Onkohan ennen äitejä neuvottu niin et

Kannattaa pitää vauvaa mahdollisimman vähän sylissä että ei tulee sylivauva.Ja ei saa joka itkuu reakoida. Ja ei saa opettaa hyssytykseen.

??

Eipä ole tullu koskaan kysyttyä. Mut aika moni vanhempi nainen on neuvonu niin että ei sais pitää sylissä ja joka kitinään ei saa reakoida. Ja ei sais hyssytellä ja kiikuttaa.

 

Luultavasti, nyt vanhemmalta väeltähän kuulee että huudatus vahvistaa keuhkoja, joka äännähdykseen ei saa vastata yms. Ennen ei eletty niin lapsikeskeistä(onkohan oikeet sanat) elämää..

 

On neuvottu.

 

Mein äiti kerto joskus kaikenlaisista suosituksista ja tavoista, mitä oli silloin 70/80 -luvun taitteessa, kun mun sisko syntyi. Voi elämä sentään. Niitten perusteella meidän molempien lasten olisi pitänyt saada perunaa heti syntymästä saakka.

 

On neuvottu.

Niin on ja mielestäni kohtuudella ihan hyvä neuvo..
Kyllä me on vähän turhankin herkästi tuon kuopuksen kitinöiden perässä juostu ja sen kyllä huomaa

 

mun iskäkin sanoo että totutatte vauvan syliin ja nukkuun vieressä.. ihan kun ei ois mua ja siskoo hyysänny.
en usko että vauvaa tai lasta muutenkaan voi rakastaa ja sylitellä piloille.
ja vaikka oiskin sylivauva,so? joskus tulee aika kun se ei syliin enää halua tulla.

 

On näin neuvottu. Mun anoppi neuvoi näin myös mun koupksen ollessa vauva. Sanoin sille, ettei se siitä muuta oppis kun että hänet jätetään huomiotta ja siis kokisi turvattomuutta jo ihan peinenä. Kumma kyllä, anoppi taipui heti ajatukseeni, sanoi että niinhän se taitaa olla.

 

On näin neuvottu. Mun anoppi neuvoi näin myös mun koupksen ollessa vauva. Sanoin sille, ettei se siitä muuta oppis kun että hänet jätetään huomiotta ja siis kokisi turvattomuutta jo ihan peinenä. Kumma kyllä, anoppi taipui heti ajatukseeni, sanoi että niinhän se taitaa olla.

=) Sinulla hyvä nimerkki. Meillä koira Lila

 

Ilmeisesti on
Noista asioista miun vanhemmat koko ajan huomautteli, ku poika oli vauva :headwall:

 

No on tuo mahd. vähän sylissä kyllä menny aika överiks, mutten usko että joka kitinän perässä juoksukaan on hyvästä, vaikka siihen tuleekin joskus sorruttua.

 

On näin neuvottu. Mun anoppi neuvoi näin myös mun koupksen ollessa vauva. Sanoin sille, ettei se siitä muuta oppis kun että hänet jätetään huomiotta ja siis kokisi turvattomuutta jo ihan peinenä. Kumma kyllä, anoppi taipui heti ajatukseeni, sanoi että niinhän se taitaa olla.

=) Sinulla hyvä nimerkki. Meillä koira Lila

Ok. on hyvä jos on hyvä, mutta kun oon vain näin harmaana.... En tiedä, olin joskus huomaavinani,et olis ihan mustankin tämä sama. Jos on, niin pyydän häneltä anteeksi, ja muutan tään harmaan nikkini... En siis ole sama kuin Lila mustana, jos siis semmoinen on.

 

No on tuo mahd. vähän sylissä kyllä menny aika överiks, mutten usko että joka kitinän perässä juoksukaan on hyvästä, vaikka siihen tuleekin joskus sorruttua.

Samaa mieltä.
Minusta on jännä, että omalla kohdalla tuota juoksemista tuli tehtyä enemmän tämän toisen kanssa entä esikoisen
Yleensä se taitaa toisinpäin olla..
Johtunee varmaan siitä kun tuo kuopus ollut huono nukkuja niin tein suunnilleen ihan kaikkeni että sain nukkua välillä vähän paremmin

 

No on tuo mahd. vähän sylissä kyllä menny aika överiks, mutten usko että joka kitinän perässä juoksukaan on hyvästä, vaikka siihen tuleekin joskus sorruttua.

Riippuu kait lapsen iästä, kun pieni vauvahan ei pahemmin turhia kiukuttele..siis ei osaa vielä pompottaa.

 

:heart: Minusta on ihana illalla istua ja pitää vaan vauvaa sylissä ku isommat nukkuu. Ku ei tule päivällä pidettyä jos poika ei vaadi syliin ja tisulle.
mä tuumasinki viimeksi ku neuvoja saneli et en mä koka kitinää millään voi heti reakoidakkaan.

 

No on tuo mahd. vähän sylissä kyllä menny aika överiks, mutten usko että joka kitinän perässä juoksukaan on hyvästä, vaikka siihen tuleekin joskus sorruttua.

Riippuu kait lapsen iästä, kun pieni vauvahan ei pahemmin turhia kiukuttele..siis ei osaa vielä pompottaa.

Niin, ei kai kiusallaan kiukuttele, mutta kyllä se vauvakin hetken kestää. Turvakaukalo ainakin on nykyajan äideillä sellanen, missä vauvan täytyy jaksaa vähän aikaa vaikka harmittaiskin.

 

laitoksella nuori äiti kielsi heijaamasta vaavia kun huusi,kuulemma tottuu sitten siihen.just...

 

Minä en ole reagoinut heti ekaan inahdukseen ja mummuni aina sanookin, että "se on hyvä niin ei totu sitten siihen, että heti kun vähänkin inahtaa niin joku tulee". Ja koska käytän kantoliinoja ja kantoreppuja niin mummuni siitä sanoo, että "totutat sen siihen, että se saa aina olla sylissä". No aijaa. En kyllä kanna vauvaa liinassa mitenkään aina. Kotona todella, todella harvoin eli aina ollaan jotenkin liikkeellä, jos on liinassa/kantorepussa.

 

No on tuo mahd. vähän sylissä kyllä menny aika överiks, mutten usko että joka kitinän perässä juoksukaan on hyvästä, vaikka siihen tuleekin joskus sorruttua.

Riippuu kait lapsen iästä, kun pieni vauvahan ei pahemmin turhia kiukuttele..siis ei osaa vielä pompottaa.

Niin, ei kai kiusallaan kiukuttele, mutta kyllä se vauvakin hetken kestää. Turvakaukalo ainakin on nykyajan äideillä sellanen, missä vauvan täytyy jaksaa vähän aikaa vaikka harmittaiskin.

Kestää kait, mutta jos ei ole pakottavaa tarvetta huudattaa niin miksi niin tekisi? Jos äiti kokee että pää leviää, niin tietysti on parempi että vauva odottaa hetken..tai jos on vaikka vessa-asiat kesken
Mutta jos tarkoituksena on vain vauvan "opettaminen" siihen että ei turhia huutele, niin ei hyvä..

 

On neuvottu.

Peesi, ne "mummot" :headwall:

 

Niin, ei kai kiusallaan kiukuttele, mutta kyllä se vauvakin hetken kestää. Turvakaukalo ainakin on nykyajan äideillä sellanen, missä vauvan täytyy jaksaa vähän aikaa vaikka harmittaiskin.

Kestää kait, mutta jos ei ole pakottavaa tarvetta huudattaa niin miksi niin tekisi? Jos äiti kokee että pää leviää, niin tietysti on parempi että vauva odottaa hetken..tai jos on vaikka vessa-asiat kesken
Mutta jos tarkoituksena on vain vauvan "opettaminen" siihen että ei turhia huutele, niin ei hyvä..

Niin, ei kai vauvaa nyt voi kovin hyvin opettaa tuollaiseen. Mutta toisaalta, jos opettaa, että tulee aina heti paikalle, niin eikö vauva silloin joudu kahta kauheampaan paniikkin, jos et heti pääsekään? Olen joskus penännyt jotain tutkimusta siitä, mitä vauvan huudattaminen tarkkaanottaen aiheuttaa, mutta sellaista ei varmaankaan ole vai tietääkö joku?

 

Niin, ei kai vauvaa nyt voi kovin hyvin opettaa tuollaiseen. Mutta toisaalta, jos opettaa, että tulee aina heti paikalle, niin eikö vauva silloin joudu kahta kauheampaan paniikkin, jos et heti pääsekään? Olen joskus penännyt jotain tutkimusta siitä, mitä vauvan huudattaminen tarkkaanottaen aiheuttaa, mutta sellaista ei varmaankaan ole vai tietääkö joku?

Olen ymmärtänyt että vauva lannistuu jos itkuun ei vastata ja loppujenlopuksi lakkaa itkemästä, kun kukaan ei kuitenkaan tule.
Opettaja kertoi maanantaina että oli nähnyt videon tilanteesta jossa ns.äitiydestä vieraantunut äiti hoiti pientä vauvaansa, vauva yritti ottaa kontaktia äitiin katseella, jokeltelemalla ja huitomalla. Äiti katsoi lapseen, mutta ei reagoinut ja lopulta vauva luovutti ja vaikeni täysin.
Samassa videossa ns.normaalia äitiä oli pyydetty tekemään samoin, eli olla reagoimatta ja heidänkin vauvat luovuttivat, tosin vaativat pidemmän aikaa, mutta kuitenkin...meniköhän ihan ohi aiheen..

 

Niin, ei kai vauvaa nyt voi kovin hyvin opettaa tuollaiseen. Mutta toisaalta, jos opettaa, että tulee aina heti paikalle, niin eikö vauva silloin joudu kahta kauheampaan paniikkin, jos et heti pääsekään? Olen joskus penännyt jotain tutkimusta siitä, mitä vauvan huudattaminen tarkkaanottaen aiheuttaa, mutta sellaista ei varmaankaan ole vai tietääkö joku?

Olen ymmärtänyt että vauva lannistuu jos itkuun ei vastata ja loppujenlopuksi lakkaa itkemästä, kun kukaan ei kuitenkaan tule.
Opettaja kertoi maanantaina että oli nähnyt videon tilanteesta jossa ns.äitiydestä vieraantunut äiti hoiti pientä vauvaansa, vauva yritti ottaa kontaktia äitiin katseella, jokeltelemalla ja huitomalla. Äiti katsoi lapseen, mutta ei reagoinut ja lopulta vauva luovutti ja vaikeni täysin.
Samassa videossa ns.normaalia äitiä oli pyydetty tekemään samoin, eli olla reagoimatta ja heidänkin vauvat luovuttivat, tosin vaativat pidemmän aikaa, mutta kuitenkin...meniköhän ihan ohi aiheen..

No eihän tuo menny ohi aiheen ollenkaan!
Ensimmäisen vuotena luodaan pohja itsetunnolle ja minäkuvalle ja jos sioin jo opetetaan, että tarpeitaan on turha ilmaista, kun niihin ei kuitenkaan vastata, niin eihän siitä hyvä voi seurata :/
Tuo oppi oli valloilla vielä 70-luvulla, että kun vauva huutaa, keuhkot vahvistuu ja vauvaa kästellään vaan 3 tunnin välein, muuten vauva makaa sängyssä, ettei siitä tule vaativa lapsi.

 

Luultavasti, nyt vanhemmalta väeltähän kuulee että huudatus vahvistaa keuhkoja, joka äännähdykseen ei saa vastata yms. Ennen ei eletty niin lapsikeskeistä(onkohan oikeet sanat) elämää..

näin munkin äiti sano aina kun poika oli pieni. huuto vahvistaa keuhkoja. mua pidetty pienenä lähinnä sängyssä (luin omasta neuvola kortista) niin olen oppinu kävlemäänkin lähemmäs 1,5v

 

näköjään..ku lueskelin kerran vanhaa vauva kirjaa ihme juttui ollu siihen aikaan..

 

näin munkin äiti sano aina kun poika oli pieni. huuto vahvistaa keuhkoja. mua pidetty pienenä lähinnä sängyssä (luin omasta neuvola kortista) niin olen oppinu kävlemäänkin lähemmäs 1,5v

No huh. Miehelläni on vastaavanlaisia kokemuksia. Ties kuinka vanhaksi huudatettu sängyssä. :headwall: