Heippa hei! Heitänpä minäkin oman lusikkani tähän soppaan
Täältä löytyy myös suhteellisen hitaasti kehittynyt tyttönen, jolla syntyessä oli pieni aivoverenvuoto päässä, joka ei luojan kiitos ollut ehtinyt saada tuhoa aikaan. Sen vuoksi kuitenkin olemme käyneet n.3-4kk välein lasten neurologilla kontrolleissa, missä on todettu että kaikki on hyvin ja neiti kehittyy niinkuin pitääkin, keskiverto kehitysvauhtia sanoisin
Täällä siis opittiin kääntymään 5kk selältä mahalleen, n.6kk toisinpäin. Ryömimisen aloitti ihan ykskaks 8kk päivänä. Konttausasentoon on noussut ekan kerran tänään (9,5kk), mutta senkin teki korkeampaa tasoa vasten, kun halu on pystyasentoon. Meillä tyttö ei ole ennen tätä viikkoa juuri edes noussut suorille käsivarsille, eli konttaamisen olen ajatellut olevan vielä kaukana, mut eiköhän sekin sieltä tule ajallaan
Istuttu meillä on jo melko kauan tukevasti (edelleen laitan tyynyn selän taakse, vaikkei juuri kaadu, mut pelkään että lyö päänsä lattiaan) ja jalkoihin varaa tosi tukevasti ja kävelis päivät pääksytysten jos vain joku kävelyttäisi
Olen itse ammatltani fysioterapeutti, mutta erikoisalaani ei ole lapset. Kuitenkin voin sen verran sanoa, niinkuin iina83:kin totesi että ihmiset ovat yksilöitä ihan vauvasta lähtien ja siten kehityyvät omaan yksilölliseen tahtiin. Tietyt "aikarajat" on tehty terveyden huollon ammattilaisia varten, jotta kehityshäiriöihin osataan puuttua tarpeeksi aikaisin! Niitä ei ole tarkoitettu pelotukseksi, eikä lapsiaan rakastavien äitien kiusaamiseksi vaan vain ja ainoastaan siksi että mahdollinen kuntoutus ja tutkimuksen kehitysongelmien vuoksi voidaan aloittaa mahdollisimman pian, koska silloin voidaan saada eniten tuloksiakin! Se että hitaasti kehittyvän lapsen kehitystä halutaan tukia tarkemmin, ei tarkoita heti että hänessä olisi vikaa, vaikka valitettavasti monet äidit niin ajattelevatkin! Suurinosa fysioterapeuteille/jatkotutkimuksiin menijöistä kehittyvät ihan normaalisti eikä tarvista ole muuhun kuin kotiohjeisiin, jolla pikkuisen kehitystä pystytään tukemaan! Mielestäni suomalaiset saavat olla tyytyväisiä siihen että meillä asiat halutaan tutkia ja auttaa eikä perheitä jätetä oman onnensa nojaan!
Vielä tuosta ettei saisi istuttaa/seisottaa... Itse olen ymmärtänyt koulutuksessani että istuttamista ennen siihen olevia valmiuksia (istuu itse selkäsuorassa tukevasti) ei suositella koska vauvan selkärangan rakenne ei välttämättä sitä kestä. Kun vauva istuu, muttei itse aktiivisesti istumaan pyri, ei istuttamista suositella, koska sitten vauvalla ei ole tarvetta itse maasta tavoitella kohti pystympää asentoa. Ja mahdollisesti hän ei enää sitten maassa viihdykkään kun huomaa istualtaan näkevänsä maailmaa paremmin! Kävelyttämisessä/seisottamisessa käsittääkseni on samat suositukset ja syyt kuin istuttamisessakin. Lapsi voi varmasti tykätä kävlyttämisestä, kuten omanikin, eikä siitä ole minun tietopohjani mukaan lapsen luuston/lihaksiston kehitykselle, mutta se että passiivinen kävelyttäminen voi viedä lapselta taas haluja siihen itsenäiseen kävelyn opetteluun kun kävelylle pääsee ilmankin!
Kyseesä on vain suositukset ja jokainen vanhempi toimii omien käsitysten mukaan! Maalaisjärki ja kohtuulliset istuttamis/kävelyttämisajat tuskin lasta tai hänen kehitystään tuhoavat
Tulipahan asiaa