Pohdintaa herkkujen antamisesta lapselle

Pohdiskelen herkkujen antamista lapselle, ja tässä alla on katkelmia mese-keskustelustani yhden kaverin kans, en jaksa millään kirjoittaa kaikkea uudelleen ni näppäränä kopsasin omat tekstini tänne
Mitä mieltä te olette herkkujen antamisesta lapselle? Karkit, limpparit, keksit, jäätelö, kahvileivät....?


joo siis herkkuihin liittyen vielä pohtimista

kun mähän olen niistä tosi tarkka, ei mitään karkkia vielä, eihän iiro oo saanu edes pillimehua vielä, tai mehujäätä, tai limpparia

kahvileipiä saa vaikka kuinka kyllä, ja keksiä ja noin

ni musta tuntuu, että mua pidetään ihan tiukkapipoisena pask-ana ku en syötä lapselleni karkkia

eilen mies oli antamassa iirolle sukulakua, vaikka tasan tietää mun mielipiteen karkista tuossa iässä

ja tänään appiukko syötti iirolle mansikkahilloa purkista suoraan, ja mä sanoin muutaman lusikallisen jälkeen että eiköhän se riitä jo

ja sit sanoin, että mä taidan olla aika tarkka näistä herkuista

ni appiukko sano että no joo-o

siis mikä se on että pitäis lappaa sokeria ja muuta turhaa moskaa muksu täyteen, kun ei poloinen osaa sitä ollenkaan odottaa eikä olla vailla?

tai jos on vaillakin ni kun voi kieltää

että on aikuisten herkkua

ihan kuin olutkin, se on aikuisten juomaa, niin me iirolle sanotaan, kun kerjäähän se sitäki

ni karkit on aikuisten herkkuja, kun kerjää, eikä anneta

mut yleinen käsitys näyttää siis olevan et pitäis antaa

ihan ku uis tervassa vastavirtaan...


Tällaisia siis kirjoitin kaverille mesessä. Kommentoikaa joku? Oonko mä himputti vieköön ainoa joka ei syötä lapselle selkä väärällään karkkia ja muuta moskaa? :/


muoks: keskustelu etenee nyt vähä väärään suuntaan, joten painotan tässä pointtia:

Mut pointti tässä lähinnä se, että miksi mun pitää tuntea itteni jotenkin syylliseksi, kun en lapa lapseni eteen selkä vääränä karkkia ja hilloa ja sipsiä ja dippiä ja suklaata ja... Kun omasta mielestäni teen nyt vain oikein, kun annan kotileivonnaisia ja aitoja aineksia mitä esim. jäätelössä on (mm. maitoa), keinotekoisten karkkien ja muiden turhakkeiden sijaan!

Mä oon kova tyttö kopsaamaan, tuo on vastaukseni jonkun kysymykseen, tässä samassa ketjussa seuraavalla sivulla. <br><br>

 

Kyllähän tuo meidän vajaa 2-vuotias on saanu kaikkia näitä "herkkuja"...

Mie en nää mitään syytä, miksi ne pitäis täysin kieltää, mutten kyllä mitään varsinaista syytä, että miksi niitä pitäis syöttääkään.

Eli mie en ymmärrä, mitä "pahaa" niissä herkuissa on, mutta tiedän kyllä, ettei ne ole välttämättömiä. <br><br>

 

Oma poikani on nyt 2-vuotias eikä hänellä todellakaan ole mitään karkkipäivää eikä meillä kotona juoda mehua eikä syödä keksiä tms. Mummolat on sitten erikseen mutta sielläkään en ole antanut antaa pojalle karkkia tai juottaa limsaa. Minusta se on ihan tyhjäpäistä hommaa kun kyse on näinkin pienestä miehestä. Pillimehua hän saa erikoistapauksissa ja mummot syöttää keksiä jne. mutta muuten en ole herkkuja antanut. Ei me miehenkään kanssa kyllä niitä harrasteta.

 

Mun mielestä tuo on fiksua. Me oltiin tosi tarkkoja myös noista makeista jutuista kun poika oli pieni, appiukkohan se ois syöttänyt pojalle 6kk iässä pannaria ja hilloa, pullasta puhumattakaan.. Muistaakseni tuo oli noin kahden vanha kun karkkia/jäätelöä sai ja oikeastaan olisi voinut vielä pitkittää ko. asioita, koska eihän ne kenellekään meistä hyvää tee.

 

Meillä ei ole 2v syönyt vielä mitään herkkua. 4v saa jäätelöä, keksiä tai pillimehua silloin tällöin. Karkkia ei syö/osteta. Eikä osta/tarjoa mummotkaan.

 

Meillä tyttö söi ekan kerran karkkia 4-vuotiaana ja poika on nyt 1v.7kk ja ei saa karkkia vielä piiiiiitkääään aikaan . Minähän se oikein nipo oon.... en vaan ymmärrä, miksi syöttää lapselle sokerisia herkkuja, kun omenan pala kelpaa yhtä hyvin? ja tarkotan just tommosta 1-2-vuotiasta.

 

no jaa,kyl meijän tyttö saapi pillimehua ja namia,ei tietenkää kovin usein tai paljoo mutta saa kumminkin.Enkä mä näe siinä mitään pahaa.

 

Meillä 3-vuotias poika,ei saa karkkia,muuten kyllä pullaa,keksiä,jos ollaan kylässä ja meillä vieraita.Jäätelöä saa kans.Pillimehua/mehua tosi harvoin,ei edes tykkää siitä.Kylässä haluaa maitoa mieluummin.En kans ymmärrä miks väkisin pitää antaa,eihän se pieni vielä ymmärrä halutakkaan mitään Itse saa syödä karkkia vieressä ja poika vaan sanoo että äitin karkkia.Limsaa on saanut maistaa vain todetakseen että ompas pahaa

 

Mun mielestä kohtuus kaikessa.
Jos lapsi syö normaalisti hyvin, terveellisesti ja monipuolisesti voi mielestäni herkkuja tarjota silloin tällöin.

 

Meidän 2v. saa joka päivä jotain hyvää, vaikkapa keksejä ja ihan siksi että se on niin laiha, yritetään antaa jotain lisäenergiaa tällä tavoin.

 

Nämä lapset, joilta tarkkaan varjellaan kaikki karkit, leivonnaiset ym. ovat yleensä juuri niitä, jotka isompina esim. synttäreillä tyhjentävät kahvipöydän. :/

 

Mä oon sitä mieltä, ettei lasta tarvi herkkuihin erikseen opettaa, ne kyllä todellakin oppii ne ihan muutenkin!

Isovanhemmille se tuntuu olevan ihmeellinen asia, meillä anoppi yritti salaa keittiössä antaa meiän 1-vuotiaalle suklaarusinaa.
Poikahan tuli mulle näyttämään kysyvästi tyyliin mikä tää on (ei puhunut silloin)

Eihän se mitään rikollisuuteen vastaavaa ole, että olisi syönyt sen suklaarusinan (seuraavat lapset onkin sitten saaneet paljon aiemmin noita herkkuja) mutta SE ettei muut kunnioita lapsen vanhempien periaatetta, niin SE rassasi kovasti ja loukkasi.

 

sanotte lapselle että namit ja muut on aikuisten herkkuja, siis ettekö anna lapsen maistaa jos itse vaikka mässäätte jotain vieressä? oluen nyt ymmärtää mutta että herkkuja.. kohtuus kaikessa. voihan lapselle selittää että herkut kuuluu juhliin, ja sitten ette itsekään muulloin niitä syö.

 

\

Nämä lapset, joilta tarkkaan varjellaan kaikki karkit, leivonnaiset ym. ovat yleensä juuri niitä, jotka isompina esim. synttäreillä tyhjentävät kahvipöydän. :/

No eipä pidä paikkaansa ainakaan meidän lapsikatraassa. Esikoinen, joka sai herkkuja vasta vanhempana, ei välitä niistä pahemmin vieläkään. Nuoremmat ovat persompia makealle, MUTTA kaikki osaavat käyttäytyä ja tietävät miten kahvipöydässä ollaan. Kyllä se on kuitenkin enemmän muusta kasvatuksesta kiinni.

Tosiaan, mielestäni lapselle ei ole mitään järkeä tuputtaa herkkuja silloin, kun hän ei niistä itse vielä mitään ymmärrä. Näin ollen esikoinen sai aika pitkään herkutella terveellisemmillä ruuilla, mutta nuoremmat tietysti ovat oppineet tahtomaan herkkuja huomattavasti aiemmin... Mutta siltikään ei niitä ole koskaan tuputettu.

 

\

Kyllähän tuo meidän vajaa 2-vuotias on saanu kaikkia näitä "herkkuja"...

Mie en nää mitään syytä, miksi ne pitäis täysin kieltää, mutten kyllä mitään varsinaista syytä, että miksi niitä pitäis syöttääkään.

Eli mie en ymmärrä, mitä "pahaa" niissä herkuissa on, mutta tiedän kyllä, ettei ne ole välttämättömiä.

Peesaan tätä täysin. Meillä juuri näin, lapset 2- ja 1-veet. Saavat, jos jossain tarjolla, muuten ei "tuputeta". Eli en pidä kovin kummoisena asiana antaa tai olla antamatta, molempi parempi.

 

\

Nämä lapset, joilta tarkkaan varjellaan kaikki karkit, leivonnaiset ym. ovat yleensä juuri niitä, jotka isompina esim. synttäreillä tyhjentävät kahvipöydän. :/

TÄYSI PEESI!!

 

\

Nämä lapset, joilta tarkkaan varjellaan kaikki karkit, leivonnaiset ym. ovat yleensä juuri niitä, jotka isompina esim. synttäreillä tyhjentävät kahvipöydän. :/

Ei täysin pidä yleistää, mutta tässä on perää. Tunnen monia lapsia, jotka eivät ole saaneet kotona herkkuja, heti kun "silmä välttää", mätetään kaksin käsin niin kauan kuin pöydässä on tarjolla. Eikä ole kasvatuksesta kiinni, omien vanhempien läsnä ollessa toki tavat osaavat...

Mun mielestä on hyvä, että ne herkut eivät ole sellaisia tabuja, ei tule suurempaa kiusausta, kun tietää, että niitä kuitenkin joskus saa.

 

Meillä tuo 2v2kk ei ole karkkia tai suklaavanukasta maistanutkaan. Suklaata sai ekakerran joulukalenterista 1v9kk ikäisenä ja sen jälkeen palan silloin tällöin jos esim vieraat ovat tuoneet tms. Kakkua ja keksejä on saanut syödä 1v lähtien silloin kun ollaan ollaan juhlissa tai muuten kahvipöydässä tarjolla. Mehua ollaan pari kertaa tarjottu, mutta ei pojulle kelpaa muut juomat kuin vesi.

Ainiin, jäätelöä saa myös silloin tällöin.

 

\

\

Nämä lapset, joilta tarkkaan varjellaan kaikki karkit, leivonnaiset ym. ovat yleensä juuri niitä, jotka isompina esim. synttäreillä tyhjentävät kahvipöydän. :/

TÄYSI PEESI!!

Mä itse olen malliesimerkki siitä, ettei tuo pidä paikkaansa. Sain pienenä kaiken tahtomani karkin, sipsin ja keksin kaapista, nyt olenkin ylipainosta kärsivät pullero ja söisin todellakin kaiken juhlapöydistä, jos vain kehtaisin.

Joten onneksi tuossa lauseessa on edessä yleensä -sana, ettei mene ihan lööperiksi koko vikinä.

 

\

Nämä lapset, joilta tarkkaan varjellaan kaikki karkit, leivonnaiset ym. ovat yleensä juuri niitä, jotka isompina esim. synttäreillä tyhjentävät kahvipöydän. :/

Varmaan yleensäkin se kasvatus miten käyttäydytään pöydässä vaikuttaa tähän.Ei meillä mitenkään väkipakolla olla antamatta herkkuja,mutta ei toinen osaa kaivata sitä karkkia.Sen kyllä ymmärrän jos on aina lapsuudessa kaikki herkut piilotettu,niin varmasti isompana tulee herkuteltua.Kohtuus kaikessa,tiedän.

 

\

Nämä lapset, joilta tarkkaan varjellaan kaikki karkit, leivonnaiset ym. ovat yleensä juuri niitä, jotka isompina esim. synttäreillä tyhjentävät kahvipöydän. :/

 

\

Nämä lapset, joilta tarkkaan varjellaan kaikki karkit, leivonnaiset ym. ovat yleensä juuri niitä, jotka isompina esim. synttäreillä tyhjentävät kahvipöydän. :/

Meillä esikoista "varjeltiin" kaikilta herkuilta alle 4 vuotiaana, ei ollut karkkia maistanut, jäätelöä todella harvoin kekseistä puhumattakaan.
Nyt tytöllä ikää 13v ja n.6vuoden iästä lähtien on ollut aina niin perso kaikille herkuille, että ei mitään rajaa!! Jotenkin se on ilmeisesti ollut hänelle joku kielletty hedelmä nuo herkut. Ensimmäiset reiät hampaisiin tuli 3 vuotiaana ja silloin siis noita herkkuja ei edes syöty ja hampaat pestiin AINA 2krt päivässä.

Kuopuksen vauva-taapero-aikana olin hövelimpi ja tyttöhän söi KAIKKEA heti 1v synttäreiden jälkeen... :ashamed:
Silloin ehkä ajattelin, että voisin välillä rajoittaakin syömistä, mutta...

Nyt tyttö on 9v ja karkkipäivänä syö sen yhden pussin nameja ja kylässä toisinaan herkkuja, mutta kotona ei ruinata, mitä vanhempi tyttö aina tekee, kun kauppalistaakin tehdään.

Molemmat tytöt ovat hoikkia.

Nyt jos vielä tulisi vauva... ei kyllä tule,
niin antaisin 1-2v kohtuudella maistaa ihan kaikkia, niin ruoka-aineita, kuin herkkujakin.

Esikoinen on nirso kaikkien ruokien suhteen, vain herkut kelpaisivat, mutta tälle kuopukselle, joka on saanut kaikkea jo pienenä, niin hän on todella kaikkiruokainen ikäisekseen tytöksi. Vain pinaattikeitto on \|O

Tämä minun mielipide ja kokemus

 

\

sanotte lapselle että namit ja muut on aikuisten herkkuja, siis ettekö anna lapsen maistaa jos itse vaikka mässäätte jotain vieressä? oluen nyt ymmärtää mutta että herkkuja.. kohtuus kaikessa. voihan lapselle selittää että herkut kuuluu juhliin, ja sitten ette itsekään muulloin niitä syö.

Ei mässätä lapsen vieressä todellakaan, olis kai se nyt vähintäänkin julmaa.

Ja siis tarkoitan nyt karkkeja ja limpparia ja tikkareita ja muuta yhtä turhaa, niin aikuiselle kuin lapsellekin.
Kyllä meidän poikakin toki saa herkkuja: jäätelöä, kahvileipää, keksiä, pullaa, suklaata on saanut vähän, sipsejä on maistanut.

Mut pointti tässä lähinnä se, että miksi mun pitää tuntea itteni jotenkin syylliseksi, kun en lapa lapseni eteen selkä vääränä karkkia ja hilloa ja sipsiä ja dippiä ja suklaata ja... Kun omasta mielestäni teen nyt vain oikein, kun annan kotileivonnaisia ja aitoja aineksia mitä esim. jäätelössä on (maitoa mm.), keinotekoisten karkkien ja muiden turhakkeiden sijaan!<br><br>

 

\

Nämä lapset, joilta tarkkaan varjellaan kaikki karkit, leivonnaiset ym. ovat yleensä juuri niitä, jotka isompina esim. synttäreillä tyhjentävät kahvipöydän. :/

useimmiten asia on kyllä päinvastoin.

 

\

Mun mielestä kohtuus kaikessa.
Jos lapsi syö normaalisti hyvin, terveellisesti ja monipuolisesti voi mielestäni herkkuja tarjota silloin tällöin.

Erittäin samaa mieltä!