenjäseniin kuten eräät, vaan mun mielestä se on rikkaus että lapsi osaa tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, muidenkin kuin omien perheenjäsenten.
Eikä se tosiaan vauvalta ole pois, mun lapseni ovat ihan normaaleja eikä häiriintyneitä
Menin itse hoitoon kuusikuukautisena ja äitini oli kiireinen yrittäjä, kuusi päivää viikossa töissä.

Silti minulla on erittäin läheinen suhde äitiini, ja aina ollut.
 
vieras
En mä sanois että sä julma olet! Mutta... mä sanon aina kaikille että harkitkaa tarkkaan ja punnitkaa sitä että oisko mahollista (kuitenkin!!) olla kotona vielä edes muutaman kuukauden? Jos ei ole, niin sillon ei ole, mutta jos on niin se on kuitenkin mielestäni lapsen parhaaksi.
Ja nyt joku luulee että mä ite olen ollut kotona kunnes lapset meni armeijaan, mutta ei :( Itse jouduin aikoinani laittamaan vanhemman 2-vuotiaana ja nuorimman 1-vuotiaana tarhaan, ja sitä tulen katumaan varmasti lopun elämääni!! En sillä että lapsistani on kasvanut erittäin fiksuja ja kaikki on hyvin, mutta se kuinka lapseni sairastivat ensimmäisenä tarhavuonna.. huh-huh!! itsellä ei juuri muistikuvaa niiltä ajoilta, niin väsynyt olin.. Joten en varmastikkaan voinut olla läsnäoleva äiti edes niinä illan tunteina jotka saimme viettää yhdessä!
Pitkä vuodatus, sorry!
 
ei aina ole tarhan syy
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
En mä sanois että sä julma olet! Mutta... mä sanon aina kaikille että harkitkaa tarkkaan ja punnitkaa sitä että oisko mahollista (kuitenkin!!) olla kotona vielä edes muutaman kuukauden? Jos ei ole, niin sillon ei ole, mutta jos on niin se on kuitenkin mielestäni lapsen parhaaksi.
Ja nyt joku luulee että mä ite olen ollut kotona kunnes lapset meni armeijaan, mutta ei :( Itse jouduin aikoinani laittamaan vanhemman 2-vuotiaana ja nuorimman 1-vuotiaana tarhaan, ja sitä tulen katumaan varmasti lopun elämääni!! En sillä että lapsistani on kasvanut erittäin fiksuja ja kaikki on hyvin, mutta se kuinka lapseni sairastivat ensimmäisenä tarhavuonna.. huh-huh!! itsellä ei juuri muistikuvaa niiltä ajoilta, niin väsynyt olin.. Joten en varmastikkaan voinut olla läsnäoleva äiti edes niinä illan tunteina jotka saimme viettää yhdessä!
Pitkä vuodatus, sorry!
Kuuleppas, mulla oli lapset kotihoidossa, estikö se lapsiani sairastumasta korvatulehdus kierteisiin? EI, keskimmäinen ja kolmas lapsi aloittivat sairastelut alle 3kk iässä ja se jatkui yli 2v asti. Ei tarhassa, jostakin ne sen vain saivat
 
Ei-kotiäiti
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Alkuperäinen kirjoittaja e:
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Alkuperäinen kirjoittaja ElämääniEksynyt:
Minusta et ole, mutta voi olla, että palstan yleinen mielipide on eri :)
Varmasti, nyt kun olen palstaa pidempään lukenut. Jotenkin tuntuu että tuttavapiirini mielipiteet kuitenkin eroavat kovasti palstasta, joten alkaa oikeustaju hämärtyä :).

Olen kuitenkin ulkomailla, joten jos en mene töihin, en saa mitään tukia ja lisäksi menetän työpaikkani...
Ehkäpä se johtuu siitä, ettei tuttavapiirisi koostu pelkistä siivoojista, lähihoitajista, kotiäideistä ja työttömistä... :whistle:
Kuinka niin? Yhtään ketään arvostelematta, en tunne ketään jolla olisi ylläoleva ammatti.
Siis miksi siivoojat ym. mainitut olisivat sitä mieltä, että äidin kuuluu jäädä kotiin? No joo, ymmärrän pointiksi sen, että koulutetun äidin ei kannata heittää koulutustaan hukkaan kotona. Samaa mieltä en kuitenkaan ole, mielestäni pieni lapsi kuuluu olla kotihoidossa alkuajan. Ja kyllä, mullakin on koulutusta, ei korkeakoulutasoista, koska valintani aikanaan oli perhe ylitse uran. Katunut en ole hetkeäkään, ihan kiva työ mulla silti on, palkkaakin mukavasti.

Väärinhän se tietysti on, että mies voi helposti saada sekä uran että perheen, nainen ei. Mutta niin tasa-arvon kannattaja en kuitenkaan ole, että siihen väkisin haluaisin muutosta. Koen olevani etuoikeutettu, että sain hoitaa lapsiani kotona ja nauttia äitiydestä, että tein valintani.

 

Yhteistyössä