Onko Suomessa vielä tällaisia perheitä?

  • Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti
"vieras"
[QUOTE="vieras";28456690]No en näe minäkään, vaikka tasa-arvoa koenkin kannattavani.
Ainahan se on niin, että niitä eri tavalla/erilaisessa kulttuurissa eläviä hyvin usein SÄÄLITÄÄN eikä voida käsittää että joku voi olla niin onnellinen.
Ajatellaan ylimielisesti ja säälien että no niinkai se ihminen on onnellinen, kun on niin aivopesty ettei paremmasta tiedä.
Luuletteko te muut että TE ette ole aivopestyjä?!
Teitä on aivopesty pienestä asti joka suunnasta ja te pidätte itsestäänselvyyksinä ja suorina teinä onneen monia asioita tai tapoja miten kuuluu elää, vaikkette sitä itse välttämättä tajua.[/QUOTE]

Joo, olen varmasti aivopesty uskomaan että minulla on esim. ihmisarvo, oikeus päättää miten haluan pukeutua, mihin haluan uskoa, miten haluan elää. Minut on aivopesty kunnioittamaan itseäni, uskomaan että minun ei tarvitse olla kenekään orja, minulla on oikeus omiin mielipiteisiin, minulla on oikeus koulutukseen. JNEJNE.

Älkääs nyt viitsikö. On eri asia aivopestä ihmistä niin että häntä voidaan käyttää hyväksi, kuin "aivopestä" ihminen uskomaan omaan ihmisarvoonsa ja opettaa hänelle omat oikeutensa.

Kauheeta skeidaa.
 
"mies"
[QUOTE="vieras";28456756]Joo, olen varmasti aivopesty uskomaan että minulla on esim. ihmisarvo, oikeus päättää miten haluan pukeutua, mihin haluan uskoa, miten haluan elää. Minut on aivopesty kunnioittamaan itseäni, uskomaan että minun ei tarvitse olla kenekään orja, minulla on oikeus omiin mielipiteisiin, minulla on oikeus koulutukseen. JNEJNE.

Älkääs nyt viitsikö. On eri asia aivopestä ihmistä niin että häntä voidaan käyttää hyväksi, kuin "aivopestä" ihminen uskomaan omaan ihmisarvoonsa ja opettaa hänelle omat oikeutensa.

Kauheeta skeidaa.[/QUOTE]

Et ymmärrä. Olet syvemmän ymmärryksen ulottumattomissa. Eikä ihme, se on harvan ulottuvilla ja vie siltikin aikaa. Olen itse valaistumiskokemuksen kokenut viime vuoden syyskuussa. Koin mietiskelyssä sellaista, mikä kuuluu erittäin harvoille ja olen siitä kiitollinen. Mutta en silti korota ko. asiaa mitenkään :)

Vaatimuksena on, kokemukseni pohjalta, erittäin avoin mieli, nöyryys, tietynlainen masokismi, laaja lukeneisuus, yhtäaikainen ulkomaailmaan ja omaan sisimpään suuntautuminen ja voimakas mietiskely.
 
"vieras"
[QUOTE="mies";28456781]Et ymmärrä. Olet syvemmän ymmärryksen ulottumattomissa. Eikä ihme, se on harvan ulottuvilla ja vie siltikin aikaa. Olen itse valaistumiskokemuksen kokenut viime vuoden syyskuussa. Koin mietiskelyssä sellaista, mikä kuuluu erittäin harvoille ja olen siitä kiitollinen. Mutta en silti korota ko. asiaa mitenkään :)

Vaatimuksena on, kokemukseni pohjalta, erittäin avoin mieli, nöyryys, tietynlainen masokismi, laaja lukeneisuus, yhtäaikainen ulkomaailmaan ja omaan sisimpään suuntautuminen ja voimakas mietiskely.[/QUOTE]

Älä mietiskele enää, se ei sovi sinulle.
 
"mies"
[QUOTE="vieras";28456800]Älä mietiskele enää, se ei sovi sinulle.[/QUOTE]

Suosittelen sinullekin, päinvastoin. Ja kehittymään moraaliltasi astumalla ihan rohkeasti ulos feministisen tasa-arvon mahtilinnoituksesta.
 
Koulija
[QUOTE="vieras";28456756]Joo, olen varmasti aivopesty uskomaan että minulla on esim. ihmisarvo, oikeus päättää miten haluan pukeutua, mihin haluan uskoa, miten haluan elää. Minut on aivopesty kunnioittamaan itseäni, uskomaan että minun ei tarvitse olla kenekään orja, minulla on oikeus omiin mielipiteisiin, minulla on oikeus koulutukseen. JNEJNE.

Älkääs nyt viitsikö. On eri asia aivopestä ihmistä niin että häntä voidaan käyttää hyväksi, kuin "aivopestä" ihminen uskomaan omaan ihmisarvoonsa ja opettaa hänelle omat oikeutensa.

Kauheeta skeidaa.[/QUOTE]

Ihmisarvoni ei ole onneksi siitä riippuvainen, mitä teen. Mielestäni kotitöiden tekeminen kuuluu ihmisen perusvelvollisuuksiin eikä niillä ole mitään tekemistä ihmisarvon kanssa. Se, että murroksen kautta perinteisistä naisten töistä, joita kotityöt ovat vuosisatojen ajan ovat olleet, on tulossa kaikkien töitä, ei tee kotitöistä sen vähempiarvoista tai enempiarvoista kuin ennenkään.

Kotityöt on kuitenkin tehtävä, edes jollain tavalla, tykkäsi siitä tai ei. Itse olen jo hieman varttuneempaa ikäpolvea enkä koe minkäänlaisena ongelmana sitä, että naisena joudun tai saan tehdä kotitöitä. Ei tuota minkäänlaista identiteettiongelmaa eikä aivopesun makua. Palkkatyön jälkeen kotihommat hoituvat nopeasti ja saman ajan saa herkästi kulumaan jonnenjoutavaan esim. telkkaria tuijottaessa.

On toki ok, että kaikki osallistuvat perheessä yhteisiin kotitöihin eli lapset opetetaan pienestä pitäen siivoamaan jälkensä, laittamaan ruokaa jne. jotta aikuiseksi kasvaessaan pärjäävät sitten omissa huusholleissaan.

Se, että ihmiset kasvatetaan yhteiskuntakelpoisiksi ja elämässään pärjääviksi ei ole aivopesua. Se on kasvattamista ja koulimista.
 
"vieras"
[QUOTE="mies";28456819]Suosittelen sinullekin, päinvastoin. Ja kehittymään moraaliltasi astumalla ihan rohkeasti ulos feministisen tasa-arvon mahtilinnoituksesta.[/QUOTE]

kaikkea se sinun egosi keksii....
 
"vieras"
En nyt jaksanut lukea koko ketjun läpi mutta onko kukaan jo kerennyt kysyä löytyykö kyseinen tapa esim.mustalaisten perheissä? Käsittääkseni niiden arvomaailmassa miehet ovat miehiä eli kotityöt(tiskaamiset, siivous jne) ei tule kyseeseen,,,
 
"vieras"
[QUOTE="mies";28456696]Upeaa tekstiä!! Oletko nainen? :) Olisit vasta toinen suomalaisnainen sadoista, jolta kuulen tuollaista![/QUOTE]

Heh, kiitos.
Olen kyllä nainen.
Kovasti olen näitä(kin) asioita pohtinut ja kyseenalaistanut ja koen kasvaneeni henkisesti valtavasti siinä sivussa.
En kylläkään koe mitenkään mystisesti valaistuneeni, mutta luulen että ymmärrän mistä puhut.
 
"vieras"
Ihmisarvoni ei ole onneksi siitä riippuvainen, mitä teen. Mielestäni kotitöiden tekeminen kuuluu ihmisen perusvelvollisuuksiin eikä niillä ole mitään tekemistä ihmisarvon kanssa. Se, että murroksen kautta perinteisistä naisten töistä, joita kotityöt ovat vuosisatojen ajan ovat olleet, on tulossa kaikkien töitä, ei tee kotitöistä sen vähempiarvoista tai enempiarvoista kuin ennenkään.

Kotityöt on kuitenkin tehtävä, edes jollain tavalla, tykkäsi siitä tai ei. Itse olen jo hieman varttuneempaa ikäpolvea enkä koe minkäänlaisena ongelmana sitä, että naisena joudun tai saan tehdä kotitöitä. Ei tuota minkäänlaista identiteettiongelmaa eikä aivopesun makua. Palkkatyön jälkeen kotihommat hoituvat nopeasti ja saman ajan saa herkästi kulumaan jonnenjoutavaan esim. telkkaria tuijottaessa.

On toki ok, että kaikki osallistuvat perheessä yhteisiin kotitöihin eli lapset opetetaan pienestä pitäen siivoamaan jälkensä, laittamaan ruokaa jne. jotta aikuiseksi kasvaessaan pärjäävät sitten omissa huusholleissaan.

Se, että ihmiset kasvatetaan yhteiskuntakelpoisiksi ja elämässään pärjääviksi ei ole aivopesua. Se on kasvattamista ja koulimista.
Joo, nyt ei ollut kyse siitä ettei nainen voisi tehdä kotitöitä lainkaan osaltaan. Sulla tais mennä pointti ohi niin että korvissa suhisi...
 
"vieras"
[QUOTE="mies";28456781]Et ymmärrä. Olet syvemmän ymmärryksen ulottumattomissa. Eikä ihme, se on harvan ulottuvilla ja vie siltikin aikaa. Olen itse valaistumiskokemuksen kokenut viime vuoden syyskuussa. Koin mietiskelyssä sellaista, mikä kuuluu erittäin harvoille ja olen siitä kiitollinen. Mutta en silti korota ko. asiaa mitenkään :)

Vaatimuksena on, kokemukseni pohjalta, erittäin avoin mieli, nöyryys, tietynlainen masokismi, laaja lukeneisuus, yhtäaikainen ulkomaailmaan ja omaan sisimpään suuntautuminen ja voimakas mietiskely.[/QUOTE]

Skei-daa. Sä olet niin feminismipelkoinen että kannattais tehdä tolle pakkomielteelle jotain. Ei kaikessa ole kyse feminismistä. Sä jaottelet naiset todella typerästi ja mustavalkoisesti, olen huomannut. Ja itse olet aina alleviivaamassa tätä feminismipaskaa.
 
[QUOTE="vieras";28456322]Ei. Ihan tavallinen brittiperhe. Äiti tuntui olevan oikein tyytyväinen osaansa. Ohjelman tarkoitus oli saada perhettä muuttamaan käytäntöjään ja isä alkoikin osallistumaan kotitöihin ja oikein piti siitä, mutta äiti ei tykännyt yhtään siitä, että isä auttoi. Hän sanoi, ettei tunne itseään tarpeelliseksi, jos ei tee kaikkea miehensä puolesta. Hänen mielestään huoneen siivoaminen oli oli myös siskoille hyvä tapa näyttää rakkauttaan veljelle. Äidille oli myös hirveän vaikeaa alkaa tekemään itse omia päätöksiä, häntä pelotti päätösten teko, kun oli tottunut siihen, että mies tekee kaikki päätökset.[/QUOTE]

Siskot näyttävät veljilleen rakkautta siivoamalla - mitenhän veljet sitten näyttävät rakkauttaan siskoilleen? Ehkä röyhtäilemällä naisten tekemän aterian päätteeksi? :O
 
Ihmisarvoni ei ole onneksi siitä riippuvainen, mitä teen. Mielestäni kotitöiden tekeminen kuuluu ihmisen perusvelvollisuuksiin eikä niillä ole mitään tekemistä ihmisarvon kanssa. Se, että murroksen kautta perinteisistä naisten töistä, joita kotityöt ovat vuosisatojen ajan ovat olleet, on tulossa kaikkien töitä, ei tee kotitöistä sen vähempiarvoista tai enempiarvoista kuin ennenkään.

Kotityöt on kuitenkin tehtävä, edes jollain tavalla, tykkäsi siitä tai ei. Itse olen jo hieman varttuneempaa ikäpolvea enkä koe minkäänlaisena ongelmana sitä, että naisena joudun tai saan tehdä kotitöitä. Ei tuota minkäänlaista identiteettiongelmaa eikä aivopesun makua. Palkkatyön jälkeen kotihommat hoituvat nopeasti ja saman ajan saa herkästi kulumaan jonnenjoutavaan esim. telkkaria tuijottaessa.

On toki ok, että kaikki osallistuvat perheessä yhteisiin kotitöihin eli lapset opetetaan pienestä pitäen siivoamaan jälkensä, laittamaan ruokaa jne. jotta aikuiseksi kasvaessaan pärjäävät sitten omissa huusholleissaan.

Se, että ihmiset kasvatetaan yhteiskuntakelpoisiksi ja elämässään pärjääviksi ei ole aivopesua. Se on kasvattamista ja koulimista.
Puhut kyllä minusta itsesi kanssa todella pahasti ristiin: kotityöt ovat ihmisten perusvelvollisuus, mutta kuitenkin teet ne pääosin itse, koska olet nainen? :O

Miten kasvatat omat lapsesi: tekevätkö tytöt ja pojat (jos sinulla on molempia) yhtä paljon kotitöitä vai vaaditko tytöiltä enemmän siivoamista, ruoanlaittoa yms.?

Sitä en ymmärrä mitä varten vedät tähän ihmisarvot sun muut, niillä ei kai pitäisi olla kotitöiden kanssa hirveästi tekemistä.
 
"nainen"
[QUOTE="mies";28456781]Et ymmärrä. Olet syvemmän ymmärryksen ulottumattomissa. Eikä ihme, se on harvan ulottuvilla ja vie siltikin aikaa. Olen itse valaistumiskokemuksen kokenut viime vuoden syyskuussa. Koin mietiskelyssä sellaista, mikä kuuluu erittäin harvoille ja olen siitä kiitollinen. Mutta en silti korota ko. asiaa mitenkään :)

Vaatimuksena on, kokemukseni pohjalta, erittäin avoin mieli, nöyryys, tietynlainen masokismi, laaja lukeneisuus, yhtäaikainen ulkomaailmaan ja omaan sisimpään suuntautuminen ja voimakas mietiskely.[/QUOTE]

Nyt on nimimerkillä "mies" selvästi ruvennut iso pyörä heittämään. Tuota se feminismin pelko yhdistettynä naisenhaluun teettää.
 
"vieras"
[QUOTE="nainen";28457860]Nyt on nimimerkillä "mies" selvästi ruvennut iso pyörä heittämään. Tuota se feminismin pelko yhdistettynä naisenhaluun teettää.[/QUOTE]

Tämähän on loistava tapa vastata kaikille joiden ajattelutapoja ei ymmärrä ja/tai jotka herättävät tunteita tai elävät erilaista elämää kuin itse!
Sen sijaan että oikeasti, avoimesti ja mahdollisimman ennakkoluulottomasti yritettäisiin ymmärtää myös vastapuolta ja erilaista ajattelutapaa myötätunnon kautta ja ehkä jopa saada jotain ajattelun aihetta itsellekin, leimataan se hulluksi.
Sen jälkeen ei enää tarvitse ottaa vastapuolen hämmentäviä tai ärsyttäviä mielipiteitä huomioon, hulluhan se on.
Pistää kyllä miettimään mikähän pelko sinulla on?
Erilaisuuden, avoimuuden pelko kenties?
 
"mies"
[QUOTE="vieras";28457786]Skei-daa. Sä olet niin feminismipelkoinen että kannattais tehdä tolle pakkomielteelle jotain. Ei kaikessa ole kyse feminismistä. Sä jaottelet naiset todella typerästi ja mustavalkoisesti, olen huomannut. Ja itse olet aina alleviivaamassa tätä feminismipaskaa.[/QUOTE]

En pelkää feminismiä, olenhan itsekin feministi. Pelkään enemmän sitä, miten huonosti feminismin käsitettä Suomessa ymmärretään naisten taholta. Lähes kaikki naiset Suomessa ovat karkeudessaan hyvin oudolla, eettisiltä seurauksiltaan ikävällä, esteettisesti minusta rumalla ja niin älyllisesti kuin loogisesti varsin kyseenalaisella tavalla feministisiä.

Jos nyt puhuisin ihan puuta heinää, missä naispuoliset feminismin arvostelijat? Olen tavannut vain muutamia naisia Suomessa, jotka arvostelevat tasa-arvoa. Entä missä feministinen nainen, joka todella tietää mistä feminismissä on kyse? Joka tuntee esim. feministeistä Scottin, Irigarayn tai Cixóux'n ajatuksia, jotka kuuluvat johtaviin freudilaisiin feministeihin?

Iso pyöräni ei heitä; kannattaa oikeasti tutustua meditaatioon.
 
"mies"
[QUOTE="vieras";28457888]Tämähän on loistava tapa vastata kaikille joiden ajattelutapoja ei ymmärrä ja/tai jotka herättävät tunteita tai elävät erilaista elämää kuin itse!
Sen sijaan että oikeasti, avoimesti ja mahdollisimman ennakkoluulottomasti yritettäisiin ymmärtää myös vastapuolta ja erilaista ajattelutapaa myötätunnon kautta ja ehkä jopa saada jotain ajattelun aihetta itsellekin, leimataan se hulluksi.
Sen jälkeen ei enää tarvitse ottaa vastapuolen hämmentäviä tai ärsyttäviä mielipiteitä huomioon, hulluhan se on.
Pistää kyllä miettimään mikähän pelko sinulla on?
Erilaisuuden, avoimuuden pelko kenties?[/QUOTE]

Hyvin kirjoitettu :) Jos haluat vaihtaa ajatuksia kanssani, voit kirjoittaa mulle os. risteys11 (englanniksi eka sana) at suomi24 piste fi :)
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";28456327]Kysymyksen voisi muotoilla: onko Suomessa vielä perheitä joissa tytöille on eri säännöt kuin pojille?[/QUOTE]

Kyllä meillä oli eri säännöt tytöille ja pojille. Ja sekös itseä ärsytti nuorena. Veljen ei tarvinnu tehdä mitään ja itse jouduin osallistumaan kaikkeen kodinhoitoon. Esimerkiksi jos en itse pessyt pyykkejäni, ei niitä pessyt kukaan mukaan. Veljen pyykit pestiin.
 
"mies"
Ironiahan on siinä, että uskon vakaasti tuntevani paremmin feminismiä ja feminististä kirjallisuutta kuin juuri kukaan tällä palstalla. Mutta en tule ymmärretyksi yrittäessäni opastaa, mikä maallikoiden feminismikäsityksissä on pielessä. Asia kun on aika moniselitteinen. Vähän sama olisi jos teoreettisen fysiikan luennoitsija yrittäisi opettaa alakoululaisille fysiikkaa.

Tämä pielessä olo on toki inhimillistä ja historiallisesti ymmärrettävää, mutta se saa sellaisia ilmenemismuotoja, joista en henkilökohtaisesti pidä, enkä myöskään löydä vastaavaa ajattelun karkeutta ulkomailta. Tästä en voi vaieta.

Yritän toki ymmärtää, mistä nämä pieleen menevät tulkinnat ovat perua, mutta koko asia on niin laaja, että sen seikkaperäinen selvittely lienee mahdotonta tällaisella foorumilla. Kirjamuoto olisi paras :) Yritänkin enemmän paljon vaatimattomammin herätellä miettimään uusiksi sitä alentunutta ja säälivää varmuuden ja oikeassa olemisen tunnetta, jolla jotkut, kuten ketjun aloittaja, lähestyvät erilaisuutta. Huomaamaan, ettei "suomalainen" populaaritulkinta näistä asioista todellakaan ole ainoa autuaaksi tekevä. Eli vetämään mattoa heidän jalkojensa alta. Sellainen on nykymaailmassa monella tasolla hyvin hyödyllistä.
 
Olennaista kai on, että ihmisellä on vapaus valita. Jos vaimo haluaa nuolla miehensä varpaanvälit ja molemmat tulevat siitä onnellisiksi, niin silloin se on ihan ok varmaan kenen hyvänsä feministinkin näkökulmasta.

Mutta jos tytöillä tuossa ap:n perheessä ei ole mahdollisuutta valita, vaan heidät pakotetaan passaamaan perheen miesväkeä, niin siinä on jotakin pielessä. Nähdäkseni mikä hyvänsä feminismi tai tasa-arvoisuusaate pitää sisällään valinnanvapauden.

Mukavaa on se, että fiksut miehet tuntuvat kaipaavan naiselta muuta kuin pelkkää passaamista - kyllähän varmasti niin mies kuin nainenkin välillä nauttii siitä, että tulee passatuksi, mutta on eri asia, jos toisen on koko ajan passattava. Läheisimmät miessuhteeni ovat saaneet sisältönsä jostakin ihan muusta kuin kotitöistä. =)
 
"mies"
Olennaista kai on, että ihmisellä on vapaus valita. Jos vaimo haluaa nuolla miehensä varpaanvälit ja molemmat tulevat siitä onnellisiksi, niin silloin se on ihan ok varmaan kenen hyvänsä feministinkin näkökulmasta.
Tässäkö kaikki? Kuvitteellinen vapaus valita on _AINA_ Aivan filosofian perusasioita. Sen sijaan aitoa valinnan vapautta voi olla vain jumalallisella olennolla.
 

Yhteistyössä