Omanlaistaan surutyötä kai tämäkin..

Täytyy sanoa että lujille meinaa ottaa.. Meillä on kolmiviikkoinen ihana poikavauva, jonka imetys ei vain lähde sujuman. Esikoisen imetin vuoden vanhaksi, mutta nyt ei vain meinaa onnistua. Oon kysellyt apuja neuvolasta ja sairaalan imetystuesta, mutta mistään ei toistaiseksi ole ollu apua.

Mä en oo koskaan ollut mikään imetysfanaatikko jolle täysimetys olis ollut se hyvän äitiyden mitta. Oon aina ollu sitä mieltä että kunhan lapsi tulee ruokituksi, ei sillä loppuviimein niin väliä oo, millä se ruokitaan vaikkakin toki se äidinmaito on parasta ravintoa vauvalle. Mutta nyt jo se, että välillä joudun antamaan korviketta vauvalle kun en pysty rinnlla pitämään, aiheuttaa ihan järjettömän pahan olon.

Mies suhtautuu asiaan tosi järkevästi (niinkuin yleensäkin), vauva saa ruokaa ja kasva hyvin, joten jos sen yksi ateria tule pullosta joko pumpattua äidinmaitoa tai korviketta, niin mitä sitten. Mä en taas osaa suhtautua tähän millään lailla järkevästi. Lisäksi pelkään että imetys loppuu vielä kokonaan tätä menoa... Oon tainnut löytää itsestäni piiloimetysfanaatikon :kieh:

 

Mikä sulla sitten tökkii? Minä annoin lisämaitoa ekat 6vk ja sitten päästiin kokoimetykseen. Oli vauvan kommervenkkiä ja maito nousi jne kamalan hitaasti. Mutta lähti onnistumaan.

 

Tökkii lähinnä se, että sattuu ihan järjettömästi. Vauvalla on ilmeisesti imuote väärä, mutta en saa sitä korjattuakaan kun en ihan tarkkaan tiedä mitä pitäisi korjata. Periaatteessa ote näyttää päälle päin hyvältä. Silti imiessä maiskuttaa kovasti eli ote irtoaa vähän väliä. Maitoa tulee ihan hyvin. Mukava kuulla että teillä päästiin kokoimetykselle Ehkäpä meilläkin on toivoa..

 

Tökkii lähinnä se, että sattuu ihan järjettömästi. Vauvalla on ilmeisesti imuote väärä, mutta en saa sitä korjattuakaan kun en ihan tarkkaan tiedä mitä pitäisi korjata. Periaatteessa ote näyttää päälle päin hyvältä. Silti imiessä maiskuttaa kovasti eli ote irtoaa vähän väliä. Maitoa tulee ihan hyvin. Mukava kuulla että teillä päästiin kokoimetykselle Ehkäpä meilläkin on toivoa..

Onko häneltä katottu kielijänne? Mietin kun omani päästeli kokoajan irti ja sattui. Jänne oli kireä ja leikkasivat. Alkoi sujua paljon paremmin.

 

Mä annoin myös lisämaitoa tälle kolmannelle ja siitä se imetys sitten lähti sujumaan, jopa niin hyvin että pullo jäi kokonaan ja nyt oon paniikissa opetellut takasin vauvaa pullolle kun ei meinannut ollenkaan tajuta enää miten sellasesta juodaan

Esikoisen kohdalla imetys ei koskaan onnistunut kunnolla, viisi viikkoa osittaisimetystä..

Keskimmäisen kohdalla lopetin imetyksen omasta halustani kun vauva oli 4kk.

Ja siis nyt tämä kolmas on jo 5,5kk ja mun on pakko myöntää että mä oon aivan törkeän iloinen että imetys on tällä kertaa niin toimivaa ja vaivatonta. Ja vaikka siis minäkään en ole mikään imetysfanaatikko, todellakaan..

 

Neuvolan täti oli sitä mieltä että kielijänne on normaali. Mut joku mättää. No huomenna koitan viel soittaa paikallisen imetystukiryhmän tukihnkilölle, jospa hällä olisi jotain vinkkiä asiaan..

 

Voisiko rintakumista olla apua?

 

Oon koittanut rintakumia, mut vauva ei oikein saa minkäänlaista otetta sen kanssa. Ja ajattelisin, ettei se ainakaan sitä imuotetta paranna..? Vaikka kyllähän se sitä kipua vähentäisi tokikin.

 

Rintakumi!