Oliko mies mukana synnytyksessä?

Miksi oli/ miksi ei?
Kannattiko?

 

Kaikissa kolmessa on ollut. En olisi yksin halunut olla, koska eihän se kätilö siellä kokoaikaa päivystä. Mulla ensimmäinen synnytys oli pitkä, joten seura oli tarpeen. Kolmas synnytys oli tosi nopee, se jeesas, että oli joku siinä rinnalla, olisin muuten menny ihan paniikkiin.

 

on ollut joka kerta. Mielestäi lapsen isällä on oikeus olla paikalla kun oma lapsi syntyy. JA onhan ne elämän hienoimmat hetket ihana jakaa puolison kanssa.

 

Tietysti oli. Miehen on mielestäni hyvä olla tukemassa vaimoaan/näkemässä synnytys, jotta hän edes hieman ymmärtäisi mitä nainen tekee yhteisen lapsen eteen. Ja mikä tärkeämpää, on kuitwnkin kyse miehen(kin) lapsen elämän ensihetkistä ja osaltaan jopa vaarallisimmista hetkistä joskus. Jos isä ei halua olla läsnä vauvan ensimmäisissä hetkissä, niin haluaako isä olla mukana muutenkaan lapsen elämässä?

Poikkeuksia tähän tietysti löytyy. Mutta ideaalitilanne, kun vanhemmat ovat yhdessä eivätkä eronneet.

 

Ei ole ollut yhdessäkään (4 lasta meillä), yhdessä sovittu niin!Ja kyllä on läsnä lastensa elämässä.

 

Oli. Miksi? No koska hänen lapsi oli siinä syntymässä ja vaimo kärsimässä jota tuli kannustamaan ja tukemaan. Kannatti, oli paljon turvallisempi olo. Tuli heti turvaton, avuton ja yksinäinen olo kun lähti syömään tai veskiin. Parasta oli, kun se supistuksen huipussa kertoi, että nyt lähtee hellittämään ja toisti niitä satoja kertoja sen 2vrk aikana. Käynnistely oli myös inhottavaa ja nekin hetket oli kanssani sairaalassa, kipeimmän yönkin oli sairaalassa kun käynnisteltiin vielä.
Leikkauksessa johon se päätyi, ei miehestä kauheasti ollut apua kun menin paniikkiin ja mieheenkin tarttui se ja se pistettiin makaamaan ettei pyörry. Kummallakin vähän hatarat muistikuvat tuosta, onneksi se on ohi.

 

Oli mukana, halusin henkiseksi tueksi. Sovittiin etukäteen, että jos pitää laittaa puudutusta tai muuten heilua piikkien kanssa, saa siksi ajaksi poistua huoneesta, piikkikammoinen kun on. Ja tosi hyvä olikin, että oli siellä, minulla nimittäin jouduttiin poistamaan istukka leikkauksella, muttei hirvittänyt yhtään lähteä kärrättynä kohti leikkaussalia kun vauva jäi isänsä hoiviin.

 

Oli mukana. Kannattiko? En mä tiedä. Millä mittarilla sitä mitataan? Ei siitä miehestä juurkaan hyötyä ollut, ihan samalla tavalla olisin synnyttänyt yksinkin. Mutta siinä ei syntynyt pelkästään mun lapsi, vaan myös hänen. Onhan se nyt hienompaa olla itse siinä syntymässä mukana ja nähdä se lapsi samaan aikaan kuin äitikin, leikata ehkä napanuora, tehdä ensimmäinen kylvetys jne. Paljon hienompaa isälle kuin esim. mun syntymän aikaan, kun isä tuli paikalle siinä kohtaa kun kaikki oli ohi,lapsi pesty ja puunattu ja lapsi näytettiin lasin takaa isälle.

 

On ollut mukana kaikissa synnytyksissä. Ja kannatti. Sen lisäksi että on ollut mahtava tuki minulle, niin pidän tärkeänä että vauvojamme hoitaa alusta asti hänen oma vanhempi niin paljon kuin mahdollista. Sektioiden jäkeen kun äiti on aika lailla pois kuvioista ensimmäiset pari kolme tuntia.

 

Oli mukana eikä muuta vaihtoehtoa edes kuviteltu. Tuki minua henkisesti ja sai nähdä/kokea lapsensa syntymähetken, leikata napanuoran ja kylvettää. Yhteinen lapsi, yhteinen synnytys.